MAAKIRJANUMERO 3
1600-luvun Sänkimäen maakirja-ajan tila-alueen numero 3 hallitsija talollinen Sipi (Sigfrid) Pitkänen elelee elämäänsä tilallaan 1600-luvun lopulla. Seuraavalle vuosisadalle tultaessa hänen perheessään jälkeläisissä ei enää ollut yhtään poikaa. 1600-luvun lopuilla oli pahoja katovuosia, nälänhätää, tauteja sun muuta. Seuraavan vuosisadan alussa on pitkään kylmyyttä, hallaa ja nälkävuosia. Sotia käytiin silloin myös vähän joka kolkassa, joihin joutui paljon myös tilallisten jo aikuistakin poikaa ja muuta väkeä. Suomessa koetaan suuria väestökatastrofeja. Varmasti myös nämä vaikuttivat Sipin perheessä.
Sipin jälkeläisistä tytär Brita selviää ja avioituu aikanaan Halunan kylästä kotoisin olevan ja vävypojaksikin tilalle tulevan Matti Heikkisen kanssa. Britan isän Sipin kuoleman jälkeen tälle maakirjanumeron 3 tila-alueiden talolliseksi tulee näin Matti Heikkinen puolisonsa Brita Pitkäsen kanssa perheineen. Heidän jälkeläisissä pojat, sekä poikiensa lapset alkavat pyöritellä jo 1700-luvun puolivälin jälkeen tulevia isojaon aikaisia kantatilojen maita. Heikkilää nro 10, Mäkelää nro 11, Mattilaa (Mannila) nro 12, Hanhisalmea (Hanhila) nro 13 ja Tuomalaa nro 14.
MATTILA NRO 12
HAKKARAISTEN TILANOSA
RUUSKASTEN SUKU 1800-LUVUN ALUSTA
1810
Olof Ruuskanen (s. 1759) asustelee 1800-luvun alkua Kaaraslahden kylässä tilalla nro 2 puolisonsa Maria Knuutisen (s. 1748) kanssa perheineen.
Perheen lapsista mukana elää ainakin pojat Adam ja Abel, sekä tyttäret Anna, Margareta ja Susanna. Vuonna 1802 kesäkuussa pojista Adam avioitui talollisen tyttären Juliana Pietikäisen kanssa, joka muutti samalla Adamin kotitilalle Kaaraslahteen. Tytär Anna avioituu vuonna 1807 Juho Asikaisen kanssa. Kaaraslahdessa vanhan isännän Olof Ruuskasen puoliso Maria Knuutinen menehtyy helmikuussa vuonna 1812 näivetystautiin. Olof Ruuskanen (s. 1759) jää leskeksi tilalle lapsiensa perheiden kanssa. Olof Ruuskasen pojista Abel Ruuskanen (s. 1788) avioituu vuonna 1813 Hakkaralan kylästä syntyjään olevan Maria (Maija) Hakkaraisen kanssa (s. 1791).
SÄNKIMÄKEEN
1810-luvun alkupuolella vuosien 1813-1814 aikoihin vanha isä leskimies Olof Ruuskanen, hänen poika Adam Ruuskanen perheineen, sekä Olofin lapsista tytär Margareta siirtyvät Sänkimäkeen maakirjanumeron tilalle 3, joka on myös tulevaa Mattilan kantatilaa. On oletettavaa, että tämä tilanosa on Sänkimäen nro 12 Mattilan kantatilan se tilanosa, joka käsittää Pieksänkosken ja Ylä-Paavalisen järven ympärillä olevan alueen.
Aikaisemmin tätä tilanosaa hallinnoivat Pietikäiset. Myös Heikkisten suvulla oli ehkä jollain lailla osuutta tilan hallintaan, Pietikäisten isäntien puolisonakin olleella Anna Heikkisellä. Mutta, myös seuraavassakin kerrottu aiempi omistaja Juho Pietikäinen oli Abel Ruuskasen vaimon Juliana Pietikäisen serkku. Varmasti näilläkin tahoilla oli jollakin tapaa asiansa tuleviin tilakauppoihin. Kaaraslahden talollisen Petter Pietikäisen pojat asustelivat isänsä tilalla perheineen 1800-luvun alussa. Hänen pojistaan Petter oli saanut haltuunsa tilanosan Mattilassa ilmeisemmin aiemmin joillakin tilakaupoilla. Hänen veljensä Johan perheineen muutti muutamiksi vuosiksi 1810 jälkeen Sänkimäkeen, todennäköisesti samalle veljensä omistamalle tilalle. Vuonna 1813 Petter Pietikäinen myi veljelleen Johan Pietikäiselle sen tilanosan Mattilasta. Tulee kesä samana vuonna, heinäkuun 6 päivä. Tämän tilanosan hankkii nyt itselleen Pietikäisiltä Abel Ruuskanen ja Johan Pietikäinen poistuu Sänkimäestä takaisin Kaaraslahteen isänsä tilalle.
"Minä, allekirjoittanut, myyn omistamani yhden kahdestoistaosan verotilasta No 3. Sänkimäen kylässä Kuopiossa, sekä yhden kahdeksasosan, joka liittyy niin sanottuun Piexänniemen maahan, talolliselle Abel Ruuskaselle Kaaraslahden kylästä, mukaan lukien kaikki siihen liittyvät pellot, metsät ja muut maat, sekä kaikki, mitä siihen liittyy tai mikä tulevaisuudessa saadaan, ilman mitään poikkeuksia, vastikkeena meille sovitusta ja hyväksytystä kauppasummasta, joka on yhteensä Yksitoistatuhatta, kolmesataa (11,300) delar kolmekymmentä seitsemän killinkiä ja neljä runstykkiä, 627 riikintaaleri 37 killinkiä 4 runstykkiä Ruotsin Riksdaldin rahassa, joka on maksettu kokonaan ja josta annetaan kuitti. Tämän vuoksi annan mainitun tilan ostajalle ja oikeuden ottaa käyttöön ja viljellä sitä nyt heti, niin kuin se on lain mukaan omaisuutta nyt ja tulevaisuudessa; on sovittu, että kesällä kumpikin osapuoli käyttää maata puoliksi ja pääsee tilalle seuraavaan kylvökauteen, ja sadon osalta kummankin osuus on puoliksi, ottaen huomioon, että ostajalla on oikeus tähän kesään, lukuun ottamatta yhtä kuormaa, jonka minä, Pietikäinen, pidätän itselläni, ja lisäksi pidän itselläni oikeuden kaikkiin niihin, jotka ovat tähän päivään mennessä minulta jääneet ja järjestettyinä. Tämä kauppakirja vahvistetaan:
Kaaraslahti, 6. heinäkuuta 1813.
Johan Pietikäinen: myyjä, Abel Ruuskanen: ostaja
Puumerkit”
”Julkaistiin moitteettomasti, talollinen Abel Ruuskanen, joka osti osan verotettavasta tilasta No 3. Sängimäen kylässä, ja jonka hän maksoi 6. heinäkuuta 1813 kuudellasadallakahdellakymmenelläseitsemällä riikintaalerilla, kolmekymmentä seitsemällä killingillä ja neljällä runstykillä, Riksdaldin seteleinä, talolliselta Johan Pietikäiseltä. Tämä kauppa on täten säilytetty käsittelyssä SS: 18 pöytäkirjassa ja siitä on ilmoitettu, ja asia on merkitty muistiin."
Myöhemmin 1800-luvulla tämä Ruuskasten tila-alue on Pieksänkoski-nimisenä. Vanha isä Olof Ruuskanen poistuu tilalta 1810-luvulla. Hänellä oli hiukan rästejä rangaistuksissa. Oli tullut sakkoa ja raippaa, kiroilua kirkossa, sekä muutakin ja joutuu Sveaborgiin kolmeksi vuodeksi työhommiin.
1820
Sänkimäen Mattilassa Abel Ruuskasen perheessä puoliso Maria (Maija) Hakkarainen synnyttää lapsia tiuhaan tahtiin. Abel Ruuskasen sisko Margareta avioituu vuonna 1822 Sänkimäestä Kaaraslahteen talollisen pojan Olli Kokkarisen puolisoksi. Vuosikymmen jatkaa kulkuaan. Abel Ruuskasen perhe kasvaa useilla lapsilla.
Vuonna 1833 marraskuussa Abel Ruuskasen puoliso Maria (Maija) Hakkarainen menehtyy tapaturmaisesti, kaatuessaan puukkoon. Menee muutamia vuosia ja Abel avioituu uudestaan. Puolisoksi tulee heinäkuussa 1836, Kaaraslahden Tiiholanniemestä vuonna 1830 kuolleen talollisen Lars Räsäsen leski Maria Voutilainen (s. 1787). Maria tulee suureen perheeseen, jossa oli paljon lapsia, osa jo aikuisiakin.
Ruuskasilla oli tilallaan myös pitkäaikainen torppari. Abel oli tehnyt torpparikontrahdin Lars Hirvosen kanssa vuoden 1828 nurkilla. Lars Hirvonen oli ilmeisemmin syntyjään Iisalmen Rahuselta (s. rk 1770). Puolisoksi hänelle tulee ajan saatossa Murtolahtelainen Anna Loviisa Vartiainen (s. 1776). Lapsiperhe Hirvonen siirtyilee. Vuonna 1819 he ovat vielä Murtolahdessa, mutta sen jälkeen vuosikymmenen verran Hakkaralan kylässä Jälässä torppareina tilalla nro 4 vuosien 1819 – 1828 välisenä aikana. Kesän korvilla vuonna 1828 Lars Hirvonen perheineen saapuu Jälästä Sänkimäkeen ja Mattilaan Abel Ruuskaselle torppareiksi. Lars Hirvonen on Ruuskasilla torpparina loppuelämänsä aina vuoteen 1842, jolloin hiukan yli 70 vuotiaana menehtyy tilalla pistokseen.
1840
Sänkimäen Mattilassa mennään 1840-lukua. Abel Ruuskasen perheessä arki jatkaa kulkuaan, lapset kasvaa, osa avioituukin.
Tytär Eeva löytää puolisonsa Kaaraslahden Matti Kokkarisesta. Poika Samuel (s. 1814) avioituu elokuussa 1841 Kaaraslahdesta kotoisin olevan Katariina Savolaisen kanssa (s. 1816). Isänsä Henrik Savolainen oli silloin Kaaraslahdessa pyörittelemässä Henrik Ruuskasen tilanosaa tilalla nro 12. Abel Ruuskasen tytär Karoliina avioituu vuonna 1849 Murtolahteen tilalle nro 2 talollisen David Savolaisen kanssa. Myöhemmin he siirtyvät kyllä Kuopioon. Tapio-lehdessä vuonna 1875 ollut ilmoitus kertoo: ”Täten saan ilmoittaa toimittavani kuoharin ja eläinten tappamisen tointa yms., sekä että vaimoni Karoliina Ruuskanen toimittaa hieromista ja kuppoomista. Asuntoni on Happosen lesken talossa no 66. David Savolainen”
Mattilassa tilalla asustelevat edelleen muut lapset mm. Zachris, Johan ja Henrik, sekä vanhemmat talollinen Abel Ruuskanen puolisonsa Maria Voutilaisen kanssa. Pojista Johan (s. 1826) avioituu huhtikuussa 1858 Albertiina Pitkäsen kanssa. Albertiina oli aiemmin edesmenneen Sänkimäen Pitkälän talollisen Olof Pitkäsen tytär.
Abel Ruuskasen puoliso Maria Voutilainen menehtyy toukokuussa 1859 vakavaan lavantautiin. Abel Ruuskanen jää näin taas leskeksi tilalle mukana lapset edellisestä avioliitostaan, jotka avioituivat kyllä aikanaan muuallekkin.
Poika Samuel oli jo avioitunut aiemmin Katarina Savolaisen kanssa, jonka kanssa perhe kasvoi. Samuel ja Katarina muuttavat perheineen vuonna 1862 Kuuslahden kylään tilalle nro 3 Asikkalaan omalle tilanosalleen. Pojista Johan ja Henrik asustelevat edelleen Mattilassa tilalla perheineen vielä seuraavallakin vuosikymmenenellä.
1860
Sänkimäen Mattilassa Pieksänkoskella Ruuskasten tilalla talollinen isäntä leskimies Abel Ruuskanen menehtyy kohtaukseen maaliskuussa vuonna 1864. Isänsä jälkeen tilalle talolliseksi nousee hänen poikansa Johan Ruuskanen (s. 1826) puolisonsa Albertiinan kanssa. Tilalla elää myös Johanin nuorempi veli Henrik (s. 1829), joka oli avioitunut vuonna 1856 Kotasalmelta syntyjään olevan Kuopiolaisen talollisen tyttären Eeva Savolaisen kanssa (s. 1832).
Kuitenkin hyvin todennäköisesti veljekset Johan ja Henrik pyörittelevät yhdessä tilaa perillisinäkin, muiden sisarusten muuttaessa jo aikoinaan tilalta, vanhimman veljen ollessa näin jatkossa tilan isäntänä. Elot jatkuvat 1870-luvulle Mattilassa Ruuskasten Pieksänkosken tilalla.
Vuonna 1871 Ruuskaset anoivat Kuopion lääninhallitukselta lupaa tullimyllyn perustamiseksi Pieksänkoskeen. Silloista suunnitelmaa kävivät eteenpäin ajamassa Ruuskasista Johan Ruuskanen (s. 1826) ja ilmeisesti ehkä veljenpoika Erik Ruuskanenkin yhdessä. Pieksänkoskella on kuitenkin ollut mylly jo edelliseltäkin vuosisadalta asti. Ehkä nyt sitten tuli anottua lupaa aloittaa myllyn toimintaa omillaan, koska Pieksänkosken myllystä ei ole mainintaa tullimyllynä pitkään aikaan. Myös Ylä-Pieksälläkin oli myllyn toimintaa aikoinaan.
Tulee vuosi 1875. Tilalla veljeksistä vanhin Johan (s. 1826) menehtyy kesäkuussa keuhkotautiin. Puoliso Albertiina jää tilalle asustelemaan leskenä. Edesmenneen Juhon veli Henrik muuttaa tilalta puolisonsa kanssa perheineen seuraavana vuonna 1876 talollisiksi Murtolahteen tilalle nro 6, jossa aiemmin talollisena oli isäntä Wilhelm Pentikäinen.
Tälle Mattilan Pieksänkosken tilalle nousee talolliseksi Johanin ja Albertiinan poika Johan (s.1861). Hän oli jokusia välivuosia renkinä Pieksällä tilalla nro 3, mutta isänsä kuoleman johdosta siirtyi takaisin kotitilalle. Mutta, on todennäköistä, että Pieksänkosken tila tuli myös myyntiin Johan Ruuskasen (s. 1826) menehtymisen jälkeen. Mattilassa toisen tilakokonaisuuden talollinen isäntä Kalle Hakkarainen tekee mahdollisia tilakauppoja 1870-luvun puolen välin jälkeen, ilmeisesti edesmenneen Johan Ruuskasen leskipuolison Albertina Pitkäsen ja heidän jälkeläistensä kanssa. Näin Kalle Hakkarainen saa myös kiinnekirjan tilalleen vuosikymmenen lopuilla vuonna 1879, sekä hallinnoi siten koko 2 / 3 osan veromanttaalin tilaa Mattilassa. Joka oli silloin toinen tilakokonaisuus kahdesta 1880-luvun alussa Mattilan kantatilalla. Toinen tilanosa sijoittui ydinkylän maisemiin Mannilan maille, jota kutsuttiin ”Samuel Heikkisen tilana”.
Ruuskasten hallinnoimaa tilaa merkittiin aiemmin Pieksänkoskena, nyt sitäkin hallinnoivat Hakkaraiset. Ruuskaset asuttavat kuitenkin vielä tilaa pitkälle 1880-lukua, vaikka hallinnointi olikin oletettavasti Hakkaralaisilla.
1880
Pieksänkosken tilalla Ruuskaset jatkavat eloaan. Edesmenneen Johan Ruuskasen leski Albertiina Pitkänen avioituu uudestaan, vuonna 1880. Hän löytää 20 vuotta nuoremman puolisonsa lampuoti Henrik Korhosen pojasta Petter Korhosesta, viereisestä kylästä Kaaraslahdesta tilalta nro 20. Petter muuttaa samalla Albertiinan kotitilalle Pieksänkoskelle ja isäpuoleksikin Albertiinan jo aikuisille lapsille.
Tilalla talollisena oleva Albertiinan poika Johan saattoi olla ehkä vuosien 1884 - 1886 välisenä aikana myös asevelvollinenkin, koska kirkollisia merkintöjä niinä vuosina ei ole. Ja arpanumero, jonka hän oli arvonnassa saanut oli melko pieni nro 7. Usein piti olla kyllä jo pienempikin numero, että joutui palvelukseen lähtemään.
Vuosikymmen etenee ja tulee vuodet 1886 – 1888. Vähän kerrallaan kaikki Ruuskaset siirtyvät tilalta ja muuttavat pois. Viimeiseksi vuonna 1888 muuttavat Albertiina puolisoineen, sekä Albertiinan poika Johan. Matkalle lähtee myös Johanin sisarukset Paavo, sekä siskokset Katriina, Karoliina ja Aaron. He siirtyivät kaikki Sänkimäen kantatilalle nro 6 Pitkälään, entisen talollisen Olli Pitkäsen tilalle. Talollinen Olli Pitkänen oli menehtynyt jo muutamia vuosia aiemmin. Samaten Pitkälässä Ruuskasten tulon aikaan edesmenneen Olli Pitkäsen leski Briita Väänänen avioituu uudestaan. Leskimiehen Petter Kekäläisen kanssa ja muuttaa Petterin kotitilalle Västinniemeen. Näin talolliseksi Pitkälään tulee Ruuskasista Albertiinan poika Johan ja Ruuskaset tulevat jatkamaan eloaan talollisina Pitkälän tilalla.
1890
Kantatilalla Mattilassa talollinen Kalle Hakkarainen hallinnoi tilaansa, johon yhdistyi entinen Ruuskasten Pieksänkosken tila-alue. 1890-luku jatkaa matkaansa.
KAUPPIAS AARO VÄÄNÄNEN
Aaro Väänänen tulee Mattilaan vuonna 1890 samalta kylältä tilallta nro 10 Heikkilästä, joka oli Leskisten suvun hallinnassa aina vuoteen 1889 saakka, jolloin muuttivat pois tilalta. Tila oli kuitenkin silloin Simon Leskisen pojan Antti Leskisen hallinnassa ja lampuoti Olof Vartiainen pyöritteli sitä. Aaro Väänänen oli tullut Heikkilän tilalle joulukuussa 1888 Kuopiosta puolisonsa Aurora Zacheuksen kanssa. Hän perusti Heikkilään Antti Leskisen entiseen taloon kauppaliikkeen ja alkoi pyörittelemään sitä. Todennäköisesti Sänkimäen ydinkylällä olevalla tilanosalla. Aaro Väänänen oli monessa mukana. Luottomies, kauppias, koulun johtokunnassa, tieasioita ym. ym. Hänellä taisi olla kylän ainoa puhelinyhteyskin aikanaan, ennen kuin tekniikat ja linjat kehittyivät. Oli myös vääntöjä isäntien kanssa joistakin tieasioista. Hän oli syntynyt 1.10.1860 ja puolisona hänellä oli Aurora Zacheus s. 26.2.1861.
Aaro Väänänen hankkii myöhemmin itselleen vuonna 1893 Sänkimäen Mattilasta Hakkaraisten suvulta tilanosan, jota kutsutaan Pitkälänmäeksi. Tilakaupoista tietoja selviää lehti-ilmoituksesta vuonna 1890.
TILAN KAUPPA.
”Kauppias Aaro Väänänen on ostanut 6000 mk:lla Kalle Hakkaraiselta Pitkälänmäen tilan nro 12 Nilsiän Sänkimäen kylästä.”
Väänänen oli saanut kiinnekirjan myöhemmin 23.11.1893 tälle Pitkälänmäen tilalleen. Voidaan olettaa Aaro Väänäsen hankkiman tilanosan olevan ydinkylällä, vaikka myöhemmin hän toimi bisneksissään myös Pieksänkoskellakin. Aaro Väänänen asustelee tilanosallaan 1900-luvulle, aina vuoteen 1906 saakka, jolloin muuttaa perheineen vuoden lopussa takaisin Kuopioon. Aaro Väänäsen jälkeen tälle tilanosalle tulee talolliseksi muutamaksi vuodeksi Robert Alopaeus.
Talollisella kauppias Aaro Väänäsellä oli myös torppari tilallaan. Hän oli Maaningalta kotoisin ja syntyjään oleva David (Taavetti) Halonen (s. 1854). Puolisonaan Taavetilla oli Sänkimäkeläinen torpparintytär Maria Lovisa Kokkonen (s. 1872). Maria oli leskimies Taavetti Halosen toinen puoliso. Perhe oli aiemmin asustellut myös Kuopion Kasurilassa Lahtelan tilalla, jossa olivat mäkitupalaisina.
1900
Aaro Väänäsen, sekä Alopaeuksenkin jälkeen 1900-luvun alkupuolella tätä tilanosaa alkaa hallinnoimaan Hakkaraisten suku. Talollisena Antti Hakkarainen (s. 1866). Hän oli edesmenneen Mattilan talollisen Kalle Hakkaraisen veljenpoika.
HEIKKISTEN TILANOSA
Mats Johansson Heikkinen s. 1785 on talollisena Mannilan tilanosalla, joka myöhemmin on Mattilan kantatilaa. Mannilassa oli vanhastaan ruodun nro 72 sotilastorppa ja sen maita, jonka ruotuun talollisina Heikkisetkin aikoinaan kuuluivat. Hänen isänsä Juho Heikkinen asutti jo aiemmin silloisen Mannilan maita, jotka hänen tila-alueeseen kuuluivat.
Mats (Matti) Johanson Heikkinen avioituu Pieksältä kotoisin olevan Anna Liisa Hartikaisen kanssa huhtikuussa vuonna 1806. Näin Anna Liisa muuttaa Matin kotitilalle Sänkimäkeen Mannilaan.
Matti Heikkisen perhe kasvaa. Ensimmäisenä syntyy tytär Anna, joka menehtyy varhain vuonna 1811. Syntyy useita lapsia jatkossa, joista monet kuitenkin menehtyvät jo 1810-luvulla. Syntyy myös poikia. Eräs heistä Samuel tammikuussa 1822. Hänestä tulee aikanaan talollinen tälle isänsä tilalle.
MANNILA
1830
Mats Juhonpoika Heikkinen s. 22.6.1785 asustelee Mattilassa Mannilan maita (HK 1832). Vuoden 1830 nurkilla Mannila merkitään Mattilan kantatilan yhteyteen ja kaikkia tilanosia aletaan kutsua Mattilana tilanumerona 12. (Mannila mainitaan kyllä myöhemminkin). Mattilan kantatilalla on näihin aikoihin 3 saman suuruista veromanttaalin tilaa. Tiloja hallinnoivat talolliset Abel Ruuskanen, Mats (Matti) Heikkinen, ja Mats Olofson Pitkänen.
Matti Juhonpoika Heikkinen perheineen elelee tilallaan 1830-lukua. Vuonna 1834 tammikuussa hän menehtyy. Tilalle jää talolliseksi Anna Liisa Hartikainen leskenä kolmen tyttären ja kolmen poikansa kanssa.
1840
Edesmenneen Matti Heikkisen puolisoa leski Anna Liisa Hartikaista näytetään talollisena Mattilassa. Pojista Israel avioituu vuonna 1842 Eeva Pitkäsen kanssa. Heidän perheensä kasvaa ajan saatossa, joten tilalla ei pitkästytty. Vuosikymmenen aikana pojista Israel oli avioitunut. Samuel myös vuonna 1842 joulukuussa Kristiina Savolaisen kanssa, joka menehtyi 1847. Samuel avioituu uudestaan 1849 Ulrika Hofrenin kanssa. Pojista Mats avioitui 1848 Maria Väänäsen s. 1830 kanssa. Leski Anna Liisa Hartikainen pitää tilaa ojennuksessa lastensa poikien kanssa aina 1840-luvun lopuille asti.
1850
Anna Liisa edelleen leskenä tilalla. Pojista Israel puolisonsa Eeva Pitkäsen kanssa muuttaa 1851 Nilsiän kylään nro 2 rengiksi. Israel oli näemmä sopinut veljiensä kanssa perinnöistä tilankin osalta, kun veli Mats ja Samuel alkavat yhdessä ja erikseen hallinnoida tilaa.
Mutta pian jo veli Mats (Matti) myykin oman osuutensa tilasta Henrik Asikaiselle 1852 - 1853 paikkeilla ja muuttaa tilalta. Ei mene kauan, kun Henrik Asikainen myy tilanosan edelleen Jöran Hämäläiselle.
Tällä kauppakirjalla minä, allekirjoittanut, myyn harkitun päätöksen ja järkevän harkinnan perusteella omistamani talon osuuden, 1/24 osaa talosta numero 12 Sängimäen kylässä ja Nilsiän pitäjässä, jonka olen ostanut talonpoika Matts Heikkiseltä, talonpoika Jöran Hämäläiselle, sovitusta kauppahinnasta, joka on viisisataa (550) viisikymmentä ruplaa hopeassa. Tämä on nyt osittain maksettu käteisellä ja osittain velkakirjoilla, ja yllämainittu Hämäläinen saa nyt heti ottaa yllämainitun talon osuuden hallintaansa ja käyttää ja hallita sitä ikuisesti, mukaan lukien kaikki rakennukset, pelto, niityt, metsät ja kaikki mitä siihen liittyy.
Tämä kutsuttujen todistajien läsnä ollessa ja meidän puumerkeillä alla, Halunassa 8. toukokuuta 1852.
Henric Asikainen puumerkki, Maria Pekkarinen, vaimo puumerkki
Todistajina: Gabriel Hiltunen Petter Hämäläinen puumerkit
Helmikuussa vuonna 1856 talollinen ja leski Anna Liisa Hartikainen menehtyy kuumeeseen 70 vuotiaana. Näin tälle Mattilan tilanosalle tulee talolliseksi Anna Liisan ja Mats Heikkisen poika Samuel (Samuli) Heikkinen puolisonsa, Sänkimäkeläisen talollisen tyttären Ulrika Hofrenin kanssa.
Edesmenneen Anna Liisan pojat Samuel ja Mats olivat aikanaan hetken aikaa myös yhdessä talollisina tilalla. Mats kuitenkin muutti jo vuonna 1853 pois tilalta torppariksi saman kylän talollisen Erik Väänäsen tilalle nro 9 Kopolaan, jolloin tälle Mattilan tilanosalle jäi omalle tilalleen talolliseksi isännäksi Samuel Heikkinen.
1850-luvun puolivälin jälkeen tilalla tapahtuu omistuksissa ja hallinnoissa vähän sitä ja tätä. Abel Leskinenkin tulee maisemiin tilaosakkaana Samuelin ollessa mukana. Jafet Asikainenkin, jolla lampuotina David Ropponen. Aron Pietikäinenkin tilaosakkaana jonkun aikaa. Oliko myös Ropposetkin välillä osakkaina.. Samuel Heikkisellä oli myös lampuotikin hetken aikaa, Anders Kuosmanen.
1860
Mattilassa talollinen Samuel Heikkinen menehtyy kesäkuun ensimmäinen päivä vuonna 1863. Samuelille oli sattunut jonkinlainen tapaturma, isompi jalkoihin kohdistunut ruhjoutuminen, ehkä maatöissään. Menee muutamia vuosia ja Samuelin leskipuoliso Ulrika Hofren menehtyy suurten katovuosien aikaan kesäkuussa 1866. Näin tilalle isännäksi tulee Samuelin ja hänen aiemman puolisonsa Kirsti Savolaisen avioliitosta syntynyt poika Mats Heikkinen (21.2.1845), joka avioituu myöhemmin vuonna 1869 Anna Maija Rissasen (s.1814) kanssa. Se nälänhätä ja kurjuus, kun ruokaa ei ollut Suomessa, oli jo pikku hiljaa kuitenkin selätetty. Mutta jatkossa, puoliso Anna Maija menehtyy kesällä 1873. Mats luopuu tilanpidosta ja talolliseksi tulee Gabriel Hakkarainen perheineen Kaaraslahden kylästä tilalta nro 13. He olivat siellä ollessaan aiemmin torppareina tilalla.
1880
Seuraavina vuosikymmeninä tilanosalla vaihtuu vilkkaasti isännät ja viljelijät. Hyvä kun perässä pysyy.. On tilan vuokraajia, lampuoteja ja myös hetken tilaosakkaana Ambrosius Ropponenkin. 1880-luvulla tilalla vuokraajana on pitkään Gabriel Hiltunen (s. 9.8.1822) puolisonsa Hedvig Möykkysen (s. 29.1.1834) kanssa perheineen. Vuonna 1889 he muuttavat tilalta, torppareiksi Konttimäen kylään tilalle nro 1.
Seuraava, joka tilaa talollisena pyörittelee on Adolf Korhonen (s. 6.7.1854) puolisonsa Hedvig Räsäsen kanssa (s. 22.4.1859). Mutta pitkään ei Adolf tilalla kerennyt olemaan, kun hän menehtyy 11.7.1890 keuhkotautiin vain 36 vuotiaana.
Adolf Korhosen leski Hedvig Räsänen jää tilalle talolliseksi. Mutta pitkään ei myöskään Hedvig tilalla leskenä yksin ollut. Hän avioituu vuonna 1893, itseään nuoremman Antti Hakkaraisen (s. 8.9.1866) kanssa. Näin Antti Hakkaraisesta tulee Hedvigin kanssa talollinen tilalle. Antti Hakkaraisen setä on myös talollisena samalla Mattilan kantatilalla, toisella isommalla tilalla, johon kuului myös Pieksänkosken alueet. Olikohan sukulaisuudesta hyötyä naimakaupoissa, ehkä setä puhemiehenä? Tilan talollisista Antti Hakkaraisen puoliso Hedvig Räsänen menehtyy jo neljän vuoden päästä keuhkotautiin vuonna 1897. Näin Antti jää leskeksi ja tilalle yksin talolliseksi.
Antti ei kuitenkaan pitkään yksikseen tilalla ollut, vaan avioituu heti seuraavana vuonna uudestaan. Nyt puolisoksi tulee 15.4.1874 syntynyt Anna Turunen. Anna oli talollisen Elias Turusen tytär Sänkimäen Turulasta, kantatilalta nro 3, joka oli kylän eteläistä osaa. Näin Anna muuttaa Antin kotitilalle Mattilaan. Menee muutamia vuosia ja Antti perheineen muuttaa tilalta vuosisadan lopuilla. He siirtyvät talollisiksi Sänkimäen Pohjolaan nro 7 kantatilalle, jossa oli jo ennestään olleet Antin veljetkin talollisina. Hedvigin perilliset jälkeläiset tulevat ilmeisemmin vielä hallinnoimaan jollakin tavalla tilaa tai sen osaa seuraavallakin vuosisadalla.
Vuosisatojen 1800 – 1900 vaihteissa Mattilan kantatilan tälle tilalle tulee talolliseksi Antti Hartikainen (s. 13.6.1875) puolisonsa Anna Miettisen kanssa. Antti ja Anna tulivat Mattilaan (Mannila) Antin isän talollisen Herman Hartikaisen tilalta Sänkimäen nro 7 Pohjolasta.
1900
Edellisellä vuosisadalla tätä Mattilan kantatilalla sijaitsevaa tilaa kutsuttiin ja näytettiin pitkään Samuel Heikkisen tilana. Nyt eletään 1900-lukua ja tilalla alkaa Hartikaisten aika.
HAKKARAISTEN TILANOSA
Alun alkaen 1700-luvun aikana oli maakirja-ajan tilojen jakaantumista tila-alueen nro 3 mailla. Vakiintumista tuli ja yhdellä kantatilaksikin tulevalla, eli juuri tällä Mattilan tilalla, on 1700-luvun lopuilla talollisena Jacob Heikkinen (s. 1770) puolisonsa Anna Lukkarisen kanssa perheineen. Heille siunaantuu aikojen saatossa ainakin 8 lasta.
1800
Vanhin lapsista tytär Maria Heikkinen (s. 1797) avioituu vuonna 1816 saman kylän talollisen pojan Mats Olofson Pitkäsen kanssa (s. 1783). Hänen isänsä oli maakirjanumeron 2:n talollisia Sänkimäessä. Äiti Anna Heikkinen oli menehtynyt jo vuonna 1789. Sisarukset, varsinkin pojat, avioituivat vähitellen, asuttaen myös osin isänsä maita muodostaen tilanosia itselleen. Mats Olofson muuttaa avioiduttuaan vävyksi Marian kotitilalle Mattilaan, jossa Marian vanhemmat olivat talollisina ja sisaruksetkin asustelivat tilalla. Elot jatkuvat Heikkisten Mattilassa. Marian sisarukset avioituivat aikanaan muualle pitäjässä. Vuonna 1823 helmikuussa Marian isä, talollinen Jacob Heikkinen menehtyy. Tilaa hallinnoivat isänsä jälkeen puoliso Anna Lukkarinen ja perheen muutkin lapset. Mats Olofson Pitkänen ja Maria jatkavat touhujaan tilalla normaalisti. Mats Olofson saattoi olla lampuotinakin, vaikka häntä talolliseksi tässä vaiheessa näytettiin. Tilalla ei muita täysi-ikäisiä Jacob Heikkisen poikia vielä ollut talolliseksi. Tyttäriä sen sijaan oli jo aikuisikäisiäkin. Useat Marian sisaruksista menehtyivät jo nuorina. Sisko Beata muuttaa tilalta vuonna 1823. Marian sisko Anna muuttaa tilalta 1830 Kaaraslahden Kinahmiin, avioiduttuaan sinne talollisen pojan Petter Miettisen puolisoksi.
Myöhemmin ainut elossa olevista pojista Paavo tulee hallinnoimaan aikanaan tätä tilaa. Olihan Paavo kuitenkin perillisistä pojista tulossa isännäksi. Paavo asusteleekin samalla tilalla Mattilassa aikuiseksi saakka. Avioituu myöhemmin vuonna 1835 syyskuussa leski Beata Kettusen kanssa. Paavo ja Beata asustelevat Mattilassa 1830-lukua.
Arki jatkuu Mattilassa tällä tilanosalla, Mats Pitkänen (vävy/lampuoti/talollinen) puolisonsa Marian kanssa, sekä Marian leskiäiti ja sisaruksista veli Paavo Beata puolisonsa kanssa. Talolliset Mats ja Maria tulevat saamaan useita lapsia seuraavina vuosikymmeninä.
1840
1840-luku jatkaa kulkuaan. Tilalla Mats Pitkänen ja Maria perheineen, sekä Marian yli-ikäinen äitimuori Anna Lukkarinen leskenä. Marian veli Paavo asustelee myös, omillaan ja talollisena taustalla osin.
Vuonna 1845 tulee aika, jolloin tätä Mattilan tilanosaa aletaan myymään. Aikanaan edesmenneen Jacob Heikkisen, Marian isän hallinnoima Mattilan tilanosa myydään. Tilan hallinnointi oli siirtynyt Marian veljelle Paavolle aikojen kuluessa, muiden sisarusten jo aiemmin menehtyessään. Muita perintöosuuksia saattoi olla jo jaettukkin.
Marian veli
Paavo tekee tilakauppoja Konttimäestä kotoisin olevan Lars Leskisen kanssa. On todennäköistä, että kauppahinnoissa olevat ruplat olivat hopeassa sen ajan mukaan.
”Luovutan ja myyn allekirjoittaneena vaimoni suostumuksella omistamani osuuden verotilasta nro 12 Sängimäessä ja Nilsiän pitäjässä Kuopion läänissä, joka koostuu 3/72 osasta sekä kruunun että verotettavaa maata, maanviljelijä Lars Leskiselle sovitusta kauppahinnasta, joka on viisi sataa seitsemänkymmentä yksi (571) ruplaa neljäkymmentä kaksi kopeekkaa, mikä on maksettu kokonaisuudessaan vastaanotetun maksun ja luovutettujen velkakirjojen kautta. Ostaja saa muuttaa tilalle 24. maaliskuuta 1846, mutta saa jo tulevana kesänä kerätä kaiken heinän ja saada siitä tuoton, samoin kuin syksyllä kylvää pellolle ruista. Vastaan sekä nykyisistä että vuoden 1846 maksuista ja eloveloista mistä nimikkeestä tahansa ja otan vastuun siitä, että lampuoti Matts Pitkänen, jonka olen valinnut lampuodiksi mainitulle tilalle, siirtää hallinnan ostajalle yllä mainittujen ehtojen mukaisesti.
Vakuutan myös, että jos joku muu omistaisi osan tästä tilasta, otan vastuun ja sitoudun hankkimaan ostajalle täydelliset asiakirjat myymäni kiinteistön osalta sekä saamaan vaimoni suostumuksen tähän kauppaan – mikä on varmistettu.”
Nilsiässä 8. helmikuuta 1845.
Pohl Heikkinen
(Puumerkki)
Edellä mainittuun kauppaan ilmoitan olevani tyytyväinen – kuten yllä
mainittu.
Lars Leskinen
(Puumerkki)
Todistajat:
Jöran Taskinen renki ja Johan Pirinen inh. (Puumerkit)
E. F. Lagerstam
Tilakauppojen jälkeen odoteltiin lainhuutoja sun muuta, joten tilalta ei kiirettä pois ollut. Ehkä Paavon, sekä Leskisten kanssa oli keskinäisiä sopimuksiakin. Mutta jo muutaman vuoden päästä 1847 Mats Pitkäsen puoliso Maria, Paavo Heikkisen sisko, menehtyy Joulun aikaan 1847.
Tilaa hallinnoi kuitenkin koko ajan talollisena Lars Leskinen perheineen. He muuttavatkin tilalle vuoden 1847 aikana. Näin leski Mats Pitkänen lapsineen, edesmenneen Marian veli Paavo puolisoineen, muuttavat tilalta pois. Mats Pitkänen siirtyy Kaaraslahden kylään. Kaaraslahteen tilalle nro 19 Aarola, Sven Kasurisen tilalle lampuodeiksi. Tämä tila vaihtaa vielä hallinnointia Johan Kempeksellekin. Mukana Kaaraslahteen seuraa ainakin poika Mats. Puoliso tulee hänelle Kaaraslahdessa, Stina Apollonia Pirinen (s. 1829) Avioituivat vuonna 1849, lampuoteina Aarolassa isänsä ollessa vielä mukana. Muuttavat kaikki myöhemmin vuonna 1851 samalla kylällä tilalle nro 16 Tiiholaan.
Sänkimäen kantatilan Mattilassa asuu nyt talollinen Lars Leskinen (s. 1795) puolisonsa Lisa Asikaisen kanssa perheineen. Tilakauppojen jälkeen he muuttivat Mattilaan Konttimäen kylästä tilalta nro 1, jossa olivat lampuoteina Peter Zacheuksen tilalla. Mattilaan tuli kaikki Leskiset, Larsin veljet sisarukset jne. Kuitenkin, oli varmasti sovittu myös tämän Mattilan tilan entisen vanhan isännän Jacob Heikkisen lesken Anna Lukkarisen kanssa jonkinlainen syytinki. Näin koska hän jäi edelleen Mattilaan kotitilalleen asumaan, vaikka tilan hallinnointi vaihtuikin. Jo iäkäs Anna Lukkarinen menehtyy 75 vuotiaana kuumeeseen Leskisten Mattilassa vuonna 1853.
1850
Mattilassa Leskisten tilalla elot jatkuvat. Muutamien vuosien päästä talollinen Lars Leskinen menehtyy tammikuussa vuonna 1852 kuumeeseen 52 vuotiaana. Talollisen isännän Lars Leskisen poismenon jälkeen tilalle tulee talolliseksi hänen lapsistaan tytär Anna Kristiina Leskinen, puolisonsa Anders Hakkaraisen kanssa. Anna Kristiina oli avioitunut Andersin kanssa vuonna 1850 Sänkimäen Jussilaan, Andersin kotitilalle. Asuttuaan muutamia vuosia Jussilassa Andersin talollisen isän Fredrik Hakkaraisen tilalla, he muuttavat vuonna 1853 Annan kotitilalle Mattilaan, Annan isän Lars Leskisen kuoleman johdosta. Nyt vävypojasta tulee talollinen Mattilassa Annan kanssa.
Tilalla asustelee edelleen Anna Kristiinan äiti, leski Liisa Asikainen, sekä hänen iäkäs sisarensa Greta Lena Asikainen. Samaten tilalla on ja elää Annan sisaruksia, mm. veli Simon (s. 1829) ja sisar Walborg (s. 1819). Annan veli Simon Leskinen avioituu muutamien vuosien päästä lokakuussa vuonna 1855 Sänkimäen Pitkälän talollisen Thomas Pitkäsen tyttären Margaretan (s. 1828) kanssa. Margareta muuttaa samalla Simon kotitilalle Mattilaan, jossa talollisena isäntänä on Simon sisaren Annan puoliso Anders Hakkarainen. Ehkä kuitenkin todellisuudessa tilan hallinnointi oli edesmenneen Lars Leskisen lapsilla, vaikka Anders Hakkaraista silloin talolliseksi näytettiin.
Vuosikymmen etenee, perheet kasvaa, tila pyörii, rengit ja piiat vaihtuvat vuosittain. Simonin ja Annan sisar Walborg Leskinen avioituu Sänkimäessä vuonna 1859 Mäkelän tilalle talollisen leskimiehen Mats Heikkisen kanssa.
Vuonna 1860 marraskuussa menehtyy iäkäs äiti Liisa Asikainen. Muutaman vuoden päästä menehtyy myös hänen sisarensa Greta Leena 1862. Edesmenneiden vanhempien Lars Leskisen ja Liisa Asikaisen lapset, Anna puolisonsa Anders Hakkaraisen kanssa ja Simon Margareta Pitkäsen kanssa perheineen jatkavat eloaan Mattilassa.
1860
1860-luvulla tapahtumia ja liikehdintää riittää.
Vuonna 1863 Simon Leskinen puolisonsa Margareta Pitkäsen kanssa muuttaa tilalta pois. Mukana perheessä on kesäkuussa 1856 syntynyt poika Anders (Antti). Perhe siirtyy talollisiksi samassa kylässä Heikkilän tilalle nro 10, jatkaen siellä omalla tilallaan menevää vuosikymmentä..
Samoihin aikoihin Mattilan kantatilalla talollisena olleet Anders Hakkarainen ja Anna Stina Leskinen perheineen muuttavat. He siirtyvät Andersin isän Fredrik Johan Hakkaraisen (s. 1797) tilalle talollisiksi, Sänkimäen Jussilaan numerolle 3.
Samoihin aikoihin Jussilasta talollisen vanhan isännän tilalta siirtyy taas Mattilan kantatilalle Hakkaraisista Anders Hakkaraisen veljet, Fredrik ja Karl (Kalle). Fredrik Hakkaraisesta tulee hetkeksi isäntä Mattilaan. Hän oli avioitunut näihin aikoihin Anna Kaisa Pitkäsen kanssa, joka oli Sänkimäen kylän kantatila nro 13 Hanhisalmen talollisen Lars Pitkäsen tytär. Fredrik puolisoineen siirtyy kuitenkin muutamien vuosien päästä takaisin kotitilalleen, kun Jussilassa talolliset veljensä Anders ja hänen puolisonsa Anna Stiina Leskinen menehtyvät vuonna 1866. Suuret katovuodet olivat menossa..
Näinä aikoina hieman aiemmin Karl (Kalle) Hakkarainen oli avioitunut 3 päivä marraskuuta vuonna 1863 Sänkimäen nro 8 Hirvolan talollisen Thomas Pitkäsen tyttären Eeva Stiinan kanssa. Eeva Stiina (s. 1.7.1836) muutti samalla Mattilaan Kalle Hakkaraisen (s. 3.8.1840) luokse. Heistä tulee nyt jatkossa vuosikymmenen puolivälissä talolliset tilalliset Mattilassa tälle tilanosalle.
Karl Hakkaraisella on renkinä vuosina 1878-1879 myös veljenpoika Elias, joka oli edesmenneen veljensä Anders Hakkaraisen ja Anna Leskisen poika. Tilalla asustelee myös ”syytinkiläisenä” Kalle Hakkaraisen sisaren Eevan (k. 1871) leskipuoliso Erik Herman Pitkänen, joka menehtyy tilalla vuosikymmenen lopuilla. Erik Herman ja Eeva asuivat aikanaan Jussilan kantatilalla Hakkaraisten hallinnoidessa siellä tilanosaansa.
1880
Mattilassa talollinen isäntä Kalle Hakkarainen tekee mahdollisia tilakauppoja 1870-luvun puolen välin jälkeen, ilmeisesti edesmenneen Johan Ruuskasen leskipuolison Albertina Pitkäsen ja heidän jälkeläistensä kanssa. Näin Kalle Hakkarainen saa myös kiinnekirjan ja Ruuskasten tilan vuosikymmenen lopuilla vuonna 1879, sekä hallinnoi siten koko 2 / 3 osan veromanttaalin tilaa Mattilassa. Joka oli silloin toinen tilakokonaisuus kahdesta 1880-luvun alussa Mattilan kantatilalla. Ruuskasten aiemmin hallinnoimaa tilaa merkittiin silloin Pieksänkoskena. Kalle Hakkarainen toimii lautamiehenä 1880-luvulla ja oli myös kylällä monessa mukana. Asustelee näinä aikoina sanomalehdenkin (1890) mukaan myös Pieksänkosken tilallaan.
Kalle Hakkaraisella oli myös torppari. Hän asuttaa tonttiaan torpparina Mattilassa talollisella Kalle Hakkaraisella vuosien 1877 – 1888 välisenä aikana. Torpparina siellä oli Mats Pitkänen, syntyjään Sänkimäkeläisiä, Iivari Pitkäsen poika. Isänsä Iivari oli aikoinaan tullut vävyksi Heikkisten sukuun, jotka hallinnoivat sen ajan maakirja-aluetta nro 3. Kalle Hakkaraisen torppari Mats (Matti) Pitkänen (s. 1812) oli avioitunut aikoinaan Liisa Kokkarisen kanssa (s. 1810). Mutta puolisonsa kuoleman jälkeen löysi uuden vaimon Anna Stina Mykkäsestä (s. 1823).
Torpparisopimukset loppuvat Mats Pitkäsen kanssa, ilmeisemmin hyvässä hengessä. Vuonna 1888 he muuttavat pois tilalta. Olivathan Mats Pitkänen puolisoineen jo iäkkäitäkin torpan työhommiin. He siirtyvät perheineen viereiselle kylälle Kaaraslahteen tilalle nro 13. Siellä Mats Pitkäsen poika Ivar puolisonsa Karoliina Taskisen kanssa ottavat työhommat hoitoonsa ja alkavat lampuoteina pyörittelemään tätä tilaa. Iivarin iäkkäät vanhemmat seuraavat mukana. Aiemmin torpparinakin ollut Iivarin isä Mats Pitkänen menehtyy 77 vuotiaana tilalla vuonna 1889.
1890
Mattilassa talollinen Kalle Hakkarainen oli monessa mukana. Hän toimii mm. lautamiehenäkin. Vuonna 1893 hänet valittiin Nilsiässä valtionpäivämiesvaaleja varten valitsijamieheksikin Nilsiässä.
Talollisen Kalle Hakkaraisen tilalla asustelee vuosisadan lopuilla myös mylläri Wilhelm Kokkarinen (s. 1878) vasta avioituneena puolisonsa Anna Rissasen kanssa (s. 1877). Todennäköisesti Wilhelm oli Pieksänkosken myllyn mylläri. Myllärinä ainakin jo vuodesta 1894. Kokkaristen suvulla oli muutenkin osaavaa myllärin toimen tekijää.
Kalle Hakkarainen myy lehtitietojen mukaan Pitkälänmäen tilanosan Sänkimäki nro 12 Sänkimäen kylässä Kauppias Aaro Väänäselle 6000 markalla. (lehti 18.10.1890). Tästä olikin kerrontaa jo aiemmin.
Kalle Hakkarainen menehtyy keväällä vuonna 1896 maaliskuussa vain 55 vuotiaana keuhkotautiin.
1900
1900-luvun alussa tätä Pieksänkosken tilan hallinnointia jatkavat edesmenneen Kalle Hakkaraisen leski ja perilliset.
- - -
Torppareita Mattilassa
1828 – 1842
Hirvonen Lars (s. 1770)
Lars Hirvonen oli syntyjään Iisalmen Rahuselta Gregorius Hirvosen ja Beata Mähösen poika. Puolisoksi hänelle tulee Anna Lovisa Vartiainen (s. 1776). Lars oli avioituessaan Murtolahdessa renkinä ja Anna Lovisa samalla kylällä piikana. Larsin nuorempi veli oli Joseph (s. 1777), joka myös tulee olemaan Sänkimäessä torpparina. Lars ja Anna asustelevat perheineen Murtolahdessa torppareina pitkään 1810-luvulle saakka. He kävivät perheineen vuoden päivät kääntymässä Sänkimäessäkin. Aikamatka jatkuu Kaaraslahden kautta takaisin Murtolahteenkin, jonka jälkeen siirtyvät vuonna 1819 Hakkaralan kylään nro 4 torppareiksi. Ilmeisimmin aika kuluu Hakkaralassa ja Kuopion puolella, koska tulevat Kuopiosta Nilsiään ja Sänkimäkeen vuonna 1828. Silloin alkaa torppariaika talollisen Abel Ruuskasen tilalla, Sänkimäen kylän tilan nro 12 Mattilassa.
1877 – 1887
Pitkänen Mats (Matti s. 1812)
Matti Pitkänen oli syntyjään Sänkimäkeläisiä, Mäkelän talollisen Iivari Pitkäsen (s. 1777) ja Katariina Heikkisen poika. Hän avioituu lokakuussa vuonna 1837 Kaaraslahtelaisen talollisen Paavo Kokkarisen tyttären Elisabethin kanssa, joka muuttaa Matin kotitilalle Sänkimäen Mäkelään. Perhe kasvaa vuosikymmenten aikana ja ovat talollisinakin osan aikaa. Matin puoliso Liisa Kokkarinen menehtyy Mäkelässä 1862. Matti avioituu myöhemmin uudestaan vuonna 1873 Pajujärveltä kotoisin olevan lesken Anna Stiina Mykkäsen kanssa (s. 1823). Mäkelässä tulee tilanosien myyntiä ym. sekamelskaa.. Menee muutamia vuosia, Matti ja Anna Stiina siirtyvät Mattilaan Kalle Hakkaraiselle torppareiksi. Perheessä ovat mukana tytär Maria ja poika Iivari puolisonsa Eevan kanssa. Matti Pitkänen ja Anna Mykkänen ovat torppareina Mattilassa vuoteen 1887, jonka jälkeen siirtyvät Kaaraslahden kylään tilalle nro 13 poikansa Iivarin alkaessa perheineen siellä lampuodeiksi.
1898 – 1900...
Halonen David (s. 1854)
- - -
Lähdetietoja:
- Kuopion rippi- ja henkikirjat
- Nilsiä rippi- ja henkikirjat
- Tuomiokirjat KA
- Kansalliskirjasto vanhat lehdet
- Markku J. Ruuskasen tiedonannot
