KANTATILA NRO 9 KOPOLA

 

KANTATILA NRO 9 KOPOLA

Isänsä Juho Ollinpojan kuoleman jälkeen vuonna 1761 hänen toisella tilanosalla talollisena jatkaa näinä aikoina lapsista ainut poika Tuomas. Tuomas oli avioitunut vuoden 1739 nurkilla Pöljän kylästä kotoisin olevan Anna Ollikaisen kanssa. Heille jälkeläisiä tuli viisi. Puoliso Anna menehtyy vuonna 1758. Tuomas ei aikaile, vaan avioituu uudestaan jo samana vuonna, Vehkalahtelaisen Kaisa Rissasen kanssa. Heille syntyy jälkeläisiä kuusi. Tätä tila-aluetta kutsuttiin näinä aikoina jossain vaiheessa osan aikaa myös Pitkälänmäeksi sen yhtenä osana. Tästä Tuomaksen hallinnoimasta tilasta, tulee myöhemmin muodostumaan Hirvolan ja Kopolan tilakokonaisuudet.

 

KOPOLA 

1750

Tuomas Pitkänen puolisoiden lapset kasvavat aikuisuuteen. Liitosta Kaisa Rissasen kanssa syntyi myös Pekka Tuomaksenpoika Pitkänen vuonna 1766. Pekan lapsista vanhin tytär Katarina alkaa avioiduttuaan asuttaa myös Sänkimäen maakirja-ajan alueesta tulevaa kantatilaa Kopola. Talollisen Pekan muista lapsista pojista, tuli talollisia mm. Hirvolaan.

Kopolan tila-alueet olivat vielä maakirja-ajan jälkeenkin Tuomas Juhonpojan maita. Näin hänen pojistaan tuli monen tila-alueen isäntiä. Mm. Pekka Tuomaksenpoika esimerkiksi Hirvolaa jne. Tuomas Juhonpojalla oli myös poika Antti, joka oli nuorin sakista. On todennäköistä, että hänelle tuli tulevan kantatilan nro 9 Kopolan maa-alueet hoidettavakseen ja jossa hän myös asui talollisena perheineen 1804 asti, kunnes menehtyi. Lapsia Tuomas Anderson Pitkänen (1800) ja Maria Stina (1803). Antilla puoliso Kristina Taskinen (1775). Sovittiinko veljesten ja sisarien kanssa maa-alueiden käytöstä..

 

1820

Pekka Tuomaksenpojan ja Kaisa Rissasen tytär Katarina avioituu aikanaan Sänkimäessä torpparina, sekä lampuotinakin olleen leskimies Jöran Hämäläisen kanssa. Jöran Hämäläinen oli aiemmin aviossa Brita Rissasen kanssa, mutta Brita menehtyi keväällä vuonna 1820. Näin Jöran ja Katarina avioituivat lokakuussa samana vuonna ja alkavat hyvin todennäköisesti lampuodeiksi tulevalla Kopolan kantatilalla, joka oli Pitkäsillä suvun hallussa. Hommat heillä tilalla jatkuu aina vuoteen 1830 jolloin muuttavat viereiseen kylään Kaaraslahteen Kinahmille.

 

1830

Jöranin perheen, lasten ja puolisonsa Katarinan poismuuton jälkeen tilalle saapuu lampuodiksi Michel Rissanen puolisonsa Eeva Kristina Ruuskasen kanssa perheineen. He pyörittelevät tilanosaa aina 1830-luvun puoliväliin saakka, jolloin tilalle saapuu talolliseksi leskimies Tuomas Andersinpoika Pitkänen tilalta nro 5 Heikkilästä. Tuliko Tuomas perintötilalleen?

Tuomaksen elämänkaari oli monivaiheinen. Isänsä Anders Pitkänen menehtyi toukokuussa vuonna 1804, Tuomaksen ollessa vain nelivuotias. Äitinä ja isänsä puolisona perheessä oli Kristiina Taskinen. Perhe asusteli silloin isänsä Andersin isän maakirja-ajan jaetuilla tilanosilla, joista todennäköisesti tämä heidän tila oli tuleva silloinen Kopola. Näin isänsä kuoleman jälkeen perillisiä olivat lapset ja Kristiina-äiti. Lapsia oli Tuomas ja sisar Maria. Ei ole tutkittua tietoa, miten tilanosan kävi, mutta perhe tulee muuttamaan. Ilmeisesti myös lampuodit Jöran Hämäläinen ja Michel Rissanen pyörittävät tilaa oman aikansa.

Äiti Kristiina avioituu uudestaan leskenä talollisen Juho Pitkäsen pojan, myöhemmin talollisen Juho Juhonpoika Pitkäsen kanssa. Näin perhe tulee ja muuttaa Lassilaan Juho Pitkäsen kotitilalle. Vuosikymmen menee toistakin, Tuomas Andersinpoika Pitkänen kasvaa pikkuhiljaa aikuisuuteen.. Perheeseen lisää muutamia lapsia, osa jo menehtyykin nuorena.  

Tuomas Andersinpoika Pitkänen avioituu ensimmäisen kerran vuonna 1825 leski Kristiina Lyytisen kanssa. Kristiina oli edesmenneen Sänkimäkeläisen Heikkilän tilan talollisen David Henriksson Pitkäsen puoliso. Tuomas muuttaa samalla Heikkilään. Elot jatkuivat Heikkilässä aina vuoteen 1833 kesäkuuhun saakka, jolloin Tuomaksen puoliso Kristiina Lyytinen menehtyy. Tuomas kuitenkin avioitui toiseen kertaan tammikuussa vuonna 1835 ja nyt saman ikäisensä Anna Maria Hakkaraisen kanssa, joka oli piikana Sänkimäen Mäkelässä. Samaan aikaan avioituessaan Tuomas ja puolisonsa Anna Hakkarainen muuttivat lapsineen tilalle nro 9 Kopolaan talollisiksi. Tuliko Tuomas perintötilalleen ja perintöosalleen vasta nyt? Tämä ei selvinnyt näillä taidoin ja tiedoin arkistoista.

Tuomas Anderson Pitkänen menehtyy kuitenkin Kopolassa lokakuussa 1837. Hänen entisestä avioliitostaan syntyneet alaikäiset lapset Kristiina Lyytisen kanssa, sekä nykyinen puoliso Anna Hakkarainen jäävät tilalle kuitenkin vielä asumaan vuosikymmenen loppuun saakka. Annasta tulee talollinen tilalla ja hän avioituu uudestaan leskenä renkinä olleen Anders Taskisen kanssa.

 

1840

Vuonna 1839 edesmenneen Tuomas Anderson Pitkäsen lapset ja äiti, talollisenakin ollut Tuomaksen leskipuoliso Anna Hakkarainen tekevät tilakauppoja, myös edesmenneen Tuomas Pitkäsen lasten eduksi. Tila myydään Kaaraslahtelaisen talollisen Abel Savolaisen torpparille Henrik Piipolle. Tilalla oli ollut menoja, sekä vielä muuta maksettavaa, mutta kaupat tehtiin Henrik Piipon kanssa, joka maksoi Kopolan tilasta 875 ruplaa pankkitakauksilla ja jota käsiteltiin käräjillä vielä vuonna 1840. Henrik Piippo tulee Kopolaan vuonna 1841. Menee jokusia vuosia ja Henrik Piippo myy edelleen tilan eteenpäin. Ei selvinnyt mitä ja miten aiempien vuosien kaupat ja seuraavien vuosien tapahtumat ovat jatkossa tilakohtaisesti menneet. Seuraava tilan ostaja ja tuleva talollinen on Erik Väänänen, joka ostaa tilan sovitusti sen aikaisessa kunnossa ja tilanteessa kuitenkin 400 ruplalla hopeaa.

 

"Täten siirrämme ja Myymme Erik Wäänäselle Reittiön kylästä, sovitun ostohinnan ollessa Neljäsataa (400) hopearuplaa, sekä osittain vahvistettu kirjallisesti ja annetulla velkakirjalla, jonka vastaanotti kuittauksen seuraavin ehdoin: että ostaja ottaa välittömästi täyden hallinnan ja hoidon mainitusta tilasta, kun taas me varaamme oikeuden kaikkiin jo kylvettyihin ruisviljelyksiin sekä oikeuden kylvää kauraa pelloillemme, samoin kuin perunoihin, nauriisiin ja tupakkaan, ja myös puolet heinästä seuraavana kesänä, ja nautimme kaikista niistä, sekä omasta että vieraiden, olivatpa ne sitten rukiista tai ohrasta, ilman osuutta; kun taas me vastaamme tämän vuoden kuluista, olivatpa ne mitä tahansa; kuten vakuutettu 

- Nilsiässä tammikuun 28. päivänä 1843.

 

Henrik Piippo Carin Tuppurainen puumerkit  

Todistaa Johan Abel Johan Ivarsson Taskinen puumerkit"

 

Vuoden 1844 aikaan tälle Kopolan kantatilalle tulee näin talolliseksi haltijaksi Erik Paavonpoika Väänänen, talollinen Reittiön kylän tilalta nro 3. Puolisonaan hänellä on Brita Heikintytär Dufva. Samaan aikaan Henrik Piippo perheineen muuttaa pois tilalta, talolliseksi Sutelan kylään tilalle nro 3 entisen talollisen Johan Ruuskasen hallinnoimalle tilalle. Tätä tilanosaa pyöritteli ennen Piippojen tuloa lampuotina Johan Ollikainen. Mutta samaan aikaan Sänkimäen kylässä Kopolassa Väänästen aikakausi alkaa.

 

1843 - 1900

 

Sänkimäen kantatila nro 9 Kopola pysyy Väänästen tulevien sukupolvien ja suvun hallussa aina 1800-luvun loppuun saakka ja vielä siitäkin eteenpäin.. 1900-luvun puolella tilaa aletaan kutsua Väänäläksi.

 

- - -