NILSIÄN KAPPELIKIRKON RAKENTAMINEN 1700-LUVULLA - SÄNKIMÄEN TYÖVELVOITTEET

 

         TALVIKÄRÄJÄT KUOPIOSSA VUONNA 1766

 

Vuonna 1766, helmikuun 10., 11., 12., 13., 14., 15., 17., 18., 19., 20., 21., 22., 24., 25. ja 26. päivänä pidettiin lailliset kihlakunnan talvikäräjät Kuopion seurakunnan talonpoikien ja muun kansan kanssa käräjätuvassa, läsnä kruunun nimismies, hyvinkunnioitettu Samuel Agander, sekä kihlakunnan tavanomaiset ja valan vannoneet lautamiehet. 

Sen jälkeen kun kappalainen, kunnianarvoisa ja hyvinoppinut herra Joseph Härkepæus oli toimittanut käräjäsaarnan seurakunnan kirkossa, kokoontuivat oikeuden jäsenet, jolloin käräjäväelle annettiin tiedoksi Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa ja valtakunnan korkeasti kunnioitetun hovioikeuden allekirjoittama ja viimeksi kuluneen tammikuun 11. päivänä annettu valtakirja tuomarinviran hoitamisesta tässä tuomiokunnassa tämän vuoden loppuun saakka. 

Sen jälkeen julistettiin yleiset käräjät avatuksi ja käräjärauha, sekä läsnä olleelle käräjien talonpoikaisväelle luettiin ne säädökset, asetukset ja lainkohdat, jotka on tämän vuoden saman seurakunnan edellisessä pöytäkirjassa eritelty; minkä jälkeen oikeudenkäyntiasiat otettiin käsiteltäviksi seuraavassa järjestyksessä helmikuun 10. päivästä alkaen.

 

22 päivä helmikuuta 

 

 § 135

Sen jälkeen kun tämän seurakunnan kirkkoherra, kunnioitettu ja korkeasti arvostettu herra Henric Portanus, oli pyytänyt kruunun nimismiestä, hyvin ansioitunutta Samuel Aganderia, velvoittamaan talonpojat Johan ja Henrick Pitkäsen, Johan ja Matts Heikkisen, edesmenneen Thomas Heikkisen lesken, piika Karin Lukkarittaren, Anders Olofin, Michellin, Hindrickin ja Gustaf Hardikaisen, Johanin, Andersin ja Olof Heikkisen, sekä Olofin, Johanin, Thomasin ja Zachris Heikkisen, kaikki Sängimäen kylästä, osallistumaan työllä, eli päivätyöllä Nilsiän kappelikirkon rakentamiseen. Agander ilmoitti nyt, että hän oli tämän jälkeen tiedustellut hovisihteeriltä ja kruununvoudilta, hyvin ansioituneelta herra Henric Martinilta, millä tavalla hänen tulisi menetellä näiden työntekoon velvoittamiseksi.

Tämä oli määrännyt häntä noudattamaan sitä, mitä kruunun käskynhaltijan määräyksessä tästä asiasta 27. kesäkuuta 1754 oli säädetty. Tämän johdosta, ja koska edellä mainitut Sängimäen asukkaat eivät useista kehotuksista huolimatta olleet katsoneet aiheelliseksi ryhtyä tähän, oli kruunun nimismies antanut haastaa heidät näille käräjille ja pyysi, että oikeus velvoittaisi heidät täyttämään velvollisuutensa kirkon rakennustyössä. Kysyttäessä ilmoitettiin, että kaikki edellä mainitut Sängimäen asukkaat olivat nyt läsnä. Sen vuoksi heiltä kysyttiin, miksi he eivät paremmalla tahdolla ja ilman pakkoa halunneet edistää näin kunniakasta ja hyvää tarkoittavaa työtä.

He vastasivat:

He sitäkin vähemmän voivat osallistua tähän kirkon rakentamiseen, koska he eivät koskaan olleet luvanneet mitään päivätyötä eivätkä sopineet siitä, koska heidän tiloiltaan Nilsään olisi aivan liian hankala kirkkomatka, johon sisältyisi useita kuljetuksia järven ja maan yli sekä korkeita mäkiä. Sitä vastoin heillä on samanlainen matka emäkirkolle, ilman että mikään sellainen este olisi heidän tiellään. Sen vuoksi he, jotka eivät koskaan olleet tehneet mitään päivätyötä Nilsiään, vetäytyivät kokonaan tästä velvollisuudesta.

Ja vaikka herra kirkkoherra Portanus oli nyt läsnä ja esitti tässä asiassa pidetyt piispantarkastusten pöytäkirjat päivämääriltä: 19 päivä tammikuuta 1758, 11 päivä helmikuuta 1733, 19 päivä tammikuuta 1754, sekä useita muita tähän asiaan kuuluvia asiakirjoja, ei niistä kuitenkaan voitu saada esille pienintäkään seikkaa, joka olisi voinut velvoittaa vastaajat osallistumaan kirkon rakentamiseen. Sen vuoksi asia jäi tähän vaiheeseen, kunnes nämä kyläläiset joko myöhemmin voisivat päästä tästä asiasta keskenään sopimukseen tai jokin muu peruste heidän velvoittamiselleen voitaisiin esittää.

Näin päätettiin.

 - - -

Josef Herkepaeus oli varapastori Kuopiossa.

Henrik Porthanus oli Kuopion kirkkoherrana 1758-

Samuel Agander oli nimismies Kuopiossa.

Henrik Martin oli Vähä-Savon kruununvouti.

                                      - - - 

 

Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:71 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat  (1766-1766). 

 

 

- - -  

SOTILASTORPAN SIIRTO VUONNA 1781

 

  

 

KÄRÄJÄT KUOPION FAGERNÄSISSÄ VUONNA 1781

  

Vuonna 1781, lokakuun 1. päivänä ja seuraavina päivinä, pidettiin lailliset kihlakunnan syyskäräjät Kuopion pitäjän talonpoikien ja muun rahvaan, sekä sen alaisiin Maaningan, Karttulan ja Nilsiän kappeliseurakuntiin kuuluvien asukkaiden kanssa Fagernäsin tilalla. 

Läsnä olivat allekirjoittanut varakihlakunnantuomari sekä seuraavat käräjäkunnan vuosittain valitut, vakinaiset ja valansa vannoneet lautamiehet: 

Zachris Paldanius Halolasta, Eric Hyvönen Niskalaniemestä, Eric Laitinen Niemiksestä, Lars Miettinen Pöljältä, Nils Ruotsalainen Väänälänrannasta, Olof Koponen Vehmersalmelta, Anders Pelkonen Vuorisalosta, Johan Pitkänen Melaniemestä, Olof Hardikainen Jännevirralta, Christer Skopa Niuvanniemestä, sekä Johan Huttunen Karttulasta.

 

 

§. 200.

Talonpoika Johan Heickinen Sängimäestä astui esiin ja jätti kruununvoutien korkeasti arvostetun herra Carl Gustav Blomin katselmustoimituksen koskien Kuopion komppanian ja Kuninkaallisen Savon kevyen jalkaväkirykmentin ruotusotilastorpan nro 72 siirtämistä sekä suunnitelman uuden sotilastorpan perustamisesta sille neljännesverotilalle nro 3, jonka Heickinen mainitussa kylässä omistaa, ja kuuluu sama toimitus sanasta sanaan seuraavasti:

Vuonna 1781, elokuun 24. päivänä, toimitti allekirjoittanut yhdessä lautamies Olof Hardikaisen kanssa Jännevirralta sekä neljännesmiehen Zachris Åhmanin kanssa Sängimäen kylässä Kuopion pitäjässä jäljempänä mainitun katselmuksen ja tarkastuksen. Koska korkeasti syntyneelle herra maaherralle ja ritarille von Wrightille oli jätetyssä kirjelmässä, (päivätty kuluvan vuoden heinäkuun 24. päivänä), talonpoika Johan Heickinen tästä kylästä ilmoittanut olevansa velvoitettu suorittamaan poismuuton täällä sijaitsevasta neljännekseltä verotilaa nro 3 Kuopion komppanian sotilastorppaan nro 72 ja sen vuoksi pyytänyt, että allekirjoittanut määrättäisiin osoittamaan jokin muu siihen sovelias paikka uudelle sotilastorpalle. Sen johdosta edellä mainittu herra maaherra ja ritari oli mainittuna päivänä antanut sellaisen päätöksen, että allekirjoittaneella oli asianmukaisen komppanian valtuutetun sekä asianomaisten ruodun osakkaiden läsnä ollessa toimitettava puheena oleva katselmus, minkä jälkeen, kun tästä laadittu asiakirja olisi hakijan toimesta jätetty edellä mainitulle herralle, asiassa annettaisiin tarkempi ratkaisu. Tämän nöyrimmäksi noudattamiseksi on tämän toimituksen ajankohdaksi määrätty tämä päivä, ja asianomaisille on siitä hyvissä ajoin ilmoitettu.

Tähän käsittelyyn saapuivat nyt hakijan Johan Heickisen lisäksi hänen muut ruodun osakkaat, talonpojat Jacob, Thomas ja Olof Johansson, sekä Matts Thomasson ja Matts Mattsson Heickinen, Thomas, Pål ja Johan Pitkänen tästä Sängimäen kylästä, Henric Ruuskanen omasta sekä veljiensä leskien Christina Heikittären ja Ingeborg Toivattaren puolesta Kaaraslahdesta, sekä myös tätä tilaisuutta varten asianmukaisesti määrätty komppanian valtuutettu, herra kenttävääpeli Dahlberg. Näiden asianosaisten läsnä ollessa tarkastettiin ensiksi vanha sotilastorppa, jonka Johan Heickinen oli hakenut siirrettäväksi. Se sijaitsee yhden kahdeksasosan peninkulman päässä luoteeseen Heickisen verotalon vanhasta asuinpaikasta.

Torpasta löytyivät seuraavat rakennukset:

1. Asuinrakennus, joka oli rakennettu ainoastaan hirsiseiniin saakka ja sammaleella tilkitty, mutta josta vielä puuttuivat sekä lattia että välikatto sekä kaikki sisäosat.
2. Melko käyttökelpoinen lato, jonka katto kuitenkin kauttaaltaan oli puutteellinen ja vuotava, minkä vuoksi se oli varustettava uudella katolla.
3. Aitta, joka vielä jonkin aikaa oli käyttökelpoinen, mutta joka myös tarvitsi uuden katon.
4. Karjasuoja oli täysin lahonnut ja hylättävä, minkä vuoksi sen tilalle oli rakennettava uusi.

Pellot, joiden pinta-ala vastasi kahden tynnyrin kylvöalaa, olivat hietamultaa ja hyvin aidattuja. Välittömästi niiden vieressä oli mahdollisuus raivata uutta samanlaatuista peltoa kuuden tynnyrin kylvöalaa vastaava määrä, joka voitaisiin ottaa saman aidan sisälle vanhan pellon kanssa. Niittyä kuului torppaan yhden heinäkuorman (lanssia) verran läheisestä suosta sekä alle kahden heinäkuorman verran Jurickaisen laaksosta. Molemmat niityt sotilas oli itse raivannut ja ottanut viljelyyn. Lisäksi ruodun talolliset antoivat niittyä seuraavasti: Heickiset: yhden heinäkuorman, Mustalahti, Peukalolahden kylki ja Pitkäset: Valkoniemen kuveesta alle puoli heinäkuormaa, Kaarasjoen sivusta puoli heinäkuormaa, Ruuskaset: Kaijanjoelta yhden heinäkuorman.

Koska tässä ei enää ollut mitään huomautettavaa, siirtyivät katselmusmiehet yhdessä muiden asianosaisten kanssa hakijan osoituksen mukaan Ukonaholle missä hakija Mängäränpuron eteläpuolella, puolen peninkulman päässä etelään Heickisten vanhasta asuinpaikasta, Kaaraslahden rannalla, vastapäätä lahtea sijaitsevan Sängimäen kylän yhteisen torpan läheisyydessä osoitti sopivan paikan uuden sotilastorpan perustamiselle. Tällä paikalla todettiin olevan mahdollisuus raivata peltoa kahden tynnyrin kylvöalaa vastaava määrä hiekansekaisesta savimaasta sekä tarpeellisia niittymaita ympäröivistä soista. Kun oli tarkastettu ja todettu, ettei koko kylän alueella ollut mitään tätä sopivampaa paikkaa sotilastorpan siirtämiseksi ja uudelleen perustamiseksi, pääsivät ruodun osakkaat, jonkin väittelyn jälkeen, seuraavaan sopimukseen uuden torpan rakentamisesta.

Hakija Johan Heickinen veljiensä kanssa raivaa tähän paikkaan peltoa yhteensä 40 kapanalan verran, ja Kaaraslahden Heickiset lisäksi 20 kapanalan verran, kaikki laskettuna ohran kylvöalan mukaan. Rakennuksista sovittiin seuraavaa: Johan Heickinen siirtää vanhan sotilastorpan asuinrakennuksen uudelle paikalle sekä pystyttää ja tilkitsee sen. Sisätyöt ja katon rakentaminen tehdään kaikkien ruodun osakkaiden yhteisellä kustannuksella. Aitan ja ladon Johan Heickinen siirtää ja pystyttää, mutta niiden katot tehdään yhteisesti. Vanha karjasuoja on hylätty käyttökelvottomana, joten ruotu rakentaa kokonaan uuden karjasuojan yhteisesti. Hakijan veljet kieltäytyivät osallistumasta uuden torpan siirtämiseen ja rakentamiseen. Hakija kuitenkin katsoi heidän olevan siihen velvollisia, koska hänen muuttonsa pois vanhan sotilastorpan paikalle tuottaisi myös heille hyötyä ja etua.

Koska tämän tarkastuksen perusteella oli käynyt selvästi ilmi, että sotilastorppa voidaan tarkoituksenmukaisesti siirtää hakijan osoittamalle uudelle paikalle, sekä että hakijan toivoma muutto hänen omistamansa verotilan osuuden kohdalta tapahtuu sekä yleiseksi, että yksityiseksi hyödyksi. Ja koska aikaisemmista samalla kylän alueella toimitetuista muuttokatselmuksista voitiin havaita, että kylällä on huomattavat metsä- ja erämaat, että niissä on runsaasti uudisraivausmahdollisuuksia, sekä kaikki tarpeelliset luonnonvarat useiden erillisten tilanosien ylläpitämiseksi. Ja koska mainitun muuton katsottiin lisäksi edistävän maanviljelyksen kehitystä, niin jätetään mitä nöyrimmin korkeasti syntyneen maaherran ja ritarin harkittavaksi, eikö sotilastorpan tulisi saada siirtyä tähän nyt osoitettuun paikkaan, jotta hakija voisi sen jälkeen hakea kihlakunnanoikeudelta lupaa oman tilanosansa siirtämiseen vanhan sotilastorpan paikalle. Kuitenkin tuli sotilaalle antaa oikeus käyttää vanhoja peltojaan ja niittyjään vielä kahden vuoden ajan. Siksi ruodun osakkaat sitoutuivat saattamaan uuden torpan siihen mennessä valmiiksi. Katselmusmiehet katsoivat lisäksi, että hakijan tilanosakkaat olisi velvoitettava osallistumaan uuden torpan rakentamiseen siinä suhteessa kuin he hyötyvät sotilaan muuttamisesta pois vanhalta asuinpaikalta. Tämän asian ratkaiseminen kuuluu kuitenkin kihlakunnanoikeudelle silloin, kun hakemus muutosta otetaan siellä käsiteltäväksi.

Kun tämä katselmuskirja oli luettu oikeudessa suomen kielellä ja merkitty pöytäkirjaan, jätti Johan Heickinen lisäksi paikallisen kruunun viranomaisen saman kuukauden 4. päivänä antaman päätöksen, jolla sotilastorpan siirtosuunnitelma oli vahvistettu. Sen vuoksi Heickinen pyysi nyt myös käräjäoikeuden vahvistusta katselmukselle siltä osin kuin se koski hänen verotilaansa, sekä lupaa siirtää oman tilanosansa vanhalle sotilastorpan paikalle. Koska osa lautamiehistä todisti, että sillä jakokunnan alueella, jossa Heickinen oli osakkaana, oli runsaasti raivattavaa maata, annettiin Heickisen poistua oikeussalista asian käsittelyn ajaksi.

Oikeuden päätös:

Koska paikallinen kruunun viranomainen oli tämän kuukauden 4. päivänä antamallaan päätöksellä hyväksynyt Kuopion komppanian ja Kuninkaallisen Savon kevyen jalkaväkirykmentin ruodun n:o 72 sotilastorpan siirtämisen, ja koska edellä oleva katselmuskirja osoittaa, että vanhan sotilastorpan paikalle muuttava verotilan haltija saa riittävät toimeentulomahdollisuudet, katsoo kihlakunnanoikeus hyväksyä Johan Heickisen hakeman muuton. Muille asianosaisille pidätetään kuitenkin oikeus vedota mahdolliseen parempaan oikeuteensa myöhemmin.

Tästä päätöksestä annettiin Johan Heickiselle tieto hänen tultuaan kutsutuksi takaisin oikeussaliin.

24. lokakuuta, ennen puoltapäivää.

 

 - - -  

 

 

1700-luvulla käräjiä pidettiin Kuopiossa muuallakin, kuin vain tässä Fagernäsin tilalla, mutta vuonna 1781 täällä. Fagernäs oli iso tila, kartano Kuopiossa. Sitä hallinnoi siihen aikaan Argillanderien suku, Henric Argillander puolisonsa Anna Mörkin kanssa perheineen. Fagernäs tunnetaan myös Niuvanniemen kartanosta, myöhemmin sairaalastaankin. 

Sänkimäen sotilastorppien vaiheista tässä käydyt käräjät selventää sitä, että ruodulla oli aikojen kuluessa kuitenkin vain yksi sotilastorppa varattuna sotilaalle Sänkimäessä, vaikka torppaa ja maitakin näytetään monessa eri kohdassa Sänkimäessä isojaon kartoillakin. Mannilassa se on ollut ennen 1780-lukua, josta sen jälkeen 1781 – 1783 sotilaalle varattiin em. käräjillä torppa Latosalmen seutuun Lyytikkälän paikkeille. Lyytikkälän sotilastorpassa Sänkimäen ruodun osoitettu sotilas oli 1780-luvulla Påhl ”Höök”. Laakkonen, jonka sotilaspesti Sänkimäen ruodussa olikin alkanut aiemmin. Missä Påhl Laakkonen asui, jos Mannilassa oleva torppa oli jo pahoin ränsistynyt? Hänen jälkeensä ruodun seuraava osoitettu sotilas oli Peter ”Lapp” Lappalainen. Mutta hän kieltäytyi 1790-luvun alussa asuttamasta ko. torpan maita, mikä tieto myöhemmin vuonna 1791 käräjilläkin esiin tuli..

Sänkimäen sotilastorppien, sekä sotilaiden vaiheiden tutkinta jatkuu.

 

- Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:96 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat  (1781-1781). Juttu nro 200. 

-   Heikki Särkän tiedonannot

 

 

- - -