Vuonna 1786 kesäkuun 7. päivänä ryhtyi allekirjoittanut maanmittari Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa asianomaisen maaherran 6. elokuuta 1785 antaman määräyksen mukaisesti valmistelemaan ja toimittamaan Sankimäen kylän sisä- ja ulkomaiden isojakoa Kuopion pitäjässä ja läänissä. Tähän toimitukseen, josta oli sitä ennen lainmukaisesti kuulutettu, saapuivat ylimääräisinä lautamiehinä Olof Hartikainen Jännevirran kylästä, sekä verotalonpoika Petter Myöhänen Kaaraslahden kylästä.
Osakkaista olivat läsnä:
Maakirjanumero 1:
Eric Pitkänen
Lars Hindricinpoika Pitkänen
Johan Pitkänen
Påhl Pitkänen
Maakirjanumero 2:
Påhl Pitkänen
Johan Pitkänen
Thomas Thomasson Pitkänen
Påhl Thomasson Pitkänen
Maakirjanumero 3:
Jacob Pitkänen
Olof Pitkänen
Johan Thomasson Pitkänen
Christopher Pitkänen
Olof Thomasson Pitkänen
Påhl Heikkinen
Kun tätä toimitusta varten annettu määräys oli asianomaisille luettu ääneen, heille esitettiin seuraavaa: Koska maat eivät kaikkialla ole yhtä hyvälaatuisia, vaan niiden erilaisen laadun vuoksi on annettava korvauksia, seuraa siitä, että itse jako tulee suurelta osin perustumaan maiden luonnolliseen laatuun ja viljavuuteen. Sen vuoksi maat on mahdollisimman huolellisesti arvioitava ja arvostettava suhteessa toisiinsa. Tämän arvioinnin voivat parhaiten suorittaa maanomistajat itse, koska he ovat pitkän ajan kuluessa oppineet tuntemaan maiden ominaisuudet ja laadun. Koska vielä ei tiedetä, miten tulevat lohkot lopulta jakautuvat, on juuri nyt oikea aika toimittaa tämä arviointi ja veroluokitus. Samalla asianomaisia kehotettiin syrjäyttämään kaikenlaiset omat etupyrkimyksensä ja puolueellisuutensa, jotka helposti voisivat johtaa epäoikeudenmukaisuuteen maanomistajien välillä, jotta tämän kylän maiden jako voitaisiin toimittaa oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Koska osakkaiden kesken ei edellisen kokouksen jälkeen ollut ilmennyt erimielisyyksiä, ryhdyttiin maiden arviointiin seuraavalla tavalla.
8. kesäkuuta.
Tämän kyläkunnan pellot, niin Sänkimäessä kuin Pitkälänmäelläkin, joiden katsottiin kaikkialla koostuvan hiekkaisesta multamaasta, arvioivat kylänmiehet keskenään samanarvoisiksi ja yhtä hyviksi. Sen vuoksi ne arvotettiin kaikkialla neljännen luokan (4. kornetin) maaksi. Kaaraslahden ja Pieksänrannan pellot sitä vastoin, jotka koostuivat huonommasta savimaasta ja vähäisestä multakerroksesta, arvotettiin ainoastaan kolmanteen luokkaan (3. kornetiin).
Niityistä osakkaat ilmoittivat, että ne olivat enimmäkseen samanlaatuisia ja yhtä hyviä, niin ettei niiden välille voitu tehdä merkittävää arvoeroa. Yksimielisesti päätettiin, että ne kaikkialla verotetaan ja arvotetaan kolmanteen luokkaan. Raivausmaat (uudisviljelykset), joita tässä kyläkunnassa oli vain vähän, arvioitiin siten, että paremmat niistä arvotettiin puoleen kornettiin ja huonommat, jotka olivat kokonaan umpeenkasvaneita, yhteen kornettiin. Viljelykseen soveltuva maa, sekä pelloksi että niityksi raivattava, katsottiin kaikkialla samanlaatuiseksi, minkä vuoksi se arvotettiin kolmanteen luokkaan.
Lopuksi ryhdyttiin metsän arviointiin. Pitkän harkinnan jälkeen päätettiin yksimielisesti jakaa metsä viiteen luokkaan eli laatuasteeseen seuraavasti: Parhaaseen eli ensimmäiseen luokkaan kuuluivat ne metsät, joita oli ainoastaan Sänkimäessä ja Pitkälänmäellä ja jossa kasvaa metsää vähäisemmässä määrin hiekkaisen multamaan alueilla, jotka enimmäkseen soveltuvat pelloksi, arvotetaan kolmanteen luokkaan (3 korniin). Seuraava eli toinen luokka, joka koostuu kiviperäisestä kangasmaasta ja kaskiviljelyyn käytetystä maasta, arvotetaan toiseen luokkaan (2 korniin). Kolmas luokka, joka käsittää paremman ja huonomman kaskimaan, arvotetaan puolentoista (1½) kornin arvoiseksi. Neljäs luokka, joka koostuu alavasta maasta ja kuusivaltaisista korvista rämeistä, arvotetaan yhteen (1) korniin. Viides ja viimeinen luokka, joka käsittää kivikot ja hyvin huonosti viljelyyn soveltuvan maan, arvotetaan ainoastaan puoleen (½) korniin. Hyödyttömät suot sekä kalliot jätetään kokonaan arvottamatta ja merkitään arvottomiksi alueiksi.
9.–10. kesäkuuta.
Kun maiden arviointi oli näin saatu päätökseen ja kartan sekä siihen liittyvän selityksen laatimista varten tarvittavat tiedot oli hankittu, suoritettiin tarpeelliset maanmittaukset niiden maiden kartoittamiseksi, jotka oli edellisen mittauksen jälkeen otettu viljelyyn. Samalla merkittiin karttaan eri laatuasteet (arvoluokat) sovitun arvioinnin mukaisesti. Itse jaon perusteista ja jakotavasta ei tällä kertaa vielä tehty lopullista päätöstä, ennen kuin uudet raivaukset oli mitattu ja laatuasteet merkitty karttaan. Tämän jälkeen tämä pöytäkirja luettiin asianomaisille maanomistajille. Pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin. Päiväyksen ja paikan ollessa kuten edellä.
Virkani puolesta
Pehr Råstedt
Että yllä oleva sopimus maiden luokittelusta on kaikkien osakkaiden toimesta vapaaehtoisesti tehty ja hyväksytty, todistamme allekirjoituksillamme ja puumerkeillämme yllä mainittuna aikana ja paikassa.
Olof Hardikainen
Petter Myöhänen
20. kesäkuuta
Kun uusien raivausten mittaaminen oli saatu päätökseen ja laatuasteet oli merkitty karttaan, kutsuttiin asianomaiset koolle neuvottelemaan siitä, mitä vielä olisi tarpeen tehdä isojaon toteuttamiseksi. Tässä asiassa ei kuitenkaan vieläkään voitu tehdä mitään lopullista päätöstä. Kyläläiset pyysivät lisäaikaa harkintaa varten siihen saakka, kunnes maanmittari olisi ehtinyt laskea yhteen uusien raivausten pinta-alat sekä suorittaa arviointien perusteella tarvittavat laskelmat. Näin heillä olisi mahdollisuus saada tarkempaa tietoa tiluksista ja käyttää sitä apunaan tulevissa sopimusneuvotteluissa. Tähän pyyntöön suostuttiin, minkä jälkeen osapuolet poistuivat.
Vuonna 1789 syyskuun 14. päivänä, sen jälkeen kun Väänälänrannan ja Hakkaralan jakokunnan aikaisemmin aloitetut, mutta väliin tulleiden esteiden vuoksi lykkääntyneet isojakotoimitukset oli saatu päätökseen, saapui allekirjoittanut Sänkimäen kylään jatkamaan siellä jo kesäkuussa 1786 aloitettua isojaon valmistelua, kuten siitä laadittu pöytäkirja osoittaa. Mainittujen esteiden vuoksi toimitus oli kuitenkin viivästynyt tähän saakka.
Kun asiasta oli lainmukaisesti kuulutettu, saapuivat paikalle kaikki 7. kesäkuuta 1786 päivätyssä pöytäkirjassa mainitut osakkaat, lukuun ottamatta talon nro 2 osakasta Johan Pitkästä, joka oli sillä välin kuollut. Hänen sijastaan saapui hänen poikansa Anders, sekä omasta että muiden perillisten puolesta.
Samoin talon nro 3 osakas Olof Heikkinen oli kuollut naimattomana. Avustajiksi saapuivat myös varsinainen lautamies Elias Tuovinen sekä varalautamies Samuel Ahonen, molemmat Nilsiän kylästä. Kun edellisen mittauksen jälkeen raivattujen uusien viljelysten laskelmat oli tarkistettu, maiden laatuarvioinnit huolellisesti tarkastettu ja lisäksi muutamat myöhemmin syntyneet uudisraivaukset mitattu, olivat nämä työt nyt valmistuneet. Tämän jälkeen osakkailta tiedusteltiin, kuinka ja millä tavoin tilusten jako suoritetaan. Tilusten jakaminen heidän kesken katsottiin voitavan parhaiten ja tarkoituksenmukaisimmin toimittaa seuraavalla tavalla.
Kyläläiset esittivät, että vaikka Sänkimäen kylä, joka käsittää kolme vanhaa tilaa, joilla kullakin on puolen veromarkan veroluku, on vuoden 1664 verotuksen mukaan merkitty yhteiseksi kyläyhteisöksi, on kuitenkin hyvin vanhoista ajoista lähtien – vanhoihin tuomioihin ja perintöoikeuteen perustuen – ollut niin, että tila nro 1 (maakirjanumero) on metsien ja maiden osalta ollut erillään muista tiloista (maakirjanumerot) 2 ja 3.
(Vuonna 1789 14. syyskuuta kokoontui maanmittari jälleen maanomistajien kanssa. Tällöin jakokunnan osakkaat sopivat seuraavaa: Vaikka edellä mainitut verotalot olivat kaikki vuoden 1664 maakirjan mukaan merkitty yhdeksi ja samaksi verotilaksi, ja vaikka kukin oli pitkään käyttänyt omia erillisiä maitaan vanhojen tuomioiden ja hallinnan perusteella, he sopivat yhteisesti, että: Tila nro 1 muodostaisi Sängimäki-nimisen yhteisalueen. Tilat nrot 2 ja 3 muodostaisivat Pitkälänmäki-nimisen yhteisalueen.
Nämä kaksi yhteisaluetta Sängimäessä katsottaisiin menevässä isojakotoimituksessa kahdeksi erilliseksi jakokunnaksi, jotka vanhastaan määrättyjen rajojen perusteella oli erotettu toisistaan.)
Tila nro 1 on hallinnut perintönä saatua Sänkimäen A -tilaa, johon kuuluu noin 15 kappaletta peltoa ja 15 kappaletta metsää, sekä Wendojoen alue, noin 3 perintökappaletta metsää. Sen sijaan tilat nro 2 ja 3 ovat hallinneet yhteisesti perittyä Lylymäen B -tilaa, johon kuuluu noin 1 tynnyrinala peltoa ja 1 tynnyrinala metsää, sekä Kaaraslahden alue Kauppisenjärveen asti, noin 1 tynnyrinala ja 22½ kappaletta metsää, sekä Pieksänjoen sivun alue, noin 2 perintökappaletta metsää. Lisäksi Kotajärven niittyä (9 “mähl”) ovat kaikki kolme tilaa tähän asti käyttäneet yhteisesti. Näin ollen – ja tämän perusteella sekä tulevien sekaannusten välttämiseksi ja riippumatta muista seikoista tai vähäisempää maanomistusta tai tilojen välistä tarkempaa vertailua mitä itse jaon perusteeseen tulee vanhojen tilojen kesken, sovittiin seuraava järjestely:
Tila nro 1 saa edelleen ja myös tulevassa jaossa haltuunsa ne perintönä saadut Sänkimäen A -tilan maat sekä Wendojoen maa-alueet. Sen sijaan tiloille nro 2 ja 3 jäävät kaikki muut perintönä saadut maa-alueet. Tämän perusteella näiden tilojen välinen raja määritettiin ja merkittiin karttaan. Raja kulkee seuraavasti:
Rautarajamerkistä Stäla (lit. V) suoraan Pitkänsuon ja Joensuon yli siihen paikkaan (lit. K), missä Juurikkajärven ja Pöllönsuon purot yhtyvät. Sieltä raja jatkuu Pöllönsuolle, ja edelleen mutkitellen Likolampeen (lit. L). Sieltä edelleen harjun yli Wenäänlampeen (lit. M) ja lopulta samaa puroa pitkin Karislahden lahden pohjukkaan (lit. N). Näin ollen kaikki maat tämän rajalinjan länsipuolella kuuluvat tilalle nro 1. Ja itäpuolella olevat maat kuuluvat tiloille nro 2 ja 3. Näitä alueita tilat saavat tästä lähtien käyttää erillisinä yhteisinä alueinaan ja maksaa niistä veroa osakkaiden kesken sovitulla tavalla tulevaisuudessa.
Saatavan veron jakamista varten, erotettiin entinen yhteinen alue, joka tunnettiin nimellä Pitkälänmäki–Sänkimäki, sekä myöhempi Pitkälänmäen alue. Itse jakotavasta ja lohkojen sijoittamisesta ei kuitenkaan voitu enää päästä tarkempaan sopimukseen, vaan päätettiin, että jokainen osakas – niin vanhoilla kantatiloilla asuvat kuin jo muualle muuttaneetkin, joko luvan kanssa tai ilman – merkitään tarkasti karttaluetteloon. Heidän tiluksensa sovitetaan sen jälkeen niin, että jokainen tuleva osakas saa lohkonsa oman talonsa yhteyteen.
Jos maiden erilaisen laadun vuoksi ei ole mahdollista sijoittaa kaikkia maita yhteen yhtenäiseen lohkoon, voidaan tasapuolisuuden saavuttamiseksi antaa useampia lohkoja. Näiden lohkojen tulee mahdollisuuksien mukaan olla sellaisia, että jokainen osakas saa suunnilleen yhtä paljon viljelykelpoista maata ja metsämaata kuin hänen osuutensa edellyttää. Jos joku kuitenkin saa enemmän, tulee puute tai ylitys myöhemmin tasata toisten lohkojen kautta.
Maanomistajille esitettiin selitys ja heille näytettiin asiakirjat, ja nyt tehdystä sopimuksesta laadittu pöytäkirja luettiin ääneen ja vahvistettiin, samoin kuin maanluokitus hyväksyttiin.
Aika ja paikka kuten edellä.
Viran puolesta
Pehr Råstedt (maanmittarin puolesta)
Todistamme, että yllä oleva sopimus on osakkaiden vapaaehtoisesti tekemä ja keskenään sopima, ja sen vakuutamme nimillämme ja puumerkeillämme.
Elias Tuovinen
Samuel Ahonen
Vuosi 1791,
8. ja 9. helmikuuta
Sen jälkeen kun karttaluettelo (Charta Beskrifning) oli saatu valmiiksi ja Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa lääninhallitus oli 4. elokuuta 1790 annetulla päätöksellä vahvistanut manttaaleihin perustuvat veroperusteet ja niihin liittyvät maksut mainitulle kylälle, saapui allekirjoittanut 8. päivänä Pitkälänmäelle ja 9. päivänä Sänkimäelle ilmoittamaan ja selittämään osakkaille kyseisen päätöksen sisällön. Tällöin paikalle saapuivat lähes kaikki osakkaat, lukuun ottamatta Pitkälänmäeltä: Thomas Pitkänen (kuollut) Påhl Heikkinen (kuollut) ja Sankimäeltä: Hindric Pitkänen Johan Pitkänen. Lisäksi kutsuttiin ulkopuolisiksi avustajiksi varalautamiehet Anders Pitkänen ja Petter Myöhänen, molemmat Kaaraslahden kylästä.
Kun kaikki olivat koolla, luettiin heille ääneen ja selitettiin suomeksi, että mainitussa Hänen Majesteettinsa vahvistamassa päätöksessä on määrätty, että jokaista tulevaa kokonaista manttaalia kohti lasketaan 16 tynnyrinalaa maata. Koska verotettavaa maata tilalla nro 1 on kahden manttaalin verran ja tiloilla nro 2 ja 3 yhteensä kolmen manttaalin verran, kuuluu maanmittarin jakaa toimitettavassa isojakotoimituksessa maat suhteessa siihen arvoon, jonka maanomistajat ovat arvioinnissa saaneet. Näin jokaiselle talolliselle tulee antaa maata seuraavasti:
- Eric, Lars ja Henrik Pitkänen kukin 1/3 manttaalia
- Johan ja Paavo Pitkänen 1/2 manttaalia verorasitus 4 riksdaler 33 skillingiä
- Paavo ja Johan Pitkänen kukin 3/8 manttaalia verorasitus 3 riksdaler 24 skillingiä 9 runstykkiä
- Thomas Pitkänen 1/2 manttaalia verorasitus 4 riksdaler 33 skillingiä
- Thomas ja Paavo Thomasson Pitkänen 1/4 manttaalia verorasitus yhteisesti 2 riksdaler 16 skillingiä 6 runstykkiä
- Jacob ja Olof Heikkinen yhteisesti verorasitus 1/4 manttaalia 2 riksdaler 16 skillingiä
- Johan ja Thomas Johansson Heikkinen 1/8 manttaalia verorasitus 1 riksdaler 8 skillinkiä 3 runstyckia
- Matts ja Christopher Heikkinen yhdessä 1/4 manttaaliaverorasitus 2 riksdaler 8 skillinkiä 3 runstyckia veroa.
- Thomas sekä Paavo Mattsinpoika Heikkinen 1/4 manttaalia, verorasitus yhdessä 2 riksdaler 8 skillinkiä 3 runstyckia veroa.
- Matts Rissanen 1/2 manttaalia, verorasitus 4 riksdaler 33 skillinkiä veroa.
Tilat merkitään uusilla ja lyhennetyillä nimillä, ja kaikki se maa, joka jää jaon jälkeen yli tai käyttämättä, käytetään kylän uusien teiden rakentamiseen. Samoin kaikki sellainen maa, joka on merkitty käyttökelvottomaksi maaksi tai joka on toistaiseksi jätetty verotuksen ulkopuolelle, merkitään jakokirjaan siinä laajuudessa kuin se kunkin tilan osaan kuuluu. Näin määriteltyä korotettua veroa ei kuitenkaan peritä heti, vaan Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa armollisen kirjeen 26.7.1783 6. kohdan mukaisesti vasta 10–15 vuoden kuluttua isojaon päättymisestä ja lopullisesta vahvistamisesta.
Se, joka on tyytymätön tähän ratkaisuun, voi hakea siihen muutosta Hänen Majesteettinsa ja valtakunnan korkeimmalta kamarikollegiolta. Tätä varten valitukset sekä karttaluettelo on toimitettava maaherralle kuukauden kuluessa. Määräaika päättyy klo 12 30. maaliskuuta lähestyvänä kuukautena.
Tämän asiakirjan ääneen lukemisen ja selittämisen jälkeen, ei enää ollut mitään huomautettavaa, osapuolet erosivat, päivämäärän ollessa kuten edellä.
Viran puolesta
Pehr Råstedt
Todistamme, että näin on tapahtunut yllä mainitun mukaisesti:
Petter Myöhänen (puumerkki)
Koska määräajassa ei ole esitetty valituksia verotuksesta, toimitetaan jako kartalle niillä perusteilla ja sopimuksilla, jotka edellä on esitetty.
- - -
