10.6.26

RAJAMERKIT PITKÄLÄNMÄKI 3-osa

 

 

 

 

Isojakomaanmittarin tärkeimmät työkalut olivat mittapöytä ja mittaketju.  

Kuva Suomen maatalousmuseo Sarka aineistoa. Näyttelyyn ja syvemmälle: "1700-luvun merkit elämässämme" Kirsi Laine. 

https://www.digisarka.fi/tarinatiinut/nayttelyyn-ja-syvemmalle-1700-luvun-merkit-elamassamme/

 

Rajankäynti / rajojen määritys

Pitkälänmäen jakokunta, Pieksänniemi

 

 

Vanhoja merkittyjä ja määrättyjä rajamerkkejä tilojen välillä.

Tässä seuraavassa isojakotoimituksessa 1700-luvun lopuilta selostetut rajamerkkien paikat ja tunniste. Isojakotoimituksen käännöksiin käytetty KA:n Multicentury tekstintunnistusta ja Chat GPT. Pitää suhtautua kuitenkin varauksella epäselviin kohtiin. Asiakohtaisesti suuntaa antavaa tietoa. Paikallistettu kohteita nykykartoilta.  

Kaikki jäljempänä olevat rajamerkkien numerot löytyvät isojakokartoista vuosi 1794. Yksityiskohtaista tietoa ei peruskartoilta löydy. Paljon epäselviä kohteita ja puutteita. Muutoksia ja tuhoutuneita merkkejä mm. rautatie, valtatiet, kiinteistökaupat, rajauudistukset jne. Eri sukupolvien paikallistietous suvuissa Sänkimäessä, sekä talollisten tilallisten perimätieto, saattaa todennäköisesti tuoda tarkennuksia näihin seuraaviin jäljempänä oleviin vanhoihin paikannimiin.

Jos maastosta vielä löytyy jäljempänä olevia vanhoja yli 200-vuotiaita rajamerkkejä, suosittelen harkitsemaan niitä vaikka omiksi suojelukohteiksi. Museovirastollakin saattaisi olla tällaisiin sanansa.

 


 

Nro 121.

Tilojen F. Pitkälä ja M. Hanhila välillä. 38 kyynärää (noin 23 metriä) Ala-Pieksäjärven rannasta, lähellä Vehkalamminpuroa, kivisellä ylänkömaalla. Kalliolohkareen kulmaan on hakattu ¼ kyynärän pituinen viiva (15 cm), ja sen päälle on pystytetty sydänkivi. Kivi on 7 korttelia korkea (n. metri) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm), kartiomaisesti rakennettu suuremmista ja pienemmistä kivistä. Peitetty hiekalla ja mullalla.

(Mahdollisesti Pienen-Pieksän rannalla Vehkapuron suulla, rajalla etelän puolella olevan tontin alareunassa. Hanhilan ja Pitkälän raja kohtaa siinä Kiertomaan alueen.)

 

Nro 122.

Käännöspyykki Vehkapuron Raivion kohdalla kivisellä maalla. Maahan upotettu kivilaatta, 4 korttelia pitkä (60 cm), 4 korttelia leveä (60 cm) ja 3 korttelia paksu (45 cm). Sydänkivi on 4½ korttelia korkea (n. 65 cm), 3 korttelia leveä (45 cm) ja 2 korttelia paksu (30 cm). Hyvin ympäröity kiviröykkiöllä ja peitetty turpeella ja mullalla.

(Em. rajalinja jatkuu itä-koilliseen. Loiva kulmaraja ja pyykki ennen Vehkapuroa, jonka rajalinja ylittää jatkuen pohjois-koilliseen.)

 

Nro 123.

633 kyynärää (n. 380 metriä) tasaisella kivisellä alavalla maalla, jossa on maahan kiinteä suuri kivi, jonka pinta on tasainen. Kivi on 3 kyynärää pitkä (n. 180 cm), 2¾ kyynärää leveä (n. 160 cm) ja 1/3 kyynärää (n. 20 cm) maanpinnan yläpuolella. Kiveen on hakattu viiva pyöreällä piirtimellä. Sen päälle on pystytetty sydänkivi, ja sen ympärille on ladottu suurempia ja pienempiä kiviä kiviröykkiöksi, hyvin viimeisteltynä.

(Mahdollinen paikka on Vehkaniityn paikkeilla ennen metsäautotietä, ennen rajakulmaa, jossa kulmarajapyykki Hirvola/Hanhila/Pitkälä)

 

Nro 124.

Kulmarajapyykki Vehkasuolla sammaleisella maalla, jossa kasvaa mäntyjä. Kiinteään maahan asetettu kivi, 4¾ korttelia pitkä (n. 70 cm), 2¼ korttelia leveä (n. 35 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm), ja siinä on merkinnät kaikkiin rajalinjoihin. Sen päälle on pystytetty pyöreä sydänkivi, 4½ korttelia korkea (n. 65 cm). Kiviröykkiö on tehty suuremmista ja pienemmistä kivistä ja huolellisesti rakennettu, halkaisijaltaan 2½ kyynärää tyvestä (n. 35 cm) ja 1 kyynärän korkuinen (15 cm) rajamerkiksi tilojen F, H ja M välillä.

(Rajamerkki nykyisen Ala-Vehkan länsipuolella Vehkaniityn kohdalla, missä rajakulma/risteys Hirvolan, Hanhilan ja Pitkälän tilojen kohta, metsäautotie.)

 

Nro 125.

811 kyynärää (n. 485 m) tilojen F. Pitkälä ja H. Warpala (Hirvola) välillä, kallioisella Berghälla-kalliolla Paavalinvuorella. Kiveen tehty rajamerkki, jonka päälle on pystytetty sydänkivi, halkaisijaltaan 4½ korttelia (n. 65 cm). Sen ympärille on kasattu käsin kiviröykkiö.

(Rajalinja jatkuu edellisestä merkistä pohjoisen suuntaan kohti Iso-Kaakkoa. Rajamerkki mahdollisesti kartalla olevan pienemmän Kaakonvuoren paikkeilla, Vehkarinteen pohjoispuolella. Paavalinvuorella tarkoitettiin oletettavasti nykyistä Kaakonvuorta, vieressä pienempi Kaakonvuori merkintä tai alue.)

 

Nro 126.

510 kyynärää (n. 305 m), rajalinjan pää edellä mainittujen tilojen välillä. 126 kyynärää (n. 75 m) Kaakonlammesta alaspäin, Paavalinvuoren koillisessa päässä. Rajamerkki kalliossa. Viivamerkki jatkuu kiviröykkiölle.

(Paavalinvuorella tarkoitettiin nykyistä Kaakonvuorta, rajamerkki n. 75 metriä rajalinjaa Iso-Kaakosta etelään, pieni Kaakonvuori, tai paikka.)

 

Nro 127.

494 kyynärää (n. 295 m) pisteestä Nro 124, tilojen M. Hanhila ja H. Warpala (Hirvola) välillä Vehkalammin maalla, kivisellä alueella. Suureen kiveen on tehty 3 korttelin pituinen ja ½ tuuman syvyinen uurre. Päälle on pystytetty sydänkivi, 7⅓ korttelia korkea ja 2⅓ korttelia leveä, ja sen yhteydessä on maahan kiinteä kivi. Kiviröykkiö on rakennettu uudelleen suuremmista ja pienemmistä kivistä.

(Rajalinja jatkuu luoteeseen rajamerkistä nro 124 , merkki vajaan 300 metrin päässä. Tämä merkki saattaa olla Pitkäniityn kohdalla rajalinjalla.)

 

Nro 128.

658 kyynärää (n 394 m). Rajamerkkinä käytetty maahan kiinteä kivi. 8½ korttelia (130 cm) maanpinnan yläpuolella, korkealla kivisellä maalla, ja lisäksi suuri kiviröykkiö rajaa tilojen H ja M välistä rajaa.

(Rajalinja jatkuu luoteeseen kohti Leväniemeä rajamerkistä nro 127. Rajamerkki Pitkäniityn jälkeen pienen mäen (M..?mäki) kaakkoisosassa.)

 

Nro 129.

626 kyynärää (n. 375 m) tasaisella kaskimaalla, joka on kivinen. Rajamerkkinä käytetty maahan kiinteää kiveä, ympäröivä maa epätasaista. Sydänkivi, jossa on kapea “hattu”/kärki, ja sen ympärillä korkea kiviröykkiö.

(208 m ennen rajan Leväniemen päätepistettä.)

 

Nro 130.

347 kyynärää (208 m), rajalinjan pää edellä mainittujen tilojen välillä, lähellä alavalla kivisellä maalla. Suuri kivilaatta 4½ korttelia pitkä (n. 65 cm), 2 korttelia leveä (n. 30 cm) ja 1⅓ korttelia paksu (n. 20 cm). Sen päällä pystytetty sydänkivi, 3⅓ korttelia korkea (n. 50 cm) ja 1½ korttelia halkaisijaltaan (n. 20 cm). Kiviröykkiö ympärillä, peitetty turpeella.

(Mustalahti Leväniemi, rajalinjan päätepiste.)

 

Nro 131.

Rajalinjan pää Pieksänrannassa tilojen H? (on F Pitkälä) ja K Heikkilä välillä, tasaisella kivisellä maalla. Maahan upotettu kivilaatta, 1¼ kyynärää pitkä (n. 70 cm) ja keskeltä 3 korttelia leveä (n. 45 cm), paksuudeltaan tasainen molempiin päihin (3 korttelia n. 45 cm). Sen päälle on pystytetty sydänkivi, 4½ korttelia korkea (n. 67 cm) ja tyvestä 3 korttelia leveä (n. 45 cm), ylöspäin kapeneva (2/3 korttelia n. 10 cm). Kiviröykkiö ympärillä, peitetty turpeella ja mullalla.

(Rajalinja alkaa Pienen-Pieksän rannalta Peltoniemestä koilliseen , jossa rajamerkki.)

 

Nro 132.

500 kyynärää (n. 300 m) ylänköisellä kivisellä kaskimaalla. Maahan upotettu kivilaatta, 4½ korttelia pitkä (n. 65 cm), 3½ korttelia leveä (n. 50 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Sen päällä on kapea sydänkivi, 5 korttelia korkea (n. 75 cm), ja sen ympärille on rakennettu kiviröykkiö suuremmista ja pienemmistä kivistä, joka on peitetty hiekalla ja mullalla.

(Rajamerkki mahdollisesti 508-10-37 pihapiirin paikkeilla rajalinjalla.)

 

Nro 133.

500 kyynärää (n. 300 m) ylänköisellä, tasaisella kivisellä maalla. Maahan kiinteään kiveen on hakattu viiva, joka on maanpinnan tasalla. Halkaisija 5 korttelia (n. 75 cm). Sen päälle on kasattu kiviröykkiö suuremmista ja pienemmistä kivistä.

(Rajamerkki mahdollisesti tontin 508-10-36 läheisyydessä rajalinjalla.)

 

Nro 134.

500 kyynärää (n. 300 m) tasaisella kivisellä kaskimaalla. Maahan upotettu kivilaatta, puolen kyynärän pituinen (n. 30 cm), levyinen ja paksu. Siihen on hakattu viiva, ja sen päälle on kasattu suurempia ja pienempiä kiviä pieneksi kiviröykkiöksi.

(Rajamerkki mahdollisesti Ylä-Vehkalammen itäpuolella rajalinjalla.)

 

Nro 135.

660 kyynärää (n. 395 m) ylänköisellä kivisellä maalla. Kiveen hakattu viiva kallion itäkulmassa, jonka päälle on kasattu kiviä ja peitetty.

(Rajamerkki mahdollisesti rajalinjalla (Kartalla Ison) Kaakonvuoren kaakkoisella sivulla.)

 

Nro 136.

548 kyynärää (n. 328 m), rajalinjan pää edellä mainittujen tilojen välillä. Kallioon hakattu viiva kallion pohjoisosassa kivisellä maalla Paavalinvuorella (iso Kaakonvuori), 180 kyynärää (n. 108 m) rajakohtaan Karislaxin kylän ensimmäiseen jaokseen päin.

(Rajamerkki mahdollisesti 108 metriä ennen kylänrajalla olevaa kulmapistettä.)

 

Nro 137.

Rajan pää/erotus tilojen K. Heikkilä ja N. Mattila välillä, 140 kyynärää (n 84 m) Kaakonlamminpurolta, kivisellä kaskimaalla. Rajamerkkinä maahan kiinteä kivi, 5 korttelia pitkä (n. 75 cm) ja 4 korttelia leveä (n. 60 cm), maanpinnan tasalla. Sen päälle on pystytetty sydänkivi, 1 kyynärä korkea (60 cm), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 1½ korttelia paksu (n. 20 cm), ylöspäin suippeneva. Kiviröykkiö on rakennettu uudelleen käsin ja peitetty.

(Rajamerkki mahdollisesti kylänrajasta etelään n. 84 m, Kauralan tienoilla Heikkilän ja Mattilan välisellä rajalinjalla. Lähellä metsäuraa tai polkua)

 

Nro 138

Etäisyys 545 kyynärää (n. 327 m). Koillisessa sileä kivi, pituudeltaan 6½ korttelia (n. metri) ja leveydeltään 4½ korttelia (n. 67 cm), maanpinnan tasalla. Siinä on lisäksi noin 3⅓ korttelia korkea (n. 50 cm) ja 2⅔ korttelia leveä (n. 40 cm) kapea kivipaasi tai laattakivi. Rajaröykkiö. Vahvistettu.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan. Rajalinja tiessä?)

 

Nro 139

505 kyynärää (n. 303 m) Högland, lähellä suon (rämeen) reunaa etelän suuntaan. Rajamerkki kivillä merkittynä.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan. Rajalinja tiessä

 

Nro 140

525 kyynärää (n. 315 m) Höglandin kivikkoisella kankaalla soraharjulla. Rajamerkki pohjoiseen päin kiinteässä paikassa. Kivi, joka on 6 korttelia pitkä (n. 90 cm) ja 4½ korttelia leveä (n. 67 cm), maanpinnan tasalla. Rajaröykkiö, koottu suuremmista ja pienemmistä kivistä.

(Rajamerkki rajalinjalla mahdollisesti 508-10-1 ja 508-10-16 tonttien kulmapisteen seutuvilla alapuolella?)

 

Nro 141

680 kyynärää (n. 408 m). Höglandin kankaalla. Suuri kivi, joka on 9 korttelia pitkä (n. 135 cm), 8 korttelia leveä (n. 120 cm) ja 4 korttelia korkea  maanpinnan yläpuolella (n. 60 cm). Kiveen on hakattu rajamerkki, jonka yläosa on lohjennut tai kulunut.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan mahdollisesti tontin 508-12-63 rajalla)

 

Nro 142

365 kyynärää (n. 219 m). Rajalla rajanerotuslinjalla edellä mainittujen talojen välillä. Sijaitsee 75 kyynärän päässä (n. 45 metriä) Ala-Pieksänrannasta. Rajamerkki on maahan kiinteästi juurtuneessa kivessä, joka on 6 korttelia pitkä (n. 90 cm), 4 korttelia leveä (n. 60 cm) ja 2 korttelia korkea (n. 30 cm) maanpinnan yläpuolella, kaskimaalla. Toimii suuntamerkkinä yhdessä rajaröykkiön kanssa; siihen liittyy ulkokiviä 30 kyynärän (n. 18 metriä) etäisyydellä röykkiöstä.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan Pienen Pieksän rannalla, mahdollisesti 45 metriä rannasta tontin 508-12-65 seutuvilla.)

 

Selkeämpi karttalähde rajapyykeille:

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404410/1

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404413/2

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404416/3

(Myös ensimmäistä alkuperäistä selvempi kerronta isojakoselvityksestä löytyy digihakemistosta karttojen jälkeen.

- - -  

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...