"Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon rauhaa.
Kun savolainen tuli, niin hän jo vuosikymmentä ennen kävi läiskimässä suuret pilkat ja uurteet puiden kylkiin, karsi huolettomasti alaoksaisia kuusia, kaateli nuoria puita. Jokainen metsänasukas höristi korviaan. Hukka ja repo, ilves ja näätä saattoivat todeta, että onpa siinä raivonnut se kummallinen kaksijalkainen siivetön elukka, ihminen, sietääpä varoa moista paikkaa.
Ja kun vuosia muutamia oli ihmetelty pykälikköä, sitten vasta yltyi hirveä ja ennenkuulumaton meno. Kirveet alkoivat paukkua, puut kaatuivat rymisten, syntyi valtava tulimeri, jonka katku levisi kymmenin virstoin ja pelottava savupatsas paistoi peninkulmien päähän. Siellä raivosi erämaita valloittava savolainen. Hän asutti erämaan. Hän painoi koskemattomaan luontoon inhimillisen viljelyksen kestävät merkit.”
PITKÄLÄNNIEMESSÄ
PITKÄSET ERÄMAISSAAN
1500-luvun Rantasalmen hallintopitäjässä, Keriharjun neljänneskunnassa, Varkauden kymmenyskunnan alueella, oli Pitkälänniemen Pitkäsillä, vuoden 1562 maantarkastuksen tietojen mukaan Henrik, Pohl, Per ja Olof ja Pitkäsellä, maita myös Nilsiän Kaaraslahdessa, jäljempänä olevalla Sänkimäen suunnalla. Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562 – 1563 kertoo seuraavaa:
Juricka Hariv, Akoijnn Lahenn aho, Pusin Mäen Leuä, Kuffuas Nemi, Valkia mäki, Karisen laxi In till Cauppisen Jerffui, Kota Jerffuen mäki, vendoij Joki, pexä Joenn sijffw, och haffuer perr , Begieradh aff Gödich Finche”. Sekä, ”Roko lahenn Sijriä Luhta, Lehosten Taiijffual sw Luhta, kuha messen kannas och henrich pitkein(en) haffuer Begieradh aff Gödich Finche kuaijsen kosken sijffw, paijann hariun luhta”.
Pitkälänniemen tila-alue oli suuri alue nykyisen Varkauden alueella. Hopeaveroluetteloissa löytyy karjaa jne. Pitkäsille. Ammatteja kirvesmiehistäkin eri lähteistä, sekä kaikenlaista pientä arkistotietoa. Arvioidusti myös vain oletuksilla vanhimpaan Pitkälänniemen Sipi Pitkäseen mennään 1400-luvun puolelle. Nämä alueet olivat silloista Juvan Joroisten neljännestä. Eräs tuntematon Juho Pitkänen oli seurakunnan perustamistalkoissakin jo vuonna 1442 Juvan seurakunnan perustamiskirjan mukaan.
Pitkälänniemen maa-alueet siirtyilivät seuraavilla vuosisadoilla eri sukujen ja tahojen omistuksiin. Tuomari William Afleck hankki osia
Pitkälänniemestä sukunsa omistukseen 1600-luvun puolivälissä. Vuosisadan lopulla
siellä toimi mm. kestikievari ja postikonttori joita hän piti toiminnassa. Vielä oli 1700-luvulla Pitkäsiä hallinnoimassa omia tilanosia. Pitkälänniemen muilla osilla oli suuremmin ja enenemässä määrin 200 vuoden aikana muita omistajia. Mm. William Afleck, von Fieandt poikineen, nimismies Weckman, assessori Westhynthius, kauppaneuvos Pohl Wahl Viipurista. Varkaudesta oli tullut tavallaan Wahlien kaupunki teollistumisen myötä. Viimein tehdasmiljööseen tulee kuitenkin Varkaudesta tuttu A. Ahlström tehtaineen. Yhtiö hankki Wahleilta kaiken osakekannan, alueet ja tehtaat 1910-luvulla.
PITKÄLÄNNIEMESTÄ SÄNKIMÄKEEN
Pitkälänniemen Heikki, Paavo, Pekka ja Olli Pitkänen olivat saaneet ”kukkarokirjat” 1500-luvun puolivälin seutuun tuleviin erämaihinsa, sittemmin tulevaan Sänkimäkeen. Mutta olivathan he jo varmasti 1500-luvun alkupuolilla olleet erämaidensa ”valtaajia”, kun maita anottiin uudestaan itselle vuosisadan puolivälin aikoihin...
Jatkuu sukupolvi toinen, alkaa siirtyminen ja asuttaminen Sänkimäen seuduille 1500-luvun lopuilta 1600-luvun alkuun. Tässä seuraavassa sukupolvessa on isiensä poikia, Ollia, Sipiä, Sunia, jne. Seuraavaa vuosisataa Sänkimäessä 1600-luvun alussa, alkaa siellä maa-alueita asuttamaan talolliset Pitkäset, jotka olivat syntyperältään Pitkälänniemen Pitkäsiä. Viimeistään maakirja-aikaan esiintyy jo heidän perheidensä jälkipolvissa seuraavat pojat, eri tila-alueiden talollisina isäntinä. 1600-luvun alkupuolella Sänkimäessä alkaa kehittymään myöhemmin numeroidut kolme maakirjanumeron tila-aluetta. Maakirjoissa 1630-luvulla, joita on säilynyt, esiintyy jo tilallisiakin.
- Maakirjanumeron 1 tila-alueen talollisena isäntänä esiintyy viimeistään 1630-luvun alussa Heikki (Henrik) Pitkänen. Heikki oli ehkä jo aiemmin ollut talollisena, kunnes saattoi menehtyä 1640-luvun vaihteissa. Seuraavaksi tilaa jatkaa ilmeisemmin hänen pojat Erkki ja Paavo. 1600-luvun lopuilla talollisina jatkavat Erkin jälkikasvuissa hänen poikansa.
- Maakirjanumeron 2 tila-alueen talollisena isäntänä esiintyy maakirjatietojen alusta saakka Juntti Ollinpoika (Jöns) Pitkänen. Seuraavaksi hänen poikansa Martti (Morten) on talollisena. Hänen talollinen aikansa kesti aina 1660-luvun lopuille, kunnes talolliseksi tulee Martin poika Olli 1670-luvulla, jatkaen isäntänä ainakin 1680-luvun lopuille.
- Maakirjanumeron 3 tila-alueen talollisena isäntänä otaksutaan olleen kotieläin-kylvö-mylly-ym. luetteloissa esiintyvä Sipi Suninpoika Pitkänen. Sipi (Siegfrid) Pitkänen on talollisena ainakin jo 1630-luvun puolivälin jälkeen 1660-luvulle saakka. Hänen pojistaan ainakin Jöns 1680 tienoille ja Kasperi 1700 paikkeille saakka.
Näin alkaa ja jatkuu 1600-luvulla Sänkimäen kylän talollisten elämä tiloillaan. Sänkimäen kylä kasvaa talollisten tilallisten toimesta. Eri maakirjanumeron tiloilla Pitkästen jälkeläiset pojat tulevat jatkamaan talollisina. 1700-luvulla maakirja-alueen nro 3 maille tulee ensimmäiseksi hiukan vaihtelua jälkeläisten poikien puuttuessa. Silloin niinä vuosikymmeninä sukupolvissa, oli maassa sota ja katovuosia.
Alussa:
Savolaisen uudisraivaajan kertomus....
Kustaa Vilkuna juhlaesitelmässään tapahtumassa Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Iisalmessa 28.7.1956 (Sukuseura Auvinen lähteistä)
