1848 – 1855
Hiltunen Henrik s. 1803 (s.aika muuttui)
Puoliso Brita Maria Karmitz s. 1798. (s.aika muuttui)
Henrik Hiltunen oli syntyjään Kasurilasta David Hiltusen ja Helena Mechelinin poika.
Aikanaan vuonna 1821 Henrik lähtee Kaaraslahden Kuuslahdesta, jonne perhe oli silloin asettunut, Niinimäen kylään ja sinne tilalle nro 1 rengiksi parin vuoden ajaksi. Sieltä hän siirtyy Kaaraslahden kylään tilalle nro 2 talolliselle Pohl Kokkariselle renkihommiin. Talollinen Kokkarinen teettää hommia parin vuoden ajan. Vuonna 1825 Henrik siirtyy rengiksi Sänkimäkeen tilalle nro 1. Jatkossa rengiksi myös talolliselle Erik Pitkäselle samalla kylällä tilalle nro 2 Paavolaan, jossa hän on ainakin vielä vuonna 1828. Seuraavana vuonna Sänkimäessä ollessaan tapaa vanhan tutun, piikana olleen Brita Karmitzin. Näin Henrik ja Brita sitten avioituvat marraskuussa 1829. He olivat tavanneet jo 8 vuotta aiemmin vuonna 1821 Niinimäen kylässä, ollessaan yhdessä työhommissa samalla Niinimäen kylän tilalla nro 1. Nyt he ovat yhdessä työhommissa myös samalla tilalla Sänkimäessä, kantatila nro 5 Heikkilässä.
Brita Maria oli syntyjään Jännevirralta Jagob Karmitzin ja Brita Brockmanin tytär. Brita lähtee jo nuorena tyttönä piikomaan Vuotjärven kylään muutamaksi vuodeksi, mutta palaa vielä kotitilalleen sen jälkeen. Brita asustelee leskiäitinsä kanssa vielä hetken, mutta lähtee Niinimäen kylään tilalle nro 1 vuodeksi töihin. Sitten Brita tulee Sänkimäen kylään Erikkalan tilalle vuonna 1822, talolliselle Erik Pitkäselle piiaksi. Brita taisi olla hyvä työssään, koska hommia tilalla riittää vuosiksi pitkälle 1820-lukua. Välillä oli myös Lars Pitkäselläkin auttamassa talon hommissa. Marraskuussa 1829 Sänkimäessä hän avioituu Henrik Hiltusen kanssa.
Perhe asustelee Sänkimäessä
vuoteen 1837. Sinä aikana perhe kasvoi usealla lapsella. Myöhemmin Henrik ja
Brita perheineen siirtyy Kaaraslahden kylään Kuuslahteen muutamiksi vuosiksi.
Vuonna 1841 paikkeilla heidän perheensä on jo Sänkimäen Lassilassa itsellisinä.
Perheessä on lapsia jo ainakin viiden taaperon verran. 1840-lukua mennään aina vuoteen 1848, jolloin heistä tulee torppareita
Lassilassa Lars Pitkäsen tilalla. Torpparina olo Lassilassa kestää vuoteen
1855, jolloin he siirtyvät torppareiksi viereiselle kylälle Kaaraslahteen nro
16 Tiiholaan Roeringien hallinnoimalle tilalle.
Suhonen Johan s. 1817
Puoliso: Margareta Pitkänen s. 1816
Johan Suhonen oli syntyjään Halunalta, Juho Suhosen (s. 1793) ja Maria Jääskeläisen poika.
Äiti Maria odotti vielä Johania, kun puoliso ja syntyvän Johanin isä menehtyy toukokuussa 1817. Äiti Maria kasvatti Johania aina kymmenvuotiaaksi, kunnes avioitui uudestaan, lähikylän torpparin Petter Kuosmasen (s.1775) kanssa Konttimäkeen. Petter Kuosmanen oli silloisen Hakkaralan Konttimäessä Petter Zacheuksen torpparina Alatalon Kaitajärvellä, jossa oli useita muitakin torppareita.
Edesmenneen Johan Suhosen leski Maria perheineen siirtyi Konttimäkeen Kuosmasen torppaan. Itse poika Johan Suhonen siirtyy myöhemmin aikuisena hetkeksi vuonna 1837 setänsä tilalle Halunan Suholaan renkihommiin, mutta jo vuosikymmenen lopuilla Sänkimäkeen, talollisen Lars Pitkäsen tilalle Hanhisalmelle. Eipä mennyt kauan, kun Johan avioituu Sänkimäessä Lassilan kantatilan talollisen tyttären Margaretan (s. 1816) kanssa toukokuussa 1839 ja muuttaa vävyksi Lassilaan Margaretan kotitilalle.
Johan Suhonen ja Margareta Pitkänen elelevät Margaretan isän tilalla Lassilassa 1840-luvun alkua. Margaretan isä testamenttaa perintöä tyttärelleen ja antaa eläessään Johanille ja Margaretalle torpan paikan tilaltaan. Torpan paikka maa-aloineen tulee näin perintönä Margaretalle, ennen kuin hänen vanhempansa tekevät tilakauppojaan Lassilassa. Torppariaika torppareina kestää Johanilla ja Margaretalla aina vuoteen 1862 saakka, vaikka he olivatkin iänikuiseksi luvatulla omalla maallaan.
Johan Paul ja Margareta elelevät Lassilan torpassaan omilla maillaan kuitenkin aina vuoteen 1872 asti, jolloin Margareta menehtyy joulukuussa. Johan Paul Suhonen avioituu uudestaan seuraavana vuonna 1873 Katarina Kokkosen kanssa. Mutta ennen uudelleen avioitumistaan, jo ennen Margaretan menehtymistä, Paul Suhonen tekeekin tilakauppoja Margaretan kanssa vuonna 1868. He hankkivat lisää tilanosaa maillensa Ukkosilta ja jatkavat näin elojaan jatkossakin Lassilassa.
1848 – 1876
Leskinen Thomas s. 1807 k. 1876
Puoliso Anna Lisa Mecklin (Mechelin) s. 1810.
Thomas Leskinen oli Sänkimäkeläisen isänsä torppari Adam Leskisen ja äitinsä Margareta Puumalaisen poika.
Thomaksen äiti Margareta menehtyy vuonna 1808 Sänkimäessä. Thomaksen Isä Adam avioituu uudemman kerran Toivalasta kotoisin olevan Maria Stina Liljan kanssa. Thomaksen silloiset vanhemmat siirtyvät perheineen vuonna 1834 Sänkimäestä Kasurilaan tilalle nro 4 Marttilaan lampuodeiksi. Menee muutamia vuosia, niin perhe siirtyy tilalle nro 18 Murron torppaan torppareiksi. Sieltä heidän poikansa Thomas avioituu Anna Liisa Mechelinin kanssa Kasurilan Toivalaan.
Anna Liisa oli syntyjään Kasurilasta äitinsä Anna Mechelinin avioton lapsi. On ehkä mahdollista, että Thomaksen puolison Annan isä olisi ollut Kasurilan nro 4 talollinen Zacharias Laakkonen, jonka tilalla Annan äiti piikana oli. Annan äiti avioitui myöhemmin myös taloon, lesken talollisen Zachris Laakkosen kanssa, kun hänen puolisonsa menehtyi.
Anna Liisa asustelee Kasurilassa jonkun aikaa, ennen kuin lähtee tilalta muualle piikahommiinsa. Anna kiertelee töissään tiloilla Kasurilassa aikansa. Matka jatkuu, aika kulkee Kehvon kylään, sitten Vaajasalon Taskelaan jne. Jännevirralle nro 5 Niskalaan ja vielä Räsälän kylään tilalle nro 13 vuonna 1834. Sitten taas tultiinkin takaisin Kasurilaan. Vuonna 1837 Anna on viimeiseksi piikana Kasurilassa tilalla nro 11. Näin hän tapaa kylällä tulevan puolisonsa, Kasurilassa olevan torpparin pojan Thomas Leskisen. Anna ja Thomas vihitään kesäkuussa 1837.
Vuonna 1838 Anna ja Thomas ovat vielä piika- ja renkihommissaan Kasurilassa Pohl Kekäläisen tilalla nro 1 Toivalassa. Samana vuonna 1838 he muuttavat Sänkimäkeen kantatila Jussilaan numerolle 3. Siellä Thomas ja Anna Liisa ovat vuosia torppareina talollisen Henrik Ruuskasen mailla aina vuoteen 1847, jolloin siirtyvät samalla kylällä Lassilan kantatilalle. Torpparisopimuksia tehtiin silloisen Lassilan talollisen isännän Lars Johansson Pitkäsen kanssa. Myöhemmin tilaa tuli hallinnoimaan Sänkimäkeläinen Olof Olofson Pitkänen, jonka talollisena aikana Thomas Leskinen ja Anna Liisa jatkoivat samalla tilalla torppareina elämistään 1870-luvulle saakka. Vuonna 1876 helmikuussa Thomas menehtyy Lassilassa torpassaan 69 vuotiaana kohtaukseen. Näin Thomaksen aika Lassilan kantatilan torpparina päättyy. Puoliso Anna Liisa Mechelin muuttaa torpasta muutamien vuosien päästä, viimeistään vuonna 1879.
1853 – 1866
Kurikka Mats s. 16.12.1818
Puoliso Walborg Hynninen s. 3.3.1811
Mats oli syntyjään Syvärilän kylästä, Sigfrid Kurikan ja Stina Lipposen poika.
Vanhempiensa itsellistä aikaa Nilsiän kylässä, Mats käväisi renkinä Palonurmen kylässä tilalla nro 1 vuonna 1841. Mutta hän palasi takaisin vanhempiensa luokse jo vuonna 1842. Silloin Matsin vanhemmat olivat jo torppareina samalla kylällä tilalla nro 1, jossa tätä tilaa piti hallinnassaan kappalainen ja varapastori Melartin. Nilsiän Pikku-Pappilaakin rakenneltiin 1840-luvulla. Menee muutama vuosi ja Mats avioituu 34 vuotiaan piika Walborg Hynnisen kanssa syksyllä vuonna 1844.
Walborg oli syntynyt Halunalla vuonna 1811 äitinsä Helenan aviottomana lapsena. Isäksi oli syntyneiden luettelossa arveltu Tuomas Kokkosta. Halunalla taisi olla siihen aikaan eräs mahdollinen Kokkonen, joka oli myös kuudennusmiehenäkin… Walborgilla oli myös 6 vuotta nuorempi veli. Walborg oli ollut piikana aiemmin pitkin lääniä. Nuorempana Halunan Lukkarilassa, Keyrityllä Mäntylän tilalla, Vuotjärvellä nro 1 talollisella Pasasella, Kaaraslahdessa parillakin eri tilalla. Sittemmin 1840-luvun alussa useita vuosia Kuuslahdessa nro 3 talollisen Pehr Asikaisen lesken tilalla, jossa hän saa aviottoman poikalapsenkin vuonna 1842. Parin vuoden päästä hän avioituu Mats Kurikan kanssa marraskuussa 1844, ollessaan Nilsiässä ”Pastoratet” ja ehkä samassakin yhteisössä lähellä tulevan puolisonsa kanssa.
Kun Mats ja Walborg avioituvat, he ovat Nilsiän kylässä nro 1 ”Kapellans Bohlet” vanhempiensa torpassa, jossa saavat myöhemmin ensimmäisen lapsensa. Sittemmin siirtyvät Kaaraslahden kylään itsellisiksi, jossa ovat muutaman vuoden. Ovat torppareina jo lyhyen aikaa samassa kylässä tilalla nro 16 Tiiholassa Roeringien hallinnoimalla tilanosalla vuoden päivät n. 1849-1850, ennen kun siirtyvät itsellisiksi Sänkimäkeen ja tilalle nro 1 Lassilaan. Viimeistään vuonna 1853 he ovat jo torppareina Lassilassa Henrik Ruuskasen hallinnoimalla tilanosalla. Myöhemmin myös talollisen Zachirs Ukkosen hallinnoimalla tilalla, kun torppareina olo heillä jatkui samalla tilalla ja samassa torpassa seuraavallekkin vuosikymmenelle. Lassilassa tapahtui sinä aikana 1840-luvulta tilan hallinnoissa muutoksia. Mats ja Walborg ahersivat perheen lisäystä vuosien mittaan ja heillä oli jo useita lapsia. Vuonna 1867 he muuttavat Lassilasta seuraavalle tilalle torppareiksi. Samalla kylällä, kantatilalle nro 3 Jussilaan, talolliselle Ivar Pitkäselle torppareiksi.
1855 – 1858
Pitkänen Mats s. 6.5.1822
Puolisot, Stiina Apollonia Pirinen s. 20.2.1829, Johanna Lukkarinen s. 1841.
Mats Pitkänen oli Sänkimäkeläisen isänsä Mats Pitkäsen ja Maria Heikkisen poika.
Mats ja hänen vanhempansa perheineen asustelivat 1840-luvun lopulla talollisen Lars Leskisen tilalla Sänkimäen Mattilassa, isänsä ollessa lampuotina tällä Leskisen tilalla. Äiti Maria menehtyy vuonna 1847, jolloin isä Mats lapsineen siirtyy seuraavana vuonna Kaaraslahden kylään ja siellä tilalle nro 19. Tilaa hallinnoi silloin talollinen Sven Kasurinen, jonka maita perhe alkaa pyöritellä lampuoteina. Poika Mats (1822) avioituu Kaaraslahdessa Stina Pirisen kanssa joulukuussa 1849.
Stina Pirinen oli syntyjään Koivumäen kylästä Adam Pirisen ja Kristiina Ruuskasen tytär. Rippikirjojenkin mukaan Stinan vanhempien ollessa torppareina talollisella Peter Ruuskasella Koivumäen kylässä tilalla nro 3, Stinan äiti menehtyy 1847. Samana vuonna Stina lähtee torpasta piiaksi Sänkimäkeen nro 10 Heikkilän tilalle talolliselle Mats Hakkaraiselle. Matka jatkuu piiaksi seuraavana vuonna Kaaraslahden kylään ja tilalle nro 19. Samalla tilalla oli ja asui myös lampuodin poika Mats Pitkänen, tuleva aviomies, jonka kanssa hän tutustui.
Avioiduttuaan Mats ja Stina
siirtyvät 1850-luvun alussa Kaaraslahdessa tilalle nro 16 Tiiholaan
torppareiksi. Matin (Mats) iäkäs isä oli myös mukana. Roeringien Tiihola oli
iso tila, jota silloin David Leskinen pyöritteli lampuotina. Torppareita oli
peräti seitsemässä torpassa. Matsin isä menehtyy Tiiholan torpassa vuonna 1853.
Mats ja Stina jatkavat Tiiholassa torppareina vielä vuoteen 1855 saakka,
jolloin he siirtyvät Sänkimäkeen tilalle nro 1 Lassilaan talolliselle Olof
Pitkäselle torppareiksi. Torppari-aika jatkuu Lassilassa vuoteen 1858. Sen
jälkeen he siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 5 Heikkilään itsellisiksi.
1871 – 1879
Heikkinen David s. 7.8.1842
Puolisot Maija Oxman s. 30.4.1839 k. 1868 ja Ulrika Ukkonen s. 4.7.1847.
David Heikkinen oli syntyjään Pieksän kylältä talollisen Olof Heikkisen ja Maria Suhosen poika.
David avioitui ensimmäisen kerran syyskuussa vuonna 1860 Pieksällä, Sänkimäen nro 8 Hirvolan talollisen Axel Oxmanin tyttären Maijan kanssa.
Davidin ja Maijan perhe siirtyilee pian jo vuonna 1862 Sänkimäkeen ja Tuomalan tilalle nro 14 talolliselle Johan Leskiselle muonarengeiksi. Mutta jo seuraavana vuonna he muuttavat takaisin Pieksälle Davidin vanhempien tilalle. Aika kuluu tilalla vuoteen 1865, kunnes Davidin molemmat vanhemmat menehtyvät samana vuonna. Isä Olof menehtyy koliikkiin tammikuussa ja äiti Maria kuumeeseen kesäkuussa.
David ja Maija siirtyvät parin vuoden päästä Pieksältä Sänkimäkeen Tuomalaan talolliselle David Suhoselle muonarengeiksi. Tuomalassa vuonna 1868 Davidin puoliso Maija Oxman menehtyy kuumeeseen. David kuitenkin avioituu uudestaan seuraavana vuonna 1869 Ulrika Ukkosen kanssa. Ulrika oli syntyjään Palonurmelta Sakari Ukkosen ja Anna Parviaisen tytär. David ja Ulrika perheineen elelevät Tuomalassa vielä vuoden pari. Perheeseen kuului jo Davidin aiemmasta liitosta syntyneitä lapsia ja Ulrikan kanssa niitä tulee vielä paljon lisää.
Vuonna 1871 David ja Ulrika siirtyvät samassa kylässä, Sänkimäessä Lassilan kantatilalle, talollisen Olof Pitkäsen hallinnoimalle tilalle torppareiksi. Lassilassa torppariaika kestää vuoteen 1879. 1880-luvulla perhe Heikkinen on jo talollisena tilaosakkaana Fredrik Miettisen kanssa Sänkimäen Lassilassa.
1874 – 1891
Leskinen Erik s. 14.1.1846 (syntyneissä)
Puoliso Helena Pitkänen s. 3.1.1847.
Erik (Erkki) Leskinen oli syntyjään Sänkimäen Tuomalan Leskisten jälkeläisiä, isänsä Adam Leskisen ja äitinsä Helena Pitkäsen poika.
Erik lähtee Tuomalasta 1860-luvun puolivälissä renkihommiin pitkin pitäjää. Ensin vajaa parikymppisenä vuonna 1865 samalla kylällä tilalle nro 10 Heikkilään, jossa menee ainakin pari vuotta. Hommia riittää menevällä vuosikymmenellä eri paikoissa, eri tiloilla, eri kylillä milloin missäkin. Viimein hän saapuu Murtolahden kylään tilalle nro 1. Seuraavaksi siellä vielä tilalle nro 4. Matka jatkuu, Erik muuttaa Murtolahdesta Sänkimäkeen vuonna 1871 ja ottaa pestin nro 6 Pitkälästä, talolliselta Olof Pitkäseltä. Pitkälässä samaan aikaan on piikana myös Erikin tuleva puoliso, Helena Pitkänen. Töitä riittää molemmille Pitkälässä, mutta myös Pohjolan kantatilalla, jonka aikana Erik ja Helena avioituvat 3.11.1872.
Helena Pitkänen oli syntyjään Sänkimäkeläisiä, Lassilan talollisen Lars Pitkäsen ja Anna Hämäläisen tytär. Myöhemmin isänsä tehtyä tilakauppoja, isä Lars on myös Pitkälässä tilanosan isäntä. Vuonna 1869 Helena lähtee piiaksi töihin muutamille eri tiloille Sänkimäessä. Edellisenä vuonna hänen vanhempansa olivat menehtyneet, joten Helena jätti taakseen kotipaikkansa tienoot, edes hetkeksi. Näin sitten samaan aikaan hän on piikana myös niin Pitkälässä, kuin Pohjolassakin renki Erik Leskisen kanssa, kunnes he avioituvat pian seuraavana vuonna.
Erik perheineen on vielä hetken renkeinäkin, mutta pian heidän perheestä tulee torppareita Sänkimäessä Lassilan kantatilalla, talollisen Olof Pitkäsen maille. Torppareina he ovat Lassilassa pitkään 1890-luvun vaihteeseen. Tilalla ja tilanosilla isännyydetkin ehtivät vaihtua, joten torpparin kontrahdeista ym. he olivat ilmeisimmin sopineet sen hetken talollisen Johan Hollanderin kanssa. Perheessä on heillä jo useita lapsia. Torppari Erik Leskinen menehtyy keuhkotautiin 23.4.1891. Näin torppariaika Sänkimäen Lassilassa loppuu. Muu perhe on vielä torpassaan muutaman vuoden, kunnes leskiäiti Helena Pitkänen menehtyy 5.11.1893. Taisi näin perheen pienet lapset jäädä vanhimman sisarensa, Maria Lovisan huollettaviksi.
1881 – 1900
Rissanen Petter s. 11.12.1845 (syntyneet 4.12.1845)
Puoliso Anna Lisa Pekkarinen s. 19.11.1846 k. 18.11.1897
Petter Rissanen oli Mats Rissasen ja Stina Hämäläisen poika.
Vanhempiensa ollessa Murtolahden kylässä itsellisinä, lähtee Petter renkihommiinsa kylän tiloille. Pestiä löytyy heti kohta vuonna 1865 samalta kylältä talolliselta Lars Pekkariselta tilalta nro 7. Seuraavana vuonna hän on jo Kaaraslahden kylällä, tilalla nro 24, jossa isäntänä on Aron Ruuskanen. Matka jatkuu Pieksän kylään nro 7 Pihlajamäen tilalle, jossa isäntänä on Jöran Heikkinen. Vuonna 1868 Petter siirtyy Nilsiän kylään tilalle nro 2. Siellä Skottilan tilan toisella osatilalla on Petterin renkitöissä talollisena isäntänä Karl Puustinen perheineen. Petterin matkaa ja pestejä renkinä eri tiloilla kesti aina vuoden päivät, kuten yleensäkin oli tapana. Viimein sitten vuonna 1869 Petter Rissanen siirtyy Sänkimäen kylään ja ottaa pestin tilalta nro 4 Erikkalasta (Eerikkala), jossa talollisena isäntänä on Petter Pitkänen puolisonsa Maria Puustisen kanssa perheineen. Erikkalassa on työväkeä, useita renkejä ja piikoja. Eräs piika tulee myös Erikkalaan töihin. Hän on Anna Pekkarinen, Petter Rissasen tuleva puoliso.
Anna Liisa Pekkarinen oli Staffan Pekkarisen ja Kaisa Tiihosen tytär. Vanhempien ollessa itsellisinä Sänkimäen Jussilassa, menehtyy perheen äiti Kaisa vuonna 1848. Menee muutamia vuosia, kunnes perheen isä menehtyy myöhemmin vuonna 1852. Näin edesmenneiden vanhempien lapset, sisarukset Eeva ja Anna jäävät orvoiksi. Eeva oli jo hieman iäkkäämpi toisella kymmenellä, mutta Anna vasta kuusivuotias. Muutama vuosi, niin isosisko Eeva ottaa nuoremman sisarensa huostaansa ja he lähtevät viereiselle tilalle Erikkalaan, isosisko Eeva piiaksi. Tila oli silloisia talollisen Erik Pitkäsen maita, jota ilmeisemmin talollisena asutti myös Petter Adolf Pitkänen. Pekkariset olivat vaikuttaneet myös Erikkalassa, koska Erikkalan isännän Erik Pitkäsen puoliso Anna Pekkarinen oli kaukaista sukua tytöille. Saattoi tilan emäntä Anna Pekkarinen tuntea myötätuntoakin tyttöjä kohtaan heidän vaikeina aikoina sukulaisuuden lisäksi.
Isosisko Eeva muuttaa pois tilalta 19 vuotiaana. Nuorempi Anna Lisa jää tilalle vielä neljäksi vuodeksi hänen jälkeensä. Vuonna 1865 Anna on sitten jo Nilsiän kylässä nro 14 piikana. Vuonna 1866 Lukkarilan kylässä nro 8. Vuonna 1867 sitten Sutelan kylässä nro 15. Siellä hän tutustui tilan talollisen Johan Turusen veljeen Aron Turuseen ja avioitui hänen kanssaan samana vuonna. Aron oli myös reilu 20 vuotta vanhempi Anna Liisaa. Annan iäkkäämpi puoliso Aron Turunen menehtyy jo seuraavana vuonna marraskuussa 1868. Parin vuoden päästä vuonna 1870 Anna siirtyy Sutelasta Sänkimäkeen Erikkalaan avioituen siellä renkinä olleen Petter Rissasen kanssa.
Avioiduttuaan Annan kanssa on Petter jatkossa renkinä Erikkalassa. Vuodet vierii ja vuonna 1874 Petter ja Anna perheineen aloittavat Erikkalassa torppareina. Mutta eivät he pitkään siellä kuitenkaan viihtyneet, kuin vuoden päivät. Vuosikymmenen loppua mennään perheen kanssa sitten Lassilan kantatilalla. Olivat Lassilassa edesmenneen torpparin Thomas Leskisen lesken Anna Lisa Mecklinin apuna loisina. Vielä itsellisinä Johan Hollanderin tilanosalla, jossa myöhemmin alkaa torppariaika. Petter ja Anna tekevät kontrahdin Hollanderin kanssa ja alkavat vuonna 1881 torppareiksi Lassilassa Hollanderin hallinnoimalla tilanosalla. Petter Rissanen perheineen Anna Pekkarisen kanssa jatkavat torppareina Sänkimäen Lassilassa aina vuosisadan lopuille saakka.
1892 – 1899
Pitkänen Paavo s. 4.5.1851
Puolisot:
1. Eeva Pitkänen s. 8.1.1854 k. 22.10.1891
2. Puoliso Anna Leena Karhunen s. 18.1.1853
Paavo Pitkänen oli Mats Pitkäsen ja Stina Pirisen poika.
Paavon isä Mats Pitkänen oli perheineen aikoinaan torppareina Sänkimäessä nro 1 Lassilassa ja nro 5 Heikkilässä. Heikkilän aikaan 1870-luvulla Paavo oli perheessä jo aikuisiässä, joten hän avioituu kesäkuussa 1873 torpparin tyttären Eeva Pitkäsen kanssa.
Eeva oli syntynyt Murtolahdessa nykyisen torppari-isänsä Paul Pitkäsen ja Greta Heikkisen tyttäreksi. Hänen nimensä oli kuitenkin kasteessa annettu Stina Kaisa. Äitinsä kuoleman jälkeen 1867 isä Paul avioituu uudelleen vuonna 1869, Maria Pantzarin kanssa.
Eeva lähtee jo nuorena tyttönä piikomaan kotipaikastaan vuonna 1871. Matka suuntaa muuttokirjalla Kuopioon ja Vaajasalon kylään tilalle nro 1 Leskelän Vihtakantaan. Talollisina Leskelässä oli Henrik ja Eeva Pitkänen, jotka Eevan palkkasivat. Leskelän Vihtakanta saattoi olla isompikin tila, koska Eevan kavereina piikojakin oli kaksi muuta, Eeva Matilainen ja Henriikka Räsänen. Tällä Kuopion reissullansa Eeva muutti virallisesti oman nimensä jostain syystä Stina Kaisasta Eevaksi. Eeva Pitkäsen piikana olo tilalla jatkui vuoden päivät. Seuraavana vuonna marraskuussa 1872 Eeva muuttaa takaisin Nilsiään. Hän saapuu takaisin isänsä torppaan Murtolahteen Anttilan tilalle nro 5, jota talollisena hallinnoi Aron Räsänen. Pian seuraavana vuonna 1873 Eeva avioituu 19 vuotiaana Sänkimäen Heikkilään, torpparin pojan Paavo Pitkäsen kanssa.
Paavo ja Eeva asustelevat Paavon vanhempien torpan mailla vielä hetken, mutta vuonna 1875 he ovat jo Murtolahden kylässä torppareina. Murtolahdessa tilalla nro 4 Saramäessä on talollisena isäntä Petter Hämäläinen, jonka torppareiksi he asettuvat. Siellä perhe kasvaa jo jälkeläisillä pitkin vuosikymmentä. Paavo ja Eeva ovat pitkään Saramäessä torppareina, aina vuoteen 1885. Sinä aikana perhe oli kasvanut jo kuusilapsiseksi perheeksi ja lisää oli tulossa... Näin sitten myöhemmin vuonna 1885 Paavon perhe muuttaa maisemaa. Kaaraslahteen ja nro 2 Mikkolan tilalle torppareiksi. Mikkolassa Paavo teki torpparisopimuksen silloisen tilan isännän Pohl Ruuskasen kanssa. Vuosikymmen aikaa etenee loppuun Paavon perheessä Mikkolassa. Perhe oli jo tosi suuri, lapsia paljon. 1890-luku alkaa murheilla. Paavon puoliso Eeva Pitkänen menehtyy 38 vuotiaana synnytykseen 22 päivä lokakuussa 1891 Kaaraslahdessa. Tytär Eeva syntyi pari päivää aiemmin 20.10.1891.
Paavo ei kauan yksin lapsineen torpassaan ollut, vaan avioituu uudestaan jo seuraavan vuoden marraskuussa Anna Leena Karhusen kanssa. Anna Leena oli tullut piikahommistaan jo vuonna 1881 Tuusniemen kautta Västinniemeen ja siitä eteenpäin Nilsiään. Paavo oli jo kesällä hakenut kuulutuksia ja pariskunta varmaan yhdessä miettinyt siirtymistä Sänkimäkeen Lassilaan torppareiksi. Paavo muutti Lassilaan torppariksi jo 1892 ja Anna Leena perässä viimeistään vuoden vaihteen jälkeen. Lassilan tätä tilanosaa olivat hallinnoimassa Olli Pitkäsen perilliset. Tilaa pyöritteli lampuotina ainakin David Pirinen perheineen.
Sänkimäen Lassilassa torppariperheen elot Paavon ja Anna Leenan kesken jatkuu vuosisadan loppuun, vuoteen 1899, jolloin torppariaika Lassilassa heidän osaltaan tulee päätökseen. Torppareina he vielä jatkoivat eloaan, samalla kylällä Erikkalan (Eerikkala) tilalla.
- - -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.