KANTATILA NRO 2 PAAVOLA

 

Talollisen Erkki (Erich) Pitkäsen aikaan hänen jälkipolviensa kautta alkaa Sänkimäen kylän sen ajan maakirjanumeron 1 tila-alue jakaantua.

 

Maakirjanumero 1 ensimmäinen tila/hallinta-alue:

(tässä ensimmäinen vanhimman pojan mukaan)

Erkki Pitkäsen pojista Juho (s.1715) asustelee perheineen Sänkimäessä maakirjanumeron 1:n aluetta omalla tila-alueellaan, josta myöhemmin jakaantuu myös eri tilanosia hänen jälkeläisten asuttaessa niitä. Juhon (s.1715) jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumerolle nimettyjä tilanosia tulevat olemaan nro: 1 Lassila, nro: 4 Eerikkala ja nro: 5 Heikkilä. Näillä kaikilla kantatiloilla, jotka sijaitsevat toistensa naapuritiloina, tulee olemaan talollisina Juhon pojat. Näistä kerrontaa erikseen.

 

Maakirjanumero 1 toinen tila/hallinta-alue:

(tässä toinen nuoremman pojan mukaan)

Erkki Pitkäsen pojista Erkki (s.1723) elelee perheensä kanssa omalla maakirjanumeron 1 tila-alueellaan, josta jakaantuu myöhemmin ja tulee muita, rekisterinumeroille nimettyjä tilanosia. Erkki Erkinpojan jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumeroille nimettyjä kantatiloja tulevat nimeltään olemaan nro: 2 Paavola ja nro: 3 Jussila. Jussilasta tulee myös kerrontaa erikseen.

Maakirja-ajan tila-alueen nro 1:n toinen tila/hallinta-alue alkaa jakaantua. Erkki Erkinpoika Pitkäsen (s.1723) hallinnoima maa- ja tila-alue Sänkimäessä alkaa jakaantua kahdeksi eri tilanosaksi. Tila-alue jakaantuu Erkin poikien Juhon ja Paavon kesken.

Näistä tässä yhtä seuraavassa, viimeistään isojaon aikaan kantatilaksi tulevan nimetyn rekisterinumeron 2 tilaa nimeltään Paavola, alkaa aikanaan hallinnoida Erkin pojista Paavo.

 

                                           Sänkimäki nro 2 Paavola

1700

Erkki Erkinpoika Pitkänen (Erich Erichson s.1723) elää maakirjanumeron 1 tilalla omalla tilanosallaan. Hän avioituu Margareta Heikkisen kanssa vuonna 1746. Margareta oli syntyjään ja kotoisin samalta kylältä, maakirjanumero 3 talollisen tilallisen Matti Heikkisen tytär. Margaretan isä Matti Heikkinen oli ensimmäisiä talollisia Heikkisiä maakirjanumeron 3 tilalla. Hän oli aikoinaan tullut vävyksi Pitkäsen Sipin (Sigfrid) perheeseen ja nainut Sipin tyttären Britan.

Erkille ja Margareetalle syntyy lapsia vuosikymmenten aikana. Ainakin 4 poikaa ja 3 tytärtä. Viimeisin lapsista on Anna vuonna 1765. Erkin ja Margaretan pojista Juho ja Erkki tulevat jatkamaan talollisina omilla tiloillaan Sänkimäen maakirjanumeron 1:n, Erkki-isän hallinnoimilla alueilla. Juho-poika avioituu ja jatkaa toisella osalla isänsä tila-alueen jakaantuessa ja kantatilaksi tulevalla nro 3 Jussilan tilanosalla. Isän Erkin aikana tätä tulevaa toista tilanosaa, nro 2 Paavolaksi nimettyä, jatkaa pojista Paavo.

 

 1770

Erkki-isä (1723) menehtyy vuosisadan loppupuolella. Tällä myöhemmin merkityksi tulevan Sänkimäen kantatilan numeron 2 Paavolan mailla omalla tilallaan elelee Erkki Pitkäsen pojista Paavo (s.1758). Hän avioituu kesän korvilla toukokuussa vuonna 1777 Jännevirralta syntyjään, sittemmin Rissalanrannasta kotoisin olevan Juulia Hämäläisen kanssa. Paavolle ja Juulialle syntyy tulevassa Paavolassa lapsia. Tytär Greta syntyy jo vuoden päästä vihkiäisistä. Hän menehtyy kuitenkin lapsena 10-vuotiaana. Tyttäriä syntyy jatkossa kyllä vielä lisää, 5 tytärtä. Syntyy myös kaksi poikaa, Erkki 1784 ja Fredrik 1797. Perhe asustelee todennäköisesti jo tällöin tulevalla omalla Paavolan tilanosallaan.

 

 1800

Paavolan tilan talollinen isäntä Paavo Pitkänen menehtyy nelikymppisenä kuumeeseen talvella helmikuussa 1800. Talollisina isänsä kuoleman jälkeen on puoliso Juulia ja lapset hallinnoimassa tilaa. Paavon ja Juulian lapsista vanhin poika Erkki (s.1784) jatkaa talollisena tätä myöhemmin merkittyä Paavolan tilaa täysi-ikäiseksi tultuaan. Myös hänen veljensä Fredrik tulee hallitsemaan myöhemmin omaa tilanosaansa Paavolassa.

Erkki Paavonpoika Pitkänen (s.1784) avioituu 29 vuotiaana heinäkuussa vuonna 1813 Maaningalta kotoisin olevan talollisen isännän Juho Julkusen tyttären, 27 vuotiaan Katarina Julkusen (s. 1786) kanssa. Perheenlisäystä tulee vuosien varrella. 3 poikaa ja 3 tytärtä.

Erkin äiti Juulia Hämäläinen menehtyy Paavolan tilalla 62 vuotiaana lokakuussa vuonna 1817. Isä Paavo oli menehtynyt jo aiemmin vuonna 1800. Talollisena Erkki ja puolisonsa Katarina elelevät perheineen Paavolan tilalla ja lapsia syntyy ajan saatossa muutaman vuoden välein. Vuonna 1815 syntyy poika Pauli (Paavo), tytär Maria 1819, tytär Juliana 1821, poika Erkki 1823, taas tytär, Martta 1825 ja viimeisenä poika Fredrik huhtikuussa vuonna 1829.

 

 1830

 Ensimmäinen tilanosa

Paavolan tila säilyy kokonaisena tilana talollisen Erkin hallussa aina 1830-luvun nurkille, jolloin viimeistään tilasta jakaantuu hänen veljelleen Fredrikille oma perintöosansa. Tosin, kuitenkin Fredrikillä oli varmasti jo aiemmin tila-alueella perintöosuudet tilan suhteen ns. hanskassa.

Erkki Pitkäsellä oli pitkäaikainen torppari, Erkki Tuppurainen.

Hän oli syntynyt vuonna 1784. Avioitumisen aikaan vuonna 1817 Erkki Tuppurainen oli Sänkimäessä Paavolan mailla renkihommissa, ellei jotenkin osakkaanakin, ennen torppariksi ryhtymistään. Puolisonaan hänellä on Toivalasta kotoisin oleva Eeva Rissanen (1793). Erkki ja Eeva perheineen tulevat olemaan pitkään torppareina Erkki Pitkäsen tilalla Paavolassa. Vuoden 1843 nurkilla perhe sitten vasta muuttaa ja siirtyy tilalta. Torppari Erkki Tuppurainen oli jo hiukan sairaalloinenkin jo, mutta se ei haitannut menoa. Muutto tulee Konttimäkeen nro 1, Zakkelan tilalle ja torppareiksi, jota hallinnoi Zacheuksen sukua. Konttimäessä Torppari-Tuppuraiset asustelevat seuraavallakin vuosikymmenellä, myöhemmin myös itsellisinä, vaikka jo iäkkäinäkin..

 Toinen tilanosa

Fredrik Pitkänen (1797) Erkin nuorempi veli avioituu vuoden 1832 joulukuussa Halunalla syntyneen Katarina Kokkosen kanssa. Näin veli Fredrik asuttaa puolisonsa kanssa toista Paavolassa olevaa tilanosaa. Todennäköistä kuitenkin on, että Fredrik hallinnoi jo huomattavasti aiemmin omaa tilaansa Paavolassa. Tämän jälkeen Paavolassa oli ns. virallisesti kaksi saman suuruista veromanttaalin tilaa. Fredrikin tilaa merkitään ja kutsutaan jossain myös nimeltään ”Pahkalanmäki”. Fredrikille ja Katarinalle syntyy seuraavien vuosikymmenien aikaan useita lapsia.

Fredrikillä oli myös pitkäaikainen torppari, Pohl Rosilainen.

Hän oli syntynyt vuonna 1768 ja oli torpparina Sänkimäessä veljensä talollisena olon aikaan 1800-luvun alkupuolelta, ainakin 1810-luvulta. Sänkimäessä ja Paavolan tilanosilla hän löytyy ensin vuonna 1816 entisen vaimonsa Anna Leinosen kanssa. Mutta Anna-vaimo menehtyy vuonna 1818 ja Pohl (Pauli/Paavo) Rosilainen avioituu uudestaan vuonna 1819.. Puolisoksi tulee vuonna 1786 syntynyt Anna Venäläinen Koivusaaresta. Heidän perheensä Paavolassa kasvaa 1820-luvulla usealla lapsella, 3 poikaa ja yksi tytär. Mutta pitkään on Pohl Rosilaisen perhe torppareina Paavolassa. Vuonna 1842 torppariperhe Rosilainen sitten viimein siirtyy Paavolasta, Kaaraslahteen tilalle nro 16 Tiiholaan.

 

1840

Erkki Pitkänen elää perheineen talollista aikaa omalla tilanosallaan Paavolassa. Elot jatkuvat tilalla samoissa uomissa kuluvan vuosikymmenen. Torpparit tulevat vaihtumaan. Piiat ja rengit vaihtuvat tiheään. Erkin poika Paul pysyy vielä poikamiehenä tilalla vanhempiensa rinnalla. Tytär Marta Lena avioituu vuosikymmenen puolivälin jälkeen 1846 Anders Räsäsen kanssa. Anders tuleekin torppariksi Paavolaan Erkin tilalle Marta Lenan kanssa. Lastenlapsia tulee Paavolaan kolme. Mutta Anders menehtyy yllättäen nuorena miehenä 29 vuotiaana vatsavaivoihin jo vuonna 1849. Marta Lena avioituu myöhemmin uudestaan talollisen pojan Lars (Lauri) Pennasen kanssa.

Fredrik Pitkänen elää perheineen omalla tilallaan Paavolassa, veljensä ollessa talollisena saman kantatilan toisella osalla. Fredrikin ja Katarinan lapset kasvavat, lisää tulee. Kokkosia on piikana ja itsellisinä

 

 1850

Ensimmäistä tilanosaa Paavolassa hallitsee talollisena Erkki Pitkänen Katarina puolisonsa kanssa aina Erkin menehtymiseen saakka, joka tapahtuu 1850.

Erkin poismenon jälkeen tilalle talolliseksi tulee hänen vanhin poikansa Pauli (myöh. Paavo). Tila siirtyi Paavon hallintaan osin periytyen, osin äitinsä suostumuksella, osin sisarensa Martta Lenan ”ulosmaksulla”, joka oli 200 hopearuplaa. Nuorempi veli Arvid Johan on myös periytyen osakkaana tilalla.  

Asiaa käsiteltiin viimeksi mm. syyskäräjillä vuonna 1853. Erkillä ja Katarina Julkusella oli yhteensä 8 lasta, joista elossa olevia oli nämä sisarukset.

Tilalla elää 1850-lukua leski-äiti Katarina (Kaisa) Julkunen, poika Paul talollisena, sekä myös poika Arvid. Arvid avioituu ennen vuosikymmenen puolta väliä samalta kylältä lampuodin tyttärenä olevan Serafia Argillanderin kanssa, joka muuttaa samalla Paavolaan. Serafia oli aiemmin piikana vuoden pestillä 1851 aikana Arvidin kotitilalla Paavolassa, joten näin jo aiemmin tutustuikin Arvidiin. Serafian piikomisvuoden jälkeen tilalla oli piikana myös Serafian sisko Maria useita vuosia. Arvidin ja Serafian perheeseen syntyy vuosikymmenen loppuun mennessä useita lapsia. Ensin poika Erkki, tytär Maria, useita muita, jotka kuitenkin menehtyvät jo syntyessään. Mutta lastentulo jatkui vielä seuraavallakin vuosikymmenellä.

Toisella tilanosalla talollisena on edelleen edesmenneen Erkin veli Fredrik Pitkänen. Tilalla elää Fredrik ja Katarina perheineen lapsineen. Fredrik menehtyy kuitenkin vuosikymmenen lopuilla vuonna 1860 ja tilaa alkaa hallinnoida leski Karin (Katarina) Kokkonen poikineen lapsineen perheensä kanssa. Lapsista poika Wilhelm s.1835 ja tytär Juliana s.1842 tulevat täysi-ikäisiksi vuosikymmenen lopuilla.

Paavolassa oli paljon työväkeä, itsellisiä, piikoja, renkejä ym. torppareitakin hommissaan 1850-luvulla.

 

 1860

Ensimmäistä tilanosaa Paavolassa hallitsee leskiäiti Kaisa Julkunen, mutta hän menehtyy elokuussa 1864. Tilalla jatkavat koko vuosikymmenen perilliset. Vanhin poika Paul (Paavo) Pitkänen 1815, josta tulee myöhemmin myös talollinen tilalla. Tosin Paul oli jo ollutkin isänsä jälkeen tilan isäntänä. Jatkaa myös tilalla talollisena vuosisadan lopuille. Tilalle asuu myös Paulin (Paavo) veli Arvid puolisonsa Serafina Argillanderin ja lapsiensa kanssa. Heille tulee lisää lapsia pitkin vuosikymmentä, viimeisenä poika Frans Viktor, vuonna 1870. Näin entisen isän ja talollisen isännän Erkin perilliset pojat Paavo ja Arvid hallinnoivat vanhempiensa jälkeen tilaa, Paavon ottaessa myöhemmin isomman vetovastuun vanhimpana lapsena.

Toista tilanosaa Paavolassa hallitsee leskiäiti Karin (Katarina) Kokkonen puolisonsa Fredrik Pitkäsen menehtymisen jälkeen. Fredrik menehtyi 1860. Äidin kanssa tilalla vuosikymmenen loppuun ovat myös perilliset lapset, Wilhelm josta tulee myöhemmin talollinen, Fredrik joka myöhemmin vuosikymmenen jälkeen avioituu tuoden tilalle puolisonsa Pelonniemestä syntyjään olevan Helena Rissasen. Tilalla myös Katarinan tytär Helena, poikien sisar joka muuttaa, avioituu. Perheen lapsista tilalla asuu myös veli Erik. Juliana sisar oli muuttanut tilalta avioitumisen aikoihin vuosikymmenen alussa.

1880

Ensimmäistä tilanosaa hallitsee talollisena Paul Pitkänen (1815), mutta tilalla on myös veli Arvid Johan puolisonsa Serafian ja perheensä kanssa. Hänen poikansa Erkki avioituu marraskuussa 1877 Maria Rissasen kanssa. Tilalla Arvidilla ja Serafialla myös muita lapsia mm. poika Frans Viktor, josta tulee myöhemmin myös oman tilansa hallitsija. Arvid Johan menehtyy 56 vuotiaana tilalla vuonna 1882.  Vuosisata lähenee loppuaan.

Paavo (Paul) Pitkänen menehtyy joulukuussa vuonna 1893. Tämän jälkeen tilalle talolliseksi nousee Frans Viktor Pitkänen puolisonsa Eva Stina Väänäsen kanssa. Eva Stina oli ollut jo piikana tällä tilalla, joten yhteiselo alkoi jo aiemmin.

Toista tilanosaa Paavolassa hallitsee edesmenneen Fredrikin puoliso Karin Kokkonen, poika Wilhelm josta tulee myös talollinen kohti vuosisadan loppua mennessä. Myös veli Fredrik puolisonsa Helena Rissasen ja perheensä kanssa asuu tilalla, sekä nuorin veli Erik Johan. Elot jatkuvat tilalla.

 

1800 - 1900

 

1800-luvun aika Paavolassa tässä tarinassa lähenee loppuaan. Paavon ja Fredrikin jälkeläiset asuttavat jatkossa tilojaan. Tulee tilanosakkaita ja myös uuttakin tilanosaa ja talollista. Muitakin sukuja muuttaa maisemiin.

Esi-isiensä jälkeenkin Paavo Pitkäsen (s.1758) jälkipolvissa Paavolassa Pitkästen suku piti näitä, osin jo aiemmin maakirja-ajankin maita pitkään suvun hallussa. Paavolan Pitkästen perheet kasvoivat sukupolvissa.

Sänkimäen Paavolan tila pysyi yhtenäisenä tila-alueena historiallisen pitkään jo sieltä 1700-luvulta asti aina 1800-luvun lopuille ja 1900-luvun alkuun. Isompia halkomisia tai muita osituksia ei tapahtunut. Ehkä talollisten historian arvostus maa-alueisiinsa, jotka sukunsa esi-isien hallussa olivat pitkään jo olleet, saattoivat vaikuttaa asioihin. Erikoisempia tapahtumia ei liiemmin hallinnoinneissa näinä vuosisatoina tullut. 

---

1900-luku alkaa...

 

---