Sänkimäki nro 3 Jussila
1700
Erkki Erkinpoika Pitkänen (Erich Ericsson Pitkänen s.1723) elää maakirjanumeron 1 tilalla omalla tilanosallaan. Hän avioituu Margareta Heikkisen kanssa vuonna 1746. Puoliso Margareta oli syntyjään ja kotoisin samalta kylältä, maakirjanumeron 3 talollisen tilallisen Matti Heikkisen tytär. Margaretan isä Matti Heikkinen oli ensimmäisiä talollisia Heikkisiä maakirjanumeron 3 tilalla. Hän oli aikoinaan tullut vävyksi Pitkäsen Sipin (Sigfrid) perheeseen ja nainut Sipin tyttären Britan.
Erkille ja Margareetalle syntyy lapsia vuosikymmenten aikana. Ainakin 4 poikaa ja 3 tytärtä. Viimeisin lapsista on Anna vuonna 1765. Erkin ja Margaretan perheen pojista Juho ja Erkki tulevat jatkamaan talollisina omilla tiloillaan, tässä näillä Sänkimäen maakirjanumeron 1:n, Erkki-isän hallinnoimilla alueilla.
Juho-poika avioituu ja jatkaa toisella osalla isänsä tila-alueen jakaantuessa ja kantatilaksi tulevalla nro 3 Jussilan tilanosalla.
1750
Erkki Pitkäsen talollisena olon aikana hänen hallitsemansa tila Sänkimäessä alkaa jakaantua jälkeläisten kesken. Erkille ja Margareta Heikkiselle syntyy Sänkimäessä peräti 9 lasta. Myös poika Juho syntyy loppukeväästä vuonna 1753. Menee toistakymmentä vuotta ja Erkin poika Juho avioituu Jännenimestä kotoisin olevan Kristiina Hämäläisen kanssa vuonna 1768. Arkistotietojen perusteella Juho olisi ollut vasta 16 vuoden ikäinen avioituessaan, Kristiinan taas ollessa kaksikymppinen. Varsinkin 1700-luvun puolivälin jälkeen avioliittojen ikärajoissa oli erilaisia muuttuvia asetuksia ja velvoitteita, joita ehkä tulkittiin sitten erilailla tapauskohtaisesti. Asetukset olivat joskus myös epämääräisiä vaikka tiukkoja, joten niiden tulkintojakin saatettiin noudattaa miten parhaaksi nähtiin. Käräjiltäkin haettiin lupia jne. Saattoi Juhon ja Kristiinan kohdalla olla näinkin. Kuitenkin Juho Pitkänen ja Kristiina Hämäläinen tulevat talollisiksi Juhon isän Erkin jälkeen tällä olevalla, myöhemmin nimetyllä Jussilan kantatilalla.
1780
1780-luvulla tällä tulevalla Jussila-nimisellä tilalla oli talollisena tilanhaltijana Juho Pitkänen. Juhon perheeseen kuuluivat puoliso Kristiina, sekä pieniä poikia Juho (Johan) ja Erkki (Erich). Tyttäriäkin syntyi useita. Mm. Helena, joka avioituu aikanaan Niinimäkeläisten Savolaisten sukuun. Myöhemmin hän oli puolisonsa Olli (Olof) Savolaisen kanssa Kaaraslahden kylässä nro 6 Savolassa tilallisina. Vanhempansa Juho ja Kristiina menehtyvät 1800-luvun alussa. Ensin menehtyy Juhon puoliso Kristiina Hämäläinen vuonna 1807 ja sitten myöhemmin talollinen isä Juho parin vuoden päästä 1809.
1810
1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oli tämä Jussilan tilakokonaisuus sitten jakaantunut Juhon ja Kristiina Hämäläisen jälkeen poikien, Juhon ja Erkin kesken.
Ensimmäinen tilanosa
Juhon ja Kristiinan pojista Juho oli syntynyt elokuussa 1779 ja avioituu ensimmäisen kerran toukokuussa 1801 Margareta Pitkäsen kanssa. Margareta oli samalta kylältä, mutta maakirja-ajan numeron 2 olevan talollisen Olli Pitkäsen ja Anna Heikkisen tytär. He olivat kuitenkin myös jo kaukaisempaa Pitkästen eri sukuhaaraa 1500-luvulta. Margareta menehtyy Jussilassa jo pian maaliskuussa vuonna 1804 kuumeeseen, joten Juho jäi leskeksi. Heillä ei tiedetä olleen jälkeläisiä. Juho avioituu uudestaan jo seuraavana vuonna, myös aiemmin leskeksi jääneen Sänkimäkeläisen Kristina Taskisen kanssa. Lapsia oli Kristiinallakin, mutta pian niitä alkoi tulla myös Juhon kanssa tämän vuosikymmenen aikana. Syntyy Kristina, Helena ja Juho. Kristiina ja Juho menehtyvät jo nuorena, joten talollisen isän Juho Pitkäsen tilan Jussilan tämän tilanosan perillinen tulee myöhemmin olemaan tytär Helena. Elot jatkuvat tilalla, kunnes Helena tytär avioituu viereisen kylän, Kaaraslahtelaisen talollisen isännän Juho Ruuskasen pojan Heikki Ruuskasen kanssa lokakuussa 1825. Näin Heikki tulee vävyksi taloon. Heidän perhe alkaa kasvaa vauhdilla. Syntyy 8 lasta jatkossa aina 1840-luvulle saakka. Helenan vanhemmat, Juho isä ja äiti Kristiina Taskinen asustelevat edelleen Jussilan tilalla.
Toinen tilanosa
Juhon ja Kristiinan perheen pojista Erkki (Erich) oli syntynyt 1782 ja avioituu ensimmäisen kerran vuonna 1811 Walborg Pitkäsen kanssa. Erkki jatkaa ja viljelee omaa tilan-osaansa puolisonsa Walborg Pitkäsen kanssa. Lapsia tulee Erkille Walborgin kanssa useita, poikia ja tyttäriä, kaksosiakin. Walborg menehtyy vuonna 1826 ja Erkki jää leskeksi. Erkki avioituu kuitenkin uudestaan muutamien vuosien päästä vuonna 1829 torpparin lesken Anna Korhosen kanssa. Annan kanssa heillä ei tiedetä tulleen lapsia.
1840
Ensimmäinen tilanosa (Hakkaraisten aika alkaa)
Jussilassa Helena tyttären vanhemmat, Juho Pitkänen ja Kristiina Taskinen menehtyvät. Juho isä menehtyy pistokseen vuonna 1837 ja puoliso Kristiina Taskinen keuhkosairauteen jo seuraavana vuonna 1838. Näin viimeistään 1830-luvun lopuilla Heikki Ruuskasesta tulee talollinen tilalla Helenan vanhempien menehdyttyä. Heikki Ruuskanen ja Helena Pitkänen elelevät perheineen talollisina Jussilan tällä osalla aina vuoteen 1846 saakka, jolloin myyvät tilan Hakkaraisten sukuun. Hakkaraisten suvusta tilan ostajana on Nilsiän kylän Hakkaraisia, sieltä tilanumerolta 6 talollinen Fredrik Hakkarainen. Fredrik muuttaa perheineen samana vuonna kaupanteon jälkeen tälle Jussilan tilalle. Kauppakirjan tiedoissa mylly saattoi olla ehkä tuulimylly hyvin todennäköisesti. Pajukosken myllyn hallinta oli Pitkäsillä ja oikeudet vuokrattiin Roeringille 1845.
Maanviljelijä Fredrik Hakkaraisen asiamies Erik Tobian Lagerstöm pyydettäessä omistusoikeuskirjaa että osoitteessa Sängimäki nro 3 1/6 mantal..
Minä, Henrik Ruuskanen, ilmoitan täten:
Minä, vaimoni suostumuksella ja omasta vapaasta tahdostani ja suostumuksestani myin, kuten myös tällä avoimella kirjeellä. Maanviljelijä Fredrik Hakkarainen omistaa kotitilan nro 3 Sänkimäestä joka koostuu kruunusta ja sekalainen uusi manttaali, myin välillemme sovittua kauppahintaa tuhat/1000/ruplaa hopeaa kuten kuitissa. Ja luovumme itse, vaimoni ja lapsemme talostani ja omistan sen mainitulle Hakkaraiselle, hänen vaimolle perillisille kaikkine kotitilan omaisuuksineen omaisuus talossa, maalla, pellolla, niityllä, peltoaukealla, metsässä ja maalla. Kalastuksen ja kalaveden, myllyn ja myllyrakennuksen lukuun ottamatta sitä, mitä siihen on lisätty hyvin kasvatetuksi omaisuudeksi. Pidätän kuitenkin itselleni oikeuden nauttia täydessä laajuudessa kaikkia nyt omistamiani kasveja ja elintarvikkeita, mukaan luettuna siten, että kaikki jo kaadettu ruis otetaan ja että tämä samainen kaikilta muilta niityiltä Pajulan ja Hevonnittyn ympärillä. Tänä kesänä ostaja omistaa jo puolet maasta. Sillä kuluvan vuoden kotitilasta lähtevät ohra ja vanhemmat jäännökset ovat minun vastuullani.
Kuten vakuutti Nilsiä 18. kesäkuuta 1846.
Henrik Ruuskanen
Heikin ja Helenan perhe muuttaa Jussilasta tilanosansa myytyään Sänkimäen kylällä, tilalle nro 1 Lassilaan talollisiksi. Sieltä he ostavat kauppakirjalla seuraavassa kuussa ensimmäinen päivä tilakaupoilla tilanosan Myöhästen suvulta.
Toinen tilanosa (Erkki Pitkänen)
Erkki Pitkänen ja puolisonsa Anna Korhonen jatkavat eloaan perheineen tilalla koko 1840-luvun. Perheessä on lapsia, kuten poikia Juho (1812), Erkki (1814) ja Heikki (1818). Pojista Heikki avioituu vuonna 1844 Eva Mecklinin kanssa. Vuonna 1847 Erkki isä menehtyy ja tilaa jatkaa talollisena hänen poikansa Juho (Johan). Veljistä Erkki 1814 asuu tilalla, sekä veljistä myös Heikki 1818 puolisonaan Eva Sofia Mecklinin 1821. Myös veljesten äiti, isänsä puoliso leski Anna Korhonen asuu tilalla.
1840-luvulla Erkki Pitkäsen pojat Juho, Erkki ja Heikki, sekä isä itsekin mukana, vuokraavat tilallaan hallussaan olevan koskenpaikan Pajukoskelta Kuopiolaiselle kauppa- ja raatimiehelle Otto Wilhelm Roeringille vesimyllyn toimintaa varten. Vuonna 1845 tehdyn vuokra-sopimuksen mukaan O. W. Roering vuokrasi koskenpaikan maa-aloineen Pitkäsiltä 50 vuodeksi ja laittoi koskelle vesimyllyn toimintaan. Tosin kuitenkin kiinnityksillä, vain 10 vuotta kerrallaan. Tästä on kerrontaa myllyistä osiossa Sänkimäellä.
1800-luvun puolivälin jälkeen…
Jussilan kantatilalla on edelleen kaksi tilanosaa
Ensimmäinen tilanosa (Fredrik Hakkarainen)
Fredrik Hakkarainen tuli tilalle 1840-luvun puolivälin paikkeilla tilakauppojen myötä, kun entiset talolliset Heikki Ruuskanen ja Helena Pitkänen muuttivat Lassilaan 1846. Fredrik Hakkarainen asustelee jatkossa Jussilan toisella tilanosalla puolisonsa Helena Korhosen kanssa. Fredrikin ja Helenan perheeseen oli aikoinaan syntynyt paljon lapsia, 10 lasta, viimeisimpinä jo synnytyksessä menehtyneet kaksosetkin. Lapsia menehtyi heidän perheessä jo 1850–1860 luvuilla useita.
Helena Korhonen, Fredrikin puoliso, menehtyy tilalla tammikuussa vuonna 1849 ja Fredrik jatkaa leskenä perheineen tilalla. Menee muutamia vuosia ja Fredrik avioituu uudestaan. Vuonna 1853 huhtikuussa Fredrik avioituu sitten Ingeborg Heikkisen (s.1803) kanssa.
1860-luvulle mennään Fredrik Hakkaraisen talollisen aikakautta tällä Jussilan toisella tilalla. Vanhin pojista Anders oli avioitunut 1850 Sänkimäkeläisen Anna Leskisen kanssa. Näin Anders ja Anna siirtyvät perheineen vuosikymmenen puolivälissä tilalta muualle, samalla kylällä tilalle nro 12 Mattilaan. Taisi olla Anders (Antti) Hakkaraisella myös hallintoja tällä Jussilan tilalla, koska käräjiltä löytyy useita veljestenkin sopimuksia kauppakirjoineen. Vaatii tarkempia tutkimuksia kuka mitäkin omisti, milloin ja missä vaiheessa. Vuosikymmenen lopuilla Jussilan tilalla elää Fredrikin lapsista ainakin poika Fredrik puolisonsa Anna Pitkäsen kanssa, sekä vanhin sisar Eeva puolisonaan Erkki Pitkänen. Pikkuhiljaa alkaa Jussilan talollinen isäntä Fredrik Johan Hakkarainen luovuttaa tätä Jussilan tilaa pojalleen Fredrikille, josta tulee myöhemmin talollinen tilalle.
Fredrik Hakkarainen oli tehnyt vuonna 1856 vuokra-sopimuksen sotamiehelle torpanpaikan vuokraamisesta tilaltaan ruotukunnan käyttöön Kaarasjoen varrelta. Myöhemmin asiaa käsiteltiin jonkinlaisten maksutapojen ja rästiin jääneidenkin maksujen takia käräjillä vielä vuonna 1859. Vaikka ruodutus loppuikin Haminan rauhaan jo 1800-luvun alussa, niin valmiutta kyllä ylläpidettiin vielä senkin jälkeen. Valmius oli hyvin paljon pienempää, kuin vaikka ruodutuksen aikaan. Vasta vuosisadan loppupuolella tuli asevelvollisuutta jne.
Käräjät vuosi 1859
Talollinen Fredrik Hakkarainen Sänkimäeltä, joka oli kutsunut tähän tapahtumaan talollisen Matts Pitkäsen samasta kylästä, oli hyvin pukeutunut esitti ja luovutti asiakirjan, joka on tässä alla mainittu on sanamuodoltaan seuraava:
Tämän kautta minä alle kirjoittaja arentiesan minun maaltani No 3. Sänkimäen kylästä ja Nilsiän pitäjästä yhen torpan paikan Kaaresjoilta Ruotukunnallen sotamiehen Asunto paikan Kaheksi kymmeneks ja viiteks /25/vuoteks sillä väli puhella että Ruotukunta maksa jokaisen vuoten eistä kymmenen /10/ rubla hopeta vuotessa ja ruotu kustaanta avuks kaheksan /8/ sylltä halkoja, vuon niin puu kaikki siltä maalta ja ensimänen torpan arendi tulle maksettavaks ensimänen 1. päivä Tammi Kuuta 1857. ja siitä myöten aina vuoten myötä ajaa tulee maksettavaksi
Sängimäessä sinä 26. päivänä Maaliskuuta 1856.
Fredrik Hakkarainen (puumerkki) totistaja Matts Kurikka. Amprosius Ropponen /puumerkit Erik Pitkänen."
Toinen tilanosa (Juho Pitkänen)
Talollisen Erkki Pitkäsen kuoleman jälkeen hänen poikansa Juho Pitkänen jatkaa tätä tilaa. Tilalla asustelevat veljet perheineen. Anna äiti menehtyy tilalla lokakuussa 1855. Juhon veli Heikki on osakkaana tilalla omalla tilanosallaan. Hän oli avioitunut Brita Kaisa Heikkisen kanssa ja lapsiakin tuli useita. Tästä tilanosasta kehkeytyy jatkossa tila nimeltään Pajukoski. Myllyn paikka oli kuitenkin erikseen koskella ja nimenäkin. Oliko sitten toiminnassa, ei tiedetä vielä. Ja siirtyikö hallinta omistuksineen mihinkään, vaikka paikka onkin päätilan mailla. Muuten sitten Pitkästen Jussilan tällä tilalla alkaa tapahtua muutakin. Talollinen Johan Pitkänen (1812) muuttaa tilalta vuoden 1866 vaihteissa samalla kylällä tilalle nro 12. Samalla muuttaa veli Erik puolisonsa Hedvig Heikkisen kanssa. Tällä Juho Pitkäsen ennen hallinnoimalla tilalla Jussilassa alkaa tilan myyntisuunnitelmat. Juho ja jälkeläiset pojat olivat hallinnoineet jo pitkään tätä Jussilan tilaa. Osaa oli jaettu Pajukosken osalta, mutta suurinta osaa tilasta alkaa myöhemmin hallinnoida Turusten sukua. Näin Pitkäset myyvät tilan Elias Turuselle.
Tämän avonaisen kauppakirjan kautta myömme me allenkirjoittajat talolliselle Elias Turuselle meidän oston kautta omistamamme yhen yheksännen /1/9/ osan Ruunun ja perintötilasta uutta mantalia perintö tilasta No 3. Sänkimäin kylästä ja Nilsiän pitäjästä meidän välissä sovitusta ja täydillisesti maksetusta kauppasummasta suuresta kuin kaksi tuhatta yhdeksän sataa /2900/ Markkaa hopiaa ostaja saapi ottaa sen myödyn tilan osan hallituksen, ja tästä kauppapäivästä ja sen kansa laillisesti menetellä ja tällä myötyllä tilalla on Pajukoskissa ennen arenterattu Myllyn paikka joka on ostajalle ilmin annettu. Wakuutetaan Sänkimäissä 11. päivä. Lokakuuta 1869.
Ivar Pitkänen, Lassi Pitkänen, Henrik, Johan Pitkänen. Eva Greta Anna Katri Maria Lovisa Helena Pitkänen Fredrik Hakkarainen (puumerkit)
Edellä seisovan kaupan kansa olen minä tyytyväinen päivä ja paikka mainittu: Elias Turunen /puumerkki/
Sääntöjen mukaan 4.luv: maank ja Kuninkaallisessa Asetuksessa tilain huudosta ja peruuttumisesta, Kesäkuun 13. jäivältä vuonna 1800. katsoi kihlakunnan oikeus lailliseksi myödyttää anomuksen. Julistettiin. Sanottu kauppa, jonka kautta Ivar, Lassi, Henrik Juhana, Eva Greta, Anna Katrina, Maria Lovisa ja Heleena Pitkänen vuonna 1869. Lokakuun 11. päivänä möivät kaksikolmatta osaa puolesta perintö tilasta No 3. Sänkimäillä, koko tila yksi kolmaas /1/3/ osa manttalia perintöä ja ruunun talolliselle Elias Turuselle kahdestatuhannesta yhdeksästä sadasta markasta, siis nyt oikeudessa, riitaa sitä vastaan ilmauntumatta, ensimäisen kerran kuulutettiin; ja tulee siitä vielä ilmoitus pantavaksi oikeuden ovelle kuin myös laitettavaksi kihlakunnan kirkoissa kuulutettavaksi. Merkittiin.
Näin entiselle Juho Pitkäsen Jussilan kantatilan maille tulee talolliseksi Elias Turunen. Kauppakirjassa mainittu ja ennen vuokrattu myllynpaikka Pajukoskessa on sama, jolla Otto Wilhelm Roering aikoinaan piti vesimyllyä, jolle koskenpaikan ja maat Pitkäset siis vuokrasivat 50 vuodeksi vuonna 1845.
1870 - 1900
Jussilan kantatilalla on kolme tilanosaa
JUSSILA, tuleva Kuusela (Hakkaraiset)
1870-luvulla tätä puolen veromanttaalin tilaa hallitsee jo talollisena isänsä poika Fredrik, jolla on puolisonaan Anna Kaisa Pitkänen. Fredrik Hakkaraisesta oli tullut tilan isäntä ja hallitsija vanhemman veljensä Andersin kuoleman jälkeen 1866, isänsä suostumuksella kuitenkin. Oliko sitten mitä kukakin sopinut? Samana vuonna menehtyy myös Andersin puoliso Anna Stina, ja heidän lapsensa asuvat sitten Fredrikin perheen mukana tilalla. Tilalla onkin aika paljon suvun jäseniä jatkossa, mutta ajat muuttuvat. Tilalla on muitakin, isä Fredrik, äiti Ingeborg. Isä Fredrik menehtyy 19.2.1879. Äiti Ingeborg oli menehtynyt jo edellisenä vuonna 1878. Vuoden 1884 aikoihin isänsä poika Fredrik menehtyy. Puoliso Anna Kaisa Pitkänen asuu tilalla vielä muutaman vuoden ja muuttaa. Tilalle ei jäänyt suvusta muita. Tilan hallinnointi sekä omistus keskittyi niille Hakkaraisille, jotka asuivat tilaa nro 12 Mattilassa. Tätä Jussilan tilaa hallinnoi Kalle Hakkarainen vuonna 1884 edesmenneen Fredrikin veli.
Tilalle saapuu lampuodiksi vuoden 1886 aikoihin Adam Räsänen perheineen. He ovat näin tilaa pyörittämässä vuosikymmenen vaihteeseen asti. Vuonna 1890 ja vuosikymmenen alussa tilaa aloittaa viljelemään Adolf Kuosmanen puolisonaan Eeva Hollander ja hankkivat siten tilan todennäköisesti hallintaansa kauppakirjalla vuonna 1891. Tilalla elää vuosikymmenen loppuun myös Adolfin vanhemmat, isä Knut Kuosmanen sekä äiti Brita Kuosmanen. Talollinen Adolf Kuosmanen on myöhemmin merkitty herastuomariksikin. Tätä tilanosaa tullaan myöhemmin näyttämään myös nimellä Kuusela. Tilaa tulee myöhemmin vuosisadan vaihteen jälkeen hallinnoimaan Kuuselan sukua. Tältä samalta tilanosalta ja alueelta, jota Hakkaraisten suku aiemmin hallinnoi, myytiin myös kauppakirjalla 26.3.1890 tilanosa Lassi Pitkäselle. Lassi Pitkänen on merkitty myös kauppiaaksi. Hänellä on puolisonaan Karolina Rissanen. Tilalla on paljon piikoja ja renkejä. Lassi Pitkänen siirtyy, myy, muuttaa perheineen 1899 Viipuriin. Tälle tilalle tulee talolliseksi Maaningalta syntyjään oleva David Ruuskanen puolisonsa Lapinlahtelaisen Maria Ollikaisen kanssa. 1900-luvun alussa tilanosan nimenä merkitään Pajulahti ja tilalla on David Ruuskanen.
Vuosikymmenten kulkiessa vuosisadan loppuun, tapahtui tälläkin tilalla nopeita muutoksia. Ihan tarkkaa tietoa ei kaikista käännekohdista ole, mutta jokseenkin näin.
TURULA (Elias Turunen)
Jussilan 1/3 veromanttaalin osalla olevalla tilaa hallinnoi vielä osin ja hetken aikaa Ivar, Henrik ja Lars Pitkänen. Lars on puolisonsa Sofia Koposen kanssa perheineen. Tilalla muuta väkeä paljon. Muonarenkiä, torpparia jne.. Tilaa hallitsi aikanaan aiemmin näiden veljesten isä Lars Pitkänen, joka menehtyi tilalla 1867. Ehkä myös tämäkin tapahtuma ajoi tilan myyntiin, tai vaihtoehtoiset valinnat jälkeläisillä. Olihan esim. Lars tavallaan vain ”käymässä”. Jussilassa tällä tilalla tapahtui nopeitakin muutoksia, kunnes Elias Turunen teki tilakauppoja vuonna 1869 Pitkästen kanssa. Näin 1870-luvun alusta tätä tilaa alkoi hallinnoida Elias Turunen. Pitkäset siirtyivät muualle kylällä, mm. Mäkelään tulevan Varpumäen maille.. Tilalla Eliaksella on lampuotina Ambrosius Ropponen, joka oli pitkään aiemmin myös Sänkimäen Mäkelässä Lars Pitkäsen isän hallinnoimalla aikakaudella Mäkelän tilalla. Luottomies on Ambrosius ollut ja hoitanut hommansa hyvin. Elias Turuselle ja puolisolleen Evalle siunaantuu tällä entisellä Jussilan nimellä olevalla, nyt Turulan nimellä olevalla tilanosalla jatkossa kaksi poikaa ja tytär. Karl Henrik, Elias ja tytär Anna Helena. Pojista Kalle Heikki avioituu vuonna 1892 Amalia Hartikaisen kanssa. Tytär Helena avioituu vasta vuosisadan lopuilla.
Vuosisata vaihtuu toiseksi ja jatkossa tilalle tulee muutoksia. Elias Turunen, perheen talollinen isä, menehtyy jo erittäin huononäköisenäkin vuosisadan alussa. Tätä Turulan tilaa tulee talollisena hallinnoimaan 1900-luvun alussa Elias Turusen pojista Elias.
PAJUKOSKI (Heikki Pitkänen)
Pajukosken 1/6 veromanttaalin tilalla on talollisena omaa tilanosaansa hallinnoimassa Johan Pitkäsen veli Heikki Pitkänen puolisonaan Brita Kaisa Heikkinen Pelonniemeltä syntyjään. Heikki oli avioitunut vuoden 1846 nurkilla Britan kanssa ja lapsiakin alkoi tulla. Poikia on ainakin Heikki ja Erkki. Erkki avioitui myöhemmin 1871 Helena Heikkisen kanssa. Myöhemmin 1880-luvun alussa poikien vanhemmat, tilan talolliset Heikki ja Brita menehtyvät peräkkäisinä vuosina. Näin tätä tilanosaa alkaa isänsä Heikin jälkeen hallinnoida pojista Erkki, Helena puolisonsa kanssa. Heillä on perheessä pieniä poikia, Henrik, David, Erik ja Isak. Pajukosken tilalla elot jatkuivat vuosisadan vaihteen yli.
- - -
1900-luku alkaa Jussilan
kantatilan nykyisillä tilanosilla
- - -
