Kuvassa näkyy todennäköisesti Kauppisenkosken myllyn ränni, myllyn jäädessä kuvassa vasemmalle kosken alajuoksulla.
Kuva: Hannu Pirisen arkisto
Sänkimäen Kauppisenkosken mylly Kauppisenjoella laiteltiin toimintaan ehkä jo 1700-luvulla. Ensimmäinen nyt tiedetty myllyn haltija olisi ollut Olof Pitkänen Sänkimäeltä.
Myllyn tietoina kerrotaan, että tekniikaltaan se olisi ollut yksi-kiviparinen jauhomylly. "Hjul Gvarn i Kaupikoski med et par stenar". Jatkossa ehkä kaksikin kiviparia. On todennäköistä, että mylly olisi ollut ns. jalkamylly. Ne olivat yleisiä siihen aikaan ja soveltuvia varsinkin pienille jokiosuuksille tai koskille. Tosin hitaanpuoleisia. Jalkamyllyllä saattoi jauhaa n. 200-800 litraa viljaa vuorokaudessa. Eri viljalaaduilla, tai jauhoilla jne, homma kävi hitaammaksi.
Ratasmyllyt rakenneltiin mieluusti taas isommille jokialueille ja virroille. Tosin jalkamyllyihinkin saatiin kyllä varmaan myös se kaksi kivipariakin, riippuen virtaamista ja muista seikoista.
Saattaa hyvinkin olla, että Kauppisenkoskella oli ratasmyllykin. Niitä laiteltiin varsinkin silloin, kun virtaamat riitti, mutta myös silloin, kun myllystä tehtiin tullimylly isompiin tarpeisiin, esim. lisänä kylän ulkopuolisille asukkaille kohdistuviin jauhatuksiin. Kauppisenkosken mylly on yli 100 vuotta tullimyllynä.
1800-luvun alussa Olof Pitkänen hallitsee vielä omistuksillaan myllyn alaa ja myllyä. Seuraava myllyn omistajista on Johan Pitkänen. Hän osti myllyn vuonna 1807 Olof Pitkäseltä. Kauppahinta olisi ollut noin 10 riikintaaleria ja 24 killinkiä.
"Minä, Olof Pitkänen, vaimoni suostumuksella annan ja myyn omistusosuutemme, kahdenkymmenen osakkeen Kaupilanjoen Jullkvärnissä, Sängimäen kylässä asuvalle maanviljelijälle Johan Johansson Pitkäselle välillämme sovitusta summasta, joka on kymmenen riikintaaleria 24 killinkiä, joka summa täten tunnustetaan maksetuksi.". Siirrän täten mainitut kaksikymmentä Kaupilanjoen Julkvärnin osaketta ostajalle, hänen vaimolleen, lapsilleen ja jälkeläisilleen täyteen omistusoikeuteen.
- Sängimäki, 3. huhtikuuta 1807 - Olof Pitkänen. Todistaa Henric Ruskanen, Johan Heickinen."
Johan Pitkänen hallitsee sen jälkeen myllyn toimintaa ja omistuksia ehkä useita vuosikymmeniä, kunnes viimein, viimeistään 1800-luvun puolivälissä ainakin Petter Lyytikäinen on jo myllyä hallinnoimassa. Lyytikäisen jälkeen myllyn hallinta siirtyy 1850-luvun puolivälissä Zacheusten sukuun. Mylly pysyy Zacheuksilla hallussaan myös useita vuosikymmeniä. Myllyn ympärille kasvaa tila, ilmeisemmin Peter Zacheuksen maaostojen kautta Sänkimäen kantatilan nro 10 Heikkilän maista. 1800-luvun lopuilla Zacheukset myyvät koskenpaikan myllyineen ja maa-alueet. Vuosisadan kääntyessä 1900-luvun vaihteissa Kokkariset tulevat hallinnoimaan tätä Kauppisenkosken tilaa ja myllyä. Kokkariset jatkavat myllyn toiminnoissa talollisina tilalla 1900-luvulla.
Myllyn mylläreitä oli useita. Näistä tutkimukset ovat kesken. Talolliset tilalliset hallitsee maita ympärillä, tapahtumia riittää koskellakin, kuin kylällä muutenkin. On hiukan riitoja ja muuta sen aikaista. Myllyn omistuksissa tapahtuu vuosisadan aikana muutakin vaihtuvuutta.
Näistä enemmän, tarkemmin ja sekä laajemmin lisää, kun tietoja varmistuu..
---
Myllyn periaatekaaviot:
Risto Vuolle-Apiala Koskelan mylly Jämsän Koskenpäällä 1852 – 1952
---
