- Paavolan torppariperheet

 

1817 – 1842 

 

Rosilainen Pohl s.n.  1768

Puolisot:

      1. Anna Leinonen s. 14.5.1764

      2. Anna Maria Venäläinen s. 1786

                                                         

Pohl Rosilainen oli mahdollisesti kotoisin Iisalmesta. Hänestä ei selvinnyt tarkempaa. Aiempaa Rosilaisten sukua on ehkä Karjalastakin. Ollessaan Kuopion Koivusaaren kylässä talollisella Taskisella renkinä, Pohl Rosilainen avioituu joulukuussa vuonna 1796 Maaningalta kotoisin olevan lesken Anna Leinosen kanssa.

Anna Leinonen oli vanhempiensa, talollisen pojan Pehr Leinosen ja Apollonia Tirkottaren tytär Maaningan Lapetelänlahdesta, jota paikkaa kutsuttiin paremmin myös Leinolanlahdeksi, varmasti myös näin Leinosten mukaan. Olihan Leinolanlahdessa näihin aikoihin paljon talollisina Leinosia. Annallakin oli myös useita sisaruksia. Nuorempi veli Lars oli myöhemmin papin silmätikkuna 1800-luvun puolella, mm. suhteestaan Lisa Hofreeniin. ”Noita, maineensa mukaan, 3 aviotonta lasta Lisa Hoffrenin kanssa, irstas, jumalaton, varoitettu silloin tällöin, 1818-1820, pahinta seurakunnan pohjasakkaa”. Larsin elämä perheensä kanssa Leinolanlahdessa oli muutenkin aika vaikeaa ja tuotti murheita muillekkin. Oli saanut raippaa ja Viaporiinkin ”komennuksen”. Hänen piikatytölleenkin tuli syyte lapsenmurhasta.

Mutta Anna, hän oli aiemmin aviossa Maaningan Venäinsaarella torppari Olof Tuppuraisen kanssa, kunnes puoliso Olof menehtyi jo 27 vuotiaana turvotukseen. Näin Anna jäi leskeksi asustelemaan leski-äitinsä kanssa Leinolanlahteen. Menee pitkään, vuoteen 1796, kun Anna leskenä avioituu renkinä olleen Pohl Rosilaisen kanssa.

Pohl ja Anna siirtyilevät avioiduttuaan. Heti kohta liikutaan edes takaisin ja vielä Nilsiän Kärsämäellä. Mutta jo 1800-luvun alussa he ovat perheineen Annan kotitilalla Maaningan Lapetelänlahdessa (Leinolanlahdessa) tilalla nro 1. Elot jatkuvat tilalla vuosikymmenen alussa, aina vuoteen 1804 saakka, jolloin Pohl Rosilaiselle taisi tulla ”Stockhusetin” pyörähdys. Hänet oli tuomittu Hämeenlinnan vankilaan vuonna 1804, ehkä varkaudesta tai muusta vastaavasta. Puoliso Anna Leinonen synnyttää sillä välin yhteisen lapsensa, pojan Peterin. Ajanjakso ei tuonut Pohl Rosilaiselle taakkaa loppuelämäksi, vaan hänen elot perheensä kanssa jatkuivat jatkossa normaalisti, näistä menneistä huolimatta.

Pohl Rosilainen vapautuu ja viimeistään vuonna 1808 Pohl ja Anna perheineen muuttavat Rissalan kylään Kumbuisenmäelle lampuodeiksi. Lampuodeiksi Rissala nro 4:ään, jossa sen numeron osatilalla oli talollisena tilaa hallinnoimassa saman kylän nro 1 talollinen Eric Hämäläinen. Saattoivat Pohl ja Anna myöskin olla torppareina eri arkistotiedoissa, mutta jonkunhan oli kuitenkin pyöriteltävä tilaa, jonka omisti toisaalla toimiva talollinen Eric Hämäläinen. Aika kuluu Rissalassa aina vuoteen 1814, jolloin Pohl ja Anna hakevat muuttokirjat silloiseen Kuopion Sänkimäkeen.

Pohl Rosilainen ja Anna Leinonen (Leinoin) tulevat perheineen Rissalasta Sänkimäkeen muuttokirjalla vuonna 1815. Sänkimäkihän oli Kuopiota vielä silloin. Muutaman vuoden päästä vuonna 1817 Pohl ja Anna tekevät torpparikontrahdin ilmeisesti sen ajan Paavolan osatilan talollisen Morten Kolehmaisen kanssa. Pohl Rosilaisen ja Kolehmaisen alkujaan tehty, todennäköinen suullinen sopimus tulee kestämään useita vuosikymmeniä niillä Sänkimäen Paavolan mailla, joilla Rosilainen nyt torppaansa asutti. Sopimuksen taustalla saattoivat olla myös Kolehmaisen puolison vanhemmatkin, joita he myöhemmim esiin tulleiden arveluiden mukaan saattoivat myös ehkä olla, Pitkäset.

Pohl Rosilainen elää puolisonsa Annan kanssa torpassaan seuraavaan vuoteen 1818, jolloin puoliso Anna menehtyy keväällä maaliskuussa. Aika kuluu Sänkimäen torpassa leskenä Rosilaisella seuraavaan vuoteen, jolloin hän avioituu uudestaan, torpparin lesken Anna Maria Venäläisen kanssa.

Anna Maria Venäläisen edesmennyt puoliso oli Petter Metso, jonka kanssa he olivat torppareina perheineen talollisella David Savolaisella Koivusaaren kylässä tilalla nro 1. Puoliso Peter Metso menehtyy Koivusaaren torpassa heinäkuussa vuonna 1815. Kuolinsyyksi kerrotaan  ”hängt sig”, eli olisi riistänyt hengen itseltään jostakin painavasta syystä. Aika rankkaa aikaa on ollut perheessä silloin, olivat sitten ajat mitä tahansa. Näin kuitenkin edesmenneen Petter Metson puoliso Anna Venäläinen jää leskeksi. Anna Venäläinen asustelee leskenä lapsineen Koivusaaren torpassa vielä vuoteen 1819 saakka. Mukana elää myös iäkäs anoppi, edesmenneen Petter Metson äiti, Beata. Vuonna 1819 heinäkuussa Anna Maria avioituu uudestaan, myös leskenä elävän torpparin Pohl Rosilaisen kanssa. Näin Anna Maria muuttaa Pohl Rosilaisen luokse Sänkimäen torppaan.

Vuosikymmeniä menee torpan mailla Sänkimäen Paavolassa Rosilaisilla ja perhe kasvaa suureksi. Lapsia aiemmistakin liitoista oli jo. Anna Marian ja edesmenneen Peter Metson avioliitosta syntynyt tytär Brita (s. 1815) oli nuori neito, joten hän pysyi vielä perheessä. Pohl Rosilaisen ja Anna Leinosen poika Peter (s.1805) alkoi olemaan jo täysi-ikäinen. Pohl Rosilaiselle ja Anna Venäläiselle syntyi vuosikymmenten aikaan useita lapsia, ainakin Pohl (s. 1821) ja Peter (s. 1827) ja tytär Anna Maria siinä välissä (s. 1824). Kyseisen torpan paikka missä Pohl Rosilainen perheineen asusteli, oli Paavolan tilan pohjoisessa osassa Pahkakalammen seutuvilla olevilla mailla, arkistoissakin mainittu ”Pahkalammen torppa”.

1830-luvun lopuilla Sänkimäen Paavolan isännät Pitkäsen veljekset, jotka jo aiemmin olivat perineet tilaa ja sen osia, olivat nyt talollisina ja alkoivat irtisanoa Pohl Rosilaisen pitkäaikaista torpparisopimusta. Minkä takia, ei selvinnyt. Vuonna 1839 jo ennen Tuomaanpäivää ensimmäisen kerran irtisanomista yritettiin veljesten Pitkästen toimesta, mutta torppari Rosilainen ei lähtenyt. Talolliset Fredrik ja Erik Pitkänen vetivät asian käräjille halutessaan irtisanoa Rosilaisen torpastaan, kun eivät muuten päässeet sopimukseen lähdöstä hänen kanssaan. Vuonna 1841 käräjillä asiaa sitten käsiteltiin viimeiseksi, kuullen lopuksi kaikkia osapuolia ja todisteita. Rosilaisen puolustavina perusteluina olivat mm. pitkä torppariaika ym., torpan parantaminen maineen kaikkineen ja  jo edellisen omistajasukupolven kanssa sovitut asiat melkein 28 vuotta sitten. Ehkä, mutta kenen kanssa sovittiin? Torppariksi Pohl Rosilainen tuli kuitenkin vasta vuonna 1817, vaikka keskusteluja torppariasiasta olisikin käyty jo paria vuotta aiemminkin.. Rosilaisen perustelut eivät käräjillä riittäneet, vaan hän joutui lähtemään Pahkalammen torpasta.

Näin Sänkimäen Paavolassa torpparina olleen Pohl Rosilaisen aika tulee päätökseen. Vuonna 1842 entinen Sänkimäen Paavolan torppariperhe Rosilainen on jo Kaaraslahden kylässä tilalla nro 16 Tiiholassa talollisen Pohl Räsäsen tilanosalla, jossa Pohl Rosilaisen poika Paul (s. 1821) on torpparina puolisonsa Greta Lapeteläisen (Lappveteläinen) kanssa perheineen.

- Arkistotiedot

- Tuomiokirjat Iisalmi 1841

- Kaija Kainulaisen tiedonannot

 

 

1818 – 1823

                             

Pitkänen Pohl s. 1788

Puolisot: 

1. Lovisa Taskin (s.1793)

2. Helena Hakkarainen (s. 1797)

Pohl Pitkänen oli Sänkimäen Jussilan talollisen Johan Pitkäsen ja Kristiina Hämäläisen poika.

Vuonna 1816 Pohl Pitkänen avioituu Sänkimäessä piikana olevan Lovisa Taskisen kanssa. Lovisa muuttaa avioiduttuaan Sänkimäessä Pohl Pitkäsen kotitilalle. Pariskunta touhuaa muutaman vuoden renkihommissa ennen kuin he siirtyvät naapuritilalle Paavolaan talolliselle Erik Pitkäselle torppareiksi.

Pohl Pitkäsen ja Lovisa Taskisen torppareina olo Paavolassa kestää lyhyen aikaa, vuoteen 1823. Lapsiakin siunaantuu ajan saatossa. Ainakin tytär Kristiina 1817 ja poika Johan 1820. Pohl Pitkänen ja Lovisa Taskinen siirtyvät Kaaraslahden kylään tilalle nro 4 Hannonmäkeen talollisiksi omalle tilanosalleen vuoteen 1824 mennessä. Hannonmäellä Lovisa menehtyy 31 vuotiaana kuumeeseen ja Pohl avioituu uudestaan, Sänkimäellä talollisella Erik Pitkäsellä piikana olleen Helena Hakkaraisen (s. 1797) kanssa.

 

1824 – 1843       

                  

Tuppurainen Erik (s. 1784)

Puoliso: Eva Lisa Rissain (s. 1793)

Erik Tuppurainen oli torpparin poika ja syntyjään Maaningan Venänsaarelta, isänsä Olofin ollessa torpparina puolisonsa Anna Leinosen kanssa perheineen tilalla nro 1. Isä Olof menehtyy jo nuorena vuonna 1787, Erikin ollessa vasta muutaman vuoden ikäinen. Äiti Anna leskenä perheineen siirtyy Leinolanlahteen (Lapetelänlax) ja asustelee aikaansa siellä. Äitinsä avioituessa uudestaan, sekä myös vuosisata vaihtuu, alkaa Erik miettimään tulevaisuttaan. 1800-luvun alkukymmenellä perhe on jo Rissalassa nro 4 Kumbuisenmäellä lampuoteina, josta poika Erik siirtyy rengiksi samalla tilalla, eri tilanosalle talolliselle Ivar Savolaiselle. Vuosia menee ja Erik muuttaa Sänkimäkeen renkihommiin. Erikin vanhemmat olivat jo aiemmin siirtyneet Sänkimäkeen.

Vuonna 1817 Erik avioituu, piikana Toivalan kylässä olevan Eva Lisa Rissasen (s. 1793) kanssa. Eeva Rissanen oli syntyjään Murtolahdesta Mats Rissasen ja Anna Heikuran tytär. Äiti Anna kuitenkin menehtyi Eevan ollessa vasta 3 vuoden ikäinen. Isä Mats leskenä avioitui pian uudemman kerran, samasta kylästä leskenä olleen Helena Hyvärisen kanssa. Perheen ollessa torppareina Murtolahdessa tilalla nro 1 ja siellä Väänästen hallinnoimalla osatilalla, Eeva on jo aikuisuuden kynnyksellä 17 vuoden nurkilla ja hän muuttaa vuoden 1810 aikana piikahommiin Nilsiään. Siellä Niinimäen kylään ja tilalle nro 1 Savolaisten hallinnoimalle tilanosalle. Matka jatkuu.. Vuonna 1812 Eeva on piikana Vuotjärvellä tilalla nro 2. Vuosikymmenen puolivälissä piikahommat jatkuivat Halunan kylässä tilalla nro 3. Viimein Eeva on piikana Nilsiän kylällä tilalla nro 5, josta hän muuttaa vuonna 1816 Kuopion Toivalaan. Jo seuraavana vuonna elokuussa Eeva avioituu Sänkimäkeen renkinä olleen Erik Tuppuraisen kanssa. Heille syntyy lapsia, ainakin poika Wilhelm kesäkuussa 1820.

Renkihommat perheessä jatkuvat Sänkimäessä muutaman vuoden, kunnes he muuttavat vuoden 1820 aikoihin Kaaraslahden kylään Hannonmäelle. Siellä aika kuluu vuoteen 1823, jolloin he siirtyvät viimein Sänkimäen kylään tilalle nro 2 Paavolaan torppareiksi talolliselle Erik Pitkäselle.

Torppariaika Paavolassa kestää pitkään, vielä 1840-luvulle saakka. Vuosikymmenen vaihteessa Paavolan talolliset veljekset Fredrik ja Erik Pitkänen päättivät lopettaa torppareidensa sopimukset. Näin kävi myös Erik Tuppuraiselle, kuin myös torppari Pohl Rosilaiselle. Erik Tuppurainen veti myös omat irtisanomiset käräjille, kun alkoivat häädöt. Oliko torpan hallitsijana välissä joku muu taho Pitkästen toimesta, kun heitä uhattiin sakottaa aiheettomista poissaoloista käräjiltä jne. Mutta jo vuoden 1842 aikana Erik puolisoineen kuitenkin muuttaa pois Paavolasta. Näin kävi myös toiselle torpparille Rosilaisillekkin. Paavolassa ei torppareita enää vuosiin näkynyt. Tuppuraiset siirtyvät ja ovat viimeistään vuonna 1843 torppareina Konttimäen kylässä Zakkelan tilalla nro 1, jota hallinnoi Peter Zacheus. Torppareina ollaan Konttimäen Zakkeelassa pitkälle 1840-lukua, mutta myöhemmin sitten jo itsellisinä.

 

1825 (1822) – 1832

 

Kokkonen Henrik (s. 1793)

Puoliso: Helena Rosilainen (s. 1797)

 

Henrik Kokkonen oli syntyjään Nilsiän Halunan Kokkosia. Isänsä oli Halunan kylän nro 2 talollinen Michel Kokkonen (s. 1764) ja äitinsä Anna Vainikainen (s. 1765). Henrik elää vanhempiensa sekä  sisaruksiensa kanssa perheessä kotitilalla Halunalla noin 27 vuotiaaksi, jolloin avioituu. Puolisoksi Henrik saa torpparin tyttären Helena Rosilaisen, joka muuttaa samalla Henrikin kotitilalle Halunalle. Jo vuonna 1821-22 aikoihin Henrik Kokkosen vanhemmat siirtyvät Halunan kylästä Sänkimäkeen Paavolaan torppareiksi. Mukana seuraa myös Henrik puolisoineen perheineen.

Henrik Kokkosen puoliso Helena Rosilainen oli Sänkimäen Paavolassa torpparinakin olleen Pohl Rosilaisen ja Anna Leinosen tytär. Helena asusteli vielä avioitumisensa aikaan Sänkimäen Paavolassa vanhempiensa mailla, jonne samalle Paavolan tilalle he myös puolisonsa Henrik Kokkosen vanhempien kanssa Halunalta torppareiksi siirtyivät. Samaan aikaan myös Helenan isä on uuden puolisonsa kanssa perheineen edelleen torppareina Paavolassa, toisaalla olevassa toisessa torpassa ja niillä olevilla mailla. Arkistotiedoissa näytetään Henrik Kokkosen vanhempia ja isää Michel Kokkosta Paavolan torppareiksi jo vuodesta 1822, mutta on todennäköistä, että poika Henrik kuitenkin oli torppari perheessä, ainakin viimeistään 1825 alkaen. Olihan Henrikin vanhemmat jo iäkkäitäkin pitämään torpan vastuita käsissään.

Henrik Kokkonen vanhempineen, sekä puolisonsa Helenan kanssa perheineen jatkavat eloaan Paavolan torppareina vielä 1830-luvulla. Henrikin ja Helenan perheessä on pieniä lapsiakin. Tyttäret Anna, Helena ja Maria, sekä poika Nikodemus. Helena tytär avioituu aikanaan Johan Kokkosen kanssa ja heistä tulee myös Paavolassa olevia torppareita. Myöhemmin Henrik Kokkosen iäkäs isä Michel Kokkonen menehtyy 68 vuotiaana Paavolan torpan mailla heinäkuussa vuonna 1832. Ehkä isän kuoleman jälkeen Henrik päättää pikku hiljaa jättää Sänkimäen torpan, sekä siihen liittyvät maat ja siirtyä muualle. 

Näin sitten Paavolan kantatilan torppari Henrik Kokkonen perheineen puolisonsa Helena Rosilaisen kanssa lopettavat torppareina tilalla seuraavana vuonna 1833. Koko perhe siirtyy Kaaraslahden Kinahmiin itsellisiksi. Henrikin iäkäs leskiäiti seuraa myös mukana. Henrik Kokkosen torpparisopimukset Pitkästen kanssa Paavolassa loppuivat. Paavolaan jää vielä kaksi torppariperhettä asustelemaan, Rosilaiset ja Tuppuraiset. Mutta muutoksia on heillekkin tulossa.

Jatkossa Henrik ja Helena perheineen ja Henrikin iäkäs äiti Anna Vainikainen siirtyvät jo seuraavana vuonna 1834 Kaaraslahdesta Hakkaralan kylään Konttimäkeen Zachelaan, Peter Zacheuksen hallinnoimalle tilalle torppareiksi.

 

1847 – 1849    

                      

Räsänen Anders s. 1820 k. 1849

Puoliso Marta Lena Pitkänen s. 1825. 

 

Anders Räsänen oli Kaaraslahden kylän talollisen Lars Räsäsen ja Maria Fougilaisen (Voutilainen) poika. Anders siirtyilee Kaaraslahdessa isänsä tilanosilla, milloin renkinäkin jne. Vuonna 1845 vanhimman veljensä Olof Räsäsen ollessa talollisena Kaaraslahden kylässä tilalla nro 16 ja viimein uudella tilanosallakin nro 21 Heikkilässä on Anders myös mukana. Vuonna 1846 helmikuun 22 päivä Anders avioituu Sänkimäkeläisen talollisen tyttären Marta Lena Pitkäsen kanssa.

Marta Lena oli Paavolan kantatilan talollisen Erik Pitkäsen ja Katarina Julkusen tytär. Näin Anders Räsänen avioiduttuaan siirtyy Kaaraslahden kylästä Marta Lenan kotitilalle Sänkimäen kylän Paavolaan. Jo viimeistään seuraavana vuonna heistä tulee torppareita tällä Marta Lenan isän tilalla Paavolassa. Oli varmasti tehty jo valmiita sopimuksia Marta Lenan vanhempien kanssa tilalle torppareiksi tulemisesta, kun avioliitto alkoi häämöttää. Lähivuosien aikana Andersin ja Marta Lenan perheeseen syntyy lapsia Paavolan torpassa. Erik, Maria ja poika Anders vielä vuonna 1849.

Anders ja Marta Lena ovat Paavolassa torppareina perheineen aina vuoteen 1849. Huhtikuussa 22 päivä samana vuonna torppari ja Marta Lenan puoliso Anders Räsänen menehtyy koliikkiin vasta 29 vuotiaana. Näin Anders Räsäsen torppariaika tulee päätökseen Paavolassa.

Marta Lena oli juuri synnyttänyt heidän poikansa Andersin vain viikkoa aiemmin ennen puolisonsa kuolemaa. Rankkaa aikaa.. Marta Lena jää torppaan leskenä lapsineen. Ehkä kuitenkaan ei yksin, koska olihan hän isänsä ja äitinsä tilalla Paavolassa, jotka varmasti huolehtivat tyttärestään lapsineen. Tosin isä Erik menehtyy iäkkäänä jo seuraavana vuonna. Marta Lena elää lapsineen Paavolassa vielä vuosia.

Marta Lena avioituu myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä uudestaan. Sänkimäen Tuomalan talollisen pojan Lars Pennasen kanssa ja samalla siirtyy pois Paavolasta.

 

1850 – 1864               

           

Kuosmanen Johan s. 1823 

Puoliso: Helena Kokkonen s. 1826

 

Johan Kuosmanen oli syntyjään Sutelasta, Henrik Kuosmasen ja Anna Jokelaisen poika. Isänsä oli Johanin syntyessä Sutelan kylässä torpparina. Johan liikkuu vanhempiensa mukana Sutelan kylässä, Lukkarilan kylässä jne.. Viimein perhe saapuu Koivumäen kylään, josta Johan lähtee renkihommiin talollisille. Vuonna 1842 hän todennäköisesti siirtyi samalla kylällä talolliselle Petter Ruuskaselle rengiksi. Johan jatkaa matkaansa, piipahtaa Maaningallakin hetkellisesti. Vuonna 1846 Johan on jo Koivumäen kylän talollisella Benjamin Rörillä renkinä. Seuraavana vuonna Johan onkin jo Pieksän kylällä nro 14 Niinimäessä ja renkinä talollisella Henrik Hartikaisella. 1848 Johan on Sydänmaalla renkinä tilalla nro 6 talollisella Henrik Pentikäisellä. Vuosien kierros renkihommissa eri kylillä alkaa tulla päätökseen. Johan Kuosmanen siirtyy ja tulee takaisin Sydänmaan kylästä Koivumäen kylään. Koivumäessä taisi olla vielä talollisella Herman Siposellakin renkihommissa, mutta viimein sitten jo tilalla nro 1 Hämälässä talollisella Christer Hiltusella. Näihin aikoihin vuonna 1849 Johan Kuosmanen avioituu Helena Kokkosen kanssa, joka oli Sänkimäen kylässä piikana.

Johan Kuosmasen tuleva puoliso Helena Kokkonen syntyi vuonna 1826 Sänkimäen kylän tilan nro 2 Paavolassa torpparivanhempiensa Henrik Kokkosen ja Helena Rosilaisen tyttäreksi. Heidän perhe liikkui Paavolasta aikanaan mm. Konttimäkeen Zacheelaan torppareiksi jne. 1840-luvun alun vaihteissa Helena vanhempineen oleskelee Kaaraslahden Kuuslahdessa. Muutamien vuosien jälkeen vuonna 1843 Helena on jo 17 vuotias ja lähtee työuralleen. Hän on ensimmäiseksi piikana Sänkimäen kylässä tilalla nro 3 Jussilassa talollisella Henrik Ruuskasella ja puolisollaan Helena Pitkäsellä. Helena Kokkosen työt Jussilassa kestivät vuoden päivät. Seuraavana vuonna hän on piikahommissaan samalla kylällä tilalla nro 2 Paavolassa talollisella Fredrik Pitkäsellä. Helenan vanhemmat olivat aikanaan juuri Paavolassa torppareina, mutta saman kantatilan talollisella Erik Pitkäsellä, joka oli Fredrik Pitkäsen veli.

Piian pestit ja työsuhteet kestivät yleisesti aina vuoden päivät. Keräsiväthän nuoret naiset kokemusta, sekä arvostusta hyväksi työntekijäksi useammalta työnantajaltaan. Näin myös Helenan työt loppuvat Paavolassa, ollessaan vuoden ajan Fredrik Pitkäsellä. Vuosi 1846 ja Helena siirtyy samalla kylällä piiaksi tilalle nro 5 Heikkilään, jossa talollisena isäntänä Helenalle oli Johan Lyytinen. Lyytisten tilalla aika kuluu vuoteen 1848, jolloin Helena siirtyy takaisin Paavolan tilalle talolliselle Fredrik Pitkäselle. Seuraavana vuonna syksyllä syyskuussa 1849 Helena Kokkonen avioituu Johan Kuosmasen kanssa ja muuttaa Koivumäen kylään Johanin luokse.

Vuonna 1850 Johan Kuosmanen ja Helena Kokkonen siirtyvät Koivumäestä Sänkimäen Paavolaan, mutta nyt Erik Pitkäsen tilalle torppareiksi.

Perheen ollessa Paavolassa, syntyy lapsiakin tasaisin väliajoin. Samana vuonna syntyy jo poika Wilhelm 1850. Tytär Johanna syntyy 1853 ja poika Erik 1856. Surua ja murhetta riittää Johanilla ja Helenalla, rankkaa aikaa oli tulossa. Poika Wilhelm menehtyy vajaa 6 vuotiaana kesäkuussa 1856. Seuraavana vuonna marraskuussa menehtyy tytär Johanna 4 vuotiaana pöhöön. Jatkossa vuodet etenenevät ja aika kuluu jo rauhallisemmin Johan Kuosmasen perheessä kahden muun lapsen kanssa. Vuosikymmenen lopuilla syntyy vielä tytär Severiina.

Perheen torppariaika Paavolassa kestää vuoteen 1864. Sopimukset Paavolan isännän Erik Pitkäsen kanssa lopetetaan. Näin Johan Kuosmanen puolisonsa Helena Kokkosen kanssa perheineen siirtyvät Sänkimäen Paavolasta Kaaraslahden kylään ja siellä tilalle nro 22 Ruuskalaan muonarengeiksi.

 

1852 – 1854

Toivanen Olof s. 1823

Puoliso: Eva Stina Lyytikäinen s. 1823.

 

Olof Toivanen oli syntyjään David Toivasen (s. 1792) ja Anna Koposen (s. 1795) poika, vanhempiensa silloin ollessa Kaaraslahden Kuuslahdessa itsellisinä. Myöhemmin perhe siirtyilee, mm. torppareiksi Kaaraslahden Hannonmäessä. Myöhemmin Kaaraslahden Kuuslahdessa talollisella Henrik Ruuskasella, jossa Olofin isä David menehtyy vuonna 1833.  Olofin äiti Anna Koponen menehtyy paljon myöhemmin, Kaaraslahdessa vuonna 1850. Olof oli aikanaan töissään renkinä mm. Lätäkkömäessä ja Niinimäen Leppälänmäessä Urbanus Savolaisellakin. Ja samalla kylällä oli ja löytyi tuleva puolisokin, Eeva Lyytikäinen. Maaliskuussa vuonna 1850 Olof Toivanen ja Eeva Lyytikäinen avioituvat.

Eeva Stina Lyytikäinen oli syntynyt Hakkaralassa, Mats Lyytikäisen ja Brita Toivasen tytär. Eeva Stinan vanhemmat perheineen olivat myöhemmin 1830-luvulla Kaaraslahden kylän tilan nro 3 talollisia. Eeva Stinan äiti menehtyy tilalla vuonna 1831. Isä Mats avioituu heti kohta uudestaan talollisen tyttären Margareta Holmströmin kanssa.  Eeva Stinan vanhemmat perheineen muuttavat ja ovat myöhemmin Kaaraslahden kylällä tilan nro 20 lampuoteja. Tätä tilaa hallinnoi silloin Peter Zacheus. 1840-luku alkaa ja Eeva Stina lähtee perheestä 20 vuotiaana vuonna 1843, työhommiin talollisille piiaksi. Eeva Stina muuttaa Murtolahteen tilalle nro 3 Hanhisalmelle, talolliselle Henrik Hämäläiselle piiaksi. Työsarkaa riittää vuodeksi pariksi, jonka jälkeen vuoden 1844 aikana Eeva siirtyy Sänkimäkeen tilalle nro 11 Mäkelään Heikkisten hallinnoimalle tilalle. Sänkimäessä Eeva on jatkossa myös tilalla nro 8 Hirvolassa, talollisella Axel Oxmanilla 1845 – 1846 välisenä aikana. Hirvolan  jälkeen Eeva muuttaa Niinimäen kylään tilalle nro 1 Hiltulanmäkeen talolliselle Johan Savolaiselle (s.1777)  piiaksi.

Niinimäessä Eeva Lyytikäisen työt kestävät useita vuosia. Vuonna 1848 Eevan elämä muuttuu. Kevään aikana  hän huomaa olevansa raskaana ja yksin... Eeva synnyttää Niinimäessä Hiltulanmäellä tammikuussa 1849 aviottoman lapsen, tyttärensä Anna Helenan. Myöhemmin samana vuonna Eeva ja tytär Anna siirtyvät samalla kylällä  ja samalla tilanumerolla Lätäkkömäkeen, talollisen lesken Johan Savolaisen (s. 1806) tilalle. Tulee vuosi 1850, Eeva avioituu maaliskuussa, silloin Niinimäen kylässä renkinä olevan Olof Toivasen kanssa. Olof oli myös aikanaan Lätäkkömäessä renkihommissaan, sekä Leppälänmäessä ja samalla kylällä muutenkin.

Olof ja Eeva, sekä Eevan tytär Anna, siirtyvät Niinimäestä Sänkimäkeen tilalle nro 7 Pohjolaan vuoden 1851 paikkeilla. Siellä he ovat itsellisinä vuoden päivät. Samaan aikaan syksyllä syyskuussa 1851 syntyy perheeseen tytär Eeva Stiina. Nyt perhe käsitti Olofin ja Eevan lisäksi tyttäret Annan sekä Eevan. Seuraavana vuonna 1852 toukokuussa tulee surua perheeseen. Vasta puolivuotias perheen tytär Eeva Stiina menehtyy tulirokkoon. Samana vuonna Olof ja Eeva perheineen sitten siirtyvät samalla Sänkimäen kylällä, nyt torppareiksi tilalle nro 2 Paavolaan. Näin Olof tekee torpparisopimuksen Paavolan tilan talollisen isännän Pohl Pitkäsen kanssa. Pohl Pitkäsen veli Arvid asusteli myös tällä Paavolan perintötilalla, joten sopimuksia hinkattiin varmasti keskenäänkin. Torppareina olo Sänkimäen Paavolassa Olof Toivasen perheessä alkoi.

Torppariaika Paavolassa kestää muutaman vuoden. Vuonna 1853 perheeseen syntyy Paavolan torpassa tytär Maria Lovisa. Vuonna 1854 Olof ja Eeva perheineen päättävät torpparisopimuksen Pohl Pitkäsen kanssa. Näin saman vuoden aikana perhe siirtyy samalla kylällä, tilalle nro 10 Heikkilään itsellisiksi. Heikkilästä perhe siirtyy vielä samalla kylällä talollisen Abel Leskisen tilalle nro 14 Tuomalaan lampuodeiksi, kunnes jo vuoden 1857 aikana ovat Kaaraslahden kylällä tilalla nro 1.

 

1853 – 1860

 

Erik Kokkonen  s. 1803 

Puoliso: Maria Ruuskanen s. 1803

Erik Kokkonen syntyy syyskuussa vuonna 1803 Halunan kylässä talollisen Erik Kokkosen ja Walborg Kokkosen pojaksi. Erikin ja Walborgin perhe olisi ollut monilapsinen perhe, mutta surua oli vuosikymmenten aikana liikaa. Heidän perheen lapsista menehtyi jo vuoteen 1820 mennesä 5 lasta. 3 poikaa ja 2 tytärtä. Tyttäret Katarina 5 vuotias  ja Margareta 2 vuotiaana viimeiseksi samana vuonna 1819. Sukuaan jatkamaan ja eloon jäivät kuitenkin lapsista pojat Erik s. 1803 ja Michel s. 1810. Perhe siirtyilee, ollaan myös silloisen Hakkaralan Konttimäessäkin. Isän äiti, poikien isoäitikin seuraili mukana. Viimein vuoden 1820 nurkilla kaikki Kokkosen perheessä olevat muuttavat takaisin Halunan kylään.

Muutamia vuosia ja ehkä jo vuoden 1825 nurkilla perheestä tulee Halunan kylän nro 1 talollisia. Samalla tilalla, eri tilanosilla oli ja asusteli muitakin Kokkosia talollisina. Erik Kokkosen perheen elot Halunalla jatkuivat yhdessä aina vuoteen 1828 saakka. Vuoden 1828 lopuilla joulukuussa perheen poika Erik s. 1803 avioituu Kaaraslahden kylässä työhommissaan olleen piika Maria Ruuskasen (s.1803) kanssa. Erik taisi olla jo talollinen Halunalla, ehkä jo vuodesta 1826 ja hallinnoi nyt ainakin yhtä tilanosaa, todennäköisesti tätä samaa, jossa hänen iäkkäät vanhemmat ja perhe asusteli.

Maria Ruuskanen (s. 1803) oli syntyjään Nilsiän Suojärven kylästä Pekka Ruuskasen (s. 1779) ja Magdaleena Ahosen (s. 1765) tytär. Äiti menehtyy  jo vuonna 1808 kuumeeseen ja isä avioituu uudestaan Walborg Arellin kanssa. Perheen ollessa Kaaraslahden Kinahmissa Maria lähtee työhommiin talollisille. Taisi olla myös Nilsiän kylälläkin piikana aluksi. Vuonna 1824 Maria on jo piikana Hakkaralan Konttimäessä talollisten Rissasten hallinnoidessa tilaa nro 4. Seuraavana vuonna samalla kylällä tilalla nro 1 talollisella Petter Myöhäsellä. Seuraavina vuosina Marian hommat jatkuvat talollisen Johan Ruuskasen tilalla Kaaraslahden Kinahmissa. Aika kuluu ja vuodet vierii Marialla Kaaraslahden kylässä työn merkeissä aina vuoteen 1828 saakka Ruuskasten talollisilla. Samana vuonna Maria Ruuskanen lopettaa piikahommat ja avioituu Halunan kylään, tilanosalle Randala, talollisen Erik Kokkosen kanssa.

Menee muutamia vuosia, Erikin ja Marian perhe kasvaa Halunan Randalassa. Syntyy tytär Anna ja poika Michel. Vuonna 1831 perhe siirtyy ja muuttaa Kaaraslahden kylään Kuuslahteen itsellisiksi, ehkä torppareiksi Suomäen torppaan. Mukana seuraavat myös Erikin vanhemmat. Samana vuonna perheen nuorin tytär Anna menehtyy huhtikuussa kuumeeseen vain reilu 2 vuotiaana. Erikin veli Michel siirtyi jo Niinimäen kylään renkihommiin. Aika kuluu perheessä Kaaraslahdessa tilanumerolla 16 vuosikymmenen lopuille. Perheeseen syntyi useita lapsia lisää. Erik s. 1833, Lena Katarina s. 1836 ja Anna s. 1838

Vuoden 1847 aikana Erik Kokkonen perheineen puolisonsa Maria Ruuskasen ja lasten kanssa muuttavat Sänkimäen kylään itsellisiksi. Erikin vanhemmat jäävät Kaaraslahteen. Seuraavana vuonna 1848 Erik ja Maria siirtyvät Sänkimäen Paavolaan itsellisiksi talollisen Fredrik Pitkäsen tilalle. Erik Kokkonen on näin jo perheineen Fredrik Pitkäsen tilalla Paavolassa ennen torppareiksi tuloaan. Vuonna 1853 Erik perheineen tekee torppari-sopimuksen Paavolan talollisen Fredrik Pitkäsen kanssa ja heistä tulee torppareita tilalle. Muutamien vuosien jälkeen 1850-luvun puolivälin nurkilla perheen jälkeläiset aikuiset tyttäret lähtevät Paavolan torpasta. Myöhemmin Erikin puoliso ja perheen äiti Maria Ruuskanen menehtyy kesäkuussa 1855 vilutautiin. Erikin ja  Marian poika Michel on vielä mukana ja avioituu Margareta Pitkäsen kanssa. Michel tulee olemaan vuosikymmenen lopuille puolisoineen Paavolassa torppareina isänsä torpassa. Torppari ja perheen isä Erik Kokkonen menehtyy vuonna 1862 59 vuotiaana malariankin tapaiseen horkkaan tai vilutautiin. Näin Kokkosten torppariaika Paavolassa päättyy.

 

1862 – 1870                   

     

Pitkänen Ivar s. 1823                         

Puoliso: Anna Väänänen s. 1829

 

Ivar Pitkänen oli Sänkimäen talollisen David Pitkäsen (s. 1796) ja Kristiina Lyytisen (s. 1797) poika. Isä David menehtyy Iivarin ollessa vasta vuoden ikäinen. Iivarin leskiäiti Kristiina Lyytinen avioituu jo seuraavana vuonna 1825 uudestaan, Sänkimäen Heikkilän talollisen pojan Thomas Anderson Pitkäsen kanssa. Aika kuluu Heikkilässä seuraavaan vuosikymmeneen. Ivar Pitkäsen äiti Kristiina Lyytinen menehtyy Heikkilässä 1830-luvulla kesäkuussa 1833. Thomas avioituu uudestaan Anna Hakkaraisen kanssa ja perhe siirtyy Sänkimäen Kopolan tilalle vuonna 1835. Thomas Pitkänen kuitenkin menehtyy jo parin vuoden päästä lokakuussa 1837. Ivar Pitkänen ja äitinsä toisesta liitosta Iivarille sisareksi syntynyt Helena Pitkänen (s.1832) muuttavat yhdessä vuonna 1843 Pajujärven kylään tilalle nro 13 Lyytilään piika- ja renkihommiin. Vuodet vierii Pajujärvellä Iivarilla renkihommissa, kunnes vuonna 1848 hän siirtyy Siikajärven kylään ja tilalle nro 1 Mäntymäelle Pöyhösten tilalle työhommiinsa. Mutta jo seuraavana vuonna Iivari muuttaa taas. Nyt Sänkimäen kylään tilalle nro 11 Mäkelään talolliselle Mats Pitkäselle rengiksi. Samalla kylällä Sänkimäessä samaan aikaan, asustelee myös Kopolan tilalla talollisen Väänäsen perheessä tytär Anna (s. 1829). Eipä mennyt kovin pitkään, niin Iivari Pitkänen avioituu jo seuraavana vuonna Anna Väänäsen kanssa.

Anna Väänänen oli Reittiön Väänäsiä. Hän oli syntynyt 14.3.1829 Reittiöllä talollisen Erik Väänäsen (s.1798) ja Brita Dufvan (s.1800) tytär. Isänsä oli Reittiön kylän tilan nro 3 Pyören toisen osatilan talollinen perheineen. Vuonna 1844 Erik Väänänen perheineen muuttaa talollisiksi Sänkimäen kylään tilalle nro 9 Kopolaan. Reittiön nro 3:n tilaa jää kokonaisuudessaan hallinnoimaan Lars Hanson Väänänen. Anna asustelee Kopolassa vanhempiensa tilalla koko 1840-luvun. Anna pääsi ripille 1845 ja vuosikymmenen lopuilla kohtaa samalla kylällä, Mäkelän tilalla renkinä olleen Ivar Pitkäsen. Vuonna 1850 heidät vihitään.

Iivari ja Anna vihitään 14 päivä heinäkuuta ja samalla Iivari muuttaa vävypojaksi Annan kotitilalle Kopolaan. Vuodet etenee Kopolassa ja perhe kasvaa lähivuosina, pojalla Erikillä (1851) ja tyttärellä Eevalla (1852). Vuonna 1853 Iivari perheineen siirtyy Annan kotitilalta Sänkimäen Mäkelään talolliselle Mats Pitkäselle torppareiksi. Torppariaika Mäkelässä kestää melkein 10 vuotta. Vuonna 1862 perhe siirtyy Mäkelästä samalla kylällä Paavolan kantatilalle talolliselle Pohl Pitkäselle torppareiksi. Perhe oli kasvanut suureksi, lapsia oli 8,  5 tytärtä ja 3 poikaa. Torpparina Paavolassa Iivari Pitkänen on perheineen 1860-luvun loppuun saakka vuoteen 1870. Silloin torppariaika Paavolassa loppuu. Pikku hiljaa torpasta lähtevät myös vanhemmat lapset tyttäret, muuttaessaan 1870-luvun alussa toisaalle. Iivar ja Anna ovat jo iäkkäämpinä eläessään perheineen  jatkossa Sänkimäessä.

 

1862 – 1893 (1897)                     

    

Kokkonen Pohl s. 1837

Puoliso: Anna Ruuskanen s. 1836

 

Pohl Kokkonen oli silloisen Hakkaralan Konttimäestä Henrik Kokkosen poika. Äitinsä oli Helena Rosilainen. Isä ja äiti olivat aikoinaan Sänkimäen Paavolassa torppareina, mutta siirtyivät myöhemmin 1834 aikoihin Konttimäkeen torppareiksi. Näin sitten Konttimäessä 1830-luvulla torpassa Zachelan tilalla 16 päivä tammikuuta vuonna 1837 syntyy Henrikille ja Helenalle poika Pohl. Perheessä oli silloin jo useita lapsia. Myöhemmin perhe viilettää jo Kaaraslahden kylässä. He asustelivat myöskin itsellisinä 1840-luvulta Kaaraslahden Kuuslahdessa. Seuraavan vuosikymmenen alkaessa pojista Pohl Kokkonen (s. 1837) siirtyy ja muuttaa perheensä luota vuonna 1852 Sänkimäen kylään ja siellä tilalle nro 2 Paavolaan talolliselle Fredrik Pitkäselle rengiksi. Pohl oli myös talollisen Fredrik Pitkäsen veljen Erik Pitkäsen tilanosalla Paavolassa renkinä. Pohl Kokkonen on pitkään Sänkimäen kylässä renkinä. 1850-luvun lopuilla Pohl Kokkonen on renkinä Fredrik Hakkaraisella tilalla nro 3 Jussilassa. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1861 Pohl avioituu Jussilan renkinä 26.12.1861, silloin Koivumäen kylässä piikana olevan Anna Ruuskasen kanssa. Annalla oli aiemmin samana vuonna syntynyt avioton lapsi, poika Erik Johan. Mutta, puoliso Pohl Kokkonen oli tunnustanut lapsen omakseen.

Anna Lovisa Ruuskanen oli syntyjään heinäkuussa vuonna 1836 Kaaraslahdessa David Ruuskasen ja Anna Räsäsen tytär. Vanhempiensa ollessa 1850-luvulla perheineen torppareina Kaaraslahdessa tilalla nro 19 Aarolassa Johan Kempen hallinnoimalla tilalla, tytär Anna Ruuskanen lähtee vuonna 1858 piikahommiin Kuuslahden kylään tilalle nro 1. Sitä hallinnoi kauppa- ja raatimies O.W. Roering, jolla oli töissä torppareita ja muuta väkeä yllin kyllin. Hän oli mukana myös Pajukosken myllyn kiemuroissa. Olihan Roeringien Kuuslahti ja Sänkimäen kylä, sekä Pitkästen tilat ns. naapureina, Ventojoen eroittaessa kyliä juuri Pajukoskenkin alueilla. Tätä Roeringien tilaa kutsuttiin yleisesti silloin myös Kuuslahden kartanoksi. O.W. myös menehtyi näinä aikoina... Anna tulee Kuuslahden kylään, Roeringien Kuuslahden tilalle, torpparille Christer Kinnuselle piiaksi. Annan vanhemmat tulevat myös olemaan myöhemmin 1860-luvulla Kuuslahdessa muonarenkeinä. Annan piikomisvuodet Kuuslahdessa loppuivat vuonna 1860. Hän muuttaa maisemaa. Vuonna 1860 alkavat piikatyöt Koivumäen kylässä tilalla nro 2 talollisella David Ruuskasella. Seuraavana vuonna 1861 Anna avioituu Pohl Kokkosen kanssa, joka oli silloin Sänkimäen Jussilassa renkinä.

Jo seuraavana vuonna avioitumisestaan, 1862 Pohl Kokkonen puolisonsa Anna Ruuskasen kanssa perheineen aloittavat torppareina Sänkimäen kylän Paavolassa talollisilla Fredrik Pitkäsellä ja hänen veljellään Wilhelmillä. Pohl Kokkosen perheen torppariaika tulee kestämään Paavolassa harvinaisen pitkään. Aiemmin muutama vuosikymmen sitten, torpparisopimuksia purettiin kiivaaseen tahtiin Paavolassa. Nyt, Pohl Kokkosen torppariaika Paavolan kantatilalla tulee jatkumaan aina 1890-luvun puoliväliin saakka. Isäntiäkin vaihtui tilalla välillä. Pohlin ja Annan perheeseen syntyi useita lapsia, poikiakin kolme. Tytär Maria Lovisa (s. 25.5.1872) avioitui vuonna 1891 David Halosen kanssa Kasurilaan.

Torppariaika Kokkosten perheellä Paavolassa loppuu viimeistään vuonna 1897. Vielä 1890-luvulla saattoi Pohl Kokkosen vanhin poika Erik Johan ehtiä olla torpparinakin perheessä Paavolassa, isänsä jäädessä sivummalle.. Vuonna 1897 Paavolaan Kokkosten jälkeen torppareiksi tulevat Korhoset.

Jo ehkä iäkkäätkin vanhemmat, Pohl Kokkonen puolisonsa Anna Ruuskasen kanssa perheineen, jossa edelleen aikuiset pojat  Erik (s.1861), Paavo (s.1867) ja Karl (s.1870), siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 14 Tuomalaan.

Tuomalassa tätä tilanosaa hallinnoivat Pekka Hyvärisen perilliset, jonne Pohl Kokkosen ja Anna Ruuskasen pojista Erik tulee lampuodiksi. Muu perhe asustelee jatkossa mukana Tuomalassa.

 

1861 – 1870 

                        

AdamVenäläinen  s. 19.5.1829 

Puoliso: Anna Pitkänen s. 10.3.1830 

 

Adam Venäläinen oli syntyjään isänsä Adam Venäläisen ja Brita Timosen poika. Adamin vanhemmat olivat aikoinaan 1820-luvulla Kuopion Väänälän kylässä renkihommissaan, kunnes muuttavat ja tulevat vuonna 1827 Nilsiään. Perheessä olivat matkassa jo pienet lapset, tyttäret Anna (s.1822) ja Ingeborg (s.1825). Isä Adam Venäläinen Brita puolisonsa kanssa perheineen tulevat muuttokirjalla marraskuussa vuonna 1827 Nilsiään ja Sänkimäen kylään. Siellä Paavolan kantatilalle torpparin Pohl Rosilaisen luokse. Torppari Pohl Rosilaisen puoliso oli Anna Maria Venäläinen, joka oli isän, Adam Venäläisen sisko. Näin ehkä, sisaruksien kesken oli syvempääkin yhteyttä ja he pitivät toisistaan vielä aikuisenakin huolta.

Adam ja Brita elelevät Sänkimäessä itsellisinä pitkään 1840-luvulle saakka. Sinä aikana perhe kasvaa, poika Adam syntyi jo vuonna 1829. Vuotta aiemmin oli kuitenkin surua perheessä, kun poika Henrik menehtyi vain kahden kuukauden ikäisenä hinkuyskään. Eikä siinä kaikki.. Äiti Brita Timonen oli sairastunut vakavasti käsistään. Oliko sitten tapaturma tms. Voidaan olettaa, että käsivammat olivat suuret, kun lapsiakaan ei enää syntynyt Adam-pojan jälkeen. Hankalaa on varmasti ollut eläminen äidillä lapsiperheessä…

Vuosikymmenet etenee ja perheen vanhin lapsi, tytär Anna muuttaa ja lähtee perheestä vuonna 1842 piikahommiinsa Kaaraslahden kylään ja siellä tilalle nro 7. Taas poika Adam tekee välillä renkihommia kylällä ja jatkaa kuitenkin perheessä eloaan. Vuonna 1847 perhe muuttaa Jussilan kantatilalle talolliselle Fredrik Hakkaraiselle torppareiksi. Perheen poika Adam (s.1829) pääsee ripille 1849 ja ei aikaakaan kun tulee vuosi 1850 ja Adam avioituu Sänkimäessä. Saman kylän kantatilalla nro 1 Lassilassa talollisella Lars Pitkäsellä piikatöissään olevan Anna Pitkäsen kanssa.

Anna Lovisa Pitkänen (s. 10.3.1830) oli Hakkaralan kylän talollisen Mats Pitkäsen ja Magrareta Martikaisen tytär. Myöhemmin perhe on jo itsellisinä tilalla. Perhe liikkuu Hakkaralassa, käytiinkö peräti Toivalassakin... Vuonna 1832 he ovat jo Hakkaralassa nro 6 Alatalon tilalla. Siellä Annan vanhemmat alkavat miettiä muuttoa Nilsiään ja sen he tekevätkin. Vuonna 1834 tammikuussa perhe suuntaa muuttokirjalla Nilsiään ja Sänkimäkeen itsellisiksi. Aika kuluu Sänkimäessä seuraavalle vuosikymmenelle. Vuonna 1847 tytär Anna lähtee perheestä työhommiinsa Kaaraslahden kylään tilalle nro 12 Piedikkälään. Siellä Piedikkälän osatilan talolliselle Pohl Rissaselle.

Pari vuotta kestää työt Annalla Pohl Rissasella, kunnes hän muuttaa vuonna 1850 Sänkimäen kylään. Sänkimäkeen Anna tulee töihin Lassilan kantatilan talolliselle Lars Pitkäselle. Samana vuonna Anna tapaa heti kohta samalla kylällä Sänkimäessä Jussilan kantatilan torpparin pojan Adam Venäläisen. Loppuvuodesta 15 päivä joulukuuta vuonna 1850 Adam Venäläinen ja Anna Lovisa Pitkänen avioituivat. Näin sitten samaan aikaan Anna muutti Adamin luokse Jussilan torpan maille. Vuosikymmen etenee Jussilassa Adamin ja Annan perheessä. Lapsiakin tulee ajoittain perheeseen. Adamin vanhemmat asustelevat myös Jussilassa samassa torpassaan.

Vuonna 1858 Adam ja Anna perheineen siirtyvät pois Jussilasta Adamin vanhempien luota. Perhe muuttaa samalla kylällä tilalle nro 5 Heikkilään, torppareiksi talollisen Johan Lyytisen hallinnoimalle tilalle. Heikkilässä oli siihen aikaan useita muitakin torppareita. Mutta Adam Venäläinen perheineen ei kuitenkaan montaa vuotta Heikkilässä viihtynyt, vaan he muuttavat jo vuonna 1861, torppareiksi Sänkimäen Paavolan tilalle. Siellä isäntänä häärii talollinen Pohl Pitkänen.

Paavolassa Adam ja Anna ovat torppareina 1860-luvun puolivälin seutuihin saakka. Pieniä lapsia oli jo monia ja lisää oli tulossa.. Viimein vielä 1869 he ovat kuitenkin Sänkimäessä Paavolassa torpassaan, mutta ehkä jo itsellisinäkin. Näin torppariaika Paavolan kantatilalla tulee päätökseen. Lapsia tulee vielä myöhemminkin lisää ja elämä jatkuu perheessä. Adamin ja Annan  perhe kasvoi avioliiton alkaesta vuosikymmenten aikana peräti 8:lla lapsella. Adam Venäläisen myöhäisempään elämään mahtui kaikenlaista kommellusta. Hän menehtyy vuonna 1886 vankilassa Helsingin "Sörkassa". Anna Lovisan elot jatkuivat vielä vuosisadan loppuun saakka.

 

 1867 - 1868

 

Ruuth Petter s. 18.7. 1819        

Puoliso: Eva Stina Heikkinen s. 8.3.1819

                                                           

Petter Ruuth oli Lovisa Ulrika Ruuthin avioton poika. Äitinsä Lovisa oli syntyjään Joroisista, Abraham Ruuthin ja Katarina Lindin tytär. Ruuth-suku oli vanhaa Rantasalmen Kerisalon Joroisten Ruuth-sukua ja Lovisa todennäköisesti varakkaammasta perheestä vielä silloinkin. Lovisa oli nopeita siirtymiä ja muuttoja paikasta toiseen harrastava nainen. Välillä ei kirkonmiestenkään toimesta tiedetty edes missä liikkui, oliko edes samalla kylälläkään, missä merkittiin asuvaksi. Lovisa muuttaa ja liikkuu aikuiseksi tultuaan.

Lovisan ollessa piikana 1810-luvulla Rantasalmella Sallilassa, hän hakee muuttokirjan Viipuriin. Mutta eipä muuttanutkaan Viipuriin, vaan muuttaa samalla kirjalla 3 päivä heinäkuuta vuonna 1814 Kuopioon Savilahden kylään ja todennäköisesti siellä piikahommiinsa Savilahden kartanoon. Vuodet kuluu, poika Peter syntyy vuonna 1819 Lovisan asuessa todennäköisesti Kuopiossa. Mutta Peterin syntymäpaikkana olisi ollut Muuruvesi. Kävikö Lovisa pikaisesti synnyttämässä Peterin siellä? Peter saa myöhemmin sisaren äitinsä Lovisan synnyttäessä toisen aviottoman lapsensa Albertinan tammikuun lopuilla vuonna 1823. Albertina syntyy äitinsä Lovisan ollessa ja asuessaan Peterin kanssa Kuopion Haminanlahdessa. Mutta, Lovisa taisi taas pikaisesti käydä muualla synnytystalkoissa, ehkä juuri kotipuolessa Joroisissa. Papin merkinnöissä on mainintaa ”synnyttänyt lapsen Joroisissa 29.1.1823”. samaten kerrotaan, että Lovisa ”oleskelee kaupungissa, mutta käy kyläkunnalla”. Vuonna 1822 ei pappi ja muu porukka tiennyt edes minne hän oli lähtenyt tai muuttanut.. Peterin sisko Albertina menehtyy kuitenkin jo seuraavana vuonna 1824.

Myöhemmin vuonna 1826 Peter saa veljen. Lovisalle tulee kolmas avioton lapsi, poika Anders 15.5.1826. Rippikirjoissa mainitaan Andersille syntymäpaikaksi Tuusjärvi sekä myös kastetuissa kuitenkin Tuusniemi.. Hän syntyy kuitenkin Kuopion Haminanlahdella. Aina ei siis välttämättä tiedetty varmuudella missä perhe liikkui ja olihan kirkonkirjoissakin välillä hieman epäselvyyksiä. Tuusjärvellä oli ja asusteli kyllä Ruuth-sukua muitakin, rusthollareina jne. Saattoiko Lovisalla myös olla yhteis-eloa heidänkin kanssaan.

Seuraavalla vuosikymmenellä Peter kuitenkin muuttaa 18 vuotiaana pois Kuopiosta. Hän ottaa muuttokirjan Kuopiosta Viitamäen kylään vuonna 1837. Siellä hän touhuaa renkihommissaan parisen vuotta. Samaan aikaan äiti Lovisa nuoremman poikansa Andersin kanssa asustelivat muualla. Tulee vuosi 1839, Peter Ruuth muuttaa Viitamäestä Tuusjärvelle ja siellä tilalle nro 1. Tilalla on sattumoisin myös Peterin nuori veli, vain 14 vuotias Anders. Oliko perheessä sattunut jotakin, koska Anders oli noinkin nuori. Äidistä ei ollut tietoakaan ja Peter tuli näin ehkä auttamaan vanhempana nuorempaa veljeään? Petter Ruuth on Tuusjärvellä veljensä Andersin kanssa renkinä vuoden päivät. Seuraavana vuonna 1840 Peter siirtyy takaisin Viitamäen kylään ja siellä tilalle nro 3. Veli Anders jää jo hieman vanhempana Tuusjärvelle renkihommiinsa. Anders kuitenkin menehtyy myöhemmin, kuumeeseen vain 18 vuotiaana samalla kylällä vuonna 1843. Aiemmin vuonna 1842 toukokuussa Peterin ollessa Viitamäen kylässä, hän muuttaa Nilsiään. Ja siellä rengiksi Muuruvedelle tilalle nro 1, jota hallinnoivat talolliset Miettiset. Pian hän on jo Murtolahdessa tilalla nro 6 talollisilla Taskisilla. Jatkossa vuonna 1846 Peter Ruuth aloitti työt samalla kylällä tilalla nro 1, jonka talollisia olivat Iivanaiset.

Tulee vuosi 1847 ja Peter ystävystyy Murtolahdessa tilan nro 4 Rouhialassa olleen torpparin tyttären Evan kanssa. Samana vuonna lokakuussa mennään vihille ja Peter muuttaa vävypojaksi Evan kotitorpan maille Rouhialan Saramäkeen, jossa Evan leskiäiti hoiteli arkea. Evan isä oli menehtynyt jo vuosikymmenen alussa, mutta torppariperheessä oli myös Eva Stinan vanhempi veli Peter, joka ilmeisemmin pyöritteli torppaa. Peter Ruuth perheineen asustelevat itsellisinä vuosikymmenen puoliväliin torpan mailla.

Vuonna 1855 Peter Ruuth ja Eva Stina Heikkinen siirtyvät Murtolahdesta Kaaraslahden kylään. Siellä torppareiksi tilalle nro 18 Hukkakankaalle talollisen Sven Hakkaraisen tilanosalle. Tilaa pyöritteli lampuotina Henrik Pitkänen ja jossa oli lisäksi myös pari muuta torpparia, David Ollikainen ja Olof Korhonen. Avioliiton alusta saakka lapsia oli tullut perheeseen peräti seitsemän, joukossa tyttäriä kuitenkin enemmistö. Peter Ruuthin perheen torppariaika Hukkakankaalla kestää jo pitkään, vuoteen 1867. Tämän jälkeen Peter Ruuth ja Eva Stina perheineen muuttavat Sänkimäen kylään ja tilalle nro 2 Paavolaan torppareiksi edesmenneen talollisen Fredrik Pitkäsen tilanosalle, jota pyöritteli leskiäiti Katarina Kokkonen poikineen. Mutta, pitkään ei Peter Ruuth torpparina Paavolassa ollut. Hän menehtyy jo seuraavana vuonna. Merkinnät siitä kertovat hänen menehtyneen Lapinlahdella noin 50 vuotiaana vuonna 1868. Pahat kuolin- ja katovuodet olivat valtakunnassa juuri menossa ja ihmisiä menehtyi sankoin joukoin. Peterin ja Eva Stinan vielä nuori tytär Katarinakin menehtyi samana vuonna. Peter Ruuthin torpparina elo Paavolassa loppuu. Muu perhe asustelee jatkossa vielä Sänkimäessä.

- Arkistotiedot

- Kaija Kainulaisen tiedonannot

 

1876 – 1892                       

Ollikainen Sylvester s. 25.1.1839

Puoliso: Maria Kokkonen s. 12.10.1828.

Sylvester oli vanhempiensa Lars Ollikaisen ja Anna Carin Pekkarisen vuonna 1839 syntynyt poika. Perheeseen kuului myös useita muitakin lapsia. Vanhemmat elelevät perheineen jo torppareinakin Koivumäen kylässä aina vuoteen 1846, jolloin perheen äiti Anna Pekkarinen menehtyy vain 36 vuotiaana  pöhöön. Torppari-isä Lars Ollikainen kuitenkin yksin kasvattaa jatkossa lapsiaan aikuisiksi. Lars Ollikainen ja koko perhe muuttaa vuonna 1850 Kaaraslahden kylään tilalle nro 18 itsellisiksi. Myöhemmin ovat samalla kylällä, myös tilalla nro 26.

1850-luvulla Sylvesterin ollessa jo 16 vuotias nuori, hän lähtee 1855 renkihommiin kylällä. Ensimmäiseksi saman kylän tilalle nro 18 Hukkakankaalle torppari David Ollikaiselle rengiksi. Torppari David Ollikainen saattoi olla myös sukuakin.. Tilalla oli myös monia muitakin torppareita. Hukkakangas oli suuri tila ja talollisten Hakkaraisten omistuksessa, jota Henrik Pitkänen lampuotina silloin pyöritteli. Näin ollen myös paljon työväkeä varmasti tarvittiin. Muutama vuosi ja vuonna 1858 Sylvesterin työt jatkuvat saman kylän tilalla nro 16 Tiiholassa. Seuraavalla vuosikymmenelle Sylvesterillä riittää töitä Kaaraslahden kylässä eri tilanosilla. 1860-luku lähenee loppuaan Sylvesterin ollessa töissään Kaaraslahdessa nro 22 Ruuskalan tilalla, toisella osatilalla, jota hallinnoivat Hollenderit. Sieltä hän muuttaa vuonna 1870 Kuuslahden kylään tilalle nro 2 Kolmisoppiin Peter Asikaiselle rengiksi. Seuraavana vuonna 1871 ollaan jo saman kylän tilalla nro 3 Asikkalassa torpparilla David Leskisellä renkinä. Torppari Leskinen oli Kuuslahden talollisen Henrik Asikaisen torppari. Vuonna 1872 Sylvester on jo Koivumäen kylässä renkinä, kunnes tulee takaisin Kaaraslahden Tiiholaan vuonna 1873. Sylvester avioituu seuraavana vuonna, 19.7.1874 Kaaraslahdessa renkinä ollessaan noin 35 vuotiaana, lesken Maria Kokkosen kanssa.

Maria Kokkonen oli Henrik Kokkosen ja Helena Rosilaisen vuonna 1828 syntynyt tytär. Marian syntymän aikaan hänen vanhempansa olivat Sänkimäessä Paavolan kantatilan torppareita, jossa Erik Pitkänen oli silloin sillä tilanosalla talollisena. Marian vanhempien torppariaika loppuu Paavolassa vuoden 1833 aikoihin, jolloin perhe siirtyy Kaaraslahden Kinahmiin ja sieltä jo pian Hakkaralan Konttimäkeen Zacheuksien Zacheelaan torppareiksi. Myöhemmin 1840-luvulla perhe on jo itsellisinä Kaaraslahden Kuuslahdessa.

Maria on 17 vuotias ja päättää lähteä itsenäistymään. Hän muuttaa vuonna 1845 perheensä luota Sutelan kylään piiaksi. Siellä tilalle nro 1 Varpasenmäkeen talolliselle Hemming Sutiselle töihin. Jatkossa Maria tekee piikatöitään eri kylissä, eri talollisilla. Vuosikymmen vaihtuu ja Maria löytää tiensä Koivumäen kylään tilalle nro 3. Vuonna 1854 hän matkaa Pajujärven kylään tilalle nro 3 talolliselle Anders Jäppiselle piikatöihin. Vuosi kuluu Pajujärvellä ja Maria ottaa uuden pestin vuonna 1855 Lukkarilan kylästä tilalta nro 10 Hirvimäeltä, jossa talollisena isäntänä häärii Hemming Svänninen. (Marian tuleva puoliso Johan Gås oli myös ollut 1850-luvulla renkinä samalla tilalla jonkin aikaa, ehkä tunsivat entuudestaan..) Keskinäiset sopimukset talollisen isännän kanssa Hirvimäellä tulevat vuoden päästä päätökseen ja Maria Kokkonen siirtyy toisaalle. Nyt hän ottaa pestin Koivumäen kylään. Vuodesta 1856 Maria on Koivumäessä nro 3 Hartikkalassa piikana aina seuraavaan vuoteen 1857. Sinä vuonna Maria Kokkonen avioituu ensimmäisen kerran, Lapinlahden Mikkajärvelle leskipuoliso Johan Gåsin kanssa. Johan Gås oli aiemmin aviossa Anna Vepsäläisen kanssa, mutta kun Anna puoliso kuoli toukokuussa 1856, avioitui Johan uudestaan Maria Kokkosen kanssa jo seuraavana vuonna. Pieniä lapsia oli perheessä ja Marian kanssa niitä tuli kaksi lisää, tyttäret Johanna 2.12.1857 ja Lovisa 29.8.1864. Murhettakin oli. Poika Wilhelm syntyi tyttäriensä väliin 1.1.1861, mutta menehtyi jo vuoden ikäisenä hermokuumeeseen vuonna 1862. Murheita riittää jatkossakin. Marian puoliso Johan Gås menehtyy keuhkotautiin vuonna 1865. Näin Maria elelee jatkossa leskenä Lapinlahdella lasten kanssa vielä seuraavalle vuosikymmenelle. Vuonna 1874 19 päivä heinäkuussa hän avioituu Sylvester Ollikaisen kanssa. Muuttaa samalla tyttärensä Lovisan kanssa Lapinlahdelta Nilsiään Kaaraslahteen Sylvesterin luokse. Marian synnyttämä vanhempi aikuinen tytär Johanna muutti jo aiemmin Lapinlahdelta Koivumäen kylään piikahommiinsa. Vuosia menee Kaaraslahden Tiiholassa Sylvesterin ollessa siellä renkihommissa Marian ja perheensä kanssa.

Vuonna 1876 Sylvester ja Maria siirtyvät Sänkimäen kylään tilalle nro 2 Paavolaan. Marian vanhemmat olivat aikoinaan olleet juuri Paavolassa torppareina, joten Marian entisille tutuille maille ehkä vielä saapuivat. Tosin Maria oli vain viisi vuotias silloin.. Sylvester ja Maria tekevät torpparisopimusta edesmenneen talollisen Fredrik Pitkäsen lesken Karin Kokkosen ja perillisten kanssa. Näin Sylvesteristä tulee perheineen Paavolassa torppari pitkäksi aikaa. Paavolassa oli samoihin aikoihin toinenkin torppari, Lars Pennanen. Hän oli viereisen tilan talollisen Pohl Pitkäsen torpparina. Samoja kanssakäymisiä oli varmasti heilläkin. Mutta sopimukset isäntien kanssa pitivät heidätkin tavallaan, ainakin vähän omissa oloissaan taloissaan torpissaan, isäntiensä mailla. Vuodet kuluu Sylvesterillä ja Marialla torppareina. Lapsia ei perheeseen tiettävästi enää tullut, mutta elämä jatkaa kuitenkin aikaansa. Perhe elää, aina vuoteen 1891 Paavolassa torppareina. Murheita tulee. Sylvesterin puoliso Maria Kokkonen menehtyy kuumeeseen 63 vuotiaana toukokuussa vuonna 1891. Sylvester avioituu kuitenkin uudestaan vielä reilu viisikymppisenäkin. Joulukuussa, lesken Eva Stina Kuosmasen kanssa. Olihan mukavampi varmasti elää jatkossa jonkun kanssa kaksin ja leskinä samoilla menneillä murheillaankin. Samalla sitten jo seuraavan vuoden aikana loppuu Sylvester Ollikaisen torppariaika Sänkimäen Paavolassa. Torppari tulee vaihtumaan Paavolassa tällä tilanosalla…

 

1876 – 1888          

               

Pennanen Lars s. 18.6.1831                       

Puoliso: Martha Lena Pitkänen s. 28.2.1825.

 

Lars Pennanen syntyy vuonna 1831 Sänkimäen talollisten Johan Pennasen ja Anna Leskisen pojaksi. Siihen aikaan Larsin vanhemmat olivat talollisina Sänkimäen nro 14 Tuomalan osatilalla. Larsin äidin Annan vanhemmat olivat järjestelleet heille tilanosan Tuomalasta, tavallaan perintönä. Lapsia syntyi heille muitakin, kuin vain Lars, mutta osa menehtyi jo nuorina. Aika kuluu Larsilla vanhempiensa tilalla Tuomalassa 1850-luvun alkuun. Vuonna 1853 kesäkuussa Lars avioituu leskenä olleen Marta Lena Pitkäsen kanssa ja Marta Lena muuttaa samalla Tuomalaan Maria tyttärensä kanssa.

Marta Pitkänen oli Sänkimäen Paavolan toisen osatilan silloisten talollisten Erik Pitkäsen ja Katarina Julkusen vuonna 1825 syntynyt tytär. Marta Lenalla oli useita sisaruksiakin, mutta monet heistäkin menehtyi jo nuorina, yleisesti mainittuihin kuumeisiin.

Marta Lenan asuessa kotitilallaan Paavolassa, vuosien 1845-1846 aikoihin hän tutustui viereisestä kylästä Kaaraslahdesta kotoisin olevan Anders Räsäsen kanssa (s.1820). Anders oli silloin renkinä tilan nro 21 Heikkilän osatilan talollisella Olof Räsäsellä, joka oli Andersin veli. Vuoden 1846 helmikuussa Anders ja Marta Lena avioituvat. Avioitumisensa jälkeen Anders muuttaa Marta Lenan kotitilalle Paavolaan. Samoihin aikoihin viimeistään vuonna 1847 heistä tulee siellä torppareita Marta Lenan isän hallinnoimalla tilalla. Lapsiakin tulee heti perheen torppaan. Poikalapsi Erik Johan, joka menehtyy samana vuonna hinkuyskään seuraavassa kuussa syntymästään. Syntyy tytär Maria Christina vuonna 1847 ja poika Anders 1849. Mutta jo samana vuonna vain pari viikkoa pojan Andersin syntymästä, perheen isä Anders menehtyy 22 päivä huhtikuuta koliikkiin. Näin Marta Lena jatkaa eloaan leskenä kahden lapsensa kanssa kotitilallaan Paavolassa. Vielä lisää murheita.. Vuonna 1852 tammikuussa menehtyy Marta Lenan poika Anders vain 2 ½ vuotiaana hivutustautiin (keuhkotauti).

Tulee vuosi 1853 ja Marta Lena avioituu leskenä saman kylän Tuomalan talollisen pojan Lars Pennasen kanssa. Marta Lena muuttaa avioiduttuaan Lars Pennasen kotitilalle Tuomalaan. Vuosikymmen etenee Larsin ja Marta Lenan asuessa tilalla aina vuoteen 1858. Lapsiakin syntyi Tuomalassa perheeseen. Poika Henrik huhtikuussa 1854. Poika Erik kesäkuussa 1855, mutta hän menehtyi seuraavana vuonna kesällä 1856 tuhkarokkoon. Poika Johan Fredrik syntyi vielä huhtikuussa 1858. Johan Fredrikin syntymän aikoihin vuonna 1858 perhe siirtyy Tuomalasta talollisiksi Koivumäen kylään ja siellä tilalle nro 2. Matkaan lähtivät myös Lars Pennasen vanhemmat. Koivumäessä he asettuvat tilan nro 2 Ruuskalan osatilalle talollisiksi. Silloin Ruuskalassa oli kolme eri tilanosaa talollisineen. Ensimmäisellä David Ruuskanen, toisella Lars perheineen ja kolmannella Abraham Hartikainen. Ruuskalassa ei pitkään viihdytty. Jo vuosikymmenen vaihteissa oli muutettu pois. Lars Pennasen vanhemmatkin muualle. Ehkä käväisty myös Kuopiossakin. Mutta jo 1860-luvun alkuvuosina 1861 – 1862 Lars Pennanen Marta Lenan kanssa perheineen ovat Sänkimäessä tilalla nro 5 Heikkilässä ja siellä talollisen Johan Lyytisen tilanosalla torppareina. Torppariaika Heikkilässä kestää vuosikymmenen lopuille. Vielä ovat itsellisinä Heikkilässä jonkun aikaa, ennen kuin siirtyvät samalla kylällä Lassilan kantatilalle 1870 nurkilla.

Lassilassa perhe on muonarenkeinä eri isäntien alla, Johan Suhosellakin, aina vuosikymmenen puolivälin seutuun saakka. Vuonna 1876 Lars Pennanen ja Marta Lena siirtyvät perheineen Sänkimäen Paavolaan torppareiksi. Torppareiksi Paavolassa talollisen Pohl Pitkäsen tilanosalle. Perheessä oli vielä mukana jo aikuisuuteen tuleva poika Juho, Marta Lenan tyttären Marian avioituessa jo 1870-luvun alussa Konttimäkeen Pekka Rissasen kanssa. Poika Henrik (s.1854) avioitui 1877 Johanna Rissasen kanssa (s.1858) ja asusteli vielä perheineen vanhempiensa mukana Paavolassa.

Vuosikymmen etenee Larsin ja Marta Lenan torppariaikaa Paavolassa. 1880-luvulla poika Johan avioituu Anna Kokkosen kanssa vuonna 1881. Näin Larsin ja Marta Lenan Sänkimäen torpassa riitti vilinää myös jälkikasvun kanssa, kun poikien Henrikin ja Johanin perheet torpassa tömisteli. 

Lars Pennasen torpparina oloon Paavolassa mahtui myös vaikeuksia. Vuonna 1888 pihamaalla olleen aitan tulilla kävi tapaturma. Aitta paloi perustuksiaan myöten ja siinä säilytetyt viljat, vaatteet, sekä muu irtain.

Samana vuonna 1888, torpparina ollut isä Lars Pennanen menehtyy lokakuussa 22 päivä keuhkotautiin. Paavolan torpassa elämä jatkui vielä vuosisadan loppuun. Torpparin hommia jatkoi leskivaimo Marta Lena, mutta poika Johan alkoi niistä jo pian huolehtia. Marta Lena Pitkänen menehtyy vuosisadan vaihteissa toukokuussa vuonna 1900 vatsakatarriin. Näin Lars Pennasen ja Marta Lenan torppariaika Sänkimäen Paavolassa tuli päätökseen. Vuosisadan lopuilla tätä Pohl Pitkäsen tilanosaa Paavolassa, kutsuttiin nimeltä "Kauppias Lassi Pekka Pitkäsen tilana".

 

1895 – 1897 

                        

Ropponen Ambrosius s. 1826 k. 1897

Puoliso Lovisa Korhonen s. 1823.

      

Ambrosius oli Kuopion Sulkavan kylässä vuonna 1826 syntynyt, renkinä olleen isänsä Anders Ropposen ja äitinsä Johanna Westergrenin poika. Perhe liikkuu pitkin poikin, välillä Pöljällä, välillä Hamulassa ja Hakkaralassakin. Matka jatkuu mm. Käärmelahteen, kunnes tulevat Nilsiään.

Vanhempiensa ollessa Nilsiän kylässä nro 4 nimismies Bomanin Aution tilalla lampuoteina 1840-luvun alussa, lähtee Ambrosius perheestä 16 vuotiaana  renkihommiin talollisille. Äiti Johannakin oli menehtynyt niihin aikoihin, joten itsenäistymistä Amrosiuskin jo haikaili. Ensin Ambrosius on samalla kylällä varapastori Melartinin luona tilalla nro 1. Siellä aika kuluu vuoteen 1845, jolloin hän oli jo melkein 20 vuotias ja muuttaa seuraavaksi Sutelan kylään. Siellä tilalle nro 14 Urimolahteen Lars Dakerströmille töihin. Matka jatkuu heti seuraavana vuonna, nyt Sänkimäkeen. Ambrosius tulee talollisen Johan Lyytisen tilalle nro 7 Pohjolaan ja tekee ensimmäisen torpparisopimuksensa tämän tilan isännän kanssa. Nyt Ambrosius oli Sänkimäen Pohjolassa torpparina. Pitkään ei Ambrosius torpassaan yksin ollut, vaan avioituu seuraavana vuonna viereisestä kylästä kotoisin olevan torpparin tyttären Lovisa Korhosen kanssa. Torppariaika Pohjolassa jäi avioitumisensa jälkeen hyvin lyhyeksi.

Lovisa oli vanhempiensa Olof Korhosen ja Anna Pietikäisen tytär. Lovisan syntymän aikaan vanhemmat olivat torppareina Kaaraslahden Kinahmissa. Torppariperhe Korhonen elää Kaaraslahdessa ja perhe kasvaa vielä samalla vuosikymmenellä, Lovisa saa lisää sisaruksia. Torpparikontrahtia olivat vanhemmat tehneet ainakin Kaaraslahden tilan nro 13 Lassilan osatilan talollisen David Pietikäisen kanssa. Lovisan vanhempien torppariaika tulee jatkumaan Lassilassa, ainakin pitkälle 1840-lukua. Sillä vuosikymmenellä tytär Lovisa lähtee perheestä ja torpasta.

Vuoden 1841 paikkeilla Lovisa siirtyy viereiseen kylään Sänkimäkeen ja siellä tilalle nro 3 Jussilaan talolliselle Erik Pitkäselle piikahommiinsa. Töitä riittää Erik Pitkäsellä jonkun aikaa, ennen kuin Lovisa siirtyy takaisin Kaaraslahteen, missä vanhempansakin olivat. Siellä Pietikäisillä riittää töitä vuoteen 1845. Pesti loppuu ja samana vuonna hän siirtyy Kaaraslahden nro 5 talollisten Myöhästen tilalle töihin. Vuosi menee näissä merkeissä. Seuraavana vuonna 1846 Lovisa on saman kylän tilan nro 3 Tuovilassa piikahommissa talollisten Kokkaristen tilalla. Vuosi kuluu ja samalla Lovisa tutustuu viereisen kylän nuoreen torppariin Ambrosius Ropposeen. Vuoden 1847 joulukuussa Lovisa Korhonen ja Ambrosius Ropponen sitten avioituivat. Näin Lovisa muutti avioitumisensa jälkeen Ambrosiuksen torppaan Sänkimäen Pohjolaan. Ensimmäinen lapsi syntyy vuonna 1849, tytär Anna Maria, mutta hän menehtyy jo seuraavana vuonna tuhkarokkoon vain reilun vuoden vanhana.

Ambrosius ja Lovisa ovat Pohjolassa torppareina vuoteen 1851 saakka, jolloin he siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 13 itsellisiksi. Mutta eipä mene kauaa kun he tekevät torpparisopimuksen saman kylän talollisen Johan Pitkäsen kanssa, joka oli nyt Jussilan kantatilalla isäntänä. Johan Pitkäsen torpparina Ambrosius on Sänkimäen Jussilassa pitkään. Sillä välillä sattui vähän sitä ja tätä. Perheenlisäystä tuli tasaiseen tahtiin vuoden parin välein pitkin 1850-lukua. Tytär Anna tammikuussa 1851, poika David tammikuussa 1853, tytär Augustina toukokuussa 1855 ja poika Adam helmikuussa 1858. Seuraavalla vuosikymmenellä vielä pojat Anders ja August. Vuonna 1855 Ambrosiuksen torpan tilalta löytyi hiukan enemmän viinaa kuin laki salli, 30-40 kannua. Oli kuuleman mukaan niitä poltellut edellisen joulun aikaan. Käräjiäkin käytiin ja kuin yleensäkin näissä, myös todistajiakin tarvittiin. Torppari Johan Turunen puolisoineen, lukkari Miettinen, torppari Kaipainen ja mylläri Pohl Antikainenkin, joka oli siihen aikaan Kuuslahden Roeringin myllärinä Pajukoskella. Myös talollisen Lyytikäisen tytär Lovisakin pyörähti kuultavana. Taisi Ambrosiukselle kirkollisia nuhteita ja sakkojakin rapsahtaa. Viinan poltosta, kuin myös ylimääräisen ja luvattomankin valmistuksesta yleensäkin, oli käräjillä paljon juttuja tiuhaan tahtiin.

Vuonna 1862 Ambrosius ja Lovisa perheineen lähtevät Jussilasta. He siirtyvät Sänkimäessä tilalle nro 11 Mäkelään lampuodeiksi. Mäkelässä oli toisen osatilan talollisena Mats Pitkänen, jolla oli osakkaana Lars Pitkänen omalla osallaan. Näin Ambrosius tulee Lars Pitkäsen hallinnoimalle tilanosalle lampuodiksi. Ambrosiuksella taisi olla luottosuhteet Pitkäsiin, tai ainakin hän oli jollakin tavalla arvostettu torppari heille. Samoilla isännillä tehtiin töitä, vaikka talollisten siirtymät eri tiloillaan aiheuttivatkin sekaannusta kylällä. Syynä siirtymisiin olivat Pitkästen suvun erilaiset sekavat tilanteet tiloilla perillisillään jne. juuri 1860-luvun vaihteiden jälkeen.

Ambrosius ja Lovisa perheineen pyörittelevät tilaa Mäkelässä vuosikymmenen lopuille, aina vuoteen 1870. Seuraava vuosikymmen alkaa Sänkimäessä, mutta eri tilalla. Perhe siirtyy tilan nro 12 Mattilaan itsellisiksi, jossa oli myös Amrosiuksen veli David perheineen. Aika kuluu Sänkimäessä Mattilassa 1870-lukua. Vuonna 1879 Ambrosius on perheineen Sänkimäessä muonarenkeinä, Paul Pitkäsen tilalla nro 7 Pohjolassa. 1880-lukua mennään Mattilassa ja kylällä milloin loisina, milloin muonarenkeinä, milloin itsellisinäkin, kunnes 1890-luvun puolivälissä vuonna 1895 Ambrosius päättää ryhtyä jälleen torppariksi. Nyt Ambrosius tekee todennäköisen torpparikontrahdin Paavolan isännän Pohl Pitkäsen kanssa. Mutta pitkään ei perhe enää Paavolassa torppareina ollut. Ambrosius Ropponen menehtyy Paavolassa torpparina 70-vuotiaana toukokuussa 1897. Paavolan torppariaikana torpparin vakanssia ja töitä muutenkin teki todennäköisesti jo Ambrosiuksen ja Lovisan perheen poika David puolisonsa Maria Heikkisen kanssa.

Isän Ambrosiuksen menehtymisen aikaan poika David Ropponen siirtyy lampuodiksi Koivumäen kylään tilalle nro 3. Leski Lovisa Korhonen siirtyy myöhemmin Koivumäkeen poikansa Davidin perheen luokse sitten viimeistään seuraavana vuonna 1898. Näin Ambrosius Ropposen aika torpparina Paavolan kantatilalla päättyy.

 

1897 – 1900 …                   

 

Korhonen Ivar s. 24.10.1845

Puoliso Maria Mylläri s. 1.1.1849

 

Ivar Korhonen oli Henrik Korhosen ja Brita Kaisa Keinäsen poika. Isä Henrik oli Sutelan kylässä nro 14 Urimolahdessa renkinä, kunnes avioitui vuonna 1845 talollisen tyttären Brita Keinäsen kanssa Urimalahden kylään. Vuosi siitä ja Ivar sai alkunsa elämään. Seuraavalla vuosikymmenellä Ivarin äiti Brita Keinänen menehtyy Urimalahdessa keuhkotautiin kesäkuussa 1852. Ivarin isä Henrik avioituu uudestaan parin vuoden päästä 1854 Paloisilta kotoisin olevan talollisen tyttären Margareta Kuosmasen kanssa. Myöhemmin isästään Henrikistä tulee myös talollinen Paloisilla tilalla nro 12 Tervalahdessa.

Vuosikymmen vaihtuu ja Ivar aikuistuu. Vuonna 1865 Ivar lähtee Paloisilta vanhempiensa luota työhommiin talollisille. Ensin rengiksi Urimalahdessa tilalle nro 2 talolliselle Ivar Keinäselle, joka oli Ivarin setä. Siellä hommia riittää vuoteen 1869 saakka. Samana vuonna Ivar ottaa uuden pestin, nyt Nilsiän kylästä tilalta nro 14. Siellä Knuutilan tilalta, jossa on aluksi muonarenkinä lampuodilla Johan Pitkäsellä. Samoina  aikoina ollessaan Nilsiän kylällä, tutustuu samalla Knuutilan tilalla olevaan piikatyttöön, joka oli Maria Myllynen. Henkikirjoissa mainitaan Myllynen, mutta kirkon toimesta sukunimeltään Mylläri, joka oli nimenä jo isälläänkin. Myllysiä ja Mylläreitä esiintyy arkistotiedoissa samaan aikaan muitakin. Maria on piikana nimismies Waldenilla, jolla oli torppaa ja maita Knuutilan tilalla. Vuonna 1872 maaliskuussa Ivar ja Maria avioituivat.

Maria oli kotoisin Iisalmesta Thomas Myllärin ja Anna Korhosen tytär. 1860-luvulla perhe oli Iisalmen Ulmalan kylässä tilalla nro 7 lampuoteina, myöhemmin myös itsellisinä. Maria pääsee ripille 1864 ja tuumailee työhommiin jo perheestään. Samana vuonna huhtikuussa Maria hakee muuttokirjan Kiuruvedelle. Siellä hän tulee saapuessaan Koskiksen kylään ja tilalle nro 2 Paloisille talolliselle Samuel Röngälle piikahommiinsa. Vuosia menee Marialla töissään samalla tilalla, aina vuoteen 1868 saakka. Tuli ehkä koti-ikävä ja Maria hakee muuttokirjan kesällä takaisin Iisalmeen ja Ulmalan kylään, missä hänen vanhempansakin olivat. Mutta hän ei tullut kuitenkaan perheeseen, vaan töihin Ulmalaan tilalle nro 9 piiaksi.  Tällä tilalla Väisälässä talollisena oli Johan Kainulainen torppareineen. Talollisen Kainulaisen tilalla asusteli myös kappalainen Erik Eklund perheineen, jolle Maria meni töihin. Siellä oli pari muuta piikaa ja renkikin, joten töitä oli varmasti kaikille.

Tulee seuraava vuosi ja Maria muuttaa ja ottaa uuden työpestin. Nyt Iisalmella keskustan pyörteisiin kauppalaan ja siellä tontille nro 20, jossa asusteli myös eräs Henrik Makkonenkin perheineen. Maria tulee piiaksi Henrik Makkosen perheeseen, joka oli vielä silloin kirjanpitäjä kaupan alalla. Marian työt kirjanpitäjä Makkosen perheessä kestää vuoden loppuun saakka, jolloin hän hakee muuttokirjan Nilsiään. Saattoi Makkonenkin jo suunnitella muuttoa Ulmalaan toisenlaisiin kirjanpitohommiinsa. Henrik Makkonen muuttaakin sitten seuraavana vuonna pois. Vielä vuoden lopuilla hän asusteli kauppalassa perheineen, mutta eri tontilla nro 33 ja Mariakin mukana. Mutta Maria, hän lähtee ja tulee seuraavan vuoden alussa tammikuussa Nilsiään. Maria tulee muuttokirjalla tammikuussa 15 päivä vuonna 1870 Nilsiän kylään ja siellä nro 14 Knuutilan tilalle, nimismies Waldenille piiaksi. Marian kanssa Iisalmesta muutti Knuutilan tilalle samaan aikaan myös torpparin tytär Johanna Karhunen ja itsellisen tytär Anna Riitta Myllynen, jotka tulevat samaan aikaan Nilsiään Iisalmessa päivätyllä muuttokirjalla. Ja ovat myös töissä nimismies Waldenilla. Olivatko tyttäret ehkä ystävyksiä Iisalmen ajoista kenties? Samoihin aikoihin Knuutilassa oli viereisellä tilalla renkinä myös Ivar Korhonen, Marialle myöhemmin tuleva puoliso. Ivar ja Maria tutustuivat hyvinkin sen parin vuoden aikana, jo alkuaikoina, joten 1872 maaliskuussa he sitten avioituivat. Kuulutuksia luettiin kirkossa jo tammikuussa 1871. Puhemiehenä oli suntio Möykkynen, jolla saattoi olla puoltavia seikkoja asiayhteyteenkin.

Avioitumisensa jälkeen 1872 Ivar ja Maria muuttavat muonarengeiksi Nilsiän kylällä nro 7 Röngän tilalle, jossa talollinen leskirouva Lovisa Pasanen oli tätä tilanosaa hallinnoimassa. Ivarilla ja Marialla oli perheessään jo kesäkuussa 1871 syntynyt tytär Johanna. Johanna oli syntynyt vanhempiensa kuulutusten ja vihkimisen välillä. Jostain syystä vihkiminen on venähtänyt, ehkä heidän, kirkon, seurakunnan tai muun painavan, oletuksina nähtävän hyväksytyn syyn takia vuoteen 1872.

Ivar ja Maria muuttavat Nilsiän kylästä seuraavana vuonna 1873, Halunan kylään tilalle nro 6 osatilalle talollisiksi. Tällä Halunan kylän tilan Vanhalan (Vanhatalo) suurimpana talollisena oli Olof Väätänen, mutta osatilan talollisia sitten jo useampiakin Ivarin ja Marian lisäksi. Vuosi 1874 tuo tullessaan muuton. Ivar ja Maria siirtyvät Halunalta Ruokoisten kylään ja siellä tilalle nro 2 Heikkilään osatilan talollisiksi. Ruokoisella syntyy myös poika Henrik kesäkuussa 1874. Mutta pitkään ei perhe Ruokoisella ollut, vaan he muuttavat jo heti vuonna 1875 Keyritylle osakkaaksi tilalle nro 2 Juholaan, missä Johan Hollender oli toisena osakkaana hallinnoimassa tätä osatilaa. Keyrityllä Ivar ja Maria ovat pitkään, vuosikausia, aina vuoteen 1882 saakka. Sinä aikana heidän perheensä kasvaa jälkeläisillä. Poika Johan syntyi 1877, tyttäret Ida 1879 ja Josefina 1881.

Vuodesta 1883 perhe löytyy talollisina Halunan kylästä tilalta nro 3 Lukkarilan Laitisenmäeltä. Halunan Laitisenmäelle perhe sitten vakiintui asustelemaan jo pidempään 1890-luvulle saakka ja jälkeläisiäkin siunaantuu useita vielä lisää. Syntyy 4 poikaa, Ivar heinäkuussa 1884, Josef 1887, Lars 1890 ja vielä Kalle Kusti 1892. Ivarin ja Marian perhe oli suuri, lapsia tosi paljon. Mutta jostakin syystä edelleen muuttohaluja perheestä löytyi. Vuonna 1894 Ivar ja Maria perheineen siirtyvät Halunalta pois ja muuttavat naapuriin, Sänkimäen kylään. Nyt Sänkimäen kylän tilalle nro 14 Tuomalaan talollisiksi, merkitylle Paavo Suhosen tilalle viljelijöiksi.. Mutta pitkään ei Tuomalassakaan viihdytty. Samalla Sänkimäen kylällä oli varmasti näinä vuosina pohjustettu tilan nro 2 Paavolan torpparin vakanssia, sen tilan talollisen Wilhelm Pitkäsen kanssa. Näin vuonna 1897 Ivar Korhonen tekee kontrahdin talollisen Wilhelm Pitkäsen kanssa torpparin vakanssista Paavolan tilalla. Torppareina perhe on  Paavolassa vuosisadan loppuun saakka. 

 

 

- - -