- Jussilan torppariperheet

 

1805 – 1834                         

 Leskinen Adam s. 1780

 Puolisot:

 Greta Pumalain s. 1782,   k. 7.2.1808 (kluett.)

 Maria Kristiina Lilja s. 1775              

Adam Leskinen syntyy kesällä heinäkuussa vuonna 1780 Kuopion Toivalan kylässä isänsä Thomas Paulson Leskisen ja äitinsä Anna Uosikkisen (Uosukainen) pojaksi. Toivalassa Adamin nuoruus kuluu aina vuoteen 1791, jolloin isä Thomas menehtyy kuumeeseen maaliskuussa. Saattoi olla, että perhe oli jo aiemmin käväissyt myös Hakkaralan kylässä, mutta olivat siirtyneet kuitenkin viimeistään jo 1796, ehkä jo 1792, Sänkimäen kylään itsellisiksi maakirjanumeron tilalle nro 1, jossa myöhemmin leskiäiti Anna ja muu perhe asusteli. Aika kuluu Sänkimäessä 1800-luvun puolelle vuoteen 1803, jolloin poika Adam (s.1780) avioituu lokakuussa, samassa kylässä piikana olleen Margaretha Puumalaisen kanssa. Näinä vuosina myös näkyy, että perhe on torppareina talollisella Johan Pitkäsellä. Sekä se, että torpparina näytetään leskiäiti Anna Uosikkista.

Margaretha Puumalainen oli Pohl Puumalaisen (s.1742) ja Cecilia Hatattaren (Hatain) (s.1741) tytär. Hän syntyi vuonna 1780 vanhempiensa ollessa silloisessa Naarvanlahden kylässä Iisalmessa tilalla nro 1 torppareina. Samaa Naarvanlahtea näytetään rippikirjoissa myös Maaningalle. Naarvanlahden kylä oli aikoinaan Kuopion, Iisalmen ja Maaningan rajakyliä, joten saattoi ehkä pappien ja heidän kirjureidenkin merkinnät olla sitten mieleisensä mukaisia. Tietojen mukaan myös pappikin saattoi matkata viereisille kylille kastetilaisuuksiin, jos samoilla reiteillä niinä hetkinä oli ja sopivasti pystyi kiireiltään ehtimään.

Seuraavalla vuosikymmenellä 1700-luvun lopuilla perhe muuttaa Pöljälle, vuonna 1796. Margareta lähtee samalla piikahommiin Pöljän kylään tilalle nro 1 Anders Väänäselle. Samoihin aikoihin samalla tilalla oli Margaretan kanssa renkinä myös eräs Petter Puumalainen (s. 1779), ehkä serkkupoika. Vuoden 1802 paikkeilla Margareta siirtyy Pöljältä Sänkimäen kylään ja talolliselle Erik Pitkäselle töihin. Seuraavan vuoden aikana Margareta tutustuu samalla kylällä edesmenneen torpparin poikaan Adam Leskiseen, jonka kanssa avioituu vuonna 1803.

Adam ja Margareta asustelevat avioitumisensa jälkeen Sänkimäessä torpassa talollisen Johan Pitkäsen mailla, Adamin äidin ja sisaruksiensa kanssa. Adamin äiti Anna hoitelee torpparin virkaa, vaikka hänen aikuiset lapsetkin osallistuivat torpan arkeen ja askareisiin. Pojista Adam saattoi kyllä olla jo torpparinakin avioitumisensa aikoihin, mutta tulee jatkossa torppariksi viimeistään  vuosikymmenen puolivälin nurkilla. 

Adam ja Margareta Puumalainen saavat myös jälkeläisiä. Poika Paul saapuu perheeseen 1804. Vuonna 1807 syntyy poika Thomas. Mutta jo seuraavan vuoden alkupuolella helmikuussa 7 päivä Adamin puoliso ja perheen äiti Margareta Puumalainen menehtyy kuumeeseen Sänkimäen torpassa. Menee vuoden päivät ja Adam Leskinen avioituu uudestaan. Nyt tammikuun lopuilla puolisoksi tulee Maria Lilja, joka oli Toivalan kylässä piikana.

Maria Lilja oli syntynyt Kuopion Toivalan kylässä vuonna 1775 vanhempiensa Gustaf Liljan (s.1747) ja Anna Starkin (s.1748) tyttäreksi. Isä Gustaf oli syntyjään Joroisten Kerisalosta ja aikanaan myös sotilaanakin, Kuopion komppaniassa ruodussa nro 61. Mainitaan, että hän oli siellä myös rummunlyöjänä. Rummunlyöjää tarvittiin mm. pitkillä marsseilla, sekä erilaisissa musiikki- ja soittotilaisuuksissa. Ruodun nro 61 talollisia oli silloin Jännevirran ja Toivalan kylistä, jotka joutuivat järjestämään sotilaan ruotuunsa. Marian vanhempi veli Thomas Lilja palveli myös sotilaana samassa ruodussa isänsä kuoleman jälkeen vuosien 1784 – 1797 välisenä aikana. Hän oli myös ruodussa ollessaan musiikkipuolen sotilas. Piiparina, jolla tarkoitettiin huilunsoittajaa vastaavaa musikanttia.

Sukunimi Lilja oli sotilasnimi, Marian isälle sotilaana aikanaan valikoitunut. Oikealta nimeltään Marian isä, kuin myös Maria, olivat Antikaisia. Sotilasnimi periytyi yleisesti monilla ruotusotilailla tulevissa sukupolvissaan käytetyksi sukunimeksi, eikä siten Gustaf Antikaisen jälkeläisetkään olleet siitä poikkeus.

Perhe liikkuu 1770-luvulla Toivalassa, Koljolassakin, mahdollisesti ehkä juuri isänsä sotilastaustan vuoksi. 1780-luvun alussa perhe asustelee Toivalan kylässä tilalla nro 5. Marian isä Gustaf menehtyy Toivalassa vuonna 1784 vain alle 40 vuotiaana. Maria alkoi liikkua piian töissään tiloilla. Muutamia vuosia Toivalassa mm. juuri tilalla nro 5 vuosisadan lopuilla, kunnes siirtyy Kotasalmen kylään vuoden 1800 korvilla. Siellä tilalle nro 1, jossa Toivaiset hallinnoivat talollisina tilanosiaan. Kotasalmella aika kuluu piikahommissa muutamia vuosia ja hän solmii samaan aikaan uusia pestejä. Nyt takaisin töihin Toivalaan tilalle nro 5. Toivalassa Marian piikahommat kestävät useita vuosia eri tilanosilla. Maria on vielä tilan nro 4 talollisella Henrik Leskisellä töissä vuoteen 1808, mutta avioituu Sänkimäen torpparin, leskimies Adam Leskisen kanssa seuraavan vuoden (1809) alussa. Adam Leskinen ja Maria Lilja alkavat yhteiselon Sänkimäen Jussilassa olevassa torpassaan avioitumisen myötä. Heidän torppaansa Jussilassa kutsuttiin Mäntyniemen torpaksi.

Perheeseen kuuluu jo Adamin aiemmasta liitosta syntyneet lapset Paul ja Thomas. Adamille ja Maria Liljalle syntyy perheeseen kuitenkin lisää lapsia. Tytär Anna Stina kesäkuussa vuonna 1810, joka menehtyy vuonna 1817 vain 7 vuotiaana tuhkarokkoon. Poika Henrik syntyy syyskuussa 1812, mutta hänkin menehtyi, vajaan vuoden vanhana hinkuyskään jo seuraavana vuonna. Vielä syntyy tytär Maria joulukuussa 1814.

Aika kulkee Sänkimäen Jussilassa, vuosikymmen vaihtuu 1820-luvuksi ja perässä seuraavakin vuosikymmen. Elot jatkuu, perheen lapset aikuistuu, mutta he jatkavat kuitenkin elojaan perheessä. Samoihin aikoihin perheen isä Adam Leskinen alkoi olla jo hieman sairaalloinenkin. Vuosi 1834 tuo tullessaan muuton Sänkimäen torpasta. Jussilan torppari, perheen isä Adam Leskinen päättää torpparisopimuksensa Sänkimäessä, sovittuaan asian silloisen talollisen Erik Pitkäsen kanssa. Keväällä huhtikuussa 1834 Adam Leskinen muuttaa perheineen Kuopioon ja pitkä torppariura Sänkimäen kantatilan Jussilassa päättyy.

Adam Leskinen siirtyy perheineen Sänkimäestä lampuodeiksi Kasurilan kylään tilalle nro 4, apteekkari Helgrenin tilanosalle. Muutaman vuoden päästä ovat samalla kylällä torppareina tilalla nro 18 Mähölässä. Vuosikymmenen lopuilla Adam Leskinen ja Maria Lilja menehtyivät, lapset muuttivat erilleen.

 

n. 1810 – 1838                        

 

Hirvonen Joseph s. 1777 k. 1844

Puoliso: Margareta Ronkainen s. 1795

Joseph (Josef) Hirvonen oli syntyjään vuonna 1777 Paloiselta Iisalmesta Simon Hirvosen (s. 1747) ja Beata Mähösen (s. 1739) poika. Jossain vaiheessa ehkä vuoden 1810 aikoihin Joseph Hirvonen tulee Sänkimäen Jussilaan talolliselle Johan Johanson Pitkäselle torppariksi. Mukana seuraa myös Josephin vanhemmat. Aika kulkee Sänkimäen torpassa 1820-luvun vaihteisiin saakka. Samassa torpassa asustelee myös Josephin sisar Helena, jolla oli avioton poika Staffan jo Murtolahden ajoilta vuosisadan alusta. Helena kyllä avioituu siitä paljon myöhemmin Murtolahtelaisen Steffen (Staphan, myöhemmin Staffan) Pekkarisen kanssa vuonna 1822. Torppariaika kuitenkin loppuu jossain vaiheessa vuoden 1824 nurkilla ja Joseph vanhempineen jatkavat ”löysinä”, ilmeisemmin Sänkimäessä edelleen.

Menee 10 vuotta ja Joseph ryhtyy uudemman kerran torppariksi vuoden 1834 aikoihin. Nyt Jussilan toisen osatilan talolliselle Erik Pitkäselle ja Pajukosken torppaan.  Josephin vanhemmat olivat menehtyneet, äiti Beata edellisenä vuonna.

Mutta ei mene kuin muutama vuosi ja Joseph avioituu vielä 60 vuotiaana vuonna 1837. Puolisoksi tulee Sänkimäkeläinen leskirouva Margareta Ronkainen (s. 1795). Tiedot mahdollisesti kertovat, että ehkä Joseph Hirvonen saattoi olla puolisonsa lapsen, pojan Josefin isä jo vuodelta 1829, mistä ei Josephin tunnustusta kuitenkaan löydy. Margareta oli aviossa Aron Turusen (s. 1792) kanssa aikoinaan, jonka kanssa tutustui heidän ollessa samalla tilalla Murtolahdessa piika- ja renkihommissaan aiemmin. Mutta hänen puolisonsa Aron Turunen menehtyi sairaalassa Kuopiossa vuonna 1826. Margaretalla oli myös tytär Kristina aiemmasta liitostaan. Avioitumisensa jälkeen Joseph Hirvonen ja Margareta Ronkainen siirtyvät perheineen itsellisiksi tilalla. Torppariksi Pajukoskelle saapuu muutaman vuoden jälkeen, vuoden 1840 nurkilla Thomas Leskinen. Pajukoskelle tulee myöhemmin myllykin mahdollisine torppineen O. W. Roeringin toimesta. Torppareiden torppa oli todennäköisesti kuitenkin erillään, koska laiturin paikastakin oli joskus jonkinlaista vääntöä.

Elot jatkuivat Sänkimäen Jussilan tilalla Josephilla ja Margaretalla vielä seuraavalle vuosikymmenelle, kunnes vuonna 1843 Joseph alkaa sairastelemaan. 1844 vuoden tammikuussa hän sai papin todistuksella suosituksen sairaalaan, ilmeisesti myöskin Kuopion lasarettiin.  Oliko koskaan kuitenkaan siellä, sillä hän menehtyy 67 vuotiaana Nilsiässä kasvaimeen heinäkuussa vuonna 1844. Näin Margareta jää toista kertaa leskeksi ja  heidän osaltaan aikakausi Jussilassa loppuu. Margaretakin muuttaa pois muutamien vuosien päästä.

 

 1848 – 1876   

                              

Leskinen Thomas s. 1807 k. 1876

Puoliso Anna Lisa Mecklin (Mechelin) s. 1810.

 

Thomas Leskinen (s. 1807) oli torppari-isänsä Adam Leskisen (s. 1780) ja äitinsä Margareta Puumalaisen (s. 1782) poika. (kts. Jussilan torppari Adam Leskinen). Myöhemmin isä Adam oli Kasurilan kylässä myös lampuotina. Äiti Margareta menehtyi Thomaksen ollessa vain vuoden vanha. Isä avioitui uudemman kerran seuraavana vuonna Toivalasta syntyjään olevan Maria Lijan (s. 1775) kanssa.

Isänsä perheineen oli pitkään Jussilassa torpparina, aina vuoteen 1834 saakka, jolloin he muuttavat lampuodeiksi Kuopioon Kasurilan kylään ja siellä tilalle nro 4 Marttilaan apteekkari Helgrenin tilanosalle. Muutaman vuoden päästä vuonna 1837 Adam Leskinen perheineen on kylällä torppareina tilalla nro 18 Murron torpassa. Siellä poikansa Thomas Leskinen tutustuu samalla kylällä tilalla nro 11 Anttilassa piikana olevaan Anna Meckliniin (s. 1810). Kuulutuksia haetaan keväällä ja avioidutaan jo kesäkuussa.

Anna Mecklin s. 1810 (Mechelin) oli äitinsä Anna Mecklinin (s. 1785) avioton tytär. Äidillä oli myös avioton poika, Anna tyttärelle veli, Fredrik (s. 1814). Äiti Anna kuitenkin avioituu vuonna 1816 Kasurilan tilan nro 4 talollisen lesken Zachris Laakkosen (s. 1774) kanssa. Zachriksen edesmennyt puoliso oli Cecilia Kasurinen, joka menehtyi vuonna 1812. Zachris ja Anna perheineen ovat Kasurilassa nro 4 talollisina aina vuoteen 1825.

Anna Mechelin, Thomas Leskisen tuleva puoliso, lähtee tilalta perheestään vanhimman veljen Jöranin (äitinsä puolison ensimmäisestä liitosta) kanssa Kasurilan kylällä työhommiin, muun perheen muuttaessa pois. Vuonna 1830 Anna on jo Kehvon kylässä piikahommissa. Sittemmin Vaajasalon kylässä tilalla nro 2 Taskelassa. Vuonna 1833 Anna löytää tiensä piikatöihin Jännevirralle tilalle nro 5 talollisille Niskasille. Vuosien 1834 – 1835 aikoihin Anna oli jo Räsälän kylässä tilalla nro 13 Myöhälässä, kunnes tulee takaisin Kasurilan kylään ja siellä tilalle nro 5 Siilinpäähän. Oliko Siilinpäässä ehkä kievarikin tai majataloa Väänäsillä jossain vaiheesssa? Vuonna 1837 hän ehtii olla samassa kylässä vielä tilalla nro 11 Anttilassa piikana, jolloin avioituu Thomas Leskisen kanssa. Thomas ja Anna ovat hetken itsellisinä Kasurilassa nro 1 Toivalassa, mutta muuttavat Sänkimäkeen vuonna 1838. Saman vuona syntyy tytär Anna Karolina. Seuraavana vuonna he alkoivat miettiä torppariksi ryhtymistä. Thomas tekee torpparikontrahdin Sänkimäen Jussilan toisen osatilan talollisen Erik Pitkäsen kanssa. Viimeistään vuosikymmenen vaihteessa he olivat jo torppareina tilalla.

Thomas ja Anna perheineen viihtyvät Jussilassa torppareina vuosikymmenen lopuille. Sinä aikana perhe kasvaa. Syntyy poika Henrik 1840, tytär Eeva 1843 ja vielä poika Paul 1846. Muutaman vuoden päästä vuonna 1848 Thomas Leskinen ja Anna Mecklin (Mechelin) lopettavat torppareina Jussilassa ja siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 1 Lassilaan talollisille Pitkäsille torppareiksi.

 

1845 – 1851

 

Ronkainen Olof (s. 1793)

Puoliso: 1. Brita Pitkäin (s. 1800)

Puoliso: 2 Greta Korhonen (s. 1805)

Olof Ronkainen (Rongain) oli syntynyt vuonna 1792 Halunan kylällä isänsä Johan Ronkaisen (s. 1757) ja äitinsä Helena Heikkisen (s. 1761) pojaksi. Halunalla aika kuluu ja Olof varttuu aikuisuuteen.

Vuosisata vaihtuu, sitä seuraava vuosikymmenkin. Olof Ronkainen alkaa liikkua, välillä tiuhaankin.. Olof ei kovin pitkään renki- tai työhommissa monessakaan paikassa ollut. Mutta monissa paikoissa, eri kylillä ja tiloilla hän jatkossa kyllä oli ja asusteli.

Vuonna 1811 Olof Ronkainen muuttaa Halunalta renkihommiin Kuopioon ja siellä Toivalan kylään. Toivalassa renkihommat kestävät vain hetken samaa vuotta tilalla nro 2 ja jatkuu tilan 3 Pohl Pitkäsellä. Syntymäaikakin muuttuu kirjoissa ja on 1793. Olof siirtyy Savilahden kylään jossa on jo vuonna 1812. Siellä hommia riittää vuoteen 1814, jolloin siirtyy Kaaraslahden kylään. Seuraavaksi matka jatkuu Rönän kylään 1815. Sieltä hän siirtyy vuoden 1816 aikana takaisin Savilahden kylään. Mutta eipä mene taas kuin hetki ja Olof on seuraavana vuonna 1817 sisarensa Margaretan kanssa samassa kylässä Kaaraslahdessa työhommissaan. Mutta jo seuraavana vuonna 1818 Olof Ronkainen on sittemmin tullut Sänkimäen kylään palvelushommiinsa. Sänkimäessä aika kuluu seuraavalle vuodelle 1819, jolloin muuttaa taas. Nyt Murtolahteen tilalle nro 2. Mutta taas Olof liikkuu.. Jo seuraavana vuonna hän on Kaaraslahdessa tilalla nro 2 Kokkarisilla renkihommissa. Aika kuluu Kaaraslahdessa vuoteen 1821. Kesällä 1821 Olof hakee kuulutuksia yhdessä Murtolahdessa asustelevan piian Brita Pitkäsen kanssa, joka oli silloin työpestillä tilan nro 2 talollisen Jöran Hämäläisen leskellä. Avioliittoon Olof ja Brita menevät marraskuun alussa samana vuonna.

Brita Pitkänen oli kotoisin Kuopion Koivumäen kylästä, jossa heidän perhe asusteli. Britan vanhemmat olivat itselliset Anders (s. 1775) ja Helena (Lena s. 1779) Pitkänen. Koivumäessä Britan isä oli menehtynyt aiemmin ja äiti oli leskenä, joten Brita lähti jo 16 vuotiaana piikahommiin eri kylille. Hän siirtyi ensin Kaaraslahteen, jossa oli muutamia vuosia. Vuonna 1819 hän siirtyi piiaksi Murtolahteen, Paul Pentikäisen tilalle nro 3. Tämän jälkeen Brita siirtyy tilan nro 2 talollisen Jöran Hämäläisen lesken tilalle vuosiksi 1820 – 1821. Avioituu Kaaraslahdessa renkinä olleen Olof Ronkaisen kanssa marraskuussa 1821. Olof oli renkinä silloin Kaaraslahdessa tilan 2 Kinahmissa talollisella Pohl Korhosella. Brita siirtyy Kaaraslahteen Olof Ronkaisen luokse avioiduttuaan.

Menee muutamia vuosia ja he siirtyvät Kaaraslahden Kinahmista vuonna 1824 Sänkimäkeen torppareiksi talollisen Zachris Vartiaisen tilalle, Sänkimäen kylän, tilan nro 13 Hanhisalmelle (Hanhila). Torppariaika kestää Hanhisalmella vuosien 1824 – 1827 välin. Näin Sänkimäen torppariaika Hanhisalmella heidän osaltaan loppuu. Sen jälkeen he ovat kylällä loisina edelleen Sänkimäessä vielä 1830-luvun alkupuolelle, mutta sitten Brita puoliso menehtyy toukokuussa 1833. Näin Olof jää leskeksi kahden poikansa kanssa. Olof Ronkainen avioituu kuitenkin vielä uudestaan. Seuraavana vuonna lokakuussa 1834 Kaaraslahtelaisen torpparin Olof Korhosen tyttären Gretan (s. 1805) kanssa. Aika kuluu Sänkimäessä Olofin ja Gretan perheessä. Syntyy poika Erik vuonna 1838. Seuraavalla vuosikymmenellä Olof Ronkaisella alkaa uusi torppariaika Sänkimäessä.

Tulee vuosi 1844 ja Olof Ronkainen aloittaa sopimuksen teon torpparikontrahdista Sänkimäen tilan nro 3 Jussilan talollisten Erik ja Johan Pitkästen kanssa. Jo viimeistään 1845 Olof ja Greta perheineen ovat Jussilassa torppareina. Samoina aikoina Jussilassa oli asustellut edellisenä vuonna menehtynyt itsellinen Josef Hirvonen, jonka puoliso oli Margareta Ronkainen s. 1795. Oliko ehkä Olof Ronkaisen sisar, joka kenties auttoi Olofin ja Gretan ryhtymistä Jussilaan torppareiksi. Olofin ja Gretan torpan mailla asustelee myös Olofin aiemmasta liitosta syntynyt poika Olof (s. 1823) puolisonsa Anna Toivasen (s. 1819) kanssa. Jussilassa asustelee myös toinenkin torppari, Henrik Kaipainen.

Seuraavan vuosikymmenen alussa vuonna 1851 tammikuussa Jussilan torppari Olof Ronkainen menehtyy kuumeeseen 58 vuotiaana. Puoliso Greta Korhonen elää vielä leskenä tilalla vuoteen 1862.

Ronkaisen tilalle tuleva seuraava torppari on.. Ambrosius Ropponen.

1846 – 1856                         

 

Kaipainen Henrik s. 1817

Puoliso: Stina Kakkinen s. 1820

 

Henrik Kaipainen oli äitinsä Brita Kaipaisen (s. 1792) avioton poika. Äiti Brita oli taas sukujaan ja syntyjään todennäköisesti Pieksämäeltä Sigfrid Kaipaisen tytär. Hän siirtyili piikahommissaan 1810-luvulla Niinimäessä, Kaaraslahdessa ja muutti maisemaa myös tiuhaan. Viimein sitten Brita on piikana Murtolahden kylässä, jossa Henrik syntyy elokuussa vuonna 1817. Brita asustelee edelleen jatkossa Murtolahdessa ja tekee piikahommiaan. Vuosi 1821 ja maaliskuussa syntyy toinen avioton lapsi, tytär Anna Lovisa. Elot jatkuivat Britalla Murtolahdessa aina vuosisadan puolivälin seutuun. Mutta jo aiemmin 1830-luvulla, lapset Henrik ja Anna Lovisa lähtevät perheestä työhommiinsa.

Vuonna 1834 Henrik Kaipainen siirtyy samassa kylässä Murtolahdessa tilalle nro 3 rengiksi. Menee muutamia vuosia ja Henrik piipahtaa Kuopiossakin, Puutosmäellä tilalla nro 2. Mutta eipä pitkään mennyt ja Henrik saapuu Nilsiään jo loppuvuodesta 1839, sekä jatkossa Murtolahteen tilalle nro 7 (Wyhtijärvelle) talolliselle Erik Johan Pekkariselle. Pian hän tutustuu saman tilan piikaan Stina Kakkiseen ja vihille mennään vuonna 1841.

Stina Kakkinen oli syntynyt Kasurilassa, Anders Kakkisen (s. 1784) ja äitinsä Stina Laakkosen (s. 1785) tytär. Perhe muuttaa Nilsiään ja Murtolahteen vuoden 1824 alussa, torppareiksi tilan nro 1 osatilan talolliselle Petter Mönkköselle. 1830-luvulla perhe on jo Murtolahdessa tilalla nro 3, isä Anders torpparina talollisella Carl Hämäläisellä. Vuosikymmenen lopuilla vuoden 1839 aikoihin Stina aloittaa piikahommat talollisella Erik Pekkarisella. Pekkarisilla taisi olla omistuksia myös muillakin tiloilla. Muutama vuosi menee ja Stina Kakkinen avioituu Henrik Kaipaisen kanssa.

Seuraavana vuonna avioitumisestaan vuonna 1842, Henrikille ja Stinalle syntyy tytär Brita Lovisa. Henrik ja Stina ovat silloin  Murtolahdessa itsellisinä. Aikaa kuluu muutamia vuosia, syntyy poika Henrik loppuvuodesta 1845. Perhe Kaipainen oli jo silloin torppareina Sänkimäen kylässä. Henrik ja Stina olivat solmineet torpparisopimuksen Sänkimäen kylän Jussilan tilan talollisen Johan Pitkäsen kanssa saman vuoden aikana.

Lapsia syntyy lisää Jussilassa, mutta tulee myös surua... Poika Petter syntyy heinäkuussa 1848, mutta hän menehtyy vain vajaan vuoden vanhana kuumeeseen. Syntyy tytär Wilhelmiina heinäkuussa vuonna 1850, mutta myös hän menehtyy nuorena, jo seuraavan vuoden helmikuussa hinkuyskään. Toukokuussa 1853 syntyy poika Adam. Myöhemmin syntyvät vielä pojat Petter 1856 ja August 1863.

Jussilan talollisella Johan Pitkäsellä oli näinäkin aikoina kaksi torpparia. Henrik Kaipainen toisena ja Ambrosius Ropponen toisena. Torppariaika Henrik Kaipaisen ja Stina Kakkisen perheellä Jussilan kantatilalla talollisen Johan Pitkäsen tilalla kestää aina vuoteen 1855, jolloin sopimukset puretaan. 10 vuotta on mennyt.. Näin Jussilassa heidän torppansa tyhjenee. Mutta Henrik ja Stina aloittavat heti uuden aikakauden torppareina. Nyt samalla kylällä Sänkimäessä, tilalla nro 5 Heikkilässä talollisella Johan Lyytisellä. Heikkilässä Henrik ja Stina ovat perheineen torppareina seuraavat 10 vuotta.

 

1847 – 1850    

                

Toivanen Henrik s. 1816

Puoliso: Eva Stina Hallikainen s. 1823

Henrik Toivanen oli isänsä David Toivasen (s. 1792) ja äitinsä Anna Koposen (s. 1795) poika. Henrik syntyy vuonna 1816 vanhempiensa ollessa Kuopion Kasurilan kylässä itsellisinä. Vanhempiensa siirtyessä Käärmelahden kautta Kaaraslahteen syntyy perheeseen Henrikille sisko Anna Maria vuonna 1819. Kaaraslahdessa aika kuluu Henrikin vanhempien ollessa itsellisinä pitkin 1820-lukua.  Oliko Henrikin iäkäs äidin äiti, isällensä anoppi, myös vielä perheen mukana.. Samalla vuosikymmenellä Henrik saa veljiä, syntyy Olof, David ja Petter.

1830-lukua mennään ja vuonna 1837 vanhin tytär Anna Maria muuttaa pois perheestä, Sänkimäen kylään  talolliselle Erik Pitkäselle piikahommiin. Seuraava vuosikymmen vaihtuu ja vanhin pojista, Henrik Toivanen lähtee Kaaraslahdessa perheestä vuonna 1841, työhommiin ja rengiksi tilalle nro 9. Siellä meneekin useita vuosia vuoteen 1845, kunnes hän siirtyy samalla kylällä nro 8 Haapaniemeen (Hapala) edesmenneen talollisen Israel Hyvärisen tilalle rengiksi. Haapaniemessä oli näihin aikoihin useita renkejä ja piikoja työhommissaan. Tilaa pyöritti Israel Hyvärisen leski Katarina Hartikainen perheineen. Henrik Toivasen työpesti Haapaniemessä tulee kestämään vuoteen 1847. Mutta jo vuonna 1846 Henrik Toivanen avioituu 25 päivä lokakuuta Kaaraslahdessa tilalla nro 24 Vaivionniemessä piikana olleen Eva Stina Hallikaisen (s. rk 1825/1823) kanssa. Henrik ja Eva Stina tutustuivat jo edellisinä  vuosina, kun molemmat olivat töissä aiemmin samalla tilalla Kaaraslahden Haapaniemessä.

Eva Stina (Kristina) Hallikainen oli syntyjään isänsä Staffan Hallikaisen (s. 1799) ja äitinsä Juliana Pitkäsen (s. 1807) tytär. Eva Stinan isä oli aikoinaan avioitunut Kaaraslahteen talollisen Petter Pitkäsen tyttären Julianan kanssa ja tullut puolisonsa vanhempien tilalle vävypojaksi. Aika kului Kaaraslahdessa aina 1830-luvulle, jolloin isä Staffan merkitään perheineen talollisena Kaaraslahdessa tilalla nro 24 Heikkilässä. Appivanhemmat asustelivat vielä mukana. Vuonna 1841 Eva Stinan vanhemmat päättivät lähteä Kaaraslahdesta Kuuslahden kylään torppareiksi. Siellä tilalle nro 1 Kuuslahden kartanoon, jota hallinnoi O. W. Roering. Kuuslahti oli iso tila kaikkinensa ja paljon torppareita. Mutta jo muutaman vuoden päästä Eva Stinan vanhemmat siirtyvät Kuuslahdesta ja ovat Sänkimäen nro 6 Pitkälässä lampuoteina. Kuitenkin jo Kuuslahden aikaan tytär Eva Stina lähtee vuonna 1842 työuralle ja takaisin Kaaraslahteen tilalle nro 16 Tiiholaan talolliselle David Ruuskaselle piikahommiin. Eva Stinan työpesti Ruuskasilla kestää vuoteen 1844, jonka jälkeen hän siirtyy samassa kylässä tilalle nro 8 Israel Hyvärisen lesken tilalle piiaksi. Samalla tilalla on myös renkihommissa Henrik Toivanen. Muutaman vuoden päästä Eva Stina kerkiää vielä Kaaraslahden kylään Vaivionniemen tilalle nro 24 piiaksi, mutta Henrik oli jo huomannut hänet Haapaniemessä. Näin Henrik ja Eva Stina avioituvat lokakuussa 1846.

Avioitumisen jälkeen Henrik ja Eva Stina muuttavat vuonna 1847 Sänkimäen kylään Jussilan kantatilalle torppareiksi. Henrik oli tehnyt torppari-sopimuksen tilan isännän Erik Pitkäsen kanssa. Minkälaisia sopimuksia silloin tehtiin, ei ole tietoa. Mutta ei kuitenkaan pitkäaikaista, tai se purettiin, koska torppariaika Jussilassa Erik Pitkäsen tilalla Henrikin ja Eva Stinan osalta loppuu jo vuonna 1849. Eikä lapsiakaan tiedetä perheeseen syntyneen. Vuonna 1850 Henrik ja Eva Stina lähtevät Jussilasta jättäen torpan tilan isännälle hoitoon ja ehkä vielä seuraavalle torpparille. Henrik Toivanen ja Eva Stina Hallikainen siirtyvät Kuuslahden kylään tilalle nro 1 Roeringien hallinnoimalle tilalle renkihommiin. Jatkossa Henrik ja Eva ryhtyvät kyllä taas torppareiksi, nyt täällä Kuuslahdessa.

 

1848 – 1858       

     

Venäläinen Adam s. 1797

Puoliso Brita Timonen s. 1794.

                            

Adam Venäläinen oli syntyjään Koivusaaren kylästä torppari-isänsä Henrik Venäläisen (s. 1761) ja äitinsä Elisabeth Tuhkasen (s. 1760) poika. Perhe kasvaa Koivusaaressa ja 1800-luku jatkaa kulkuaan. Aika kuluu ja perhe siirtyy aikanaan Väänälän kylään torppareiksi tilalle nro 3 talolliselle Anders Eskeliselle. Torppari Henrik Venäläisen poika Adam (s. 1797) avioituu samassa kylässä piikana olleen Brita Katarina Timosen kanssa elokuussa 1821, joka tulee samalla Adamin luokse hänen kotitorpan maille.

Brita Katarina Timonen oli syntyjään Maaningalta isänsä Henrik Timosen (s. 1766) ja Susanna Karhusen (s. 1765) tytär. Perhe siirtyilee Maaningalla.. Brita oli jo reilu parikymppisenä piikana Maaningan Käärmelahden Haapaniemessä tilalla nro 6, jossa talollisena oli lukkari Adolf Hoffrenin leski Elisabeth Rautiainen. Piikahommat pesteineen Britalla loppuvat Käärmelahdessa ja mietteisiin tulee uudet työpestit. Hän  hakee muuttokirjan Kuopioon lokakuussa 1819. Joulukuussa hän saapuu piikahommiin Väänälän kylään. Siellä avioidutaan Adam Venäläisen kanssa ja hän siirtyy samalla Adamin kotitilalle, torppaan Väänälän kylässä tilalle nro 3.

Aioiduttuaan Adamille ja Britalle syntyy Väänälän torpassa seuraavana vuonna iloisesti ensimmäinen lapsi, tytär Anna Lisa. Surua tulee kuitenkin Adamille jo seuraavana vuonna. Adam Venäläisen isä Henrik menehtyy keuhkotautiin Väänälässä keväällä vuonna 1823. Äitimuori jatkaa eloaan Väänälässä kuitenkin. Adam Venäläinen ja Brita Timonen jatkavat itsellisinä ja perhe kasvaa, syntyy tytär Ingeborg 1825, joka menehtyy myöhemmin Sänkimäessä 9 vuoden vanhana vatsatautiin. Vuosi 1827 tuo muuton Väänälästä. Mietteisiin tulee maiseman vaihto ja Sänkimäki. Lokakuussa he saavat muuttokirjan Nilsiään ja näin siirtyvät siellä Sänkimäen kylään.

Sänkimäessä oli Paavolan tilalla torpparina Pohl Rosilainen (s. 1768), jonka puoliso oli Adam Venäläisen vanhin sisar Anna Maria (s. 1786) ja jonne Adam ja Brita muuttivat. Näin Adam ja Brita perheineen tulivat Paavolaan ja Rosilaisen torppaan. Varmasti Adamin vanhin sisar Anna Maria puolisoineen otti nuoremman veljen Adamin perheineen ilomielin samaan torppaan, jossa itse olivat jo torppareina. Vuonna 1828 syntyy Adamille ja Britalle lisää lapsia. Poika Henrik huhtikuussa, joka menehtyy kuitenkin jo pari kuukautisena. Seuraavana vuonna 1829 toukokuussa syntyy poika Adam.

1830-luvulla perhe elää rauhallisesti itsellisinä kylällä, jatkaen pitkälle 1840-lukua. Vuosikymmenen lopuilla vuonna 1848 Adam alkaa sovittelun torpparina alkamisesta Sänkimäen Jussilan osatilan talollisen isännän Fredrik Hakkaraisen kanssa. Sopimuksiin päästään ja Adam Venäläinen perheineen aloittaa samana vuonna torpparina Jussilassa. Elämä jatkuu myöhemmin 1850-lukua Adamin ja Britan perheellä Jussilan torpan mailla. Poika Adam avioituu Anna Lovisa Pitkäsen (s. 10.3.1830) kanssa joulukuussa vuonna 1850. Adam Venäläisen ja Brita Timosen torppariaika perheineen Jussilassa tulee kuitenkin päätökseen vuosikymmenen lopuilla, vuoden 1857 aikoihin. Noin 10 vuotta on kulunut Jussilan Venäläisten torppariaikaa. Heillä alkaa Sänkimäen Jussilassa itsellinen aika. Samoihin aikoihin viimeistään vuonna 1858 lähtee poika Adam perheineen Jussilan torpan mailta samalla kylällä tilalle nro 5 Heikkilään torppareiksi.

 

1853 – 1854   

                     

Turunen Fredrik s. 1802 k. 1855

Puoliso: Lovisa Laitinen s. 1808 

Fredrik Turunen oli syntyjään Syvärilästä Petter Turusen (s. 1768) ja Regina Janhusen (s. 1769) poika. Isänsä Petter Turunen oli sotilaana Kuopion komppanian ruodussa nro 70 ja hänen sotilasnimenä oli Ek. Sotilasura oli alkanut jo vuonna 1789 ja jatkui siitä melkein 20 vuotta, vuoden 1808 aikoihin saakka, juuri noin vuotta aiemmin ennen Haminan rauhaa. Niinimäessä ja Syvärilässä heidän perheessä pojallensa Fredrikille ehti syntyä myös sisaruksia, 3 veljeä ja sisko ennen äidin Reginan menehtymistä vuonna 1808. Michel 1796, Johan 1798, sisko Regina 1799, sekä Wilhelm 1805.

Perhe muutti Piexälle vuonna 1810 ja isä Petter avioitui leskenä samoihin aikoihin uudestaan. Akonvedellä syntyneen Eeva Hämäläisen (s. 1780) kanssa, joka oli niihin aikoihin Muuruvedellä. Perheeseen syntyi vielä tytär Anna Sofiakin vuonna 1811. Mutta seuraavana vuonna Fredrikin äitipuoli, isän uusi puoliso Eeva Hämäläinen menehtyy. Menee muutamia vuosia Piexällä aina vuoteen 1818, jolloin perhe muuttaa Nilsiään. Muutossa mukana olivat isä Petter sekä nuorimmaiset pojat Fredrik s. 1802 ja Wilhelm s. 1805. Nilsiään saavuttuaan pojista Fredrik siirtyy Kaaraslahteen tilalle nro 2 Olof Kokkariselle renkihommiin. Fredrikin veli Wilhelm taas siirtyi isänsä kanssa Niinimäen kylään tilalle nro 1.

Aika kuluu ja Fredrik Turunen siirtyy Kaaraslahdesta, Niinimäen kylään ja tilalle nro 1 talolliselle Lars Savolaiselle. Seuraavaksi Fredrik siirtyy Hakkaralan kylään tilalle nro 3, siellä talolliselle Adam Pitkäselle renkihommiin. Hakkaralassa ollessaan avioituu Nilsiän kylästä olevan piika Lovisa Laitisen (s. 1808) kanssa. Fredrik on myös Nilsiän pappilassa töissä kirkkoherra Brofeldtilla renkinä, jossa myös tuleva puoliso Lovisakin oli piikana.

Lovisa Laitinen oli syntyjään Vehkalahden kylässä torppari-isänsä Jöran Laitisen (s. 1775) ja Margareta Savolaisen (s. 1774) tytär. Vanhemmat asustelivat torppareina Savisaaren Muuruella pitkin 1810-lukua vuoden 1814 nurkille asti. Jotain takaiskuja perheeseen tuli, koska jo vuodesta 1814 perhe oli ruotuvaivainen ja Savisaaren (Murue) ruotu huolehti ja auttoi heitä. Oliko äiti Margareta myös sairaalloinenkin, joka saattoi olla suurelta osin osasyy perheen vaikeisiin tilanteisiin.

Perhe asustelee myöhemmin ruotuvaivaisina 1820-luvulla Niuvanniemen kylässä. Vuonna 1822 Lovisan isä Jöran menehtyy ja äiti Margareta jo seuraavana vuonna. Haudatuissa olisi 1824.. Tytär Lovisa kuitenkin lähti perheestä työhommiin piiaksi, aluksi Akonveden kylään talolliselle Petter Savolaiselle. Vuonna 1825 Lovisa oli jo piikahommissa Nilsiän pappilassa kirkkoherra Anders Johan Brofeldtilla. Saman vuoden keväällä hakevat Lovisa ja Fredrik Turunen kuulutuksia. Sitten jo kesällä juhannuksen aikoihin tanssittiin häitä. Seuraavana vuonna Fredrik Turunen ja Lovisa Laitinen ovat Nilsiän kylällä itsellisinä.

Nilsiän kylän itsellisinä aika kuluu vuoteen 1833 saakka. Perheeseen oli tullut jo pari tytärtäkin, Anna Lovisa 1827 ja Eva Sofia 1832. Samana vuonna Fredrik tekee torpparisopimuksen saman kylän Liejun tilan nro 15 osatilan talollisen Erik Schönin kanssa ja aloittaa torpparina tilalla viimeistään seuraavana vuonna. Lapsia syntyy jatkossakin. Kaiken kaikkiaan perheeseen syntyi 9 lasta. Torppariaika tällä Erik Schönin tilalla kestää vuosikymmenen vaihteen yli, vaikka isännät tilalla vaihtuivatkin.

Sittemmin seuraavalla vuosikymmenellä 1840-lukua ollaan torppareina samassa kylässä tilalla nro 11 Pirilässä, lautamiehenäkin toimineella talollisella Henrik Kuosmasella. Pirilässäkin isännät vaihtuivat ajan myötä. Myöhemmin Pirilässä talollinen Johan Jäppinen isännöi torppari Fredrik Turusta. 1840-luku lähenee loppuaan, torppariaika Pirilässä loppuu ja vuonna 1848 perhe siirtyy Kaaraslahden kylään itsellisiksi tilalle nro 19 Arolaan. Tila oli talollisen kauppa- ja raatimies O. W. Roeringin hallinnassa, jota lampuoti Lars Räsänen pyöritteli. Mutta ei mene enää kauan, kun Fredrik ja Lovisa perheineen löytää itsensä Sänkimäestä.

Vuonna 1850 he ovat tulleet suuren perheensä kanssa Sänkimäkeen ja Jussilan kantatilalle itsellisiksi. Jo muutaman vuoden päästä Fredrik Turunen solmii torpparisopimuksen Jussilan talollisen isännän Fredrik Hakkaraisen kanssa. Näin perhe on viimeistään vuodesta 1853 torppareina Jussilassa. Fredrikillä oli ollut jo aiemmin vuonna 1825 pientä juopottelua, josta rapsahti sakkojakin. Mutta sitten 1850-luvulla jo hiukan enemmän puuhia, jotka ei ihan lain silmältä välttyneet. Oli ollut näpistystä, löytötavaran piilottelua ja vielä jonkinlaista salakalastustakin, joten sakkojahan niistä siihen aikaan tuli. Torppariaikaa ei enää vuonna 1855 ollut. Oliko Jussilan isännän Fredrik Hakkaraisen mitta tullut täyteen torppari Fredrikin kommelluksista, vai ehkä sitten henkikirjoituksen myöhäisempi aika. Saattoi olla kuitenkin se kirjaaminen syynä. Mutta, isompia murheita on luvassa..

Torppari, perheen isä Fredrik Turunen menehtyy Sänkimäen Jussilassa pistokseen maaliskuussa vuonna 1855. Näin viimeistään Fredrik Turusen torppariaika Jussilassa tuli päätökseen. Fredrikin leskipuoliso Lovisa Laitinen jäi vielä itsellisenä pitkäksi aikaa asustelemaan Jussilaan suuren perheensä kanssa. Tyttäristä Anna Lovisa avioitui jo aiemmin Petter Saarelaisen kanssa. Petter Saarelainen oli sotilaana Jussilan sotilastorpassa 1850-luvun puolivälistä Anna Lovisan kanssa ja he muuttivat sieltä pois myöhemmin 1860-luvulla. Elot Lovisa Laitisen perheessä jatkuivat Jussilassa edelleen..

 

1856 – 1864         

Saarelainen Peter s.1824 

Puoliso: Anna Lovisa Turunen s. 1827 

Petter Saarelainen oli vuonna 1824 syntyjään Nurmeksessa isänsä Staffan Saarelaisen (s. 1797) ja äitinsä Anna Heikkisen (s. 1802) poika. Perhe asustelee Rautavaaralla ja siirtyilee. Käydään todennäköisesti Kaavillakin kunnes perhe saapuu Nilsiään 1820-luvun lopuilla. Isänsä oli myös jatkossa lukkari, sekä kilkutteli ehkä myös Nilsiän kirkon kellojakin. 1830-luvulla Petter Saarelaisen isä Staffan menehtyy joulukuussa vuonna 1834. Leskiäiti Anna Heikkinen elää lastensa kanssa Nilsiän kylällä seuraavat pari vuotta, kunnes avioituu uudestaan vuonna  1836. Nilsiäläisen talollisen pojan Henrik Toivasen (s.1810) kanssa. Henrik jatkaa isäpuolena Annan lapsille Nilsiän kylällä. Taisi tulla myös jälkeläisiäkin Henrikille ja Annalle, kunnes Henrik menehtyy joulukuussa 1846. Anna jäi taas leskeksi. Annan seuraavat vuosikymmenet kuluu leskenä Nilsiän kylällä, kunnes hän menehtyy jo iäkkäänä 70 vuotiaana lavantaudin omaiseen hermokuumeeseen helmikuussa vuonna 1872.

Edesmenneen Staffan Saarelaisen ja Anna Heikkisen lapsista Petter (s. 1824) lähti jo aiemmin perheestä vuonna 1840. Ensin hän on Nilsiässä pappilassa renkitöissään ja jatkossa vielä renkinä Nilsiän kylällä tilalla nro 5 Henrik Kuosmasella. Nilsiän kylän Nilsiän tilalla oli muitakin Kuosmasia, mm. Fredrik, itsellisinä jne. oliko sukujaan kenties. Vuonna 1842 Petter Saarelainen siirtyy työhommiin Pieksän kylään ja siellä tilalle nro 2 jossa talollisena oli Johan Pitkänen. Vuonna 1845 Petter on jo Nilsiän kylällä tilalla nro 5. Töitä piisaa seuraavana vuonna vielä tilalla nro 4, mutta Petter siirtyy Nilsiän kylällä vielä tilalle nro 8 talolliselle lautamies Henrik Rissaselle. Täällä ollessaan avioituu 26 päivä joulukuuta. Puolisoksi tulee Anna Turunen (s. 1827).

Anna Lovisa Turunen oli Fredrik Turusen (s. 1802) ja äitinsä Lovisa Laitisen (s. 1808) tytär. Isänsä Fredrik Turunen oli torpparina usealla tilalla Nilsiässä. Myöhemmin myös 1850-luvulla Sänkimäessä Jussilan tilan torppari talollisella Fredrik Hakkaraisella. Anna Lovisa lähti Nilsiän kylän aikaan vanhempiensa luota vuonna 1843 piiaksi Halunan kylään tilalle nro 4 Raiskalanmäkeen. Muutamia vuosia menee ja Anna avioituu Petter Saarelaisen kanssa vuonna 1847.

Petter Saarelainen ja Anna Lovisa Turunen muuttavat avioiduttuaan Nilsiän kylältä Kuuslahden kylään Roeringien tilalle nro 1. Kuuslahdessa samalla tilalla oli torpparina myös Anna Lovisan setä Wilhelm (s. 1805). Tilalla oli torpparina myös Henrik Tiilikainen, jonka luona Petter ja Lovisa todennäköisesti asustelivat itsellisinä. Kuuslahdessa aika kuluu seuraavalle vuosikymmenelle vuoteen 1852, jolloin perhe miettii jo muuttoa kylästä.. Kuuslahden aikaan Petterille ja Lovisalle syntyi tytär Anna Stina 1848 ja poika Julius vuonna 1851. Näin koko perhe muuttaa vuonna 1852 ja siirtyy Sänkimäen kylään tilalle nro 3 Jussilaan itsellisiksi.

Muutamia vuosia kulkee aika ja Petter Saarelainen perheineen siirtyy vuonna 1854 Sänkimäen Jussilasta Kaaraslahden kylään ja siellä talollisen Johan Kempen tilalle nro 19 Aarolaan torppareiksi. Kaaraslahdessa perhe saa lisäystä, syntyy poika August 1854. Mutta hän menehtyy pienenä lapsena myöhemmin Sänkimäessä vuonna 1856.

Mutta pitkään eivät Petter ja Anna Lovisa perheineen torppareina Kaaraslahdessa kuitenkaan olleet, vaan muuttavat jo 1856 takaisin Sänkimäkeen samalle Jussilan kantatilalle, mistä aiemmin tulivat Kaaraslahteen. Todennäköinen syy oli Anna Lovisan torppari-isän menehtyminen Jussilassa 1855, mutta myös puolisonsa sotilasura. Oliko torppa näin vapautunut muuten torpparista, vai muuttivatko Petter ja Anna perheineen toiseen Jussilan torppaan? Kun Petter ja Anna tulivat Sänkimäkeen oli puoliso Petter Saarelainen jo aloittanut sotilaana ammattinsa. Krimin sota kuitenkin loppui jo 1856, minkä vuoksi aiemmin näihin aikoihin sotilaita todennäköisesti pestattiin. Jussilan talollinen isäntä Fredrik Hakkarainen vuokraa samoihin aikoihin 1850-luvun puolivälissä sotilastorpan paikan Kaarasjoelta ruodulle 25 vuodeksi. On todennäköistä, että Petter Saarelainen on perheineen jatkossa juuri tässä Kaarasjoen sotilastorpassa. Tutkimatta on kuitenkin tämän sotilastorpan vaiheet, että oliko torppa sama, jossa Anna Lovisan isäkin oli aiemmin torpparina. Todennäköisesti, koska Fredrik Hakkaraisella oli kuitenkin kaksi torppaa, torppari Adam Venäläisen asustellessa jo aiemminkin toista. Myös Petter Saarelaisen sotilasuran jatkosta ei ole varmuutta, mutta rauhan aikaan maassa pidettiin kuitenkin sotaväkeä ja valmiutta pienemmissä puitteissa. Petter Saarelainen on jo 1860-luvulla entinen sotilas.

Aiemmin Kaaraslahdessa vuonna 1854 syntynyt poika August menehtyy Sänkimäessä tuhkarokkoon vasta vajaa parivuotiaana vuonna 1856. Petter Saarelaisen ja Anna Lovisan perhe kasvaa Sänkimäessä. Vuonna 1857 toukokuussa syntyy tytär Maria Sofia. Toukokuussa vuonna 1860 poika August. Perhe viettää aikaa Sänkimäen Jussilassa vielä vuoteen 1864 saakka. Sotilaana ja torppareina oleva aika loppuu Petter Saarelaisen perheellä Jussilassa ja heidän perheensä muuttaa muonarengeiksi talolliselle Ivar Korhoselle Suojärven kylään Ollilan tilalle nro 11.

 

1861 – 1869                         

Rissanen Ivar s. 1832

Puoliso: Maria Taskinen s. 1834.

 

Ivar Rissanen oli syntyjään isänsä Petter Rissasen (s. 1797) ja äitinsä Maria Heikkisen (s. 1803) poika, vanhempiensa ollessa silloisen Hakkaralan Konttimäessä tilalla nro 1 talollisilla Zacheuksilla torppareina.

Perhe siirtyilee eri kylillä, välillä Halunallakin, mutta  jo vuosikymmenen lopuilla he ovat Hakkaralan kylässä Luotolammella. Iivari oli suurperheestä, jossa kaiken kaikkiaan Iivarin vanhemmille siunaantui aikanaan 10 lasta. 

Vuosikymmen vaihtuu 1840-luvuksi,  perhe siirtyy ja muuttaa vuonna 1841 Kaaraslahden kylään itsellisiksi. Vuosikymmen kuluu ja Iivarin vanhemmat veljet lähtevät jo perheestä, muuttavat työhommiinsa muille tiloille ja kylille. Niin myös pojan Iivarinkin aika tulee myöhemmin lähteä työn perään.

Vuonna 1848 Iivarin vanhemmat perheineen siirtyvät samalla Kaaraslahden kylällä torppareiksi tilalle nro 7 Kekälään talolliselle Petter Myöhäselle. Samaan aikaan Iivari poistuu vanhempiensa luota. Hän muuttaa ja siirtyy Sutelan kylään ja siellä tilalle nro 16 talolliselle Johan Poikoselle rengiksi. Työsopimus kestää sen vuoden päivät ja Iivari siirtyy uuteen paikkaan. Nyt samalla kylällä, mutta tilan nro 3 Ruotsalan talollisen Henrik Piipon leskelle rengiksi. Tämä pesti kestää Iivarilla Ruotsalassa vuoden, jonka jälkeen vuonna 1850 hän saa pestin Sänkimäen kylään ja siellä tilalle nro 11 Mäkelään, talolliselle Mats Heikkiselle rengiksi. Renkihommissa, kuin myös piikatöissä pestit olivat yleensä vuoden mittaisia, heidän hakiessaan myöskin kokemusta ja arvostusta jatkossa oleviin parempiin sopimuksiin. Mutta hyvä renki tai piika saattoi olla samalla talollisella pitkäänkin töissä tilanteista riippuen. Iivarin tämä sopimus Mäkelän isännän kanssa loppuu ja hän siirtyy uusiin töihin jo seuraavana vuonna. Pestejä tulee vielä useita. Vuonna 1851 hän on Konttimäessä tilalla nro 1 Zacheuksien hallinnoimalla tilalla renkinä, jota pyöritteli lampuotina Mats Heikkinen. Vuonna 1852 Iivari tulee takaisin Sänkimäkeen ja on tilan nro 8 Hirvolassa osatilan talollisella Thomas Pitkäsellä, jossa pesti kestää pari vuotta. Sitten vuonna 1854 siirrytään samalla kylällä tilalle nro 13 Hanhisalmelle talolliselle Lars Pitkäselle. Vuosikymmen etenee työsopimuksissa tasaiseen tahtiin. Iivari käy Murtolahden kylässä Heikkilän tilalla Henrik Hämäläisellä hommissaan. Sitten siirtyy Kaaraslahteen, jossa menee vuoteen 1858. Seuraavaksi ollaan jo Nilsiän kylällä nro 2 Skottilassa, josta hän siirtyy takaisin Sänkimäen kylään Mäkelään vuonna 1859. Seuraavan vuoden joulukuussa Iivari Rissanen avioituu Mäkelän aikaan Maria Taskisen (s. 1834) kanssa.

Iivari Rissasen puoliso Maria Taskinen (s. 1834) oli Henrik Taskisen (s. 1797) ja Anna Turusen (s. 1801) tytär. Vanhempiensa ollessa aikoinaan Strömsdahlin ruukissa töissään, lähtee Maria vajaa parikymppisenä Akonvedeltä työhommiin ja piiaksi Ruokoisten kylään. Siellä talollisella Johan Ruotsalaisella menee työvuosi 1853-1854. Marian seuraava pesti alkaa Reittiön kylässä nro 2 talollisella Lars Väänäsellä vuonna 1854. Seuraava pesti alkaa 1855 Halunan kylässä, jossa meneekin muutamat vuodet. Tilalla nro 1 Rantalan osatilan talollisella Petter Rissasella, sekä Halunan tilan nro 8 Juholassa talollisella Johan Savolaisella. Lisäksi Maria saattoi olla myös tilalla nro 9 osan aikaa töissään.

1858 alkaa Marian työt Nilsiän kylällä tilalla nro 2 Skottilassa kirkkoherra Adolf Hjelmmannin tilalla. Täällä on myös samaan aikaan Maria Taskisen tuleva puoliso Iivari Rissanenkin renkitöissään, joten varmasti silloin tutustuttiin. Kuitenkin vuonna 1860 Maria lähtee vielä muille kylille Nilsiän kylän Skottilasta suuntana Vuotjärven kylä ja siellä tila nro 12 Lastuniemi, jota hallinnoivat Ponomareffit. Tilaa pyöritteli lampuotina Anders Keinänen, jolla oli myös useita torppareita allaan. Siellä Maria aloittaa työt torppari Nils Savolaisen piikana. Mutta ei Maria Iivaria unohtanut.. Samaa vuotta 1860 mennään ja pian Maria hakee kuulutuksia Iivari Rissasen kanssa syksyllä. Loppuvuodesta joulukuussa sitten avioidutaan. Iivari on Sänkimäen Mäkelässä, jonne Maria siirtyy seuraavan vuoden alussa.

Vuonna 1861 Iivari Rissanen ja hänen veljensä Pohl (s. 1830) ryhtyvät yhdessä tuumin saman tilan torppareiksi talollisille Hakkaraisille Sänkimäessä tilan nro 3 Jussilassa. Iivarin veli Pohl Rissanen oli aiemmin samassa Sänkimäen kylässä tilalla nro 7 Pohjolassa muonarenkinä perheensä kanssa, mutta siirtyi samaan aikaan veljensä Iivarin kanssa Jussilaan torppareiksi. Veljekset päättivät sitten näin yhteisen torppariuran alkamisesta. Pitkään ei yhteiselo torppareina kestänyt, vaan veli Pohl Rissanen perheineen siirtyy seuraavana vuonna 1862 samalla kylällä tilalle nro 11 Mäkelään talolliselle Mats Pitkäselle muonarengeiksi. Veljekset olivat varmasti yhteistuumin sopineet tästäkin asiasta. Näin veli Iivari jatkaa puolisonsa Maria Taskisen kanssa perheineen Jussilan talollisilla Hakkaraisilla torppareina.

Iivarin ja Marian liitosta siunaantui useita lapsia. Tullessaan Jussilaan torppareiksi syntyy syksyllä 1861 kaksoset Ivar ja Maria. Mutta surua tulee heti. Molemmat lapset menehtyvät synnytyksen aikoina. Kaksosia syntyy lisää. Seuraavana vuonna kesällä 1862 syntyy Jussilan torpassa kaksostyttäret, Eeva ja Wilhelmiina. Mutta surua taas.. Wilhelmiina menehtyy jo nopeasti viikon vanhana synnytyksen jälkeen, eikä Eevastakaan enää kuulunut. Mathilda syntyy vuosien päästä 1869 ja muitakin lapsia vielä jatkossa. Surullista, mutta Iivarin ja Marian suuressa perheessä oli paljon lapsikuolleisuutta. Arkistotiedoissa 1870-luvulla kerrotaan syntyneeksi vielä lisää kaksosiakin muiden lasten lisäksi, joille tiedoille pitäisi tehdä tarkempaa tutkimusta.

Iivari Rissasen ja Maria Taskisen torppariaika Jussilan kantatilalla tulee päätökseen vuonna 1869. Sopimus puretaan Jussilan isäntien kanssa ja Iivari Rissanen perheineen siirtyy samalla kylällä, lampuodeiksi tilalle nro 14 Tuomalaan. Tuomalassa oli silloin kolme tilanosaa. Yhtä niistä hallinnoi talollisena David Martikainen, jonka tilanosaa Iivari Rissanen alkoi lampuotina pyörittelemään. Myöhemmin muutamien vuosien päästä Iivari Rissanen perheineen muuttaa, aloittaa torppareina Kaaraslahden kylän Lassilassa Aron Pietikäisellä.

 

1866 – 1871

                         

Kurikka Mats s. 1818

Puoliso: Walborg Hynninen s. 1811 

Mats Kurikka oli syntyjään Syvärilästä isänsä Sigfrid Kurikan (s. 1794) ja äitinsä Stina Lipposen (s. 1797) poika. Vanhemmat muuttivat perheineen 1830-luvun lopuilla itsellisiksi Nilsiän kylään. Vuosikymmenen vaihteen nurkilla vuonna 1840 poika Mats (1818) lähtee perheestä reilu parikymppisenä työhommiin Palonurmen kylään. Siellä tilalle nro 1 Turulaan talolliselle Esaias Pietikäiselle rengiksi. Työt kestävät Turulassa vuoteen 1842, jolloin Mats siirtyy takaisin vanhempiensa luokse Nilsiän kylään. Syynä varmasti se, että hänen vanhempansa olivat juuri aloittaneet torppareina Nilsiän kylän nro 1 Kappelissa pastori Melartinin tilalla pappilassa. Torppariperheen aika kuluu, mutta Mats siirtyy vielä 1843 hetkeksi vanhempiensa torpan tilalta renkihommiin Syvärilän kylään tilalle nro 1 Saunaniemeen talolliselle Anders Lipposelle, joka oli myös samaa Lipposten sukua äitinsä isälle. Mutta vuoden päästä Mats on jo takaisin pappilassa.

Nilsiän kylällä oli pappilassa myös palvelus- ja työväkeä. Joukossa myös eräs Walborg Hynninen, joka tuli tutuksi, kun Mats Kurikan isä oli torpparina kylällä. Näin vuonna 1844 lokakuussa Mats avioituu Walborg Hynnisen kanssa.

Walborg Hynninen (s. 1811) oli äitinsä Helena Hynnisen (s. 1788) avioton tytär. Walborg syntyi Halunan kylässä äitinsä ollessa piikana kylän silloisella tilanumerolla yksi. Äiti Helena liikkui piikatöissään tiloilta toiselle, kylästä kylään pitkin pitäjiä. 1810-luku ja töiden aika kuluu kuitenkin Helenan ja tyttärensä Walborgin kanssa Nilsiän Suojärven kylässä Kangaslahdella. Vuonna 1817 äiti Helenalle syntyy jo toinen avioton lapsi, Walborgille velipoika Johan. Seuraavalla vuosikymmenellä asustellaan vielä Suojärvellä, jolloin Walborg lähtee työhommiin vuosikymmenen puolivälin seutuun perheestä. Walborgin työt alkavat piikana Keyrityn kylässä. Matka jatkuu Halunalle vuosikymmenen vaihteissa, josta hän siirtyy vuonna 1832 takaisin Keyrityn kylään Mäntylän tilalle.

Vuonna 1834 Walborg löytää itsensä Vuotjärven kylästä tilalta nro 1 Lastulahdesta. Muutama vuosi menee ja Walborg ottaa työpestin vuonna 1836 Kaaraslahden kylästä tilalta nro 16 Tiiholasta (Tiiholanniemi). Vuodet vierii, työpestit vaihtuvat eri tiloilla ja kylillä. Kaaraslahti, Kasurila jne.. kunnes hän saapuu Kaaraslahden Kuuslahteen 1840-luvun alussa. Siellä Gurtsjeffien hallinnoimalle tilalle ja jatkossa tilalle nro 3 vuonna 1841.

Vuoden 1842 aikana lokakuussa ollessaan Kuuslahdessa Walborg saa aviottoman lapsen, pojan Peterin. Mutta Peter todetaan menehtyneeksi jo saman päivän aikana synnytyksestä. Muutaman vuoden päästä vuonna 1843 Walborg on tehnyt työsopimuksen Kaaraslahden kylässä tilalla nro 16 Tiiholassa osatilan talollisen Pohl Räsäsen kanssa. Vuosi siitä ja Walborg on sitten palvelusväessä Nilsiän pappilassa, jossa myös tuleva puolisonsa Mats Kurikkakin vanhempiensa torpassa asusteli. Saman vuoden kesällä Mats ja Walborg hakevat kuulutuksia avioliittoaan varten. Lokakuussa 1844 torpparin poika Mats Kurikka ja Walborg Hynninen vihitään. Samaan aikaan Walborg muuttaa Matsin luokse hänen vanhempiensa torpan maille.

Seuraavana vuonna toukokuun lopuilla syntyy Matsin ja Walborgin perheeseen ensimmäinen lapsi, poika Sigfrid. Kesällä menehtyy sitten Matsin äiti Stina. Aika kuluu seuraavaan vuoteen 1846, jolloin Mats ja Walborg perheineen siirtyvät torpasta Kaaraslahden Kuuslahteen itsellisiksi. 25.12.1847 syntyy poika Johan, lastenkirjassa myöskin Johannes nimisenä. Muutaman vuoden jälkeen 1848 perhe on mahdollisesti torppareina Kaaraslahdessa tilalla nro 16, mutta jo vuoden 1850 aikoina siirtyvät itsellisiksi Sänkimäkeen ja tilalle nro 1 Lassilaan. Perheeseen syntyy poika Pohl 17.2.1851. Viimeistään vuonna 1853 he ovat jo torppareina Lassilassa Henrik Ruuskasen hallinnoimalla tilanosalla. Tyttäriäkin syntyi perheeseen, Helena marraskuussa 1853 ja Anna tammikuussa 1857. Mutta surua tulee tyttärien kanssa. Anna menehtyy jo samana vuonna lokakuussa hinkuyskään reilu puolivuotiaana. Helenan vuoro tulee siirtyä tuonpuoleiseen nuorena 4 vuotiaana vuonna 1858. Perheessä elonteillä jatkavat pojat Sigfrid, Pohl ja Johan. Johan lähtee työhommiin nuorena miehenä. Muut pojat asustelevat aikansa vanhempiensa kanssa.

Myöhemmin isäntänä Lassilan osatilalla on myös talollinen Zachirs Ukkonen, kun torppareina olo Mats Kurikan perheellä jatkui samalla tilalla ja samassa torpassa seuraavallekkin vuosikymmenelle. Lassilassa alkoi tapahtua myös 1840-luvulta muutoksia tilanosien omistuksissa. 

Vuoden 1866 aikoihin Mats ja Walborg miettivät torpan vaihtoa kylällä. Viimeistään vuonna 1867 he muuttavat Sänkimäessä Lassilasta seuraavalle tilalle torppareiksi. Samalla kylällä, kantatilalle nro 3 Jussilaan, talolliselle Ivar Pitkäselle torppareiksi. Mats Kurikan ja Walborg Hynnisen perheen torppariaika Jussilassa tulee kestämään 1870-luvun alkuun. Tullessaan Jussilaan talollisten Pitkästen aikaan, muuttuu tilan hallinta torpan mailla, tällä torpan osatilalla. Elias Turunen tulee ja hankkii tilanosan 1860-luvun lopuilla vuonna 1869, myöhemmin myös Turulanakin tunnettuna olevan osuuden Jussilan maista. Turusella oli sittemmin osan aikaa myös lampuoti, Ambrosius Ropponen, jonka alla Mats ja Walborg torppareina jonkun aikaa olivat.

Vuonna 1871 Mats ja Walborg lopettavat torppareina Jussilassa. He siirtyvät pieneksi hetkeksi takaisin Lassilaan Ukkosten tilanosalle lampuodeiksi. Ukkosilla oli varmasti vaikeuksia, leski tilalla jne,. joten heidänkin apuja tarvittiin. Mats Kurikan perheen pojat olivat jo renkitöissään kuka missäkin, osa avioituneena, osa myös työpesteissään Sänkimäen Hirvolassa. Jo aika pian Mats ja Walborg elelevät jatkossa Sänkimäessä iäkkäinä ja loisina. Torppari ja muut hommat ovat jääneet ajat sitten taakse. Walborg oli pitkään sairastellut huonon näkönsä takia ja hänen kerrottiin olevan jo lähes sokea. Myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä hänen puolisonsa Mats Kurikka menehtyy halvaukseen Sänkimäessä 16 päivä tammikuuta vuonna 1882 ja Walborg itse iäkkäänä 80 vuotiaana lavantautiin 22 päivä helmikuuta 1890.

 

1870 – 1871.

 

Michel Kokkonen s. 1831

Puoliso: Margareta Pitkänen s. 1826

                                                                                                                                                

Michel Kokkonen oli isänsä Erik Kokkosen (s. 1803) ja Suojärveltä syntyjään olevan äitinsä Maria Ruuskasen (s. 1803) poika. Michel Kokkosen isä oli kotoisin Halunalta, jossa samassa kylässä myös Michel syntyy. Perhe liikkuu 1830-luvulla Halunalta Kaaraslahden Kuusilahteen, jossa meneekin pitempi aika. Seuraavan vuosikymmenen lopuilla perhe siirtyy Sänkimäkeen Paavolan kantatilalle itsellisiksi. Pian 1850-luvun alussa perhe on jo Paavolassa torppareina.

Paavolan torpan mailla elämä etenee torppari-isän komennossa tätä vuosikymmentä, kunnes poika Michel ystävystyy samasta kylästä Pohjolan tilalta kotoisin olevan talollisen David Pitkäsen tyttären Margaretan kanssa (s. 1826). Vaikka Margaretalla oli mukana jo pari pientä poikaa, ei näin rakkaudella ollut rajoja. Michel Kokkonen ja Margareta Pitkänen hakevat kuulutuksia vuonna 1857 ja vihille mennään joulun aikaan, 25 päivä joulukuuta. 

Margaretan isä oli Sänkimäkeläisen Pohjolan tilan talollinen isäntä David Pitkänen (s. 1800) ja äitinsä Anna Pietikäinen (s. 1801). Isänsä David oli Sänkimäessä Pohjolan isäntä ja heillä oli puolisonsa Anna Pietikäisen kanssa suuri perhe tilallaan. Tytär Margareta asustelee vanhempiensa kanssa kotitilalla Pohjolassa pitkälle 1850-luvun loppua. Mutta siinäkin välissä hänen elämäänsä mahtui tapahtumia. Tammikuussa vuonna 1850 Margareta ollessa noin 24 vuotias, hän saa Sänkimäessä aviottoman lapsen, pojan Simonin. Mutta ei hätää, Margaretalla on hyvä olla kotitilallaan poikansa kanssa. Seuraava avioton lapsi syntyy muutamien vuosien päästä huhtikuussa vuonna 1856, poika Erik Johan. Elämä jatkuu kuitenkin Margaretalla lastensa kanssa vanhempiensa tilalla Pohjolassa. Seuraavana vuonna 1857 Margareta kohtaa samalla kylällä Paavolan kantatilalla asustelevan torpparin pojan Michel Kokkosen ja he avioituvat loppuvuodesta joulukuussa. Näin Margareta muuttaa samaan aikaan Michel Kokkosen kotitorpan maille Paavolaan.

Lapsia oli Margaretalla ennestään aviottomista suhteista, mutta lisää oli tulossa Michel Kokkosen kanssa, nyt kuitenkin pyhässä liitossa. Perheeseen syntyy seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivä poika Paul. Surua kuitenkin tulee.. Michelin ja Margaretan yhteinen syntynyt poika Paul menehtyy tuntemattomaan tautiin pienenä lapsena vajaa puolivuotiaana joulukuun alussa 1859.

Vuonna 1860 Michel Kokkonen perheineen siirtyy Sänkimäen Pohjolasta Konttimäen kylään ja siellä tilalle nro 4. Michel Kokkonen oli myös pestautunut muutamiksi vuosiksi sotilaaksi, todennäköisesti Krimin sodan mainingeissa, kun jonkinlaista valmiutta siihenkin suuntaan pidettiin. Konttimäen aikaan perheeseen syntyy poika Henrik tammikuussa 1861. Vuonna 1863 perhe on jo Sänkimäessä, tilalla nro 12 Mattilassa. Mutta eivät kuitenkaan pitkään. Seuraavana vuonna 1864 perhe muuttaa jälleen. Michel perheineen siirtyy muonarengeiksi Sänkimäen kylään tilalle nro 7 Pohjolaan, osatilan talolliselle Olof Pitkäselle. Samana vuonna syntyy perheeseen tytär Anna Lena 17 päivä toukokuuta.

Pari vuotta menee ja perhe siirtyy taas, vuonna 1866. Nyt Sänkimäen kylässä tilalle nro 11 Mäkelään osatilan talolliselle Mats Pitkäselle muonarengeiksi. Surua tulee taas perheeseen, kun toukokuussa perheen lapsia menehtyy. Henrik 5-vuotiaana keuhkokuumeeseen ja Erik 10-vuotiaana pilkkukuumeeseen. Näinä vuosina oli valtakunnassa suuret nälkävuodet, jolloin väestöä menehtyi sankoin joukoin. Oletetusti Margaretan ja Michelin lapset menehtyivät katovuosien ajan  aiheuttamiin tauteihin, kun ihmisillä koko maassa oli vaikeuksia saada riittävää ravintoa.

Vuonna 1869 perhe muuttaa taas, nyt Sänkimäessä tilalle nro 3 Jussilaan muonarengeiksi, talollisten Hakkaraisten hallinnoimalle tilanosalle. Samoihin aikoihin Michel Kokkonen hieroo torpparisopimusta Hakkaraisten kanssa ja tulee heti torppariksi Jussilassa. Perheen vanhin poika Simon, Margaretan ensimmäinen lapsi lähtee näinä aikoina renkihommiin Sänkimäessä tilalle nro 10 Heikkilään talolliselle Simon Leskiselle.

Perheen torppariaika Jussilassa kestää vain muutamia vuosia. Mukana on vielä tytär Anna Lena. Torpparikontrahti Jussilassa päättyy vuonna 1872 ja sopimukset puretaan talollisten Hakkaraisten kanssa. Jatkossa Michel Kokkonen perheineen siirtyy jatkamaan menevää vuosikymmentä Sänkimäessä tilalla nro 5 Heikkilässä, talollisella Johan Lyytisellä torppareina.

 

1873 – 1877   tilalla  

(torppariaika n. 1873-1874)      

            

Hirvonen David s. 1838

Puolisot:

- Brita Karin Keinänen s. 1848 k. 1874

- Eva Sofia Voutilainen s. 1848.

 

David Hirvonen oli isänsä Staffan Hirvosen (s. 1817) ja äitinsä Anna Muonan (s. 1817) poika. David syntyy 13 päivä huhtikuuta 1838  Kuopion Koivusaaren kylässä vanhempiensa ollessa itsellisinä tilalla nro 5 Savolassa. Isänsä Staffan ja äiti Anna Muona avioituivat vasta syksyllä pojan Davidin syntymän jälkeen.

Perhe liikkuu Koivusaaressa, muuttaa muuttokirjalla vuoden 1841 lopussa Nilsiään Kaaraslahden kylään ja siellä Kuuslahteen. Aika kuluu vuosikymmentä ja seuraavaakin, kunnes perhe on siirtynyt Sänkimäen kylään Hirvolan kantatilalle. Jatkossa vuonna 1854 Staffan Hirvonen perheineen onkin sitten jo itsellisinä samassa kylässä tilalla nro 12 Mattilassa.

Staffan Hirvosen ja Anna Muonan poika David ( s. 1838) lähtee perheestä työhommiin ja rengiksi vuonna 1856 samassa kylässä tilalle nro 10 Heikkilään. Menee vuosi ja David siirtyy takaisin vanhempiensa torppaan samalla tilalla, jossa meneekin useampi vuosi. Vuonna 1860 David siirtyy vanhempiensa luota tilalle nro 12 Mattilaan rengiksi, josta taas vuoden päästä 1861 ottaa pestin tilalle nro 11 Mäkelään. Mutta jo vuoden päästä David käväisee vuoden päiviksi Kopolan kantatilalla nro 9, josta saapuu takaisin Mäkelään vuonna 1863. Parin vuoden päästä 1865 David siirtyy kylällä töihin tilalle nro 7 Pohjolaan. Pari vuotta siitä ja ollaankin jo Mattilan kantatilalla nro 12, jossa hänen vanhempansakin silloin sitä aikaa asustelivat. Vuonna 1868 David Hirvonen muuttaa ja ryhtyy muonarengiksi kantatilalle nro 9 Kopolaan. Kopolassa meneekin useampi vuosi, kunnes hän avioituu piika Brita Kaisa Keinäsen kanssa (s. 1848) lokakuun 10 päivä 1871. Brita Kaisa oli silloin työhommissa Sänkimäessä tilalla nro 11.

Brita Kaisa (Karin) Keinänen oli syntynyt 21 kesäkuuta vuonna 1848 Sutelan kylässä tilalla nro 23 Neulalammella, vanhempiensa, isänsä Iivarin (s. 1817) ja äitinsä Severina Hynnisen (s. 1826) tytär. Vuosikymmen ja toistakin kuluu, perhe liikkuu siellä täällä.. Äiti Severina oli  menehtynyt jo vuonna 1858 ja nyt sitten 18-vuotiaana Brita lähtee isänsä luota 1860-luvun puolivälin jälkeen.

Hän suuntaa työpesteihin ja viimein Sänkimäen kylään tilalle nro 6 Pitkälään, jossa talollisena on Karl Pitkänen perheineen. Pitkälässä menee piikatöissä vuodet 1866 – 1867. Vuonna 1868 Brita on tullut Sutelan kylään ja siellä tilalle nro 19 Neulalammelle talolliselle Lassi Keinäselle piiaksi. Oliko kenties samaa sukua jostakin kauempaa? Vuosi menee nopeasti ja seuraavan pestin Brita ottaa Sänkimäen kylästä tilalta nro 3 Jussilasta. Siihen aikaan tällä Jussilan osatilalla olivat talollisina Hakkaraiset. Jussilasta Brita siirtyy toisaalle töihin vuonna 1870. Nyt samalla kylällä tilalle nro 12 talolliselle Mats Heikkiselle. Vuosi taas ja Brita on seuraavana vuonna 1871 tilalla nro 11 Mäkelässä. Brita Keinänen tutustuu näihin aikoihin samalla kylällä renkinä olevaan David Hirvoseen ja he avioituvat lokakuun 10 päivä. David oli renkitöissä Kopolan kantatilalla, mutta myöhemmin muonarenkeinä samalla tilalla Britan kanssa avioiduttuaan.

Tuore aviopari muuttaa 1873 samalla kylällä Jussilan kantatilalle, jatkaen muonarenkeinä, mutta jo pian he tekevät torpparisopimuksen Jussilan talollisten Hakkaraisten kanssa. Lapsia syntyi perheeseen jo aiemmin, seuraavana vuonna vihkimisestä. Syntyy tytär Maria Lovisa lokakuussa 1872 ja poika David myöhemmin muutaman vuoden päästä heinäkuussa 1874. Torpassa elämä jatkuu samaa vuotta kesästä syksyyn pienten lasten kanssa. Mutta, tulee suuri järkytys..

Samana vuonna kesän jälkeen, lokakuun puolivälissä 1874 syttyy tulipalo, todennäköisesti perheen kotona torpassa. Tulipalossa menehtyy perheen äiti Brita Kaisa Keinänen 26-vuotiaana. Myös perheen pieni tytär Maria Lovisa menehtyy tapahtumassa, vain 2-vuotiaana. Perheen isä David Hirvonen jää näin leskeksi pienen poikansa Davidin kanssa. David Hirvonen on jatkossa itsellisenä Jussilassa, joten todennäköisesti torpparina olo ei enää jatkunut entisellään. Voidaan olettaa, että torpan mailla oli tulipalo, se saattoi myös tuhoutua, ehkä muutakin eloon liittyvää, koska David ei jatkanut enää torpparina vaikka olikin samalla tilanosalla. Eikä talollisilla Hakkaraisilla ollut tilanosallaan heti torpparia tapahtuman jälkeenkään.

Tulee seuraava vuosi 1875 ja joulukuu, David Hirvonen avioituu uudestaan. Nyt piikana samalla kylällä Sänkimäessä tilalla nro 12 Mattilassa olleen Eeva Voutilaisen kanssa. Davidin pieni poikakin sai äidin, ainakin puolikkaan.. Eeva oli syntyjään Urimolahden kylästä vanhempiensa Anders Voutilaisen (s. 1818) ja Helena Mertasen (s. 1821) tytär. David ja Eeva asustelevat vielä vuoteen 1877 Sänkimäessä, mutta muuttavat sitten Kaaraslahden kylään. Lapsia syntyy heille useita jatkossa, näin myös menehtyneen Brita Keinäsen pienelle David-pojalle velipoikia. Myöhemmin perhe aloittaa Kaaraslahdessa torppareina tilalla nro 19 Aarolassa talollisen Petter Halosen hallinnoimalla tilalla.

 

1874 – 1887     

                    

Heikkinen Anders s. 5.11.1821 

Puoliso: Margareta Ruotsalainen s. 15.5.1827

 

Anders Heikkinen (s. 5.11.1821) oli syntyjään Pelonniemeltä Olof Heikkisen (s. 1793) ja Regina Hyvärisen (s. 1793) poika. Isä kuoli jo 1826 Andersin ollessa vasta 5 vuoden vanha. Perheen ollessa vielä Pelonniemellä 1830-luvulla, Anders lähtee rengiksi Muuruveden kylään tilalle nro 5 Savisaareen vuonna 1837. Muuruvedellä meneekin useita vuosia ja töitä riittää. Vuonna 1841 Anders siirtyy töihin Nilsiän kylään ja siellä tilalle nro 2 talollisille Puustisille. Vuodet vierivät, työpestit tulevat vaihtumaan eri kylillä ja usealla talollisella. Kärsämäellä nro 2 vuosina 1841 – 1842, Nilsiän Pappilassa 1843 – 1844, Vuotjärvellä tilalla nro 4 vuoden päivät 1844 – 1845. Matka jatkuu takaisin Pelonniemen kylään ja siellä tilalle nro 6 Pirttimäkeen talolliselle Fredrik Heikkiselle. Pirttimäessä menee muutama vuosi, kunnes vuonna 1847 Anders on Pieksän kylässä renkitöissään. Siellä tilalla nro 8 Levälahdessa Mats Heikkisen leskellä Ingeborg Pasasella. Vuonna 1849 Anders siirtyy Kaaraslahden kylään tilalle nro 24 Vaivionniemeen. Samana vuonna elokuussa Anders avioituu saman kylän piian Margareta Ruotsalaisen kanssa.

Margareta Ruotsalainen ( s. 1827) oli äitinsä Kristina Ruotsalaisen avioton lapsi. Äiti Kristina (s. 1796) oli syntyjään todennäköisesti Sutelan kylästä, vanhempiensa Pehr Ruotsalaisen ja Helena Lappalaisen tytär. Äiti Kristiinan elämä oli vaihtelevaa, joskin se jätti myös paljon kysymysmerkkejä.

Margaretan äiti Kristina lähtee perheestään jo 14 vuotiaana piikatöihin, vuonna 1820 Sutelan kylässä tilalle nro 3. Mikähän oli syynä noin nuorena lähtemään kotoaan elonteille? Saattoiko Kristina olla jo ehkä varttuneempikin nuoreksi tytöksi? Oliko ehkä todellinen s.aika ilmoitettua aiempi, koska arkistotiedoissa ei poikkeuksellisesti enää vuosikymmeniin ollut siitäkään tarkempaa tietoa, koko tiedon puuttuessa hänellä? Oli aikanaan myös nuorempiakin tyttöjä, jotka joutuivat työpesteille, mutta usein painavista syistä. Esim. vanhempiensa kuoleman johdosta. Matka töiden perässä jatkuu Kristinalla seuraavina vuosina, ensin Pajujärven kylään tilalle nro 3 talolliselle Hemming Leivolle. Vuonna 1822 Kristina on matkannut jo Pyöriälän kylään töiden perässä. Elokuussa 1823 Pyöriälässä syntyy 27 vuotiaalle Kristinalle avioton poikalapsi David. Mutta hän menehtyy vain puolivuotiaana kesäkuussa 1824. Seuraavana vuonna pojan Davidin kuolemasta Kristiinalle syntyy toinen avioton lapsi, tytär Anna Kristina 28 päivä toukokuuta. Matka jatkuu hetkeksi takaisin Pajujärven kylään, mutta nopeasti siitä edelleen Kaaraslahteen Hannonmäkeen vuonna 1826. Seuraava vuosi 1827 ja Kristina on sitten jo Kasurilan kylässä Kuuslahdessa. Kasurilan aikaan Kristina Ruotsalaiselle syntyy kolmas avioton lapsi, joka on tytär Margareta (s. 15.5.1827). Aikanaan Kristiina siirtyy lastensa kanssa takaisin Kaaraslahden Hannonmäkeen.

Mutta jo 1840-luvun alkupuolella tytär Margareta lähtee äitinsä luota työhommiin. Aluksi Margareta on Kaaraslahden kylässä tilalla nro 26 Notkolassa talollisilla piikana. 1840-luku kuluu vuosittain Margaretalla Nilsiässä monessa kylässä piikatöissä. Pajujärven kylässä nro 5 lautamies Johan Martikaisella, samalla tilalla talollisen leskellä Ingeborg Leivolla, tilalla nro 6 talollisella Simon Leivolla ja vuonna 1848 Kuuslahden kylässä nro 2 talollisen Peter Pekkarisen leskellä. Kuuslahdesta Margareta muuttaa takaisin Kaaraslahteen ja avuksi tilalle nro 8 Haapaniemeen, jossa edesmenneen talollisen Israel Hyvärisen leski Katarina Hartikainen pyöritteli tilaa. Kaaraslahdessa samalla kylällä Vaivionniemen tilalla nro 24 oli Ruuskasilla renkitöissään myös eräs Anders Heikkinen, johon Margareta tutustui niin paljon, että kuulutuksia avioliittoa varten haettiin kesäkuussa ja avioiduttiin elokuussa samana vuonna 1849.

Avioiduttuaan Anders ja Margareta muuttavat seuraavana vuonna Vuotjärven kylään tilalle nro 5 Leskelään talolliselle Henrik Tarvaiselle itsellisiksi. Kesällä kesäkuussa syntyy ensimmäinen lapsikin, poika Johan. Lisää lapsia tulee perheeseen jatkossa parin vuoden välein. Vuotjärveltä perhe siirtyy vuonna 1851 Sydänmaan kylään tilalle nro 3 Pirttimäkeen talollisten Rissasten osatilalle lampuodeiksi. Sydänmaalta matka jatkuu Kaaraslahteen lampuodeiksi. Nyt tilalle nro 13 Lassilaan talollisille Pietikäisille vuonna 1853, kunnes jo parin vuoden päästä vuonna 1855 Anders ja Margareta perheineen siirtyvät Murtolahden kylään. Murtolahdessa he ovat itsellisinä, mutta myös torppareinakin. Aika kuluu Murtolahden kylässä pitkään, 1870-luvulle saakka. Siinä välissä taidettiin käväistä Kuopiossakin saakka 1860-luvun lopuilla. Lapsia oli syntynyt perheeseen jo useita. Mutta vuonna 1865 heinäkuun 5 päivä syntynyt poikalapsi Karl Henrik menehtyy jo seuraavana keväänä isorokkoon vajaan vuoden vanhana. Seuraavana vuonna 1867 syntyy kuitenkin uusi Karl Henrik elokuussa 27 päivä.

1870-luvulla vuonna 1874 Anders ja Margareta perheineen siirtyvät Murtolahdesta Sänkimäen kylään. Murtolahden aikaan Anders ja Margareta hieroivat torpparisopimuksen Sänkimäen Jussilan talollisen Elias Turusen kanssa. Näin he muuttavat Sänkimäkeen tilalle nro 3 Jussilaan torppareiksi. Tätä Jussilan osatilaa tunnettiin myöhemmin Turula-nimisenä, jota hallinnoi Elias Turunen puolisonsa Eeva Margareta Pitkäsen kanssa perheineen.

Anders Heikkisen ja Margareta Ruotsalaisen perhe asuttaa Jussilassa torppaa ja sen maita pitkään, aina 1880-luvun lopuille saakka. Vuonna 1887 torpparisopimukset puretaan Elias Turusen kanssa. Anders ja Margareta siirtyvät jo hieman iäkkäinäkin sen ajan mukaan loisiksi kylällä.

Anders Heikkinen torpparina Jussilassa 1874 – 1887.

 

1892 – 1895  

                       

Ropponen David s. 1853 

Puoliso: Maria Heikkinen s. 1857.

 

David Ropponen (s. 15.1.1853) oli syntyjään Sänkimäeltä Ambrosius Ropposen (s. 1826)  ja Lovisa Korhosen (s. 1823) poika. Vanhemmat olivat Davidin syntymän aikaan Jussilan kantatilalla torppareina, mutta perhe liikkui kuitenkin jatkossa Sänkimäessä. 1860-luvulla ollaan Mäkelässä lampuoteina, Mattilaan perhe siirtyy 1870-luvulla, isänsä veljen tilanosalle. Ambrosius Ropposen perheen ollessa Mattilassa osatilan talollisina, avioituu poika David (1853) vuonna 1877 Maria Heikkisen (s. 25.7.1857) kanssa.

Maria Heikkinen oli Tuomas Heikkisen (s. 6.9.1823) ja äitinsä Maria Niskanen (s. 1.2.1831) tytär. Vanhemmat perheineen asustelivat 1870-luvulla talollisina Pieksän kylässä tilalla nro 8 Levälahdella, jolloin tyttären Marian elämä lähtee uusille uomille. Maria avioituu Sänkimäkeen siellä olevan talollisen pojan David Ropposen kanssa 22.7.1877. Myös Marian vanhemmille tulee uudet ajat, kun he muuttavat samoihin aikoihin vuodenvaihteen jälkeen ja siirtyvät Pieksän Levälahdelta Kuopioon Jännevirralle talollisiksi.

David ja Maria asustelevat avioiduttuaan hetken Davidin kotitilalla, mutta siirtyvät pian samassa Sänkimäen kylässä tilalle nro 7 Pohjolaan, kun David ottaa sieltä renkipestin. Pohjolassa menee vuosi pari, ennen kuin perhe siirtyy vuonna 1880 Sänkimäen Tuomalaan Juurikkamäen tilalle. Renkitöissä aika kuluu Juurikkamäessä ja perhe liikkuu muutenkin jatkossa tämän vuosikymmenen aikana kylällä. Välillä ollaan muonarenkeinä tilalla nro 14, välillä loisina ja myös mäkitupalaisinakin Jussilassa. Perheessä oli paljon lapsia, David s. 1877, Anders s. 1880, Lassi s. 1885, Anna s. 1888, Kalle s. 1890. jatkossa syntyy vielä tyttäret Hilda ja Aada. Aiemmin tammikuussa vuonna 1883 syntyi poika Adam, mutta hän menehtyi jo parivuotiaana hinkuun.

1890-luvun alussa David Ropponen tekee torpparikontrahdin Sänkimäen Jussilan talollisen Karl Hakkaraisen kanssa. Olihan David Ropponen ollut tekemisissäkin Hakkaraisten kanssa, kun Jussilassa mäkitupalaisenakin oli. Saattoi myös Davidin isän aiemmat torpparisopimukset Sänkimäessä edesauttaa asiassa. Olihan isä Ambrosius ollut talollisten Pitkästen luottomieskin aikanaan silloin kaikenlaisten tapahtumien mukaan, kun torpparina heidän alaisuudessaan oli. Kalle Hakkaraisella oli Jussilassa myös lampuotina Adam Räsänen pyörittelemässä tilaa, jolle David perheineen torppariksi tulee. David ja Maria perheineen asettuvat Jussilaan torppaansa asumaan.

1890-lukua ja aika kuluu vuoteen 1895, jolloin perheen torpparisopimusta ei enää jatkettu. Sopimus purettiin. Tällä Kalle Hakkaraisen tilalla oli silloin Adolf Kuosmanen viljelijänä. David ja Maria perheineen muuttavat ja siirtyvät Sänkimäessä tilalle nro 14 Tuomalaan (Tuomaala) lampuodeiksi, jota näytettiin silloin Paavo Suhosen tilana. Myöskin Pekka Pitkänen oli Suhosen tilalla mukana. Muutama vuosi ja perhe muuttaa vuonna 1897 Koivumäen kylään ja siellä tilalle nro 3, talolliselle David Roivaiselle torppareiksi. Tällä Koivumäen osatilalla taisi myös Aatami Julkunenkin olla tilaosakkaana.

Sänkimäen kantatilan Jussilan torppa jäi taakse..

 

 

- - -