Sänkimäki nro 4 Eerikkala
Maakirjanumeron 1 ensimmäinen tila/hallinta-alue:
Erkki Pitkäsen pojista Juho (s.1715) asustelee perheineen Sänkimäessä maakirjanumeron 1:n aluetta omalla tila-alueellaan, josta myöhemmin jakaantuu myös eri tilanosia hänen jälkeläisten asuttaessa niitä. Juhon jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumerolle nimettyjä tilanosia tulevat olemaan nro 1 Lassila, nro 4 Eerikkala ja nro 5 Heikkilä. Näillä kaikilla kantatiloilla, jotka sijaitsevat toistensa naapuritiloina, tulee olemaan talollisina Juhon pojat.
Juho Erkinpoika Pitkänen avioituu vuonna 1738 Iisalmelaisen Kivistön kylästä kotoisin olevan tulevan puolison Helena Ollikaisen kanssa. Juho Erkinpoika Pitkäsen ja puolisonsa Helenan perheeseen syntyy Sänkimäessä jälkeläisiä. Syntyy Maria 1739, Erkki 1742, Juho 1745, Katarina 1747, Lauri 1749. Lapsia syntyy perheeseen vielä useita ajan saatossa, vielä 1750-luvun jälkeenkin.
Tulevaa kantatilaa, Sänkimäen nro 4 Eerikkalan tilanosaa tulee hallinnoimaan talollisena Juhon poika Erkki (Erich s. 1742) perheineen. Puolisonaan hänellä on Kaisa Savolainen (s. 1743).
---
1750
1700-luvun puoliväli menossa. Tällä tulevalla Eerikkalan kantatilan alueella on isänsä jälkeen tulossa talolliseksi Erkki Juhonpoika Pitkänen. Erkki avioituu joulukuussa vuonna 1761 Niinimäen Savolaisten suvun talollisen Juho Savolaisen tyttären Kaisa (Carin, Cath.) Savolaisen kanssa. Kaisa muuttaa avioiduttuaan näin Erkin kotitilalle, tulevalle Eerikkalan tilalle. Erkille ja Kaisalle alkaa tulla perheenlisäystä. Tyttäriä syntyy kuin liukuhihnalta, peräti kuusi pitkin 1760-lukua. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä tulee poikalapsien vuoro. Edelleen tulee lapsia. Perheeseen syntyy peräti 11 lasta. Useita lapsia myös menehtyy nuorena, mutta elossa olevista lapsista poika Erkki (1777) jatkaa kuitenkin elonteillä kohti omaa talollista aikaansa Eerikkalassa. 1780-luvulla syntyy viimeinen lapsi perheeseen ja vuosisataa jatketaan arjessa. Erkin isä, tilan talollinen isäntä Juho Pitkänen menehtyy tilalla helmikuussa vuonna 1778. Erkin äiti, isänsä puoliso Helena Ollikainen menehtyy seuraavalla vuosikymmenellä kesällä vuonna 1785. Näin Erkistä (s. 1777) tulee viimeistään talollinen isäntä tilalle puolisonsa Kaisa Savolaisen kanssa.
1800
Talollisena myöhemmin nimetyllä Eerikkalan tilalla Erkin perhe jatkaa eloaan. Jälkeläisistä jokunen avioituukin ajan myötä ja muuttaa tilalta. Isänsä Erkin poika Erkki asuu tilalla ja avioituu reilu kaksikymppisenä vuosisadan vaihteessa vuonna 1800. Myös hän löytää isänsä tavoin puolisonsa Niinimäen kylästä. Tuleva puoliso on Syrjämäeltä kotoisin oleva Maria Savolainen. Heidän perheeseen alkaa syntyä lapsia. Talollinen tilallinen isä, em. Erkin isä, Erkki Pitkänen menehtyy kuitenkin noin 60 vuotiaana vuoden 1802 aikoihin. Näin edesmenneen Erkin puoliso Kaisa Savolainen jää tilalle leskeksi perheensä kanssa. Yksin ei tilalla tarvinnut elää, koska hänen pojalla Erkillä oli tulossa vielä monta lasta puolisonsa kanssa. Vuosikymmenen edetessä edesmenneen talollisen Erkin puoliso ja perheen äiti Kaisa Savolainen menehtyy leskenä kuumeeseen kesän korvilla vuonna 1809.
Näin viimeistään tällä Eerikkalan tilalla tulee talollisena olemaan vuonna 1777 syntynyt Erkki Pitkänen, jonka perheessä on puolisonsa Maria Savolaisen lisäksi monta lasta. Mm. poika Erkki joka oli syntynyt vuonna 1801.
1820
Talollinen Erkki Pitkänen, Marian puoliso ja perheen pää menehtyy vuonna 1825. Maria Savolainen jää leskeksi tilalle. Isänsä jälkeen talolliseksi tälle Eerikkalan tilalla nousee Erkin ja Marian vanhin poika Erkki (s. 1801). Hän avioituu samana vuonna isänsä menehtymisen seutuun kesällä vuonna 1825. Puoliso tulee Murtolahdesta Tahvo Pekkarisen tyttärestä Anna Liisasta, joka muuttaa avioitumisen aikoihin Erkin kotitilalle Eerikkalaan. Perhe kasvaa heillä kahdeksalla lapsella Eerikkalassa. Viimeinen lapsi Pekka syntyy 1841. Useita lapsia kuitenkin menehtyy jo nuorena. Suurin osa. Isoja murheita on jatkuvasti perheessä.
1840
Talollinen Erkki Pitkänen, Annan puoliso, menehtyy keväällä vuonna 1843 ja Anna Liisa Pekkarinen jää leskeksi. Leski Anna Liisa Pekkarinen avioituu uudestaan, Niinimäkeläisen talollisen isännän pojan Lars Savolaisen kanssa kesällä 1845. Larsista tulee talollinen tälle tilanosalle puolisonsa kanssa. Anna Liisan lapset, mm. pojat, Pekka (1841) ja Lars (1839) asustelevat tällä isänsä perintötilalla. Vaikka Lars Savolainen olikin talollinen tilalla, oli perimisjärjestyksessä ja tilan hallinnoinneissa kuitenkin jälkeläiset lapset. Lasten isoäiti Maria Savolainen menehtyy tilalla samana vuonna, kun miniänsä avioituu leskenä uudestaan Lars Savolaisen kanssa.
Eerikkalassa Lars Savolaisen ja Anna Liisa Pekkarisen ollessa Eerikkalan talollisia, alettiin suunnitella kylällä paremman tien rakentamisesta. Aina ei käräjillä riitoja, sakkoja, tilakauppoja, tuomioita jne. jatkuvasti soviteltu. Tarinoitiin ja mietiskeltiin muitakin pitäjän asioita. Tässä seuraavassa eräs Sänkimäen tieasia, joka koski myös Eerikkalan tilaa.
Talvikäräjillä vuonna 1851 helmikuussa käytiin keskusteluja kylätien rakentamisesta Sänkimäen kylässä, sekä talollisten tilallisten velvollisuuksista ja ylläpidosta siihen. Kylätien suunnittelua oli kuitenkin vain Eerikkalan tilan nurkilta Kauppisenjoella olevalle Kauppisenkosken myllylle saakka. Isompi tie alempaa kylän läpi mennä luikerteli jo Eerikkalankin ohi kirkolle. Mitä keskusteltiin ja miten asiat loppujen lopuksi etenivät, ei mainittu. Oliko tässä jo aiemmin päätetty asia uudestaan käsittelyssä? Ehkä tietä tehtiin jo. Myllyltä oli kyllä jonkinlainen kärrytie olemassa, jota pääsi näköjään Hirvolan ja Pohjolan tilojen nurkille ainakin. Siinä olikin sitten tukevampi tie jo koilliseen kirkolle, kuin lounaaseen Pajulahden suuntaan.. Keskusteluissa käyty tuleva hyvä tiehän tulisi helpottamaan kaikkia kylän talollisia. Ainakin Lassilan, Paavolan, Jussilan, Eerikkalan ja Heikkilän tilojen matkoissa tietysti myllylle, kuin sitten kirkolle ja Pajulahdelle suuntautuviin matkoihin. Pajulahdella taisi olla jo laituripaikkaa pitkillekin jatkoyhteyksille. Kauppisenkoskelta oli todennäköisesti ylitystä joen yli ja toisella puolella pääsi tieuria Halunalle ja muualle lähikyliin
Käräjät 1851
Asiaa tapauksessa, joka koski eräiden kotitalonomistajien velvollisuutta rakentaa ja ylläpitää kylätie kotitilalta nro 4. Sängimäen kylässä sijaitsevalta kotitilalta nro 4 Kauppisinkoskelle jauhomyllylle.
1860
Vuonna 1860 Anna Liisa Pekkarinen menehtyy. Anna Liisan viimeinen puoliso Lars Savolainen jää tilalle asumaan, mutta muuttaa pian takaisin kotikyläänsä Niinimäkeen tilalle nro 4 Syrjälänmäkeen, missä veljensä oli talollisena. Tilaa alkaa jatkamaan Anna Liisan ja Erkin avioliitosta jäänyt poika Petter täysi-ikäiseksi tultuaan. Olihan hän perimisjärjestyksessäkin tuleva tilan talolliseksi, ehkä veljensä Larsin olosuhteiden vuoksi. Lars oli kuuro. Petter Pitkänen avioituu vuosikymmenen alussa Nilsiän kylästä nro 2 Skattilan tilalta kotoisin olevan talollisen tyttären Maria Puustisen kanssa. Heidän perheensä lisääntyy useilla lapsilla seuraavilla vuosikymmenillä.
1880 - 1900
Petter Pitkänen ja Maria ovat talollisina pitkälle 1880-lukua aina vuoden 1886 nurkille saakka. Sitten tulee muutto. Petter ja Maria muuttavat perheineen Halunalle tilanumerolle 4 Raiskalanmäkeen talollisiksi. Tila Raiskalanmäessä on ollut Kokkosten suvun hallussa. Oliko jotenkin Kokkosten suvun kanssa sovittuja asioita, mahdollisia tilakauppoja, koska tälle Eerikkalan tilanosalle Petterin ja Marian lähdön jälkeen tulee talolliseksi Johan Kokkonen Karoliina puolisoineen?
Petter ja Maria perheineen asuttavat Halunalla Raiskalanmäen tilaa aina vuoteen 1894–1895, jolloin he muuttavat takaisin Sänkimäkeen. Samalle Eerikkalan tilanosalle, jossa he olivat jo edellisellä vuosikymmenellä olleet talollisina. Petterin poika Kalle teki tilakauppoja jo kesällä 1894. Tällä tilalla tämän ”väliajan” vuodet talollisina olleet Johan Kokkonen ja Karoliina Savolainen olivat muuttaneet Lapinlahdelle. Samalla kun myös Petter ja Maria tulevat Eerikkalaan, tulee tilalle näin isännäksi heidän poikansa Kalle Heikki (s. 1869).
Kalle Heikki avioituu vuoden 1897 nurkilla Sänkimäen kylän Hirvolan tilan talollisen Antti Leskisen tyttären Eeva Karoliinan kanssa. Samalla Kalle Heikki teki ilmeisesti tilakauppoja myös Kusti Kokkosenkin kanssa, joka saattoi olla Juhon veli ja jolla oli tilanosa Eerikkalasta. Kaupalle, joka maakunnan lehdissäkin mainittiin, tuli hintaa 7500 markkaa sen ajan rahassa. Jatkossa Sänkimäen Eerikkalaa tulee talollisena hallinnoimaan kokonaan Kalle Pitkänen.
1800-luvun loppuun Eerikkalan tilan isäntänä on talollinen Kalle Heikki Pitkänen puolisonsa Eevan kanssa lapsineen. Tilalla elelevät myös Kallen vanhemmat, Petter Pitkänen sekä puoliso Maria Puustinen, sekä Kallen sisarukset, joista eräästä hänen veljestään tulee myöhemmin auskultantti hovioikeuteen.
Eerikkalan tila-alue aiemmin kahdessa lohkossa. Selvittämättä, kuinka tila-alue pysyi yhtenäisenä hallintoalueena, vai pysyikö.. Toiko Kalle Heikin tilakaupat Eerikkalan takaisin yhtenäiseksi isoksi tilaksi..
Myöhempien tietoon tulleiden seikkojen valossa on tullut seuraavaa. Petter Pitkäsen pojat saivat tilasta puolet haltuunsa perintönä. Toisen puolikkaan he hankkivat omistukseensa Heikki Kokkoselta ja Aaro Kokkariselta. Veljesten kesken käytiin vielä myöhemmin vuosisadan vaihteen jälkeen kauppaa tilasta ja koko Erikkalan tilan hankki omistukseensa Kalle Pitkänen. Myöhemmin 1900-luvun alussa tila siirtyy Puustisten sukuun.
---
1900-luku alkaa Eerikkalassa…
---
