9.11.25

PETTER RISSANEN s. 1845 - EERIKKALAN TORPPARI

 

1874 – 1875

 

Rissanen Petter s. 1845 (4.12.1845 s.l.)

Puoliso: Anna Lisa Pekkarinen s. 1846 (19.11.1846)

 

Petter Rissanen oli syntyjään Murtolahdesta, isänsä Mats Rissasen (s. 1806) ja äitinsä Stina Hämäläisen (s. 1814) poika. Aikanaan 1860-luvun alussa perhe on Murtolahden kylässä tilalla nro 6 itsellisinä. Mutta isää ei enää ollut, hän oli menehtynyt kylällä jo muutamia vuosia aiemmin. Petterin sisar Stina Lovisa oli siirtynyt Muuruvedelle piiaksi. Näin myös Petter lähtee äitinsä luota renkitöihin Murtolahdessa.

Vuonna 1863 ensimmäisen renkipestin hän saa talolliselta Henrik Väänäseltä Murtolahdessa tilalta nro 1. Väänäsellä töitä riittää jo pariksi vuodeksi. Vuonna 1865 Petter Rissanen siirtyy samalla kylällä renkihommiin tilalle nro 7 toiselle osatilalle talolliselle Lars Pekkariselle. Vuosi renkipestissä Lars Pekkarisella tuli täyteen seuraavana vuonna 1866. Nyt Petter Rissanen siirtyy Kaaraslahden kylään. Kaaraslahdessa Petter saa vuoden sopimuksen renkitöistä tilalla nro 24 Vaivionniemessä olleelta talolliselta Aron Ruuskaselta. Talollinen Aron Ruuskanen oli menehtynyt kesällä 1866, joten saattoi leski Eva Stina Väänänen olla Petterille sopimuksen antaja, jos syksymmällä renkipestejä soviteltiin. Jo kulkee vuosi nopeasti, renkipesti päättyy ja Petter suuntaa uusiin töihin, nyt Pieksän kylään. Vuonna 1867 alkaa työt Pieksän kylän tilalla numero 7 Pihlajamäessä talollisella Jöran Heikkisellä. Pieksällä Pihlajamäessä renkityö kestää Petterillä sen vuoden päivät ja taas haetaan uutta pestiä. Nyt vuonna 1868 Petter on jo Nilsiän kylällä ja siellä tilalla nro 2. Tällä numerolla Skottilan toisella osatilalla Hankimäessä oli talollisena Karl Puustinen, joka otti Petter Rissasen rengikseen. Renkipestit sovittiin yleensä vuodeksi kerrallaan, eikä Puustisen kanssa tästäkään tullut poikkeusta. Vuonna 1869 Petter Rissanen aloittaa renkityöt Sänkimäen kylässä tilalla nro 4 Eerikkalassa talollisella Petter Pitkäsellä. Eerikkalassa renkinä ollessaan hän tutustuu tulevaan puolisoonsa Anna Lisa Pekkariseen.

Anna Lisa Pekkarinen (s. 19.11.1846) oli vanhempiensa Staffan Pekkarisen (s. 1802) ja Kaisa Tiihosen (s. 19.2.1803) tytär. Perhe liikkuu Sänkimäessä renkihommissa, myöhemmin myös itsellisinä. 1840-luvulla vuonna 1848 huhtikuussa äiti Kaisa menehtyy Sänkimäen Jussilassa turvotukseen 45-vuotiaana. Perheen isä jäi leskeksi lapsiensa kanssa. Lapsista Anna Lisan lisäksi siasarukset Eva ja Maria jäivät isänsä huollettaviksi. Vuosikymmen vaihtuu ja Anna Lisan sisar Maria menehtyy 1851. Eikä siinä kaikki, isä Staffan menehtyy epilepsiaan seuraavana vuonna 1852. Näin lapset Anna Lisa ja hänen vanhin sisarensa Eva jäivät orvoiksi.

Mutta, viereisellä tilalla nro 4 Eerikkalassa oli torpparina Johan Tiihonen (s. 1800), joka oli Anna Lisan ja Evan äidin Kaisa Tiihosen veli, setä lapsille. Hänellä oli puolisonaan Beata Hakkarainen (s. 1798). Oliko mahdollista, että lasten setä Johan Tiihonen perheineen ottivat kuitenkin jonkinlaista vastuuta edesmenneiden siskonsa Kaisa Tiihosen ja hänen puolisonsa Staffan Pekkarisen lapsista Evasta ja Anna Lisasta? Näitä tietoja saattaa holhousasiakirjoista löytyä. Sisaruksista Eva alkoi piikahommiin Eerikkalassa, Anna Lisan ollessa myös mukana. 

Vuosikymmen vaihtuu ja viimeistään vuonna 1864 Anna Lisa ottaa 18-vuotiaana piikapestin Sänkimäen Lassilassa talolliselta Olof Pitkäseltä. Seuraavana vuonna Anna Lisa matkaa Nilsiän kylään tilalle nro 14 nimismies Lagerstamille piiaksi. Seuraava vuosi ja piikapesti löytyy Lukkarilan kylästä tilalta nro 8 Myllymäeltä talolliselta Henrik Ruotsalaiselta. Vuonna 1867 piikapesti löytyy Sutelan kylästä nro 15 talolliselta Johan Turuselta. Samana vuonna Anna Lisa tutustuu perin pohjin tilalla talollisen Johan Turusen veljeen Aron Turuseen (s. 23.12.1821), joka oli iältään huomattavasti vanhempi Anna Lisaa. Vihille mennään samana kesänä 1867. Mutta puoliso Aron Turunen menehtyy turvotukseen seuraavana vuonna 1868. Vuoden päästä Anna Lisa tutustuu Sänkimäen kylässä renkinä olleeseen Petter Rissaseen. Kuulutuksia haetaan jo loppuvuodesta ja avioon mennään maaliskuussa 1870. Näin Anna Lisa muuttaa Petterin luokse Eerikkalaan.

Eerikkalassa isäntänä oli talollinen Petter Pitkänen. Petter ja Anna ehtivät Eerikkalassa olla renkeinä, muonarenkeinä, kuin hetken torppareinakin, sekä viimein loisina tilalla. Eerikkalassa aika loppuu vuonna 1877. Petter Rissanen ja Anna Lisa Pekkarinen muuttavat samassa kylässä tilalle nro 1 Lassilaan loisiksi. Perhe kasvoi Sänkimäessä. Perheessä olivat lapset Stina Johanna s. 16.9.1870, Karl Henrik s. 16.2.1875 ja Emma Karolina s. 28.11.1878. Torpparina Petter Rissanen ehtii olla vielä seuraavallakin vuosikymmenellä, silloin Sänkimäen Lassilassa.

 

 

- - -  

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...