KANTATILA NRO 7 POHJOLA

 

Tilanosa 1

 1800                                                                                   

Talollinen isä Paavo Paavonpoika Pitkänen (1756) menehtyy 3.10.1823. Poika David Pohls Pitkänen s. 1800 avioituu 23 vuotiaana 22.6.1823 Kaaraslahtelaisen talollisen tyttären Anna Pietikäisen kanssa. Näin kun Davidin isä kuoli, niin hän alkoi hoidella tilaa talollisena omalla tilanosallaan samana vuonna hänen vihkimisensä aikaan. Edesmenneen Paavon vanhimmalla pojalla Andersilla oli jo tilanosansa Pitkälän mailla, joten David jatkoi sitten omaansa Pohjolassa. Myös heidän äitinsä Brita Rissanen on tilalla. Lapsia syntyy Davidin ja Annan perheeseen aikojen saatossa toistakymmentä. Syntyy mm. poika Paavo syyskuussa 1828.

 

 1840                 

Talollinen David Pitkänen jatkaa tilalla eloaan puolisonsa Anna Pietikäisen kanssa perheineen aina 1850 vaihteisiin asti. Tilalla asuu myös Davidin iäkäs äiti Brita Rissanen, joka menehtyy 80 vuotiaana kuumeeseen maaliskuussa vuonna 1852. Tällä samalla vuosikymmenellä vuonna 1857 menehtyy Davidin puoliso, perheen äiti Anna Pietikäinen. Heidän lapsistaan useat muuttivat tilalta 1850-luvulla.

Ei murheet näihin loppuneet, sillä Davidin ja Annan lapsista myös poika Eskil menehtyy, hukkuu ehkä Kauppiseen kesällä 1859. Lapsista poika Paavo avioituu vuonna 1860 26 vuotiaan talollisen tyttären Helena Ruuskasen kanssa. Helena muuttaa samalla Paavon kotipaikalle Pohjolaan isänsä tilanosalle.

 

 1860                 

Talollinen David Pitkänen menehtyy 68 vuotiaana pistokseen heinäkuussa 1868. Näin tilalle talolliseksi siirtyy hänen poikansa Paavo Pitkänen puolisonsa Helena Lena Ruuskasen kanssa. Saman katon alla asustelevat vielä Paavon sisaruksista Eeva Sofia ja Stina Kaisa. Eeva muuttaa tilalta vuoden päästä isänsä kuolemasta. Stina Kaisa taas avioituu vasta maaliskuussa 1880 Heikki Jäppisen kanssa, joka muuttaa Stina Kaisan kotipaikalle. Heille syntyy heti kohta tytär Stina Sofia.

 

 1880                 

Talollinen Paavo Pitkänen menehtyy 30.3.1882. Puoliso (Helena) Lena Stina Ruuskanen asustelee tilalla lapsineen perillisineen vielä vuosikymmenen lopuille, kunnes kaikki poistuu tilalta. Talolliseksi tälle Pohjolan tilalle tulee Herman Hartikainen puolisonsa Eeva Stiina Rissasen kanssa perheineen. Herman kuitenkin menehtyy jo marraskuussa 1894 ja puoliso Eeva Stiina Rissanen jää tilalle. Jatkossa heidän poikansa Paavo Hartikainen isännöi tilaa talollisena puolisonsa Anna Hakkaraisen kanssa perheineen vuosisadan loppuun, ennen kuin perheessäkin tulee muutoksia.

 

1900

Myöhemmin tälle Pohjolan tilalle tulee hallinnoinneissa muutoksia. Elot tulevat jatkumaan 1900-luvun alkupuolella myös Savolaisten vaiheissa.

 

       - - -

 

Tilanosa 2

 1800                   

Vuodet vaihtuvat, tulee vuosi 1818. Tekikö aiemmin silloin Pohjolan koko tilan talollisena isäntänä  ollut Paavo Pitkänen vaimonsa kanssa tilakauppoja Pohjolan tästä osatilasta, kun yksi osa vaihtaa omistajaa. Kyllähän Paavo oli Takkusen kanssa kauppoja tehnyt.

"Minä, Påhl Johansson Pitkänen, annan ja myyn osuuteni Sängimäen kylässä olevasta ja sijaitsevasta perintöveronalaisesta kodista n:o 2, joka uuden verolaskelman mukaan on puoli veromarkkaa, myyn renki Anders Tackuiselle sovitusta kauppa hinnasta, joka on sata seitsemänkymmentäkaksi riikintaaleria ja  kymmenen killinkiä ja kahdeksan runnstykkiä, jotka kuitataan maksetuiksi.". Vapautan itseni ja perilliseni mainitusta osasta kotitilaa, sekä siirrän sen ostajalle ja hänen perillisilleen täyteen hallintaan, kuitenkin niin, että saan korjata puolet ohrapellosta ja viljanviljelyksestä ilman, että minulla on tässä asiassa maaomaisuutta. Sitoudun myös vastaamaan kuluvan vuoden kruununveloista puolet mainitusta kotitilasta ja muista rasitteista, millä nimellä tahansa. 

Tämän vakuuttavat, lisäksi todistajat. Nilsiä, 8. päivänä kesäkuuta 1808, Påhl Johansson Pitkäinen Sängimäeltä. Todistajat: Johan Leskinen, J. G. Malmberg. A. Mällström"

Henrik Petterson Hämäläinen oli jo aiemmin lunastanut osaa tilasta vuosien 1813–1814 nurkilla käräjien kulkua mukaillen. Henrik oli lunastanut tilanosaa 7 päivä maaliskuuta vuonna 1813, 472 riikintaalerin, 10 killingin ja 8 runstykin summalla Anders Takkuselta, joka muutti myynnin jälkeen puolisonsa Anna Rissasen kanssa Sutelaan. Sitten tällä Pohjolan osatilalla 1810-luvun lopuilla vuodesta 1818 ja jälkeen, tilakauppoja tehtiin Hämäläisten ja Knuutisten kesken.. Talolliseksi tulee Kasurilan kylän Zachris Knuutinen puolisonsa Kristiina Loviisa Pitkäsen kanssa perheineen. Muuttoahan Knuutisilla oli Sänkimäkeen jo vuodenvaihteissa, vuosien 1818–1819 aikana, jolloin kauppoja oli todennäköisesti jo hierottu. Tapahtumaa käsiteltiin viimeksi talvikäräjillä 20 – 21. helmikuuta 1821.

 

"Myyn täten Sängimäen kylässä nro 2 sijaitsevan 1/8 vm kotitaloni Kuopiolaiselle maanviljelijälle Zachris Knuutiselle välillämme sovittua kauppahintaa vastaan, jonka suuruus kaksitoistatuhattaviisikymmentä taaleria kuparia, eli 669 riikintaaleria kaksikymmentäyksi killinkiä valtionvelkaseteleitä. Täten tunnustan olevan omistusoikeuden ostajalle minun suostumuksella kiinteän omistukseni määrään. Osaksi lisätodisteeksi tämä kauppakirja on allekirjoituksin ja omilla nimillämme vahvistettu. 21. helmikuuta 1821. Puumerkit: Henric Petterson Hämäläinen Zachris Knuutinen"

 1820

Zachris Knuutinen oli talollisen isänsä Zachriksen poika ja tullut Sänkimäkeen Kasurilasta tilalta nro 2. Talollisena Pohjolassa  Zachris Knuutinen on pitkin 1820-lukua. Puolisonaan hänellä on Kristiina (Anna) Loviisa Pitkänen ja useita lapsia, tytär Katarina, pieniä poikia, Zachris ja David. Henrik ja Anna Lovisa menehtyivät alle viisivuotiaina. Sänkimäessä jo syntynyt poika Josefkin menehtyy vuoden vanhana vuonna 1824. Zachris jatkaa talollisena perheineen tällä Pohjolan osatilalla aina menevän vuosikymmenen jälkipuoliskolle, jolloin hän päättää myydä tilanosansa. Melkein 10 vuotta meni talollista aikaa Pohjolassa. Ostajana tulee olemaan Hakkaralan kylän Lars Lyytikäinen. Asiaa käsiteltiin talvikäräjillä 1827.

”Myyn täten omistusoikeuden Kuopiolaiselle talolliselle Lars Lyytikäiselle sovitusta kauppahinnasta 666 riikintaaleria ja 32 killinkiä hopeaa, joka raha on kuitattu ja täysin maksettu. Pidättäydyn oikeuteeni, että ostaja tänä kesänä saa olemassa olevan pellon syksyn kylvön ja on vastuussa vain kesän kuluista mitä ne voivat olla. Näin ollen luovun itseni ja perillisieni puolesta edellä mainitusta osasta kotitilaa kaikkine siihen kuuluvine tavaroineen Lars Lyytikäisen hyväksi ja annan laillisen oikeuden käyttää omistaa ja asua sillä vastedes ja ikuisesti. Hyväksyntä Zachris Knuutinen Todistavat Puumerkit Hämäläinen Zachris Knuutinen 1826 Kuopio 20. heinäkuuta Sänkimäki By Todistajat Johan Swahn A. J. Fogman Kuopio"

 

Lars Lyytikäinen (s.1.2.1795) oli tullut Sänkimäkeen silloisen Kuopion Jälän Hakkaralan kylästä tilalta nro 2. Hän oli sieltä talollisen Lars Lyytikäisen ja Maria Kasurisen poika. Avioon hän joutui Susanna Venäläisen kanssa vuonna 1821. Susanna oli Lamberilan kylän tyttöjä, syntyjään Maaningalta. Lars ja Susanna muuttavat Hakkaralasta Sänkimäkeen tälle nyt olevalle omalle Pohjolan osalle vuosien 1827–1828 vaihteissa. Näin alkoi Lars Lyytikäisen talollinen aika Pohjolassa.

Sänkimäen Pohjolassa on kaksi eri tilanosaa vielä 1830-luvun alkupuolelle. David Pitkänen on perheineen toisella tilalla ja Lars Lyytikäinen oman pesueensa kanssa naapurina toisella tilalla. David Pitkäsen veli Olli avioituu 1830-luvun alussa, tulee talolliseksi omalle tilanosalleen, sekä naapuriksi muille. Pohjolassa onkin sitten 3 eri tilaa. Kaikilla myös perheelliset isännät, joten koko 1830-luvun elämän vaiheita ja vilskettä Pohjolassa riittää.

 

 1840

Talollisena on edelleen omalla tilallaan Lars Lyytikäinen perheensä kanssa. 1840-lukua mennään, Larsin ja Susannan vanhin tytär Maria Kristiina avioituu Jännevirralta kotoisin olevan rengin Kalle Puran kanssa huhtikuussa 1845. Kalle muuttaa Marian kotitilalle Pohjolaan ja he elelevät tilalla osin myös torppareina. Muuttavat sitten pois tilalta vuoden 1855 aikoihin, ilmeisemmin Kuopion Toivalaan.

Lars ja Susanna saavat lastenlapsia pitkin 1840-lukua ja vielä 1850-luvullakin ennen tyttärensä perheen muuttoa tilalta. Kalle Pura on myös ajan osakas tilalla, kun vävynä olikin.. Larsin ja Susannan muut lapset elelevät tilalla, ennen kuin muuttoa heilläkin tulee. Tytär Anna Liisa muuttaa jo 1856, mutta muut lapset ovat vielä Pohjolassa 1850-luvun lopuillekin.

 

 1860

Talollinen Lars Lyytikäinen menehtyy 65 vuotiaana marraskuussa vuonna 1860. Tilalle jäävät talolliseksi tilaa pyörittelemään Larsin puoliso, leskivaimo Susanna ja lapset. Tyttäriä Loviisa, Eeva ja Wilhelmiina, mutta myös poika David, josta myöhemmin tulee myös talollinen tälle tilalle. Tytär Eeva avioituu ja muuttaa tilalta 1864. Wilhelmiina muuttaa 1867, poika Aaron 1870 ilmeisemmin Pietariin. Tulee vuosi 1875 joulukuu ja Susanna, perheen äiti talollinen leski, menehtyy 71 vuotiaana vanhuuteen. Näin äitinsä poismenon jälkeen tälle Pohjolan tilalle tulee viimeistään talolliseksi Lars Lyytikäisen ja Susanna Venäläisen vanhin poika David Lyytikäinen. David avioituu vuonna 1876 lokakuussa Katariina Savolaisen kanssa, jonka jälkeen he jatkavat tilalla talollisina 1880-luvulle. Katarinalla oli yksi poika Johan Fredrik, joka on perheessä. David ja Katarina perheineen jatkavat talollisina tilallaan.

 

 1880

Talollinen David Lyytikäinen on ja elää Katarinan kanssa tilallaan. Heidän poikansa Johan Fredrik menehtyy 1894. Elot kuitenkin jatkuvat. Davidin veli Aaron asustelee edelleen Pietarissa. Mutta pikku hiljaa alkaa talollinen David Lyytikäinen sairastella. David alkaa sokeutua. Näin Pietarissa oleskellut nuori veljensä Aaron tulee vuoden 1892 paikkeilla tilalle ja alkaa toimia talollisena. Varmaan oli myös perillisenä osin osallistuva, mutta Davidin sairaus johti varmaankin takaisin tuloon Sänkimäkeen, Pohjolaan ja isännäksi tilalle. Aaron oli ehtinyt avioitua jo vuonna 1878 Pietarin aikaan Rabovassa syntyneen Eeva Matintytär Totin kanssa, joten puoliso seurasi Aaronin mukana Pohjolaan. Lapsiakin oli, poika ja tytär. Näin 1800-luku lähenee loppuaan tällä Pohjolan osatilalla Aaron Lyytikäisen talollisena aikana.

 

1900 - luku alkaa

Tilalle tulee jatkossa hallinnoinneissa muutoksia..

 

- - - 

Tilanosa 3

 1830                 

Pohjolassa talollinen Paavo Paavonpoika Pitkänen (1756) menehtyi vuonna 1823. Poika David alkoi talollisena hoitaa isänsä jälkeen omaa tilanosaansa. Tilalla elää myös Davidin nuorempi veli Olli Pitkänen (s.1803). Veli Olli avioituu helmikuussa vuonna 1832 piika Margareta Hämäläisen kanssa. Margareta oli silloin hommissa Sänkimäen Hirvolan tilalla, joten Ollille saman kylän piikatyttö oli varmaan hyvinkin tuttu. Hirvolan kantatila oli jakaantunut kahteen ja uusia talollisia tullut, myös vävyjä kuin puolisoitakin leskivaimoille, joten varmaa ei ole kummalla osalla Margareta piikoi. Margareta siirtyy heti avioiduttuaan Ollin kotitilalle. Kun Olli avioitui Margaretan kanssa, niin he asettuivat Ollin perintöosuuksienkin mukaan talollisiksi omalle tilanosalleen isänsä maille, jossa hänen vanhin veljensä David oli omalla tilanosalla talollisena. Tila jakaantui sopivaksi, joten veljekset perheineen keskenään ovat saman kokoisilla tilanosillaan Pohjolassa talollisina.

Olli ja Margareta jatkavat arkea talollisina Pohjolassa omalla tilanosallaan. Lapsia syntyy, 3 tytärtä ja poika Olli. Useat kuitenkin menehtyivät jo nuorena, kuten poika Ollikin. Kuitenkin elot jatkuivat tilalla.

 

 1840                         

Vuosikymmenen lopuilla tulee murheita. Talollisen Ollin puoliso, perheen äiti Margareta Hämäläinen menehtyy keuhkotautiin huhtikuussa 1848. Näin Olli Pitkänen jää leskeksi tilalleen lapsiensa kanssa. Eipä mennyt pitkään, kun Olli avioituu uudestaan. Saman vuoden joulukuussa talollinen leskimies Olli Pitkänen löytää uuden puolisonsa Kaaraslahdesta piika Anna Korhosen. Anna oli piikana Kaaraslahdessa Paul Kokkarisen tilalla nro 13, jota pyöritteli silloin lampuotina Anders Miettinen. Anna tulee Ollin kotitilalle ja perhe kasvaa. Lapsia syntyy, kaksi poikaa ja tytär. Ollin ja edesmenneen entisen puolisonsa Margareta Hämäläisen jälkikasvussa ollut tytär Maria avioituu 1850-luvun lopulla Henrik Heikkisen kanssa, joka muuttaa Marian kotitilalle. Näin Olli-isä saa vävypojan taloon. Heille syntyy ajan saatossa Pohjolassa ainakin tytär ja kolme poikaa.

 

 1860                    

Talollinen Olli Pitkänen menehtyy toukokuussa 1868 kuumeeseen. Leskivaimo Anna Korhonen pyörittelee aluksi tilaa, mutta pian vävy Henrik Heikkinen, edesmenneen talollisen isännän Olli Pitkäsen tyttären Marian puoliso alkaa hallinnoida talollisena Marian kanssa tilaa. Leskivaimo Anna Korhonen elää edelleen tilalla, sittemmin syytinkiläisenä.

 

 1880                       

Edesmenneen talollisen Olli Pitkäsen toinen vaimo, Marian äitipuoli, Anna Korhonen menehtyy 78 vuotiaana lavantautiin lokakuussa vuonna 1887. Näin tilalle talollisiksi jää touhuamaan vain Henrik Heikkinen ja Maria lastensa kanssa.

Vuoden 1890 paikkeilla Henrik ja Maria perheineen muuttavat pois tilalta. He siirtyvät torppareiksi Pelonniemeen tilalle nro 4 talollisen Erik Leskisen tilalle. Pohjolan tilaa Henrikin ja Marian lähdön jälkeen tulee hallinnoimaan Hartikaiset.

 

1900

Näin Sänkimäen nro 7 Pohjolan kantatilalla on kaksi tilanosaa. 

Toista hallinnoi 1800-luvun lopuilla Lyytikäiset. Toista tilaa ja sen maita, joita 1800-luvun alkupuolilta olivat hallinnoineet veljekset David ja Olli Pitkänen omilla, kahdella eri tilanosillaan, hallinnoivat nyt Hartikaiset.

 

- - -