KANSAKOULUN OPETTAJIA 1890 - 1920

 

 

 

SÄNKIMÄEN KANSAKOULUN OPETTAJIA KOULUN VALMISTUMISESTA ALKAEN VUODEN 1890 NURKILTA, 1920-LUVUN ALKUUN

 

JAAKKO TARKKANEN              

Opettajana n. 1891 – 1893

 

Jaakko Tarkkanen oli syntynyt (s. 14.1.1863) Michel Samuelinpoika Tarkkasen ja Liisa Tuomaantytär Tarkkasen kuusilapsisen perheen pojaksi Jokioisten kylällä Laihialla Tarkkasen tilalla nro 1. Jaakko Tarkkasen liikkeistä ei ole suurempia tietoja, mutta hän olisi ollut ennen Sänkimäkeen tuloa Sortavalan seminaarissa opettajakoulutuksessa. Sieltä hän sai päästötodistuksen 1891. 

 

 

Sortavalan seminaari

 C. W. Alopaeus, kuvaaja 1900–1929

Kuva: Museovirasto

 

Sortavalassa hän on hakenut arkistotietojen mukaan muuttokirjan maaliskuussa vuonna 1892 Nilsiään. Muuttokirjoissa on välillä myös epäselvyyksiä. Kuitenkin maakuntalehtien kunnan ilmoituksissa 7 päivä elokuuta vuonna 1891 on Sänkimäen koulun johtokunta valinnut alkavalle lukukaudelle opettajaksi Jaakko (Jagob) Tarkkasen. Jaakko Tarkkanen toimii oletettavasti näin opettajana Sänkimäen koulussa seuraavat kaksi lukukautta vuodesta 1891 aina vuoden 1893 kevääseen. Hän teki opettajan toimessaan näiden vuosien aikana myös paljon koulun hyväksi ja järjesteli muutakin toimintaa Sänkimäen kylällä.

Sänkimäen kyläkoulua rakenneltiin vielä Jaakko Tarkkasen tulon aikoihin, eikä se ollut ihan vielä viimeisen päälle valmiskaan, vaikka koulu näin ilmoitettiin joissakin lehdissä valmiiksi syyskuussa 1891. Koulun opettajallehan järjestettiin myöhemmin majoitus koulun tiloissa omassa huoneistossa ja hänelle varattiin muutenkin omaan talouteensa perunamaat sun muut tarvittavat pellot. Koska opetusta, saati opettajan majoitustakaan ei voitu täysipainoisesti järjestää keskeneräisessä koulussa, kuin vain osin koulun tiloissa, Jaakko Tarkkanen asusteli koulun opettajan tehtäviensä aikaan Sänkimäessä Iivari Pitkäsen perillisten tilalla Mäkelässä tilalla nro 11. Samaten koulua käytiin oletettavasti Sänkimäen tilan nro 4 Erikkalassa, talollisen Juho Kokkosen mailla ja tilalla. Juho Kokkonen oli luvannut tilaltaan huoneita koulun käyttöön rakennustöiden ajaksi, kunnes koulu täysin valmistuisi.

Jaakko Tarkkanen lopettaa toimensa koulussa vuonna 1893. Muuttaa, siirtyy muuttokirjan tietojen mukaan 13.11.1893 Karttulaan. Hän siirtyi kyllä jo aiemmin Karttulaan viimeistään saman vuoden kesän lopuilla, koska hänet valittiin Karttulan Soinlahteen Syvänniemen tehdasseudun kansakouluun opettajaksi jo elokuussa vuonna 1893. Koulujen lukukaudethan alkoivat todennäköisesti yleensä syyskuun aikana, ainakin Sänkimäessä. Jaakko Tarkkanen vihitään myöhemmin Karttulassa Muuruvedeltä syntyjään olevan Maria Miettisen kanssa vuonna 1895. Jaakolla oli myös arpa nro 20, mutta todennäköisesti ei koskaan joutunut sotaväkeen.

 

KUSTAA KOPONEN

Opettajana n. 1893 – 1894

 

Kustaa (Gustav Henrik) Koponen oli syntyjään Kuopion kaupungista Henrik Koposen ja Maria Bergrothin poika. Asusteltuaan aikansa Kuopiossa muuttaa vuoden 1890 aikana kansakoulun opettajaksi Iisalmen Haapajärven Sydänmaalle. Avioituu saman vuoden aikana syyskuussa Fanny Chydeniuksen kanssa, joka oli syntyjään Iisalmen Salahmin ruukista, vanhempiensa Karl Chydeniuksen ja Greta Mattilan tytär.

Vuonna 1893 Kustaa Koponen on ehdokkaana kolmen muun hakijan kanssa Sänkimäen kyläkoulun opettajaksi. Kustaa valitaan elokuussa heistä kaikista kolmesta ehdokkaasta  seuraavalle lukukaudelle opettajaksi Sänkimäkeen. Hän olisi valinnan aikaan ollut ja elellyt myös Jyrkän tehtaalla Iisalmessa.

Opettajan pesti koulussa jatkuu Kustaalla ilmeisemmin menevän lukuvuoden. Kustaa perheineen oli hakenut muuttokirjan Liperiin seuraavan vuoden elokuussa 1894. Hänet oli valittu Liperin kirkonkylän kansakouluun opettajaksi heinäkuussa 1894. Muutto käy Liperiin nro 56 Penttilän tilalle, joka ilmeisemmin oli pitäjän tila. Näin Kustaa Koposen aikakausi Sänkimäen kyläkoulun opettajana viimeistään loppuu. Kustaa Koposen arpa nro oli 19, todennäköisesti kyllin suuri joutumatta sotaväkeen.

 

AUGUST WERNER ESKOLA

Opettajana n. 1894 – 1895

 

August Eskola oli syntyjään (s. 6.3.1873) Lammin Ylennäisen kylästä Eskolan tilalta talollisen Juho Eskolan ja Hanna Seppälän poika. Hän oli opiskellut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja hakeutui jo opiskelunsa jälkeen opettajan koulutukseen Jyväskylän Seminaariin. 

 

Jyväskylän seminaari

 

Hansen Evald 

1880–1889

Kuva: Museovirasto

 

Tämä paikka on ollut aiemmin ainoa Suomessa, jossa opettajia valmistui. Ensimmäinen johtaja siellä oli Uno Cygnaeus. Samaan aikaan kun August opiskelee alaa ja hän siirtyy Nilsiän Sänkimäen kouluun opettajaksi. Hän pystyi opiskelemaan opettajan ammattiaan ja samalla myös tekemään opettajan töitä Sänkimäen koululla.

August Eskola tulee Sänkimäen kyläkouluun opettajaksi syksyllä 1894. Muuttokirjoissa hän olisi tullut vasta lokakuussa Sänkimäen maisemiin, mutta todennäköisesti kuitenkin jo koulun lukuvuoden alkuun. Koulun johtokuntakin oli valinnut hänet jo aiemmin  opettajaksi kouluun kesällä elokuussa 1894. Koulun rakennuspuuhista oli mennyt jo tovi, joten August todennäköisesti majoittui ja asui koulun huoneistoissa. Vielä käytiin kuitenkin keskusteluja koulun osalta lisämaiden, varsinkin pellon hankkimiseksi opettajan viljelyksille ja mitä muutakin. Koulussa lukuvuosi alkaa tänä vuonna 3 päivä syyskuuta ja pieniä lapsiakin ilmoittautui (25 henkilöä) lukuvuoden alkuun.

Opettaja Eskola on tämän lukuvuoden opettajana koululla, mutta siirtyy jo seuraavana vuonna pois tehtävistään. Hän muuttaa Sänkimäestä apu-opettajaksi Lappeeseen Lapveden kansakouluun. Todennäköisesti siellä koulun opettajan Kaarlo Oittisen sijaiseksi seuraavaan vuoteen 1896 saakka. August avioituu myöhemmin Asikkalan Reivilän kylän Kartanon tilalta kotoisin olevan Hilma Alhon kanssa, jonka isä oli ratsutilallinen Heikki Alho. August Eskolallakin oli arpanumero 24, mutta hänkään tuskin joutui koskaan sotäväkeen.

 

HEIKKI LUUKKANEN

Opettajana n. 1895 – 1900

 

Heikki Antinpoika Luukkanen oli syntynyt vuonna 1865 luovutetun alueen Sortavalassa. Arkistotiedoista selviää siellä paikkakunta, Stor Ryttys (Suuri Rytty) kylästä ja isänsä Anders Luukkasen ja äitinsä Anna Seppäsen poika. Heikki Luukkanen avioituu 30.8.1889 Kesälähdelta Totkunniemen kylästä tilalta nro 16 syntyjään olevan neiti Saara Kaksosen kanssa (rk. s. 6.4.1859).

Avioitumisen aikaan Heikki Luukkanen oli nuorena miehenä kansakoulun opettajana Soanlahden Heinävedellä, jossa heidät vihittiin. Saara oli taas avioituessaan kotoisin Soanlahden Jalonvaaran kylästä tilalta nro 4. Asustelivat Petruman kylässä tilalla nro 5. Heille syntyy myöhemmin useita lapsia, vielä Sänkimäelläkin. Kaksosetkin, joista poika Reino menehtyi kuitenkin jo puolivuotiaana. Oliko Saaran sukunimi sitten kuitenkin jonkinlainen enne kaksosten syntymiselle perheeseen?

Sänkimäen koulun johtokunta valitsee Heikki Luukkasen kouluun opettajaksi heinäkuussa 1895. Heikki perheineen muuttaa viimeistään elokuussa vuonna 1895 Nilsiään Sänkimäen kylään ja ryhtyy opettajaksi Sänkimäen uuteen kansakouluun. Heikki Luukkasen opettajan pestistä Sänkimäen kyläkoulussa tulikin 5 vuoden mittainen. Ilmeisesti hän oli hyvä opettaja ja viihtyi työssään. Sekä myös kylän muissa toimissa ja arjessa Sänkimäellä.

Aika tulee täyteen opettajana Sänkimäen koulussa. Vuoden 1900 lokakuussa Heikki Luukkanen on hakenut muuttokirjan Mikkeliin. Opettajan työ Sänkimäen kyläkoulussa loppui kevään korvilla, tai viimeistään kesällä saman vuoden aikana. Perhe muuttaa todennäköisesti Mikkelin kaupunkiin. Arpanumeroa ei Heikki Luukkaselle löytynyt, vaan hänet oli ”karsittu”. Ei joutunut sotaväkeen.

 

JUHO TYYSKÄ

J. Tyyskä oli Uusi-Suometar lehden artikkelin mukaan valittu Nilsiän Sänkimäen kansakouluun w. t. opettajaksi vuonna 1900. (valittu 19.8.1900, virallinen lehti)

 

EMILIA KORHONEN

Emilia-neiti oli kotoisin Vesannolta. Hänet valittiin vuonna 1901 kouluun apuopettajattareksi 17 muun hakijan joukosta.

IIVARI ELIAS AHONEN

Opettajana n. 1900 – 1902 (1905?)

 

Iivari Ahonen oli syntyjään Impilahdelta. Syntynyt 5.11.1876. Sänkimäen kyläkoulun opettajaksi hän tuli muuttokirjan tietojen mukaan Sortavalasta, jossa hän oli aiemmin myös kansakoulun opettajana. Muuttokirjassa on Sortavalasta päivämäärä 10.9.1901, mutta saattaa olla kuitenkin tullut jo aiemminkin Sänkimäkeen opettajaksi.

Iivari tekee opettajan töitään koulussa ainakin vuoteen 1902, tai mahdollisesti vielä vuosiakin, vaikka muuttokirjapäiväys näkyy kesäkuussa 1902 Tampereelle. Iivari oli vielä poikamies, joten vapaampi liikkumaankin. Näin hän muuttaa Sänkimäeltä todennäköisesti Tampereen suuntaan. Sattumoisin, seuraava opettaja Sänkimäen kansakouluun on Tampereen suunnassa syntynyt.. Iivarillakin oli arpa ja siinä numero 20, joten hänkään ei joutunut lähtemään palvelukseen.

 

VUOSI 1902 - 1904

SÄNKIMÄEN KANSAKOULUN TULIPALO

 

Kansakoulu tuhoutuu tulipalossa vuonna 1902. Koulua ruvetaan rakentamaan uudestaan. Rakennusehdoissa on maininta, että koulu pitää olla valmis vuonna 1904 alkavalla lukuvuodella. Näin ehkä opettajien Ahosen ja Korhosen toimikausien välillä saattoi olla myöskin sijaisuuksia. Opettaksi hakijoitakin on ollut melkein parikymmentä vuonna 1902

Kesäkuussa 1902 on valittu Sänkimäen koulun opettajaksi Kaarlo Sihlman ja apuopettajattareksi rouva Maria Sihlman (os. Stenroth)

Koulutoimia ja opiskelua kuitenkin jatkettiin vuokrahuoneissa, sekä talollisen Lassi Pitkäsen talossa heti palon jälkeen.

 

PAULI JOHAN KORHONEN

Opettajana n. 1905 (1902?) – 1920

 

Pauli Korhonen oli syntyjään 10.6.1880 Teiskossa, Juho Korhosen ja Eva Hollenderin poika. Myöhemmin jo 1890-luvulla hän oli vanhempiensa kanssa Nilsiässä, koska isänsä Juho oli kansakoulun opettaja kirkonkylällä. Perhe asusteli Nilsiän kylällä tilalla nro 8. Pauli muutti Nilsiästä elokuussa vuonna 1901 Sortavalaan ja kävi ja opiskeli siellä Sortavalan Seminaarissa opettajan vakanssia. Sortavalasta hän siirtyy, muuttaa vuoden  1904 paikkeilla Jaakkimaan, josta muuttokirjankin mukaan olisi tullut takaisin Nilsiään ja Sänkimäkeen opettajaksi.

Hänen opettajan virkansa Sänkimäen kansakoulussa kestää pitkään 1910-lukua vuosikymmenen lopuille. Pitkässä opettajan vakanssissa oli myös rahallisiakin etuja, sekä muuta apurahan tapaistakin.. Vuoden 1911 kesäkuussa hän avioituu Kaaraslahdessa tilalla nro 24 syntyjään olevan talollisen tyttären Martta Ruuskasen kanssa (s. 1.1.1890). Lapsia tulee puolen kymmentä Sänkimäessä. On oletettavaa rippikirjoja seuraten, että Pauli Korhosen opettajan virka Sänkimäen kansakoulussa kestää aina vuoden 1920 nurkille saakka, ehkä vielä vuoteen 1924, jolloin Pauli perheineen muuttaa Kuopioon. Viimeinen lapsi, poika Pauli syntyisi kuitenkin Juankoskella vuonna 1920. Pauli Korhosen arpanumero oli aikoinaan nro nolla...

  

HILMA SOINILA

Opettajaksi 1919 - 1920

Kansakoulun opettajatar Hilma Soinila Sänkimäen kansakoululle opettajaksi. Virallisessa lehdessä lokakuussa vuonna 1919 on kerrottu valinnasta tälle lukukaudelle.. 

 

 

KOULUN OPETTAJIA 1920-LUVUSTA ETEENPÄIN

 

Sänkimäen kansakoulussa on jatkossakin opettajia ja koulun toiminta jatkuu. Näitä tarkempia tietoja löytyy todennäköisesti Nilsiän arkistojen kätköistä, sekä  muista Suomen kouluja sivuavista matrikkeleistakin, muista arkistolaitoksista.

Apuopettajattaren virkaakin haettiin vuonna 1920. Ja myös parin vuoden päästä viimeistään haettiin apuopettajattaren virkaa, kuin myös opettajan virkaa täytettäväksi. Opettajattaria saattoi olla jo aiemminkin.. Liikehdintää on usein näissä viroissa Sänkimäen koululla.. Myöhemmin Sänkimäen ja Ranta-Sänkimäen kansakouluissa toimii sama opettajatarkin toimeissaan. 

Seuraavassa muutamia eräitä opettajia valittuina (Opettajain lehti ym. tieto): 

- 1922 Opettajaksi Sänkimäen kansakouluun on valittu Emmi Budden.

- 1822 Opettajaksi kansakoulun opettaja Albert Lappalainen

- 1922 Opettajaksi August Savolainen

- 1922 Lisäopettajaksi Anna Smolander

- 1827 Sänkimäen ja Ranta-Sänkimäen ala-k.k. opettajaksi Martta Launonen

- Kääriäinen Fredrik

- 1829  Sänkimäen ja Ranta-Sänkimäen ala-k.k. opettajaksi Helmi Parviainen

- 1931 Opettajaksi ylä-kansakouluun kansak. opettaja Jaakko Väre

- 1934 Sänkimäen ylä-kansakouluun hyväksytty opettaja Tyyne Väre. 

- 1937 Sänkimäen kansakouluun valittu opettaja Martti Tirkkonen.

- Kääriäinen (Kämäräinen)

Aikanaan 1900-luvulla opettajana Sänkimäen kansakoululla on ollut vanhojen lehtien tiedoissa muuan opettaja Kääriäinen (Oliko kuitenkin, Antti Heikkinen "Latu"  Kämäräinen). Lehden artikkelissa hän oli innostajana mestarihiihtäjä Pauli Pitkäsen kertoman mukaan, hänen hiihtouran alussa, oman harrastuksensa aloittamiseen, hiihtämiseen.

- 1930-luvulla opettajana Sänkimäen koululla oli myös Hannes Pitkänen.

- - -