1818 – 1832
Tiihonen Johan s. 5.12.1764 k.1832
Puoliso Catharina Kettuin s. 18.3.1775
Johan Tiihonen (s. 5.12.1764) oli syntyjään silloisessa Kuopion Kuuslahdessa isänsä Johan Tiihosen (s. 1722) ja äitinsä Cecilia Lipposen (s. 1728) poika. Vuosien päästä perhe siirtyy Kaaraslahteen tilalle nro 3, joka oli vielä maakirjanumeroiden aikaa. Johan Tiihosen isä Johan menehtyy vuonna 1780 Kaaraslahdessa. Poika Johan siirtyy perheestä renkihommiin kylällä, mutta samalla tilanumerolla. Aika kuluu seuraavalle vuosikymmenelle Johanin tehdessä renkihommiaan niin Kaaraslahden kylässä, kuin väliin Sänkimäessäkin. Viimein Johan Tiihonen asustelee talollisen veljensä Petterin perheen tilanosalla Hakkaralan kylässä tilanumerolla 4. Vuosikymmenen lopuilla Johan avioituu toukokuussa vuonna 1799 torpparin tyttären Catharina Kettusen (s. 18.3.1775) kanssa, joka oli piikana Vuotjärvellä tilalla nro 1.
Catharina Kettunen oli syntyjään Hipanlahden kylässä isänsä Siegfrid Kettusen (s. 16.2.1742) ja äitinsä Catharina Parviaisen (s. 14.11.1752) tytär. Isä oli sotilaana vuoteen 1790 saakka Kuopion komppaniassa ruodussa nro 83, jonka velvoitettuja talollisia oli Hipanlahden ja Vehkalahden kylissä. Ruodun sotilastorppa oli mahdollisesti myös Hipanlahden kylässä jonkin talollisen mailla, jossa perhe asusteli. Tytär Catharina lähtee perheestä parikymppisenä nuorena naisena piikatöihin vuoden 1796 nurkilla, perheen ollessa jo lampuoteina Hipanlahden kylässä, kun isänsä sotilaspesti oli loppunut eroon vuonna 1790. Catharina siirtyy Vehkalahden kylässä tilalle nro 1 talollisille Pasasille ja ottaa piikapestin heiltä. Pasasilla aika kuluu piikatöissä useamman vuoden verran. Catharina oli Pasasilla näin ehkä hyvä töissään, kun yleensä renki- ja piikapestit tehtiin vain vuodeksi eteenpäin. Viimein vuonna 1799 hän tutustuu Hakkaralan kylän Johan Tiihoseen ja avioituu hänen kanssaan toukokuussa 1799. Näin Catharina muuttaa samalla Vehkalahdesta Johan Tiihosen luokse Hakkaralaan.
Avioiduttuaan Johan Tiihonen ja Catharina Kettunen aloittavat elämäänsä talollisina Hakkaralan Konttimäessä, samalla tilanumerolla 4, kuin Johanin veli perheineen oli, mutta omalla osatilallaan. Konttimäessä talollinen aika jatkuu heillä pitkälle 1810-lukua, vuoteen 1817. Siihen väliin tuli perheenlisäystä ja myöskin poismenoja. Syntyy lapsia, poika Johan helmikuussa 1800, josta tulee myös aikanaan Sänkimäen Eerikkalaan torppari. Tytär Catharina syntyy helmikuussa 1803 ja tytär Walborg tammikuussa 1807. Surua tulee, Walborg menehtyy rokkoon vain puolitoistavuotiaana seuraavana vuonna toukokuussa 1808. Poika David syntyy helmikuussa 1809. Lisää lapsia tulee, tytär Anna vuonna 1811. Mutta 1811 syntynyt Anna menehtyy jo vajaa parivuotiaana hinkuyskään 30 päivä elokuuta vuonna 1813. Hautajaispäiväkin tuli nopeasti.. Pojat Elias ja Johan syntyivät vielä myöhemmin.
Hakkaralan Konttimäessä tulee vuosi 1817 jolloin Johan Tiihonen perheineen sopivat torpparikontrahdista Sänkimäen kylän kantatilan nro 4 Eerikkalan isännän Erik Pitkäsen kanssa. Seuraavana vuonna Tiihosen perhe on jo torppareina Eerikkalassa, tilan Kortteisenrannan torpassa. Seuraavana vuosikymmenenä aika kuluu ja myös Eerikkalan torpassa elo jatkuu tiivistä torpparielämää. Lapsista joku avioituu, joku lähtee myös omalle elämänpolulle 1830-luvulla ja esikoinen Johankin siirtyy myöhemmin vuosikymmenen lopuilla perheineen vaikeuksien kautta Sänkimäen Heikkilään torppariksi. Mutta torpassa Sänkimäen Eerikkalassa tulee murheita. Torppari-isä Johan Tiihonen (s. 1764) menehtyy vesitautiin 68 vuotiaana vuonna 1832. Leskipuoliso Catharina Kettunen jää vielä Eerikkalaan jatkaen elämää menevää vuosikymmentä. Näin Johan Tiihosen menehdyttyä, hänen torppariaika Eerikkalassa tuli päätökseen.
n. 1850 – 1855
Tiihonen Johan s. 1800
Puoliso Beata Hakkarainen s. 1798
Johan oli syntyjään Hakkaralassa aiemmin mainittujen vanhempiensa Johan Tiihosen (s. 1764) ja Catharina Kettusen (s. 1775) poika. Vanhempiensa ollessa 1820-luvun alussa perheineen torppareina Sänkimäen Eerikkalassa, avioituu poika Johan samalla tilalla töissä olleen piika Beata Hakkaraisen kanssa vuonna 1822.
Beata Hakkarainen oli syntyjään (S. 1798) Kasurilan kylässä tilalla nro 3 isänsä Sven Hakkaraisen (s. 1769) ja äitinsä Helena Pitkäsen (s. 1767) tytär. Vanhemmat siirtyivät perheineen vuoden 1813 paikkeilla Kasurilasta Sänkimäkeen itsellisiksi. Samoihin aikoihin perheen lapset aloittivat jo töitään eri tiloilla. Sisarukset Helena ja Beata aloittivat nuorina piikahommansa, kuin veljensä Morten taas renkipestit. 1810-lukua mennään vuosikymmenen lopuille ja Beata on jo silloin viimeistään Sänkimäen Eerikkalassa piikana.
Samaan aikaan Eerikkalassa oli torppareina Tiihoset. Torppari Johan Tiihosen perhe asusteli Kortteisenrannan torpassaan perheensä kanssa, jossa oli ja asui myös lapsista parikymppinen poika Johan. Näin Johan ja Beata tutustuivat muutamien vuosien aikana niin hyvin, että kuulutuksia haettiin lokakuussa 1822 ja vihille mentiin jo saman vuoden joulukuussa. Avioiduttuaan Beata muuttaa Johanin luokse hänen vanhempiensa kotiin Kortteisenrantaan. Johanin nuorempi sisko Katarina asusteli vielä vanhempiensa luona.
Elot jatkuvat Kortteisenrannan torpassa 1820-lukua. Johan ja Beata saa Eerikkalassa heti perheenlisäystä. Syntyy poika Johan syyskuussa vuonna 1823. Ja toukokuussa 1825 syntyy poika Erik. Mutta Erik menehtyy lapsena jo seuraavan vuoden joulukuussa kuumeeseen. Vuosi tästä ja syntyy poika Aron joulukuussa 1827.
Vuonna 1828 Johan ja Beata päättävät siirtyä perheineen Johanin vanhempien luota Kaaraslahden kylään, Hannonmäen Ruuskalaan tilalle nro 4, jossa talollisena oli Pohl Johanson Pitkänen puolisonsa Helena Hakkaraisen kanssa. Helena Hakkarainen oli Beatan sisko, joka oli avioitunut muutamia vuosia aiemmin talollisen leskimies Pohl Pitkäsen kanssa. Muutamia vuosia menee ja Johan puolisoineen ovat jo torppareina samassa kylässä Pietilässä tilalla nro 23. Torppariaika kestää jokusen vuoden, kunnes samaan aikaan Johanin torppari-isä menehtyy Sänkimäen Eerikkalassa vuonna 1832.
Isänsä kuoleman jälkeen Johan ja Beata ovat jo vuonna 1834 Sänkimäen Eerikkalassa itsellisinä, Johanin äidin asuessa Kortteisenrannassa. Ehkä Johan puolisoineen asui itsellisinä samaa torppaa äitimuorin kanssa vuosikymmenen loppuun. Samaa torppaa asuttivat vielä Johanin sisaruksista veljet Elias ja David. David asusteli puolisonsa Marta Rokkasen kanssa. David alkoi olla myös lampuotina tilalla nro 5 Heikkilässä. Elias-veli tekee renkihommia Eerikkalassa, mutta muuttaa vuosikymmenen lopuilla Kuopioon.
Aika kuluu Johanilla perheineen itsellisinä Eerikkalassa, Johanin torppari-äidin ollessa vielä mukana, kunnes vuosikymmenen vaihteessa kaikki siirtyvät Sänkimäen Heikkilään tilalle nro 5 talolliselle Johan Lyytiselle torppareiksi. Aika kuluu Heikkilässä vuoteen 1848, jolloin he siirtyvät takaisin Eerikkalaan itsellisiksi vuoteen 1849, jonka jälkeen torppareina seuraavan vuosikymmenen puoliväliin. Torppariksi vuoden 1855 nurkilla tulee perheen poika Aron perheineen.
n. 1855 – 1859
Tiihonen Aron s. 1828 (22.12.1827)
Puoliso Eva Kaisa Heinonen s. 1825 (20.1.1826)
Perheen poika Aron oli tehnyt renkihommia Eerikkalassa ja tutustui saman tilan piikatyttöön Eeva Kaisa Heinoseen. Eeva Kaisa oli naisimmeinen aiemmin syntyneen tyttärensä takia, mutta he avioituivat kuitenkin joulukuussa 1853 ja siirtyivät hetkeksi Aronin vanhempien torppaan. Aronin isän iäkäs äitimuori menehtyy torpassa 78 vuotiaana. Aron itse puolisonsa Eeva Kaisan kanssa on vielä hetken renkihommissa seuraavana vuonna Heikkilässä, jonka jälkeen Aron ja Eeva siirtyvät jo vuonna 1855 takaisin Eerikkalaan isänsä torppaan torppareiksi.
Torppariaikaa Aronin perheessä mennään pitkin 1850-lukua. Torpassa asustelevat myös Aronin vanhemmat, äidin Beatan ollessa ollessa jo hieman vaivainenkin. Lapsia tulee Aronille ja Eevalle. Syntyi poika Erik jo aiemmin Heikkilän aikaan, mutta Eerikkalassa vielä tyttäret Stina ja Anna.
Vuosikymmen lähenee loppuaan ja vuonna 1859 koko Tiihosten perhe vanhempineen lopettavat torppareina Eerikkalassa. Aronin vanhemmat siirtyvät Sänkimäessä kylänvaivaisiksi. Aron ja Eeva siirtyvät itsellisiksi Paloisten kylään ja siellä nro 1 Murtomäen tilalle.
- - -
