1874 – 1887
Heikkinen Anders s. 5.11.1821
Puoliso: Margareta Ruotsalainen s. 15.5.1827
Anders Heikkinen (s. 5.11.1821) oli syntyjään Pelonniemeltä Olof Heikkisen (s. 1793) ja Regina Hyvärisen (s. 1793) poika. Isä kuoli jo 1826 Andersin ollessa vasta 5 vuoden vanha. Perheen ollessa vielä Pelonniemellä 1830-luvulla, Anders lähtee rengiksi Muuruveden kylään tilalle nro 5 Savisaareen vuonna 1837. Muuruvedellä meneekin useita vuosia ja töitä riittää. Vuonna 1841 Anders siirtyy töihin Nilsiän kylään ja siellä tilalle nro 2 talollisille Puustisille. Vuodet vierivät, työpestit tulevat vaihtumaan eri kylillä ja usealla talollisella. Kärsämäellä nro 2 vuosina 1841 – 1842, Nilsiän Pappilassa 1843 – 1844, Vuotjärvellä tilalla nro 4 vuoden päivät 1844 – 1845. Matka jatkuu takaisin Pelonniemen kylään ja siellä tilalle nro 6 Pirttimäkeen talolliselle Fredrik Heikkiselle. Pirttimäessä menee muutama vuosi, kunnes vuonna 1847 Anders on Pieksän kylässä renkitöissään. Siellä tilalla nro 8 Levälahdessa Mats Heikkisen leskellä Ingeborg Pasasella. Vuonna 1849 Anders siirtyy Kaaraslahden kylään tilalle nro 24 Vaivionniemeen. Samana vuonna elokuussa Anders avioituu saman kylän piian Margareta Ruotsalaisen kanssa.
Margareta Ruotsalainen ( s. 1827) oli äitinsä Kristina Ruotsalaisen avioton lapsi. Äiti Kristina (s. 1796) oli syntyjään todennäköisesti Sutelan kylästä, vanhempiensa Pehr Ruotsalaisen ja Helena Lappalaisen tytär. Äiti Kristiinan elämä oli vaihtelevaa, joskin se jätti myös paljon kysymysmerkkejä.
Margaretan äiti Kristina lähtee perheestään jo 14 vuotiaana piikatöihin, vuonna 1820 Sutelan kylässä tilalle nro 3. Mikähän oli syynä noin nuorena lähtemään kotoaan elonteille? Saattoiko Kristina olla jo ehkä varttuneempikin nuoreksi tytöksi? Oliko ehkä todellinen s.aika ilmoitettua aiempi, koska arkistotiedoissa ei poikkeuksellisesti enää vuosikymmeniin ollut siitäkään tarkempaa tietoa, koko tiedon puuttuessa hänellä? Oli aikanaan myös nuorempiakin tyttöjä, jotka joutuivat työpesteille, mutta usein painavista syistä. Esim. vanhempiensa kuoleman johdosta. Matka töiden perässä jatkuu Kristinalla seuraavina vuosina, ensin Pajujärven kylään tilalle nro 3 talolliselle Hemming Leivolle. Vuonna 1822 Kristina on matkannut jo Pyöriälän kylään töiden perässä. Elokuussa 1823 Pyöriälässä syntyy 27 vuotiaalle Kristinalle avioton poikalapsi David. Mutta hän menehtyy vain puolivuotiaana kesäkuussa 1824. Seuraavana vuonna pojan Davidin kuolemasta Kristiinalle syntyy toinen avioton lapsi, tytär Anna Kristina 28 päivä toukokuuta. Matka jatkuu hetkeksi takaisin Pajujärven kylään, mutta nopeasti siitä edelleen Kaaraslahteen Hannonmäkeen vuonna 1826. Seuraava vuosi 1827 ja Kristina on sitten jo Kasurilan kylässä Kuuslahdessa. Kasurilan aikaan Kristina Ruotsalaiselle syntyy kolmas avioton lapsi, joka on tytär Margareta (s. 15.5.1827). Aikanaan Kristiina siirtyy lastensa kanssa takaisin Kaaraslahden Hannonmäkeen.
Mutta jo 1840-luvun alkupuolella tytär Margareta lähtee äitinsä luota työhommiin. Aluksi Margareta on Kaaraslahden kylässä tilalla nro 26 Notkolassa talollisilla piikana. 1840-luku kuluu vuosittain Margaretalla Nilsiässä monessa kylässä piikatöissä. Pajujärven kylässä nro 5 lautamies Johan Martikaisella, samalla tilalla talollisen leskellä Ingeborg Leivolla, tilalla nro 6 talollisella Simon Leivolla ja vuonna 1848 Kuuslahden kylässä nro 2 talollisen Peter Pekkarisen leskellä. Kuuslahdesta Margareta muuttaa takaisin Kaaraslahteen ja avuksi tilalle nro 8 Haapaniemeen, jossa edesmenneen talollisen Israel Hyvärisen leski Katarina Hartikainen pyöritteli tilaa. Kaaraslahdessa samalla kylällä Vaivionniemen tilalla nro 24 oli Ruuskasilla renkitöissään myös eräs Anders Heikkinen, johon Margareta tutustui niin paljon, että kuulutuksia avioliittoa varten haettiin kesäkuussa ja avioiduttiin elokuussa samana vuonna 1849.
Avioiduttuaan Anders ja Margareta muuttavat seuraavana vuonna Vuotjärven kylään tilalle nro 5 Leskelään talolliselle Henrik Tarvaiselle itsellisiksi. Kesällä kesäkuussa syntyy ensimmäinen lapsikin, poika Johan. Lisää lapsia tulee perheeseen jatkossa parin vuoden välein. Vuotjärveltä perhe siirtyy vuonna 1851 Sydänmaan kylään tilalle nro 3 Pirttimäkeen talollisten Rissasten osatilalle lampuodeiksi. Sydänmaalta matka jatkuu Kaaraslahteen lampuodeiksi. Nyt tilalle nro 13 Lassilaan talollisille Pietikäisille vuonna 1853, kunnes jo parin vuoden päästä vuonna 1855 Anders ja Margareta perheineen siirtyvät Murtolahden kylään. Murtolahdessa he ovat itsellisinä, mutta myös torppareinakin. Aika kuluu Murtolahden kylässä pitkään, 1870-luvulle saakka. Siinä välissä taidettiin käväistä Kuopiossakin saakka 1860-luvun lopuilla. Lapsia oli syntynyt perheeseen jo useita. Mutta vuonna 1865 heinäkuun 5 päivä syntynyt poikalapsi Karl Henrik menehtyy jo seuraavana keväänä isorokkoon vajaan vuoden vanhana. Seuraavana vuonna 1867 syntyy kuitenkin uusi Karl Henrik elokuussa 27 päivä.
1870-luvulla vuonna 1874 Anders ja Margareta perheineen siirtyvät Murtolahdesta Sänkimäen kylään. Murtolahden aikaan Anders ja Margareta hieroivat torpparisopimuksen Sänkimäen Jussilan talollisen Elias Turusen kanssa. Näin he muuttavat Sänkimäkeen tilalle nro 3 Jussilaan torppareiksi. Tätä Jussilan osatilaa tunnettiin myöhemmin Turula-nimisenä, jota hallinnoi Elias Turunen puolisonsa Eeva Margareta Pitkäsen kanssa perheineen.
Anders Heikkisen ja Margareta Ruotsalaisen perhe asuttaa Jussilassa torppaa ja sen maita pitkään, aina 1880-luvun lopuille saakka. Vuonna 1887 torpparisopimukset puretaan Elias Turusen kanssa. Anders ja Margareta siirtyvät jo hieman iäkkäinäkin sen ajan mukaan loisiksi kylällä.
Anders Heikkinen torpparina Jussilassa 1874 – 1887.
- - -
