1740
Erik Pitkäsen (s.1683) pojista Juho (s.1715) asustelee maakirjanumeron 1 aluetta omalla tilallaan, josta jakaantuu myös eri tilanosia hänen jälkeläisten asuttaessa niitä. Juho Erkinpojalla (1715) ja puolisollaan Helena Ollikaisella oli lapsia. Maria 1739, Erkki 1742, Juho 1745, Katarina 1747, Lauri 1749, Anna 1751, Tuomas 1755, Heikki 1758, Helena 1760 ja Valpuri 1765. Juho Erkinpoika menehtyy 26.2.1778. Tulevaa Sänkimäen kantatilaa, nro 5 Heikkilän tilanosaa tulee hallinnoimaan talollisena Juhon (1715) poika Heikki (s. 1758) perheineen. Puolisonaan hänellä on Beata Savolainen.
Sänkimäki nro 5 Heikkilä
1780
Juho Pitkäsen (1715) poika Heikki (Henrik Johanson) Pitkänen avioituu vuonna 1781 Niinimäen kylästä syntyjään olevan Iivari Savolaisen tyttären Beata Savolaisen kanssa. Näin Beata muuttaa avioiduttuaan Heikin kotitilalle Sänkimäkeen. He alkavat asustelemaan Heikin edesmenneen isänsä maiden yhdellä tilanosalla, joka tulee olemaan kantatilanakin myöhemmin oleva nro 5 ja nimeltään Heikkilä.
Lapsia alkaa tulla Heikin ja Beatan perheeseen heti kohta seuraavana vuonna. Juho 1782, Helena 1784, Iivari 1786, Anna 1789, Erkki 1792, David 1796 ja vielä tytär Eeva, sekä poika Juho 1799. Lapsista menehtyi jo nuorena ensimmäinen poika Juho. Seuraavaksi menehtyy poika Erkki, tytär Eeva. Muut jälkeläisistä tulevat kasvamaan aikuisuuteen Heikkilässä.
1800
Talollisen Heikki Pitkäsen perheessä Heikkilän tilalla vuosisata vaihtuu. Heikin ja Beatan lapset kasvavat ja alkavat avioitua ajan myötä seuraavalla vuosikymmenellä.
Vuonna 1809 Tytär Helena vihitään 25 vuotiaana Pyöriälän kylän Olli (Olof) Lyytisen puolisoksi. Helena muuttaa samalla Sänkimäen Heikkilästä Ollin kotitilalle.
Vuonna 1810 Heikin ja Beatan pojista Iivari avioituu Hakkaralan kylän talollisen Sigfrid Pitkäsen tyttären Lovisa Pitkäsen kanssa. Lovisa muuttaa ja tulee näin Iivarin kotitilalle Heikkilään. Mutta Lovisan puoliso Iivari Pitkänen menehtyy kesällä 1813, joten Lovisa muuttaa ja siirtyy Iivarin kuoleman jälkeen myöhemmin takaisin kotikyläänsä.
Vuonna 1812 Heikin ja Beatan tytär Anna löytää saman ikäisen puolisonsa Pajuniemen kylästä. Anna avioituu kylän talollisen isännän Paavo Taskisen pojan Lars Taskisen kanssa ja muuttaa samalla kotitilaltaan hänen kotitilalleen.
Vuonna 1815 pojista Taavetti (David) avioituu Pyöriälän kylästä kotoisin olevan talollisen tyttären Kristiina Lyytisen kanssa. Hän oli Taavetin vanhimman siskon Helenan puolison Olli Lyytisen tytär ensimmäisestä avioliitosta Margareta Pitkäsen kanssa. Kristiina siirtyy heti avioiduttuaan Sänkimäkeen Taavetin kotitilalle Heikkilään.
Näin Sänkimäen Heikkilään jää lapsista ainoastaan Juho ja Taavetti.
1820
Heikkilän talollinen isäntä Heikki Pitkänen (s.1758) menehtyy 63 vuotiaana pistokseen talvella vuoden 1819 alussa. Heikin puoliso, perheen äiti, leski Beata Savolainen on ollut jo pitkään huononäköinen ja menehtyy hänkin, seuraavana vuonna 1820 helmikuussa.
Tilalla olleen Juhon ainut elossa oleva veli Taavetti (David) menehtyy huhtikuussa 1824. Hänen puolisonsa Kristiina Lyytinen avioituu uudestaan seuraavana vuonna heinäkuussa 1825 Sänkimäen kylän Lassilan tilan talollisen isännän pojan Thomas Anderson Pitkäsen kanssa, joka muuttaa tilalle. Tuomas (Thomas) Pitkänen oli syntyjään Antti Tuomaanpoika Pitkäsen poika maakirja-ajan nro kahden tiloilta. Isänsä kuoleman aikoihin Tuomas oli vain neljän vanha ja äitinsä Kristiina Taskisen avioiduttua uudestaan Lassilan isännän Juho Pitkäsen kanssa, siirtyi näin äitinsä mukana Lassilan kantatilalle. Jälkeläisiä tulee Tuomakselle ja Kristiinalle vuosittain.
Talolliseksi Heikkilään tulee kuitenkin edesmenneen isän Heikin ja Beatan pojista ainoa elossa oleva, 20 vuotias Juho (Johan) Pitkänen (s.1799). Juho on ollut poikamiehenä pitkään ja on sitä edelleenkin. Mutta merkitään tilalla isäntänä kuitenkin, vaikka osin muutkin sisarukset olivat perintöosuuksillaan mukana. Saattoi Juho olla tullut perimisjärjestyksessä tilan isännäksi poikana, kun muita poikia ei ollut niinä vuosina enää tällä vuosikymmenellä.
Mutta, oliko tilan hallinnoinnin näyttäminen vain protokollan mukaista. Johan ei ollut aivan samanlainen ihminen kuin muut. Hän kärsi jonkinlaisesta psyykkisestä sairaudesta, joka aiheutti huolta muissakin. Papin merkinnöissä hänet mainitaan ”yksinkertaisena”? Johan ei aina ollut ihan perillä vastuistaan. Johan oli myös jo nuoresta asti hieman ”takaa tullut”. Ripilläkään ei käyty, saati opeteltu katekismusta tai muuta. Ehkä ei osattukaan.. Ripille pääsi vasta melkein 30-vuotiaana. Johan aiheutti vaikeuksia itselleen kuin muillekin, ehkä tahtomattaankin. Tuli käräjiäkin sun muuta sotkua jatkossa. Käräjiä oli niin perintöasioissa, kuin muissakin tapahtumissa, joissa Johan touhusi omiaan. Näin Johanilla oli holhous, varmaankin jo aiemmin.. Monen sotkun jälkeen Heikki Pitkäsen perillisten sisarustenkin ollessa sotkuissa mukana, Johanin holhous oli viereisen tilan Eerikkalan isännän harteilla, kuin siten Johanin perintöosuudet Heikkilässä. Tosin Johan oli itse ne jo aiemmin sopinutkin, myynyt ja luovuttanut, kuin sovittu syytingistä. Eerikkalan Erkki Pitkänen oli Heikkilän tilan edesmenneen Heikki Pitkäsen veljen poika. Olettaa sopii, että Erkki kantoi näin vastuunsa oikein ja sopi loppuelämän syytingistä Johanin kanssa Heikkilässä. Myöhemmin tulee tilalla lisää muutoksia omistuksissa.
1830
Heikkilässä hallinnoinnit vaihtuvat. Tulee olemaan kaksi tilanosaa, joita hallinnoivat Lars Taskinen toista ja Thomas Pitkänen toista. Oliko kuitenkin Heikkilän tila yhtä, mutta tavallaan jakaantunut omistuksillaan. Lars Taskisen puoliso Anna Heikintytär Pitkänen oli menehtynyt jo vuonna 1825. Samaten Thomas Pitkäsen puoliso Kristina Lyytinen menehtyi 1833. Näin tilanosia olivat osin hallinnoimassa heidän, puolisoiden jälkeläiset. Molemmilla silloisilla sen hetken mainituilla tilanosien isännillä ovat lampuodit pyörittelemässä molempien tila-alueiden maita. Molempien talollinen aika käsitti todennäköisesti isännyyttä, ei hallinnointia. Näin, koska Heikkilän tilan edesmenneen isännän Heikki Pitkäsen tyttäret, olivat nämä tilanosien isäntien puolisot, mutta myös perilliset. Olihan mukana Eerikkalan serkku Erkki Pitkänen osuuksillaan, joita sai myös Johanin keskinäisissä sopimuksissa. Vuonna 1833 Tuomas Pitkäsen puoliso, edesmenneen talollisen isän Heikki Pitkäsen pojan Taavetin puoliso Kristiina Lyytinen menehtyy. Näin Tuomas Pitkänen siirtyy ja muuttaa pois, samalla kylällä Kopolan kantatilalle, jossa avioituu uudestaan.
Kaikenlaista sopimusta ja vääntöä on hallinnoinneissa, tulossakin.. Myyntitapahtumia on jo 1820-luvulla. On myös ilmeistä, että Eerikkalan isäntä Erkki Pitkänen on taustalla vaikuttamassa Heikkilän tilan hallinnointien tapahtumissa 1820–30 luvuilla Juho Pitkäsen kanssa kahdenkeskisillä kaupoilla. Juho Pitkänen tekee kauppoja perintöosastaan Erkki Pitkäsen kanssa. Samalla ilmeisemmin sopii Erkin kanssa lopun elämänsä syytingistä Heikkilän tilalla. Erkki Pitkänen on kuitenkin talollisena Heikkilässä hallinnoimassa toisella osalla jo viimeistään vuonna 1837, vaikka jo vuosia aiemmin olisikin ollut omistamassa vain osaa maita. Ja lampuodit pyörittävät tila-alueita. Heikkilässä hallinnoinnit vaihtuvat taas. 1830-luvun lopuilla tulee Eerikkalan Erkki Pitkäsestä koko Heikkilän talollinen, tosin vain hetkeksi aikaa.
Vuoden 1839 aikaan tehtiin lopullisia tilakauppoja. Heikki Pitkäsen aikanaan hallinnoima Heikkilä myydään. Erik Pitkänen on näin setänsä Heikin kautta myös osin mukana kuvioissa. Heikki Pitkäsen jälkeläisten omistuksia selvitellessä ja myös osaltaan näissä tilakaupoissa perintöosuuksia kartoiteltaessa aiempien ostojen ja muidenkin asianhaarojen vuoksi on mukana kaupoissa myös kuudennusmies Pajujärven Clemens Leivo.
Loppujen lopuksi kaikkien, usein käräjilläkin käytyjen perintöasioiden selvitysten, lahjoituksien, myyntien ja ostojen jälkeen tulee Heikkilän kantatilan omistuksiin Eerikkalan Erkki Pitkänen. Näissä kuvioissa merkitsi varmasti myös se, että tuleva kantatila Heikkilän koko tilan ostaja tulee olemaan Lukkarilan kylän Juho Lyytinen. Jonka puoliso on Eerikkalan talollisen Erkki Pitkäsen sisar. Oliko sillä sitten merkitystä kuinka paljon? Pysyisihän tila tavallaan vielä suvun hallussa, koska kantatilan ensimmäinen isäntä oli Erkin setä, isänsä veli.
Juho Lyytinen hankkii koko Heikkilän tilan omistukseensa vuosina 1838–1839. Kauppasumma osaltaan oli 1300 ruplaa (todennäköisesti oli hopeaa) osittain käteisenä sekä ”Banco Assignments”. Oliko tämä maksu osuus, vai kokonaan? Eevan kotitilan hyvityksiä tuli myös aikanaan riikintaalereissa 277, mitkä huomioitiin. Heikki Pitkäsen jälkeläisten osuudet ja kaupat selviteltiin. Clemens Leivokin oli välissä, kuin myös Heikki Pitkäsen jälkipolvia. Sekavia vaiheita, mutta monen mutkan kautta tila Heikkilässä vaihtaa omistajaa Lyytisille. Koko tilakaupan lisäksi sovittiin kuitenkin isommistakin asioista. Heikkilän edesmenneen talollisen Heikki Pitkäsen ja Beata Savolaisen nuorimman pojan Juhon elatusvelvollisuudesta. Näin Juho Henrikinpoika Pitkänen on ja jatkaa ”syytinkiläisenä” Heikkilässä, Juho Lyytisen ja Eeva Pitkäsen tilalla.
Heikkilän kantatilan omistukset siis vaihtuivat. Lyytisten suku tulee hallinnoimaan talollisina tätä nro 5 Heikkilän kantatilaa monia vuosikymmeniä, aina vuosisadan loppuun saakka.
1840
Heikkilää alkaa hallinnoida talollinen Juho Lyytinen puolisonsa Eeva Pitkäsen kanssa perheineen. Juho ja Eeva olivat avioituneet vuoden 1838 aikaan Lukkarilassa. Eeva muutti avioitumisensa aikaan Lukkarilaan Sänkimäestä samoin tein. Heikkilän tilaostojen, sekä muuton jälkeen Sänkimäkeen Juholle ja Eevalle alkaa syntyä lapsia. Poika Erkki syntyy ensin 1842 ja myöhempinä vuosina kolme muuta lasta. Kuitenkin perheessä on tulossa rankkaa aikaa. Kaikki Erkin nuoremmat sisarukset menehtyvät jo pieninä lapsina synnytyksen aikoihin. Näin Heikkilässä elot jatkuvat talollisten Juhon ja Eevan perheessä muutaman vuosikymmenen hiukan normaalia pienemmällä perheellä.. Tilalla riitti kyllä muutenkin ajankulua. Talollinen Juho Lyytinen oli myös lautamies, joten silläkin saralla hän sai ja joutui aikaa kuluttamaan.
Heikkilässä on pitkään torpparina Johan Kokkonen puolisoineen. Myöhemmin Heikkilässä on lisäksi toinenkin torppari, Heikki (Henrik) Launonen puolisoineen. Rengit ja piiat vaihtuivat vuosittain. Itsellisiä on ja muitakin. ”Syytinkiläinen” Juho Pitkänen asustelee myös tilalla. Hänen kerrotaan olleen jo sairaalloisen oloinenkin. Juho Pitkänen oli poikamies koko elämänsä ja menehtyy 50 vuotiaana Heikkilässä myöhemmin vuonna 1849. Elot jatkuvat tilalla 1850-luvulla.
1860
Vuosikymmen vaihtuu ja 1860-luku alkaa. Heikkilässä Lyytisillä on jo peräti 5 torpparia ja paljon muutakin porukkaa. Heikkilässä myös isäntä vaihtuu tällä vuosikymmenellä. Juho Lyytisen poika Erkki ottaa vetovastuuta tilasta, tekee kauppoja 1862 ja siirtyy isännäksi. Tosin tilakaupoissa on liikehdintää isänsä kanssa myös myöhemminkin. Hän avioituu vuonna 1865 Nilsiän kylän talollisen Kalle Puustisen parikymppisen tyttären Fredrikan kanssa. Perhe kasvaa neljällä lapsella. Eeva 1866, Heikki 1868, Fredrika 1872 ja Maria 1876. Erkin vanhemmat asustelevat myös edelleen tilalla. Mutta murheita on tulossa. Erkin vanhemmista äiti Eeva Pitkänen menehtyy halvaukseen loppuvuodesta 1875. Näin tilalle jää elonteille Erkin ja Fredrikan perheen lisäksi vanha isä Juho. Murheita tulee lisää, Erkin puoliso ja perheen äiti Fredrika menehtyy parin vuoden päästä vuonna 1877 riisitautiin.
Erkki löytää uuden puolison seuraavana vuonna 1878 syyskuussa ja avioituu uudestaan. Puolisoksi tulee talollisen tytär Eeva Stiina Taskinen Nilsiän kylästä tilalta nro 10. Tuli äitipuoli taloon, jota myös ison talon arjessa perheessä lastenkin kanssa tarvittiin.
1880 - 1900
Erkillä Eevan kanssa perhe kasvaa 1880-luvulla vielä ainakin kahdella tyttärellä. Erkin aiemmasta liitosta olevat lapset kasvavat tilalla. Poika Henrik oli kutsunnoissa saanut arpanumeron 14, mutta todennäköisesti ei joutunut kuitenkaan noin isolla numerolla sotaväkeen. Heikkilän talollisen Erkki Lyytisen vanha isä Juho Lyytinen kuolee 69 vuotiaana turvotukseen maaliskuussa vuonna 1885. Näin hänen pojastaan Erkistä tuli viimeistään yksin tilanhaltija ja talollinen Heikkilässä.
Elot jatkuvat 1800 vuosisadan lopuille Erkki Lyytisen ja Eeva Taskisen perheen talollista aikaa tilallaan. Sänkimäen kantatila nro 5 Heikkilä alkaa kuitenkin jakaantua eri tilanosiin jo 1900-luvun vaihteissa.
---
1900-luku alkaa Heikkilässä
---
