1600-LUKUA, ISÄNTIÄ SÄNKIMÄESSÄ

1600-luku, vuosisadan alkupuoli, Sänkimäen maakirjatiloja asuttivat seuraavassa talolliset isännät. Tähän saakka on saatu tietoja sen ajan maakirjoista ja muista lähteistä. Tietojen mukaan, niitä on sovellettu arvioidusti tähänkin tarinaan.

Sänkimäen kylässä oli 1600-luvun alussa kolme suurta tila-aluetta. Numeroita niillä ei vielä silloin ollut, mutta ne numeroitiin kuninkaan määräyksestä 1600-luvun aikana. Talolliset herrat eivät tulleet sinne Helsingistä, vaan Pitkälänniemeltä, joka oli silloisen Rantasalmen hallintopitäjää. Ei ole tietoa siitä, että missä vaiheessa edellinenkin sukupolvi olisi jo ehkä osalla perheistä asustellut tulevalla Sänkimäen alueella. Olihan maat olleet Pitkästen suvun hallussa jo 1500-luvun puolelta.

 

MAAKIRJANUMERO 1. 

 

               Talollinen Heikki (Henrik) Pitkänen.

Heikki oli jo 1630-luvun alussa talollisena tämän maakirjatilan isäntänä. Voi hyvin olla, että Heikki Pitkänen oli jo paljon aiemmin tilallaan hallinnoimassa sitä. Maakirjoihin virallisesti hän ilmestyy vasta 1630-luvun alussa. Sänkimäen alueita näytettiin siihen aikaan myös Kuopion pitäjän Kuopion kymmenyskuntana, jota myös tuleva Sänkimäki oli. Näin myös alueita näytetään laajana Kaaraslahtena. Heikki Pitkäsellä oli todennäköisesti pojat Paavo ja Pekka, sekä myös tietysti puoliso. On todennäköistä, että Heikki menehtyy jossakin vaiheessa 1640-luvun alussa, koska tilalla on siihen aikaan vain puoliso ja lapset.

               Talollinen Paavo (Pohl) Pitkänen

Paavo oli todennäköisesti pojista vanhin ja jatkoi isänsä jälkeen talollisena tilalla. Jo vuoden 1650 nurkilla hän ehkä menehtyy, tai muuttaa toisaalle. Muuttoliikettä Pitkäsillä oli kyllä, aikanaan esimerkiksi tulevaan Hakkaralan kylään.

               Talollinen Erkki (Erik) Pitkänen

Erkki Pitkänen tulee veljensä jälkeen tämän tila-alueen talolliseksi hallitsijaksi mahdollisesti 1650-luvun alussa. Erkillä ei vielä heti talolliseksi tultua ollut puolisoa, mutta veljensä leskipuoliso asusteli kuitenkin tilalla. Erkki kyllä avioituu nopeasti 1650-luvulla. Erkki menehtyy tilalla leskenä vuoden 1680 seutuvilla. Mutta kun Erkillä oli poikia perheessä jo kolmekin, niin jatkaja maakirjanumeron 1 tilalle löytyi kuitenkin helposti.

               Talollinen Lasse (Lars) Pitkänen

Hän elelee veljiensä kanssa tilalla. Vanhimpana veljenä Lassesta tulee tilan isäntä viimeistään 1680-luvun alkupuolella. Lassella on puoliso ja perhettä tilalla. Samoin perhettä on myös hänen toisella veljelläänkin Heikillä. Eli eloa on riittänyt tilalla. Näin maakirjanumeron 1 tila-alueet saattoivat nyt alkaa jakaantumaan veljeksien kesken. Lasse menehtyy 1730-luvulla.

               Talollinen Heikki (Henrik) Pitkänen

               Heikki avioituu ja elelee tilalla.

               Talollinen Erkki (Erik) Pitkänen

Erkki Pitkäsen talollinen aikakausi alkaa 1730-luvulla isänsä menehtymisen jälkeen. Hän avioituu 1700-luvun alkupuolella Margareta Rissasen kanssa.

Näin tässä otaksuen, Sänkimäen talollisten isäntien maakirjatilan numero 1:n aikakausi alkoi, sekä jatkuu 1700-luvulla, jakaantuen myöhemmin eri tiloiksi jälkeläisten toimesta.

 

 

MAAKIRJANUMERO 2.

 

               Talollinen Juntti (Jöns) Pitkänen.

Hän oli jo 1640-luvun alussa talollisena tämän maakirjatilan alueilla. Juntti (Jöns) kyllä tuli vanhempiensa mukana Pitkälänniemeltä, joten tämän tila-alueen ensimmäinen talollinen isäntä oli mahdollisesti hänen isänsä Olli (Olof) Pitkänen jo ainakin 1630-luvulla ensimmäisten tietojen mukaan. Juntti menehtyy 1660-luvulla ja tilan jatkaja tulee olemaan hänen poikansa Martti (Morten) Pitkänen

               Talollinen Martti (Morten) Pitkänen.

Martin talollinen isännyys alkoi viimeistään isänsä poismenon jälkeen 1660-luvulla.  Martilla oli myös perhettä puolisonsa kanssa. Tilan jatkajaksi Martin menehtymisen jälkeen seuraa hänen poikansa Olli (Olof) Pitkänen.

               Talollinen Olli (Olof) Pitkänen.

Ollista tulee tilan isäntä isänsä Martin kuoleman jälkeen ehkä vuoden 1680 nurkilla. Olli avioitui, elää tilalla, mutta menehtyy todennäköisesti pian jo 1680-luvulla. Talollisena tilalla on Ollin jälkeen mahdollisesti hänen veljensä. Myös Ollin leskivaimo elää tilalla. Myöhemmin 1690-luvulla tilan ottaa kuitenkin haltuunsa Ollin poika, Juho (Johan) Pitkänen

               Talollinen Juho (Johan) Pitkänen.

Juho (Johan) Pitkänen alkaa hallita Sänkimäen maakirjanumeron 2 tila-aluetta sitten 1690-luvulla. Hän avioituu viimeistään 1700-luvun alussa ja lapsia syntyy perheeseen. Syntyy myös poikalapsi, Tuomas (Thomas) Pitkänen.

               Talollinen Tuomas (Thomas) Pitkänen.

Tuomaksen isännyys alkaa 1750-luvulla, jolloin hänen isänsä aikana hetken talollinen veljensä menehtyy. Tuomas avioituu ensimmäisen kerran noina aikoina, mutta puolisonsa kuoleman jälkeen vuosikymmenen lopussa tulee uusi vaimo puolisoksi. Kaisa (Carin) Rissanen.

Näin otaksuen myös Sänkimäen maakirjatilan numero 2:n aikakausi alkoi ja jatkuu 1700-luvulla, jakaantuenkin eri tiloiksi sukupolvissa veljien ja heidän jälkeläisten asuttaessa tilojaan.

 

MAAKIRJANUMERO 3.

 

               Talollinen Sipi (Sigfrid) Pitkänen.

Sipi (Sigfrid) Pitkänen on tilan isäntä ja talollinen mahdollisesti jo 1630-luvun puolivälissä. Hänen aikakautensa talollinen aika loppuu menehtymiseen, ehkä n. 1660-luvun puolivälin seutuun. Sipin perhe kasvoi ainakin kolmella pojalla, joten tilan jatkaja oli taattu. Tuomas, Juntti ja Kasperi.

 

               Talollinen Kasperi (Casper) Pitkänen.

Kasperi (Casper) Pitkänen on tilan isäntä 1700-luvun nurkille. Ennen hänen talollista aikakauttaan, oli tilalla talollisena hänen veljensä Juntti (Jöns) hetken aikaa. Kaikki veljekset elävät kuitenkin tilalla. Vuonna 1667 tai lähelle sitä aikaa, Kasperi on jo tilan talollinen isäntä. On ilmeistä, että Kasperin menehtymisen jälkeen vuosisadan lopuilla, tilaa tulee jatkamaan hänen lapsistaan vanhin pojista, Sipi (Sigfrid) Pitkänen.

               Talollinen Sipi (Sigfrid) Pitkänen.

Sipi oli syntynyt vuoisadan puolivälissä. 1690-luvun alussa hän avioituu ja tulee talolliseksi samalla vuosikymmenellä. Sipi jatkaa eloaan talollisena tilalla puolisonsa Beata Laakkosen kanssa.

Näin tälläkin Sänkimäen silloisella maakirjatilan numerolla 3 lähtee talollinen aika käyntiin ja jatkuu 1700-luvulla jälkeläisten lasten kautta eri tilanosilla.

---

1600-luvun maakirjatiloja hallinnoivat sen ajan isännät eri polvissa, aina 1700-luvun puolivälin nurkille. Jälkeläiset perheineen perustivat kuitenkin ns. "torppia" näille emätiloille, omille oleville tilanosilleen, mutta eivät olleet vielä omien tilojensa haltijoita, koska oli kiellettyä halkoa tai osittaa emätiloja.  Vuoden 1750 nurkilla sitten tulee lakimuutoksia ja muuta asetusta, että halkomisia saatiin tehdä. Näin alkaa myös Sänkimäen maakirja-ajan tiloille tulla jälkeläisten toimesta uusia tilanosia. Samalla nämä tilanosat tulevat näyttämään suuntaa isojaon aikaisiin merkittyihin kantatiloihin.

---