1895 – 1897
Ropponen Ambrosius s. 1826 k. 1897
Puoliso Lovisa Korhonen s. 1823.
Ambrosius oli Kuopion Sulkavan kylässä vuonna 1826 syntynyt, renkinä olleen isänsä Anders Ropposen ja äitinsä Johanna Westergrenin poika. Perhe liikkuu pitkin poikin, välillä Pöljällä, välillä Hamulassa ja Hakkaralassakin. Matka jatkuu mm. Käärmelahteen, kunnes tulevat Nilsiään.
Vanhempiensa ollessa Nilsiän kylässä nro 4 nimismies Bomanin Aution tilalla lampuoteina 1840-luvun alussa, lähtee Ambrosius perheestä 16 vuotiaana renkihommiin talollisille. Äiti Johannakin oli menehtynyt niihin aikoihin, joten itsenäistymistä Amrosiuskin jo haikaili. Ensin Ambrosius on samalla kylällä varapastori Melartinin luona tilalla nro 1. Siellä aika kuluu vuoteen 1845, jolloin hän oli jo melkein 20 vuotias ja muuttaa seuraavaksi Sutelan kylään. Siellä tilalle nro 14 Urimolahteen Lars Dakerströmille töihin. Matka jatkuu heti seuraavana vuonna, nyt Sänkimäkeen. Ambrosius tulee talollisen Johan Lyytisen tilalle nro 7 Pohjolaan ja tekee ensimmäisen torpparisopimuksensa tämän tilan isännän kanssa. Nyt Ambrosius oli Sänkimäen Pohjolassa torpparina. Pitkään ei Ambrosius torpassaan yksin ollut, vaan avioituu seuraavana vuonna viereisestä kylästä kotoisin olevan torpparin tyttären Lovisa Korhosen kanssa. Torppariaika Pohjolassa jäi avioitumisensa jälkeen hyvin lyhyeksi.
Lovisa oli vanhempiensa Olof Korhosen ja Anna Pietikäisen tytär. Lovisan syntymän aikaan vanhemmat olivat torppareina Kaaraslahden Kinahmissa. Torppariperhe Korhonen elää Kaaraslahdessa ja perhe kasvaa vielä samalla vuosikymmenellä, Lovisa saa lisää sisaruksia. Torpparikontrahtia olivat vanhemmat tehneet ainakin Kaaraslahden tilan nro 13 Lassilan osatilan talollisen David Pietikäisen kanssa. Lovisan vanhempien torppariaika tulee jatkumaan Lassilassa, ainakin pitkälle 1840-lukua. Sillä vuosikymmenellä tytär Lovisa lähtee perheestä ja torpasta.
Vuoden 1841 paikkeilla Lovisa siirtyy viereiseen kylään Sänkimäkeen ja siellä tilalle nro 3 Jussilaan talolliselle Erik Pitkäselle piikahommiinsa. Töitä riittää Erik Pitkäsellä jonkun aikaa, ennen kuin Lovisa siirtyy takaisin Kaaraslahteen, missä vanhempansakin olivat. Siellä Pietikäisillä riittää töitä vuoteen 1845. Pesti loppuu ja samana vuonna hän siirtyy Kaaraslahden nro 5 talollisten Myöhästen tilalle töihin. Vuosi menee näissä merkeissä. Seuraavana vuonna 1846 Lovisa on saman kylän tilan nro 3 Tuovilassa piikahommissa talollisten Kokkaristen tilalla. Vuosi kuluu ja samalla Lovisa tutustuu viereisen kylän nuoreen torppariin Ambrosius Ropposeen. Vuoden 1847 joulukuussa Lovisa Korhonen ja Ambrosius Ropponen sitten avioituivat. Näin Lovisa muutti avioitumisensa jälkeen Ambrosiuksen torppaan Sänkimäen Pohjolaan. Ensimmäinen lapsi syntyy vuonna 1849, tytär Anna Maria, mutta hän menehtyy jo seuraavana vuonna tuhkarokkoon vain reilun vuoden vanhana.
Ambrosius ja Lovisa ovat Pohjolassa torppareina vuoteen 1851 saakka, jolloin he siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 13 itsellisiksi. Mutta eipä mene kauaa kun he tekevät torpparisopimuksen saman kylän talollisen Johan Pitkäsen kanssa, joka oli nyt Jussilan kantatilalla isäntänä. Johan Pitkäsen torpparina Ambrosius on Sänkimäen Jussilassa pitkään. Sillä välillä sattui vähän sitä ja tätä. Perheenlisäystä tuli tasaiseen tahtiin vuoden parin välein pitkin 1850-lukua. Tytär Anna tammikuussa 1851, poika David tammikuussa 1853, tytär Augustina toukokuussa 1855 ja poika Adam helmikuussa 1858. Seuraavalla vuosikymmenellä vielä pojat Anders ja August. Vuonna 1855 Ambrosiuksen torpan tilalta löytyi hiukan enemmän viinaa kuin laki salli, 30-40 kannua. Oli kuuleman mukaan niitä poltellut edellisen joulun aikaan. Käräjiäkin käytiin ja kuin yleensäkin näissä, myös todistajiakin tarvittiin. Torppari Johan Turunen puolisoineen, lukkari Miettinen, torppari Kaipainen ja mylläri Pohl Antikainenkin, joka oli siihen aikaan Kuuslahden Roeringin myllärinä Pajukoskella. Myös talollisen Lyytikäisen tytär Lovisakin pyörähti kuultavana. Taisi Ambrosiukselle kirkollisia nuhteita ja sakkojakin rapsahtaa. Viinan poltosta, kuin myös ylimääräisen ja luvattomankin valmistuksesta yleensäkin, oli käräjillä paljon juttuja tiuhaan tahtiin.
Vuonna 1862 Ambrosius ja Lovisa perheineen lähtevät Jussilasta. He siirtyvät Sänkimäessä tilalle nro 11 Mäkelään lampuodeiksi. Mäkelässä oli toisen osatilan talollisena Mats Pitkänen, jolla oli osakkaana Lars Pitkänen omalla osallaan. Näin Ambrosius tulee Lars Pitkäsen hallinnoimalle tilanosalle lampuodiksi. Ambrosiuksella taisi olla luottosuhteet Pitkäsiin, tai ainakin hän oli jollakin tavalla arvostettu torppari heille. Samoilla isännillä tehtiin töitä, vaikka talollisten siirtymät eri tiloillaan aiheuttivatkin sekaannusta kylällä. Syynä siirtymisiin olivat Pitkästen suvun erilaiset sekavat tilanteet tiloilla perillisillään jne. juuri 1860-luvun vaihteiden jälkeen.
Ambrosius ja Lovisa perheineen pyörittelevät tilaa Mäkelässä vuosikymmenen lopuille, aina vuoteen 1870. Seuraava vuosikymmen alkaa Sänkimäessä, mutta eri tilalla. Perhe siirtyy tilan nro 12 Mattilaan itsellisiksi, jossa oli myös Amrosiuksen veli David perheineen. Aika kuluu Sänkimäessä Mattilassa 1870-lukua. Vuonna 1879 Ambrosius on perheineen Sänkimäessä muonarenkeinä, Paul Pitkäsen tilalla nro 7 Pohjolassa. 1880-lukua mennään Mattilassa ja kylällä milloin loisina, milloin muonarenkeinä, milloin itsellisinäkin, kunnes 1890-luvun puolivälissä vuonna 1895 Ambrosius päättää ryhtyä jälleen torppariksi. Nyt Ambrosius tekee todennäköisen torpparikontrahdin Paavolan isännän Pohl Pitkäsen kanssa. Mutta pitkään ei perhe enää Paavolassa torppareina ollut. Ambrosius Ropponen menehtyy Paavolassa torpparina 70-vuotiaana toukokuussa 1897. Paavolan torppariaikana torpparin vakanssia ja töitä muutenkin teki todennäköisesti jo Ambrosiuksen ja Lovisan perheen poika David puolisonsa Maria Heikkisen kanssa.
Isän Ambrosiuksen menehtymisen aikaan poika David Ropponen siirtyy lampuodiksi Koivumäen kylään tilalle nro 3. Leski Lovisa Korhonen siirtyy myöhemmin Koivumäkeen poikansa Davidin perheen luokse sitten viimeistään seuraavana vuonna 1898. Näin Ambrosius Ropposen aika torpparina Paavolan kantatilalla päättyy.
- - -
