RAJAMERKIT PITKÄLÄNMÄKI 3-osa

 

 

 

 

Isojakomaanmittarin tärkeimmät työkalut olivat mittapöytä ja mittaketju.  

Kuva Suomen maatalousmuseo Sarka aineistoa. Näyttelyyn ja syvemmälle: "1700-luvun merkit elämässämme" Kirsi Laine. 

https://www.digisarka.fi/tarinatiinut/nayttelyyn-ja-syvemmalle-1700-luvun-merkit-elamassamme/

 

Rajankäynti / rajojen määritys

Pitkälänmäen jakokunta, Pieksänniemi

 

 

Vanhoja merkittyjä ja määrättyjä rajamerkkejä tilojen välillä.

Tässä seuraavassa isojakotoimituksessa 1700-luvun lopuilta selostetut rajamerkkien paikat ja tunniste. Isojakotoimituksen käännöksiin käytetty KA:n Multicentury tekstintunnistusta ja Chat GPT. Pitää suhtautua kuitenkin varauksella epäselviin kohtiin. Asiakohtaisesti suuntaa antavaa tietoa. Paikallistettu kohteita nykykartoilta.  

Kaikki jäljempänä olevat rajamerkkien numerot löytyvät isojakokartoista vuosi 1794. Yksityiskohtaista tietoa ei peruskartoilta löydy. Paljon epäselviä kohteita ja puutteita. Muutoksia ja tuhoutuneita merkkejä mm. rautatie, valtatiet, kiinteistökaupat, rajauudistukset jne. Eri sukupolvien paikallistietous suvuissa Sänkimäessä, sekä talollisten tilallisten perimätieto, saattaa todennäköisesti tuoda tarkennuksia näihin seuraaviin jäljempänä oleviin vanhoihin paikannimiin.

Jos maastosta vielä löytyy jäljempänä olevia vanhoja yli 200-vuotiaita rajamerkkejä, suosittelen harkitsemaan niitä vaikka omiksi suojelukohteiksi. Museovirastollakin saattaisi olla tällaisiin sanansa.

 

 

Nro 121.

Tilojen F. Pitkälä ja M. Hanhila välillä. 38 kyynärää (noin 23 metriä) Ala-Pieksäjärven rannasta, lähellä Vehkalamminpuroa, kivisellä ylänkömaalla. Kalliolohkareen kulmaan on hakattu ¼ kyynärän pituinen viiva (15 cm), ja sen päälle on pystytetty sydänkivi. Kivi on 7 korttelia korkea (n. metri) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm), kartiomaisesti rakennettu suuremmista ja pienemmistä kivistä. Peitetty hiekalla ja mullalla.

(Mahdollisesti Pienen-Pieksän rannalla Vehkapuron suulla, rajalla etelän puolella olevan tontin alareunassa. Hanhilan ja Pitkälän raja kohtaa siinä Kiertomaan alueen.)

 

Nro 122.

Käännöspyykki Vehkapuron Raivion kohdalla kivisellä maalla. Maahan upotettu kivilaatta, 4 korttelia pitkä (60 cm), 4 korttelia leveä (60 cm) ja 3 korttelia paksu (45 cm). Sydänkivi on 4½ korttelia korkea (n. 65 cm), 3 korttelia leveä (45 cm) ja 2 korttelia paksu (30 cm). Hyvin ympäröity kiviröykkiöllä ja peitetty turpeella ja mullalla.

(Em. rajalinja jatkuu itä-koilliseen. Loiva kulmaraja ja pyykki ennen Vehkapuroa, jonka rajalinja ylittää jatkuen pohjois-koilliseen.)

 

Nro 123.

633 kyynärää (n. 380 metriä) tasaisella kivisellä alavalla maalla, jossa on maahan kiinteä suuri kivi, jonka pinta on tasainen. Kivi on 3 kyynärää pitkä (n. 180 cm), 2¾ kyynärää leveä (n. 160 cm) ja 1/3 kyynärää (n. 20 cm) maanpinnan yläpuolella. Kiveen on hakattu viiva pyöreällä piirtimellä. Sen päälle on pystytetty sydänkivi, ja sen ympärille on ladottu suurempia ja pienempiä kiviä kiviröykkiöksi, hyvin viimeisteltynä.

(Mahdollinen paikka on Vehkaniityn paikkeilla ennen metsäautotietä, ennen rajakulmaa, jossa kulmarajapyykki Hirvola/Hanhila/Pitkälä)

 

Nro 124.

Kulmarajapyykki Vehkasuolla sammaleisella maalla, jossa kasvaa mäntyjä. Kiinteään maahan asetettu kivi, 4¾ korttelia pitkä (n. 70 cm), 2¼ korttelia leveä (n. 35 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm), ja siinä on merkinnät kaikkiin rajalinjoihin. Sen päälle on pystytetty pyöreä sydänkivi, 4½ korttelia korkea (n. 65 cm). Kiviröykkiö on tehty suuremmista ja pienemmistä kivistä ja huolellisesti rakennettu, halkaisijaltaan 2½ kyynärää tyvestä (n. 35 cm) ja 1 kyynärän korkuinen (15 cm) rajamerkiksi tilojen F, H ja M välillä.

(Rajamerkki nykyisen Ala-Vehkan länsipuolella Vehkaniityn kohdalla, missä rajakulma/risteys Hirvolan, Hanhilan ja Pitkälän tilojen kohta, metsäautotie.)

 

Nro 125.

811 kyynärää (n. 485 m) tilojen F. Pitkälä ja H. Warpala (Hirvola) välillä, kallioisella Berghälla-kalliolla Paavalinvuorella. Kiveen tehty rajamerkki, jonka päälle on pystytetty sydänkivi, halkaisijaltaan 4½ korttelia (n. 65 cm). Sen ympärille on kasattu käsin kiviröykkiö.

(Rajalinja jatkuu edellisestä merkistä pohjoisen suuntaan kohti Iso-Kaakkoa. Rajamerkki mahdollisesti kartalla olevan pienemmän Kaakonvuoren paikkeilla, Vehkarinteen pohjoispuolella. Paavalinvuorella tarkoitettiin oletettavasti nykyistä Kaakonvuorta, vieressä pienempi Kaakonvuori merkintä tai alue.)

 

Nro 126.

510 kyynärää (n. 305 m), rajalinjan pää edellä mainittujen tilojen välillä. 126 kyynärää (n. 75 m) Kaakonlammesta alaspäin, Paavalinvuoren koillisessa päässä. Rajamerkki kalliossa. Viivamerkki jatkuu kiviröykkiölle.

(Paavalinvuorella tarkoitettiin nykyistä Kaakonvuorta, rajamerkki n. 75 metriä rajalinjaa Iso-Kaakosta etelään, pieni Kaakonvuori, tai paikka.)

 

Nro 127.

494 kyynärää (n. 295 m) pisteestä Nro 124, tilojen M. Hanhila ja H. Warpala (Hirvola) välillä Vehkalammin maalla, kivisellä alueella. Suureen kiveen on tehty 3 korttelin pituinen ja ½ tuuman syvyinen uurre. Päälle on pystytetty sydänkivi, 7⅓ korttelia korkea ja 2⅓ korttelia leveä, ja sen yhteydessä on maahan kiinteä kivi. Kiviröykkiö on rakennettu uudelleen suuremmista ja pienemmistä kivistä.

(Rajalinja jatkuu luoteeseen rajamerkistä nro 124 , merkki vajaan 300 metrin päässä. Tämä merkki saattaa olla Pitkäniityn kohdalla rajalinjalla.)

 

Nro 128.

658 kyynärää (n 394 m). Rajamerkkinä käytetty maahan kiinteä kivi. 8½ korttelia (130 cm) maanpinnan yläpuolella, korkealla kivisellä maalla, ja lisäksi suuri kiviröykkiö rajaa tilojen H ja M välistä rajaa.

(Rajalinja jatkuu luoteeseen kohti Leväniemeä rajamerkistä nro 127. Rajamerkki Pitkäniityn jälkeen pienen mäen (M..?mäki) kaakkoisosassa.)

 

Nro 129.

626 kyynärää (n. 375 m) tasaisella kaskimaalla, joka on kivinen. Rajamerkkinä käytetty maahan kiinteää kiveä, ympäröivä maa epätasaista. Sydänkivi, jossa on kapea “hattu”/kärki, ja sen ympärillä korkea kiviröykkiö.

(208 m ennen rajan Leväniemen päätepistettä.)

 

Nro 130.

347 kyynärää (208 m), rajalinjan pää edellä mainittujen tilojen välillä, lähellä alavalla kivisellä maalla. Suuri kivilaatta 4½ korttelia pitkä (n. 65 cm), 2 korttelia leveä (n. 30 cm) ja 1⅓ korttelia paksu (n. 20 cm). Sen päällä pystytetty sydänkivi, 3⅓ korttelia korkea (n. 50 cm) ja 1½ korttelia halkaisijaltaan (n. 20 cm). Kiviröykkiö ympärillä, peitetty turpeella.

(Mustalahti Leväniemi, rajalinjan päätepiste.)

 

Nro 131.

Rajalinjan pää Pieksänrannassa tilojen H? (on F Pitkälä) ja K Heikkilä välillä, tasaisella kivisellä maalla. Maahan upotettu kivilaatta, 1¼ kyynärää pitkä (n. 70 cm) ja keskeltä 3 korttelia leveä (n. 45 cm), paksuudeltaan tasainen molempiin päihin (3 korttelia n. 45 cm). Sen päälle on pystytetty sydänkivi, 4½ korttelia korkea (n. 67 cm) ja tyvestä 3 korttelia leveä (n. 45 cm), ylöspäin kapeneva (2/3 korttelia n. 10 cm). Kiviröykkiö ympärillä, peitetty turpeella ja mullalla.

(Rajalinja alkaa Pienen-Pieksän rannalta Peltoniemestä koilliseen , jossa rajamerkki.)

 

Nro 132.

500 kyynärää (n. 300 m) ylänköisellä kivisellä kaskimaalla. Maahan upotettu kivilaatta, 4½ korttelia pitkä (n. 65 cm), 3½ korttelia leveä (n. 50 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Sen päällä on kapea sydänkivi, 5 korttelia korkea (n. 75 cm), ja sen ympärille on rakennettu kiviröykkiö suuremmista ja pienemmistä kivistä, joka on peitetty hiekalla ja mullalla.

(Rajamerkki mahdollisesti 508-10-37 pihapiirin paikkeilla rajalinjalla.)

 

Nro 133.

500 kyynärää (n. 300 m) ylänköisellä, tasaisella kivisellä maalla. Maahan kiinteään kiveen on hakattu viiva, joka on maanpinnan tasalla. Halkaisija 5 korttelia (n. 75 cm). Sen päälle on kasattu kiviröykkiö suuremmista ja pienemmistä kivistä.

(Rajamerkki mahdollisesti tontin 508-10-36 läheisyydessä rajalinjalla.)

 

Nro 134.

500 kyynärää (n. 300 m) tasaisella kivisellä kaskimaalla. Maahan upotettu kivilaatta, puolen kyynärän pituinen (n. 30 cm), levyinen ja paksu. Siihen on hakattu viiva, ja sen päälle on kasattu suurempia ja pienempiä kiviä pieneksi kiviröykkiöksi.

(Rajamerkki mahdollisesti Ylä-Vehkalammen itäpuolella rajalinjalla.)

 

Nro 135.

660 kyynärää (n. 395 m) ylänköisellä kivisellä maalla. Kiveen hakattu viiva kallion itäkulmassa, jonka päälle on kasattu kiviä ja peitetty.

(Rajamerkki mahdollisesti rajalinjalla (Kartalla Ison) Kaakonvuoren kaakkoisella sivulla.)

 

Nro 136.

548 kyynärää (n. 328 m), rajalinjan pää edellä mainittujen tilojen välillä. Kallioon hakattu viiva kallion pohjoisosassa kivisellä maalla Paavalinvuorella (iso Kaakonvuori), 180 kyynärää (n. 108 m) rajakohtaan Karislaxin kylän ensimmäiseen jaokseen päin.

(Rajamerkki mahdollisesti 108 metriä ennen kylänrajalla olevaa kulmapistettä.)

 

Nro 137.

Rajan pää/erotus tilojen K. Heikkilä ja N. Mattila välillä, 140 kyynärää (n 84 m) Kaakonlamminpurolta, kivisellä kaskimaalla. Rajamerkkinä maahan kiinteä kivi, 5 korttelia pitkä (n. 75 cm) ja 4 korttelia leveä (n. 60 cm), maanpinnan tasalla. Sen päälle on pystytetty sydänkivi, 1 kyynärä korkea (60 cm), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 1½ korttelia paksu (n. 20 cm), ylöspäin suippeneva. Kiviröykkiö on rakennettu uudelleen käsin ja peitetty.

(Rajamerkki mahdollisesti kylänrajasta etelään n. 84 m, Kauralan tienoilla Heikkilän ja Mattilan välisellä rajalinjalla. Lähellä metsäuraa tai polkua)

 

Nro 138

Etäisyys 545 kyynärää (n. 327 m). Koillisessa sileä kivi, pituudeltaan 6½ korttelia (n. metri) ja leveydeltään 4½ korttelia (n. 67 cm), maanpinnan tasalla. Siinä on lisäksi noin 3⅓ korttelia korkea (n. 50 cm) ja 2⅔ korttelia leveä (n. 40 cm) kapea kivipaasi tai laattakivi. Rajaröykkiö. Vahvistettu.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan. Rajalinja tiessä?)

 

Nro 139

505 kyynärää (n. 303 m) Högland, lähellä suon (rämeen) reunaa etelän suuntaan. Rajamerkki kivillä merkittynä.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan. Rajalinja tiessä

 

Nro 140

525 kyynärää (n. 315 m) Höglandin kivikkoisella kankaalla soraharjulla. Rajamerkki pohjoiseen päin kiinteässä paikassa. Kivi, joka on 6 korttelia pitkä (n. 90 cm) ja 4½ korttelia leveä (n. 67 cm), maanpinnan tasalla. Rajaröykkiö, koottu suuremmista ja pienemmistä kivistä.

(Rajamerkki rajalinjalla mahdollisesti 508-10-1 ja 508-10-16 tonttien kulmapisteen seutuvilla alapuolella?)

 

Nro 141

680 kyynärää (n. 408 m). Höglandin kankaalla. Suuri kivi, joka on 9 korttelia pitkä (n. 135 cm), 8 korttelia leveä (n. 120 cm) ja 4 korttelia korkea  maanpinnan yläpuolella (n. 60 cm). Kiveen on hakattu rajamerkki, jonka yläosa on lohjennut tai kulunut.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan mahdollisesti tontin 508-12-63 rajalla)

 

Nro 142

365 kyynärää (n. 219 m). Rajalla rajanerotuslinjalla edellä mainittujen talojen välillä. Sijaitsee 75 kyynärän päässä (n. 45 metriä) Ala-Pieksänrannasta. Rajamerkki on maahan kiinteästi juurtuneessa kivessä, joka on 6 korttelia pitkä (n. 90 cm), 4 korttelia leveä (n. 60 cm) ja 2 korttelia korkea (n. 30 cm) maanpinnan yläpuolella, kaskimaalla. Toimii suuntamerkkinä yhdessä rajaröykkiön kanssa; siihen liittyy ulkokiviä 30 kyynärän (n. 18 metriä) etäisyydellä röykkiöstä.

(Rajamerkki rajalinjalla etelän suuntaan Pienen Pieksän rannalla, mahdollisesti 45 metriä rannasta tontin 508-12-65 seutuvilla.)

 

Selkeämpi karttalähde rajapyykeille:

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404410/1

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404413/2

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404416/3

(Myös ensimmäistä alkuperäistä selvempi kerronta isojakoselvityksestä löytyy digihakemistosta karttojen jälkeen.

- - -  

 

 

RAJAMERKIT PITKÄLÄNMÄKI 2-osa

 

 

 

 

Isojakomaanmittarin tärkeimmät työkalut olivat mittapöytä ja mittaketju.  

Kuva Suomen maatalousmuseo Sarka aineistoa. Näyttelyyn ja syvemmälle: "1700-luvun merkit elämässämme" Kirsi Laine. 

https://www.digisarka.fi/tarinatiinut/nayttelyyn-ja-syvemmalle-1700-luvun-merkit-elamassamme/

 

Rajankäynti / rajojen määritys

Pitkälänmäen jakokunta, pohjoinen

 

Vanhoja merkittyjä ja määrättyjä rajamerkkejä tilojen välillä.

Tässä seuraavassa isojakotoimituksessa 1700-luvun lopuilta selostetut rajamerkkien paikat ja tunniste. Isojakotoimituksen käännöksiin käytetty KA:n Multicentury tekstintunnistusta ja Chat GPT. Pitää suhtautua kuitenkin varauksella epäselviin kohtiin. Asiakohtaisesti suuntaa antavaa tietoa. Paikallistettu kohteita nykykartoilta.  

Kaikki jäljempänä olevat rajamerkkien numerot löytyvät isojakokartoista vuosi 1794. Yksityiskohtaista tietoa ei peruskartoilta löydy. Paljon epäselviä kohteita ja puutteita. Muutoksia ja tuhoutuneita merkkejä mm. rautatie, valtatiet, kiinteistökaupat, rajauudistukset jne. Eri sukupolvien paikallistietous suvuissa Sänkimäessä, sekä talollisten tilallisten perimätieto, saattaa todennäköisesti tuoda tarkennuksia näihin seuraaviin jäljempänä oleviin vanhoihin paikannimiin.

Jos maastosta vielä löytyy jäljempänä olevia vanhoja yli 200-vuotiaita rajamerkkejä, suosittelen harkitsemaan niitä vaikka omiksi suojelukohteiksi. Museovirastollakin saattaisi olla tällaisiin sanansa.

 

 

 

Nro 143

Kulmaraja (kulmapyykki) tilojen H. Warpala, K. Heikkilä ja N. Mattila välillä. Sijaitsee itäpäässä tasaisella maalla. Paikka on kaivamalla valmistettu ja varustettu rajamerkillä, joka osoittaa kaikki rajalinjojen suunnat.
Keskuskivi (sydänkivi) on 3½ korttelia korkea (n. 52 cm) ja 2 korttelia leveä (n. 30 cm), ja sen ympärillä on rajaröykkiö. Osoitinkivi (viittakivi) on N. Mattilan rajalinjan suuntaan.

(Sänkimäen tienristeys 16375 ja 5761. Rajamerkki Seppälän palstalla tien 5761 lounaisessa nurkassa.)

 

Nro 144

Kulmapyykki tilojen G. Pohjola, K. Heikkilä, H. Warpala (Hirvola) ja I. Kopola välillä. Se sijaitsee tasaisella maalla ja on varustettu rajamerkillä, joka osoittaa kaikkien rajalinjojen suunnat. Rajakivi on 4 korttelia pitkä (n. 60 cm), 3 korttelia leveä (n, 45 cm) ja 3 korttelia paksu (n. 45 cm). Sydänkivi on 1 kyynärän korkuinen (n. 60 cm), 3⅓ korttelia leveä (n. puoli metriä) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Sen ympärillä on rajaröykkiö sekä osoitinkivet kaikkien neljän rajalinjan suuntiin.

(Sänkimäen tienristeys 16375 ja 5761. Rajamerkki Seppälän palstalla tien 5761 koillisessa nurkassa.)

 

Nro 145

Kulmapyykki tilojen G. Pohjola, I. Kopola ja L. Mannila välillä. Sijaitsee Kotivälisuon itäkulmassa, pellon laidalla. Paikalla on kaivettu ura tai oja, joka on 4½ korttelia pitkä (n. 70 cm), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 2 korttelia syvä (n. 30 cm). Sydänkivi on 4 korttelia korkea (n. 60 cm), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm), nelikulmainen. Kiven ympärillä on rajaröykkiö sekä osoitinkivi rajalinjan suuntaan tilojen I. Kopola ja L. Mannila välillä.

Nro 146

Rajapyykki tilojen G ja L välillä, niiden alapuolisella matalalla kohdalla. Rajamerkkinä on kallio-/kivilaatta, jonka pituus on 3⅓ korttelia (n. 50 cm), leveys 3 korttelia (n. 45 cm) ja paksuus 2½ korttelia (n. 40 cm). Hirvikiveksi (tai paikannimeltään Hjortsten) kutsuttu kivi on 6½ korttelia korkea ja 3 korttelia leveä. Rajamerkkinä on kiviröykkiö sekä ulkopyykit (suuntakivet) molempiin rajalinjoihin. 

 

Nro 147

Rajan kääntöpiste tilojen H, Warpala, ja I, Kopola, välillä Pollönsuonpään suolla. Maahan upotettu suuri kivi, asianmukaisesti asetettu, pituudeltaan 3¾ korttelia (n. 50 cm), leveydeltään 3 korttelia (n. 45 cm) ja paksuudeltaan 2½ korttelia (n. 35 cm). Pystykivi (ns. hjortsten) on 3½ korttelia korkea (n. puoli metriä). Rajamerkkinä kiviröykkiö ja suuntakivet (ulkopaadet) rajalinjojen osoittamiseksi.

(Mahdollisesti nykyisen Väänälän tuotantorakennusten tasolla länsipuolella rajalinjan loivassa kulmapisteessä. Rajalinja jatkuu siitä edelleen suoraan pohjoiseen Pöllönpellon suuntaan)

 

N:o 148

514 kyynärän päässä (n. 308 m). Rajamerkki on tehty kiveen, joka on 4½ korttelia pitkä (n. 70 cm), 3½ leveä (. 50 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Kivi sijaitsee länteen viettävällä kaskimaalla Pöllönsuon suonreunalla. Rajamerkkinä on kiviröykkiö viimeksi mainittujen tilojen välisellä rajalla.

(Edellä mainittu rajalinja pohjoiseen. Rajamerkki mahdollisesti kartalla Pöllönpellon seutuvilla)

 

N:o 149

350 kyynärän päässä (n. 210 m). Merkki luonnonkiveen rajamerkiksi samojen tilojen välille, pohjoiseen viettävällä rinteellä suolle päin.

(Edellä mainittu rajalinja pohjoiseen. Pöllönpellon pohjoispuolella.)

 

N:o 150

832 kyynärän päässä (n. 500 m). Samoin hakattu merkki maahan kiinteästi olevassa kivessä tasaisella kaskimaalla Pöllönahon luoteispäässä.

(Edellä mainittu rajalinja pohjoiseen. Mahdollisesti Puronvarsiniityn paikkeilla, palstojen 24-1 ja 8-58 välillä.)

N:o 151

500 kyynärän päässä (n. 300 m). Maahan lyöty haapapaalu Joensuon suonlaidassa rajamerkkinä.

(Edellä mainittu rajalinja pohjoiseen. Mahdollisesti Retuperän seutuvilla.)

N:o 152

600 kyynärän päässä (n. 360 m). Rajan kääntöpiste viimeksi mainittujen tilojen välillä Joensuonaholla, sen itäpuolisella kaskimaalla. Rajamerkkinä on maahan upotettu suuri kivilaatta, jonka pituus on 3½ (n. 50 cm), leveys 2 (n. 30 cm) ja paksuus 3 korttelia (puoli metriä). Pystykivi on 3½ yksikköä korkea (n. puoli metriä) ja 2½ yksikköä leveä n. 35 cm). Rajamerkki muodostuu kiviröykkiöstä ja suuntakivistä. Lisäksi molempien rajalinjojen suuntaan oleviin maakiinteisiin kiviin on hakattu merkit osoittamaan rajan kulkua.

(Edellä mainittu rajalinja pohjoiseen, joka kääntyy jatkaen luoteeseen palstojen 8-69 ja 24-1 kulmassa.)

 

N:o 153

500 kyynärän päässä (n. 300 m). Tähän maahan lyöty paalu rajamerkiksi, koska muuta puuttui.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen.)

 

N:o 154

835 kyynärän päässä (n. 500 m). Rajamerkki hakattuna maahan kiinteästi olevaan kiveen tasaisella kaskimaalla.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen.)

N:o 155

719 kyynärän päässä (n. 430 metriä). Kotamäen eteläpäässä, itään viettävällä maalla, on suuri maahan kiinteästi kuuluva kivi, johon on hakattu merkki rajamerkiksi.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen, merkki mahdollisesti Väliahon kohdalla eteläpuolella rajalla.)

N:o 156

483 kyynärän päässä (n. 290 m). Kotamäellä, länteen viettävällä tasaisella kaskimaalla, on maahan kiinteään kiveen hakattu merkki, johon on tehty myös piirros/kuva rajamerkin selventävä merkintä.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen, merkki myös mahdollisesti Väliahon eteläpuolella rajalla.)

N:o 157

Rajan kulmapiste viimeksi mainittujen ja Tuomala-nimisen O-merkityn tilan välillä Kotamäellä. Maahan upotettu laakakivi, jonka pituus on 6 korttelia (n. 90 cm), leveys 4½ korttelia (n. 70 cm) ja paksuus 4 korttelia (n. 60 cm). Rajamerkkinä kiviröykkiö sekä suuntakivet rajalinjalla I- ja O-merkityn tilan välillä.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen, merkki Väliahon eteläpuolella kartalla 8-13, 14-3 ja 9-15 kulmarajalla.)

N:o 158

Rajan kulmapiste Kotamäen pohjoispäässä Warpalan (Hirvola) (H), Mannilan (L) ja Tuomalan (O) tilojen välillä. Itään viettävällä kallioisella maalla on maahan upotettu kivi, johon on hakattu rajamerkki. Laakakivi on noin 3 korttelin neliömäinen (45 cm) ja 1 (15 cm) paksu. Pystykivi (hjortsten) on 5 korttelia korkea (n. 75 cm) ja 3 korttelia leveä (n. 45 cm). Lisäksi paikalla on kiviröykkiö ja suuntakivet.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen aina Kotajärvelle saakka. Kulmapisteen merkki Kotamäessä, kuin selvityksessä mainittu. )

N:o 159

Rajan kääntöpiste tilojen H ja L välillä laglandt- eli alavalla maalla, 85 kyynärän päässä Kotajärven järvestä. Paikalle on lyöty maahan kuusipaalu rajamerkiksi.

(Edellä mainittu rajalinja luoteeseen, rajan päättyvä merkki )

N:o 160

125 kyynärän päässä (75 metriä) Juurikkajärven sisäjärven pohjoispäässä. Maahan kiinteään kiveen on hakattu merkki laakakiveen rajamerkiksi. Pystykivi on 4 korttelia korkea (n. 60 cm) ja 3 korttelia leveä (n. 45 cm). Paikalla on kiviröykkiö ja suuntakivet, jotka erottavat Kopolan (I) ja Tuomalan (O) tilat toisistaan.

(Juurikaisen pohjoisella osalla rannalla tai läheisyydessä, hieman itään, jossa rajalinjan alku pohjois/luode)

N:o 161

625 kyynärän päässä (375 metriä). Maahan lyöty kuusipaalu, koska suurta kiveä ei ollut saatavilla.

(Sama rajalinja pohjoiseen, mahdollisesti Peräsuon alapuolella)

 

N:o 162

467 kyynärän päässä (n. 280 m). Rajamerkki hakattuna suureen maahan kiinteään kiveen suon reunalla.

(Sama rajalinja pohjoiseen, mahdollisesti Peräsuon yläpuolella, metsäautotien tms. vaiheilla.)

Nro 163.

403 kyynärää (n. 240 m). Rajalinja maahan kiinteässä kivessä tasaisella kaskimaalla

(Sama rajalinja pohjoiseen, mahdollisesti Notkolan kohdilla)

Nro 164

856 kyynärää (n. 513 m). Rajalinja kiinteään kiveen tasaisella hölstring-maalla.

No 165

691 kyynärää (n. 415 m). Sama kuin edellä, suon kohdalla.

 

Nro 166.

Rajapyykki (kiviröykkiö) länteen viettävällä kaskimaalla läkkikallion (tai laakakiven) luona. Kivi on 5 korttelia pitkä (n. 75 cm), 2½ korttelia leveä (n. 35 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Keskuskivi (sydänkivi) on 3½ korttelia korkea (puoli metriä) ja 3½ korttelia leveä (puoli metriä), ja siinä on sivukivet (ulkokivet) molempiin rajansuuntiin.

(Mahdollisesti rajalinja Tuomaalan ja Mannilan maiden rajakulmaa Juurikaisenpuron kohdalla)

Nro 167.

500 kyynärää (300 metriä). Rajalinja maahan kiinteään kiveen, Kotamäen itäpuolella kivipohjaisella kaskimaalla.

(Mahdollisesti samaa rajalinjaa länteen ennen Väliahoa)

Nro 168.

Rajalinja maahan kiinteään kiveen Hölskrigissä, joka muodostaa rajan (rajamerkin) Mannilan tilan (L) ja Tuomalan tilan (O) välillä.

(Mahdollisesti rajalinja tilojen 12-41 ja 14-3 välillä, jossa merkki on Juurikaisenpuron länsipuolella)

Nro 169.

Samoin hiekkaharjulla (tai hiekkaisella harjanteella), rajalinja maahan kiinteään kiveen.

(Mahdollisesti rajalinja tilojen 12-41 ja 14-3 välillä, jossa merkki on Juurikaisenpuron itäpuolella)

Nro 170.

Samassa rajassa. 250 kyynärää (n 150 metriä) Kontisuolta. Rajapyykki sijaitsee Kontisuon pohjoispään länsipuolella, suoharjanteella, hieman itään viettävässä maastossa. Pyykissä on osoitinkivet. Rajakivenä on maahan kiinteä kalliokivi, johon on hakattu merkki. Sydänkivi on 5 kyynärää korkea (3 metriä) ja 3¼ korttelia leveä (n. puoli metriä) kapea laakakivi.

(Mahdollisesti Konttilammen pohjoiskulmasta (rannasta) n. 150 metriä rajalinjaa pohjoiseen)

 

Seuraavat vanhat rajamerkit nro 171 – 174 talouskeskusten läheisyydessä Väänälän ja Mannilan alueilla

 

Nro 171.

Rajan käännöspiste mäen reunassa Kopolan (I) ja Mannilan (L) tilojen välillä. Maahan kaivettu kivi, jossa on hakattu rajamerkki, 5½ korttelia pitkä (n. 80 cm), 4 korttelia leveä (n. 60 cm) ja korkea (n. 60 cm). Sydänkivi 3 korttelia korkea (n. 45 cm) ja 2 korttelia leveä (n. 30 cm). Sivukivet osoittavat molempien rajalinjojen suunnat.

Nro 172.

Rajakulma tilojen I ja O välillä. Itään viettävällä mäen reunalla, kaikkiin rajalinjoihin on hakattu viiva maahan kiinteään kiveen merkiksi. Sydänkivi on 4 korttelia korkea (. 60 cm) ja 2½ korttelia 35 cm leveä neliömäinen kivi. Rajapyykki, jossa on osoitinkivet, sijaitsee I- ja O-tilojen välisessä rajassa.

Nro 173.

Toinen rajalinja tilojen I ja O välillä. 60 kyynärää (36 metriä) Juurikkajärven sisäjärvelle, harjun eteläpäässä kahden niityn välissä. Rajalinja kiinteään maahan upotettuun kiveen. Sydänkivi on kolmion muotoinen, 3 korttelin sivuilla (45 cm), ja siinä on uudelleen ladottu kiviröykkiö sekä osoitinkivet.

Nro 174.

Rajakulma tilojen L ja O välillä tasaisella kivettömällä maalla, L-tilan talonpaikan itäpuolella. Maahan kaivettu kivi, jossa on merkki, 4½ korttelia pitkä ja leveä (n. 65 cm), 2 korttelia korkea (n. 30 cm). Sydänkivi on 4½ korttelia korkea ja leveä (65 cm), ylhäältä terävä. Kiviröykkiö, jossa on osoitinkivet molempiin rajalinjoihin.

Nro 175.

570 kyynärää (n. 342 m), rajalinja maahan kiinteään kiveen itään viettävällä kivisellä kaskimaalla.           

(Mahdollisesti tien alla rajalinja 7-50 ja 29-0 välillä pohjoiseen Juurikkamäen kohdilla)

Nro 176.

520 kyynärää (n. 312 m). Rajalinja maahan kiinteään kiveen Hölskrig-nimisellä maalla. Pystyyn asetettu sydänkivi, 3 korttelia korkea (n. 45 cm) ja leveä. Kiviröykkiö suurista ja pienistä kivistä, peitetty mullalla.

(Mahdollisesti tien alla rajalinja 7-50 ja 29-0 välillä pohjoiseen Juurikkajärven eteläosan tasolla.)

Nro 177.

500 kyynärää (n. 300 metriä). Grankärrissä, alas lyöty/laskettu laita- tai kivirakenteeseen rajamerkiksi.

(Sama tien alla oleva rajalinja, jonka matkalla Sänkimäen rajalle.)

Nro 178.

714 kyynärää (n. 428 m). Toinen rajalinja edellä mainittujen tilojen välillä. Kiviröykkiö viettävällä kolmannen luokan maalla, 100 kyynärää (60 metriä) Vaivasensuosta. Rajaviiva maahan kiinteään kiveen “huipulle/merkille” asti. Sydänkivi 3½ korttelia korkea (n. puoli metriä), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 2 korttelia paksu (30 cm). Osoitinkivet.

(Sama tien alla oleva rajalinja, jonka matkalla Sänkimäen rajalle.)

Nro 179.

Rajakulma tilojen G (Pohjola) ja L (Mannila) välillä. Kiviröykkiö Lähäniityllä, maahan upotettu kivi 4½ korttelia pitkä (n. 65 cm), 3½ korttelia leveä (puoli metriä) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Sydänkivi 3½ korttelia korkea (puoli metriä) ja 3 korttelia leveä (n. 45 cm). Kapea laakakivi. Osoitinkivet molempiin rajalinjoihin.

(Sama tien alla oleva rajalinja, jonka matkalla Sänkimäen rajalle, jossa rajakulma Pohjola-Mannila)

Nro 180.

600 kyynärää (n. 360 metriä). Kiviröykkiö tasaisella maalla, 50 kyynärää (30 metriä) Raivion myllystä (nijlg). Rajakivi 4 korttelia pitkä (n. 60 cm), 2½ korttelia leveä (n. 35 cm) ja 2 korttelia paksu (n. 30 cm). Sydänkivi 5½ korttelia korkea (n. 80 cm) ja 3¼ korttelia leveä (puoli metriä).

(Mahdollisesti Mattilan ja Pohjolan rajaviivalla pohjoiseen, Nurmikkoniityn tasolla.)

Nro 181.

500 kyynärää (300 metriä). Kiviröykkiö alavalla maalla suon reunassa. Maahan upotettu laakakivi, jossa on rajamerkki, 5 korttelia pitkä (75 cm), 3½ korttelia leveä (puoli metriä) ja 2 korttelia paksu (30 cm). Sydänkivi on 3 korttelia korkea, pyöreä kivi (45 cm).

(Mahdollisesti Mattilan ja Pohjolan rajaviivalla, joka nousee pohjoiseen päin, Juurikkajärven eteläisen kohdan ja Kauppisenjärven pohjoisen kohdan tasolla.)

Mattilan/Mannila ja Pohjolan rajaviivalla pohjoiseen päin nrot: 182 – 184. Nro 184 on Sänkimäen kylän rajalla oleva rajakulma tilojen välillä.

 

Nro 182.

500 kyynärää (n. 300 m). Kiviröykkiö Pilinahonpään luona (lähellä “Kärlägg”-nimistä paikkaa). Maahan upotettu kivi merkiksi, 4 korttelia pitkä (n. 60 cm), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 1¾ korttelia paksu (n. 25 cm). Sydänkivi 3 korttelia korkea (45 cm) ja 2 korttelia leveä (30 cm).

Nro 183.

500 kyynärän (300 m) päätepiste N:o 182:sta suolla, merkitty lyödyllä kuusipaaluilla.

Nro 184.

350 kyynärää (n. 210 m). Toinen rajalinja edellä mainittujen tilojen välillä. Kiviröykkiö Mustasuon suon reunalla. Maahan upotettu kivi merkiksi, 4 korttelia pitkä (n. 60 cm), 3 korttelia leveä (n. 45 cm) ja 1½ korttelia paksu (n. 25 cm). Sydänkivi 4 korttelia pitkä (60 cm) ja 2¼ korttelia leveä etureunasta (35cm), sekä osoitinkivet.

(Mattilan/Mannila ja Pohjolan rajaviivalla pohjoiseen päin 182 – 184. Nro 184 on Sänkimäen kylän rajalla oleva rajakulma tilojen välillä)

 

Nro 185.

Rajakulma tilojen G (Pohjola) ja K (Heikkilä) välillä. Kiviröykkiö tasaisella maalla, Pohjolan pellon pohjoispuolella. Maahan kaivettu kivi, jossa on hakattu rajamerkki, 5 korttelia pitkä (n. 75 cm) ja 2½ korttelia leveä (n. 35 cm). Sydänkivi 3 korttelia korkea (45 cm) ja yhtä leveä. Osoitinkivet molempiin rajalinjoihin.

(16375 tiellä Pohjolan tilakeskuksen alapuolen kohdalla loivassa rajakulmassa Heikkilän rajalla. Raja jatkaa suoraan itä-koilliseen Kauppisenjärven rantaan Muorinapajan kohdille)

Nro 186.

519 kyynärää (n. 311 m). Kiviröykkiö Lapinahon kohdalla Hölstrigin mäenrinteessä, Lapinsuon suoalueen lähellä. Rajamerkki maahan kiinteään kiveen. Sydänkivi 4½ korttelia korkea (n. 70 cm ja 4 korttelia leveä (n. 60 cm).

(Edellä mainitulla rajalinjalla)

 

Nro 187.

602 kyynärää. Kiviröykkiö alavalla ja tasaisella maalla Lapinsuon suoalueen itäpuolella. Rajaviiva maahan kiinteään kiveen (laakakiveen) asti. Sydänkivi on pyramidin muotoinen, 5 korttelia korkea ja 3½ korttelin kantainen pohjaltaan.

(Edellä mainitulla rajalinjalla)

 

Nro 188.

590 kyynärää (n. 360 m). Rajalinja edellä mainittujen tilojen välillä, päättyen maahan lyötyyn kuusipaaluun lähellä Kauppisenjärven sisäjärven rantaa.

(Edellä mainitulla rajalinjalla)

 

Muutettu pituusmitat:

Kyynärä= noin 59,3 cm (matka edellisestä rajamerkistä)

Kortteli= noin 14,8 cm (rajamerkit, koko)

 

Selkeämpi karttalähde rajapyykeille:

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404410/1

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404413/2

https://digihakemisto.net/item/2534759776/9875404416/3

(Myös ensimmäistä alkuperäistä selvempi kerronta isojakoselvityksestä löytyy digihakemistosta karttojen jälkeen.

 

 

- - -