SÄNKIMÄKI KARTOILTA 1780 - 1920

 

 

 1780-LUVUN KARTOILTA

Sänkimäkeä näytetään 1780-luvulla kahteen osaan. Sängimäkeen ja Pitkälänmäkeen. Aiemmin jo vuosisata toista, oli Sänkimäki Sängimäkenä. Sängimäki nimenä on ollut jo sieltä 1600-luvulta asti. Myös Pitkälänmäki kirjataan kartoilla jostain syystä 1700-luvulla erikseen, vaikka kylä olikin samaa aluetta Sänkimäen kanssa. Oliko sitten sen ajan selvennystä maanmittareilla ja kartantekijöillä vai mitä. Kirkon arkistoissa, sekä henkikirjoissa Pitkälänmäki näkyy erikseen myös hetken verran. Näin varmaan nämä laiteltiin sitten myös kartoille, kuin kirkon kirjurinkin toimesta. Myös 1700-1800-lukujen vaihteissa (1794) ja vielä 1800-luvun alkupuolellakin (1801) sen ajan karttalehdillä Sänkimäki on kuitenkin taas kokonaisuudessaan Pitkälänmäkeä?..

 

 

 

 

Mahdollisesti Fabritius. Isojaon kartta vuodelta 1794

 

 

1700-luvun puolella kartoilla mainitaan myös "Lyly eller Pitkälänmäki". Isojaon selvityksissä taas merkintä "Sängimäki eller Pitkälänmäki" mainitaan Sänkimäen maakirjanumeroiden 2 ja 3 yhteydessä..

 

Maanmittari I. Calonius. Isojaon kartta vuodelta 1801

 

 

Karttatietoja pohdiskelemalla näyttää myös siltä, että Sängimäki-merkinnällä oleva maa-alue olisi maakirja-ajan nro 1 alueesta syntyneiden kantatilojen alla. Taas Pitkälänmäkeä näytettäisiin maakirja-ajan 2 ja 3 syntyneiden kantatilojen alla. Vasta 1800-lukua edetessä poistuu Pitkälänmäki-merkinnät jo ennen vuosisadan puolta väliä. Pitäjänkartassa vuodelta 1846, Sänkimäki on yhtä kylää. 

 

Sänkimäki kylänä on kuitenkin kaikista erilaisista merkinnöistä huolimatta sitä samaa vuosisatoja vanhaa, 1600-luvun alusta syntynyttä 3:n maakirja-alueen Sänkimäkeä.

 

 

Tässä vuoden 1788 Ylä-Savon kartassa Sänkimäessä näkyy 5 eri tilaa tölleineen 1700-luvun lopulla, mitä on merkitty sen ajan aikaan. Pitkälänmäessä taas merkittyjä tiloja kartalla on jo ainakin 6. Kaarasjokikin on tuotu esiin.

 

Vaikka kartassa näkyy hiukan yli kymmenen tilaa, oli kylän alueella jo varmasti ainakin se sama kantatilojen määrä 14:sta, mikä jäljempinä vuosikymmeninä isojaon selvityksissä Sänkimäkeen merkitään. Monilla tulevilla kantatiloilla oli merkitty omia silloisen ajan kutsuttuja tilannimiä, jotka sen ajan ihmisten ja talollisten suissa sekä arjessa liikkuivat. Vaihteluitakin tilannimillä oli. Myös esim. Hirvola oli ennen Warpala jne..

 

 

 1920-LUVUN KARTOILTA

 

140 vuotta menee ja Sänkimäkeä näytetään 1920-luvulla 100 vuotta vanhalla kartalla. Ydinkylä kahdeksan tilan-osan nimellä, sekä Hirvolaa alempana. Hirvolan tilanosia on aiemmin ollut myös ydinkylästä alempana Mustalahden seutuun, minne Kauppisenjoki laskeutuu.. Karttasuunnitteluissa on ymmärrettävästi tullut aikoinaan myös virheitä, eikä tässäkään painoksessa niiltä olla vältytty. Kauppisenjokea näytetään Ventojokena (Vento-oja). Ventojoki taas näkyy kartoilla Pajuoja nimisenä. Virhe sinänsä tässä ei ole kuitenkaan oikea sana, koska Pajuojaa taas näytetään varmasti näinkin isossa karttasuhteessa senkin takia, kun Ventojoen vesikertymät yläjuoksun vesialueella kerääntyvät juuri Pajustenmäen kylässä  olevista Pajustenjärvistä, jonne latvapurot laskeutuvat.

1900-luvun alussa Sänkimäen kylässä oli isojaon jälkeisten kantatilojenkin jo aiemmin jakaantuessa ositusten, sekä halkomisten takia paljon enemmän merkittyjä tilanosia, kuin karttaote antaa ymmärtää.. Vuosisataa mentäessä tilaluvut kasvoivat entistä enemmän.

 

 

---

Karttaotteet isojaon kartoista 1700-luvun lopuilta ja 1800-luvun alkua (MML). Jyx julkaisuarkiston (Jyväskylän Yliopisto) Ylä-Savon karttaote vuodelta 1788, sekä ote vanhoista kartoista 1920-luvulta.

 

---