12.4.24

KANTATILA NRO 6 PITKÄLÄ

 

 

MAAKIRJANUMERO 2

SÄNKIMÄKI

Maakirja-ajan tila-alueella on talollisena Juho Ollinpoika Pitkänen. Hän oli syntynyt n. 1676. Puolisonaan hänellä on Reetta Heikkinen s. n. 1684. Heidän perheeseen syntyy pojat Olli 1706 ja Tuomas 1706/1723. Tässä nämä Juhon 1676 jälkeläiset pojat tulevat jäljempänä hallinnoimaan Sänkimäessä 1600-luvun aikaisia maarekisterinumerosta 2 jakautuneita eri kantatiloja ja niiden osia.

Olli Juhonpojan s. 1706 poika Paavo Ollinpoika Pitkänen s. 1729 asustelee maakirjanumeron 2 tila-alueella. Hänelle syntyy myöhemmin jälkeläisinä kaksi poikaa, Paavo ja Tuomas, joiden toimesta maakirja-ajan tila-alue nro 2 alkaa jakaantua. Paavon jälkeläiset alkavat asuttaa kantatiloiksi myöhemmin nimettyjä nro 6 Pitkälää ja nro 7 Pohjolaa. Tuomaksen jälkeläiset taas alkavat touhuta tiloilla nro 8 Hirvola, sekä nro 9 Kopola.

 

Sänkimäki nro 6 Pitkälä

Paavo Ollinpoika Pitkänen 1729

 

 1750

Pitkälä ja Pohjola alkoivat muodostua 1700-luvun puolivälin jälkeen Paavo Ollinpoika Pitkäsen s. 1729 poikien Ollin s. 1751 ja Paavon s. 1756 jälkeläisten toimesta.

1700-luvun lopuille mentäessä ja 1800-luvun alun vaihteissa alkoivat kantatiloilla olevat talolliset selkeentyä, osin myös veljesten eräiden jälkeläisten asustellessa molemmilla kantatiloilla, Pitkälän pysytellessä kuitenkin Olli Paavonpojan 1751 poikien hallinnoissa.

 

 1770

Olli Paavonpoika Pitkänen syntyy vuonna 1751 Sänkimäessä. Hän avioituu toukokuussa vuonna 1771 saman kylän talollisen Matti Heikkisen tyttären Annan kanssa. Anna on merkitty kaikissa arkistotiedoissa syntyneeksi tammikuussa vuonna 1757, joten avioitumisen aikaan hän olisi ollut vain reilu 14 vuotias. Jos kirjurivirhettä ei ole Heikkisten veljesten kesken sen ajan arkiston pitäjällä, niin ehkä käräjillä olisi kerrontaa tästä. On todennäköistä, että kuitenkin virhe on papille tai hänen kirjurilleen tullut jo aikaisessa vaiheessa ja seuraa kirjoissa. Ollille ja Annalle siunaantuu kuitenkin ajan saatossa Sänkimäellä ainakin 7 lasta.

Avioitumisen jälkeen seuraavana vuonna syntyy heti poika Paavo 1772. Hän avioituu maaliskuussa 1797 saman kylän talollisen Matti Matinpoika Heikkisen tyttären Inkerin kanssa. Vuonna syntyy 1775 tytär Margareta, joka menehtyy 30 vuoden iässä Sänkimäessä. Vuonna 1778 syntyy poika Juho, ja avioituu Kristiina Heikkisen kanssa. Kristiina oli Juhon veljen Paavon puolison Inkerin sisko. 1780 syntyy Olli, avioituu vuonna 1809 Margareta Heikkisen kanssa. Hän oli myös saman kylän Heikkisten tyttäriä. Matti syntyy 1783, avioituu aikanaan 1816 myös Heikkisten sukuun, Maria Jaakontytär Heikkisen kanssa. Samalla Matti muuttaa Marian kotitilalle Sänkimäessä. Poika Tuomas 1786 avioituu Hiltulanlahdesta syntyjään olevan piika Anna Maria Thuren kanssa helmikuussa vuonna 1815. Syntyy vielä poika Taavetti 1788, mutta hän menehtyy jo 1789.

 

                     Pitkälä 1800 - lukua                        

 

1800-lukua mennään tällä Pitkälän kantatilalla. Talollinen isäntä Olli Pitkänen hallinnoi kaikkia maita ja mantuja. Hänen puolisonsa, perheen äiti Anna Heikkinen, oli menehtynyt jo kesällä 1789, joten näin Olli elää talollisena leskenä eloaan. Olihan vielä Ollin vanha isäkin elossa jonkun aikaa, menehtyen tilalla kuitenkin 70 vuotiaana vuonna 1802.

Kun Ollin jälkeläisten perheet asuvat osin tilalla, niin tapahtumista ei ollut puutetta. Poistumisiakin oli.. Tytär Margareta menehtyy vuosisadan alussa, sekä poika Matti siirtyy kylällä Heikkisten suvun kantatilalle avioiduttuaan 1810-luvulla. Muiden poikien elot puolisoineen tilalla kuitenkin jatkuivat.

Pitkälässä aika kuluu ja perheet kasvavat. Pikkuhiljaa alkaa tällä Pitkälän kantatilalla hahmottua myös eri tilanosia, niin isojaon kartoituksilla, kuin myös eritoten jälkeläisten perillisten asettumisilla tilalla. On useita tilanosia ja niillä Olli Pitkäsen jälkeläisten perheitä, kuin myös hänen veljenkin jälkeläisiä. Saattoi olla veljillä keskenään Pohjolan ja Pitkälän tilanosilla keskinäisiä sopimuksiakin, kun perintötilaa asutettiin. Ehkä jo aikanaan heidän isänsä oli ohjeistamassa tilanosien hallinnoinneissa perintöosilla poikiaan.

Talollinen isäntä Olli Pitkänen menehtyy 64 vuotiaana keväällä vuonna 1815. Samoihin aikoihin ja 1800-luvun alussa, alkoivat Ollin jälkeläiset perheineen vakiinnuttaa elojaan talollisina omilla eri tilanosilla Pitkälässä. Pitkälän kantatilan sisälle alkaa muodostua 3-4 erillistä tilanosaa.

 

TILANOSA 1

Tuomas Ollinpoika Pitkänen

 

 1820

Pitkälän kantatilaa isännöinyt 1700-luvun puolivälissä syntynyt talollinen leskimies Olli Paavonpoika Pitkänen käy seitsemää kymmentään, menehtyy halvaukseen helmikuussa vuonna 1815. Kantatilalla elää kuitenkin perilliset perheineen, sekä heistä mm. vuonna 1786 syntynyt poika Tuomas, joka hallinnoi omaa tilanosaansa Pitkälässä. Myös veljiä ja sisaria asustelee tilalla. Paavo (Paul Pohl) s.1772 joka menehtyy jo vuonna 1819. Veli Juho (Johan) s. 1778, Olli (Olof) s. 1780, Mats (Matti) s. 1783 joka muuttaa pois tilalta.

Tuomas Pitkänen avioituu isänsä kuoleman aikoihin Hiltulanlahdesta syntyjään olevan 20 vuotiaan Anna Thuren kanssa, joka oli silloin piikana Sänkimäessä. Samalla myös Tuomas ja Anna vakiinnuttavat asemaansa Pitkälän tämän osatilan talollisina. Perhe kasvaa ja lisääntyy tyttärellä Anna Katarinalla heti vihkimisvuotena. Syntyy toinen tytär Eeva Stiina 1818. Aikanaan syntyy poika Tuomas 1825, Karl 1832, Petter 1835, Margareta 1828, sekä vielä tytär Anna Brita 1839.

Elot jatkuvat Pitkälässä Tuomaksen tilalla.

 

 1840  

Talollisen Tuomas Ollinpoika Pitkäsen puoliso Anna Maria Thure menehtyy vuonna 1848. Tuomaksen ja Annan tytär Anna Katarina avioituu 1849 Konttimäkeen talollisen pojan Juho (Johan) Rissasen puolisoksi. Samalla Anna muuttaa puolisonsa Juho Rissasen kotitilalle.

Muutamia vuosia menee Pitkälässä ja pojista Tuomas löytää puolisonsa Nilsiän kylän tilan nro 7 talollisen Paavo Taskisen tyttärestä Valpurista (Walborg). Kesällä heinäkuussa vuonna 1851 he avioituvat ja Valpuri muuttaa samalla Nilsiän kylästä Tuomaksen kotitilalle Sänkimäen Pitkälään. Tuomaksen ja Valpurin perhe lisääntyy useilla lapsilla tulevina vuosikymmeninä. Syntyy Anna Brita joka menehtyy nuorena, Eeva Stiina, Tuomas (Thomas), Margareta, Kalle (Karl), Pekka (Peter) ja Anna Brita.

Pitkälän talollinen isäntä, Tuomaksenkin isä, Tuomas Ollinpoika Pitkänen menehtyy maaliskuussa vuonna 1852 koliikkiin 66 vuotiaana. Näin tälle tilalle tulee viimeistään talolliseksi edesmenneen Tuomaksen pojista vanhin Tuomas Tuomaksenpoika, puolisonsa Valpurin kanssa perheineen. Vanhempiensa poismenojen jälkeen tällä Pitkälän tilanosalla asustelee edelleen Tuomaksen veljet Kalle (Karl) ja Pekka (Petter), sekä sisar Margareta. Eeva Stiina oli muuttanut jo 1849. Anna Brita myös. Margareta kuitenkin avioituu jo syksyllä 1855 saman kylän talollisen Lauri (Lars) Leskisen pojan Simon kanssa. Simon Leskisen kotitila sijaitsi nro 12 Mattilassa, jonne Margareta avioitumisen aikaan muuttaa.

Näin tälle Pitkälän osatilalle, jota myöhemmin vuosisadan lopuillakin kutsutaan Tuomalanmäkenä, jää asumaan veljekset, Tuomas puolisonsa Valpuri Taskisen kanssa, sekä Kalle ja Pekka. Mutta myös heidän nuorin siskonsa Anna Brita asustelee tilalla.

 

 1860

Elot jatkunevat Tuomaksen ja Valpurin perheessä. Samaan aikaa Tuomaksen veljet touhuavat tilalla. Mutta myöhemmin tulee vaihtelua tilan elämään. Vuosien 1865-66 välillä Tuomas ja Valpuri perheineen muuttavat Pitkälästä Valpurin kotikylälle Nilsiän kylään talollisiksi nro 7 Röngän tilalle. Pitkälässä Tuomaksen lähdön jälkeen tilaa alkaa jatkamaan hänen veljet Kalle ja Pekka yhdessä.

Veljistä Pekka (Petter) avioitui keväällä 1862 Vuotjärvellä syntyneen Hipanlahdesta kotoisin olevan Eeva Leskisen kanssa. Lapsia tulee perheeseen Pitkälässä Tuomalanmäellä useita ajan saatossa vuosisadan loppua kohti mennessä. Vuosikymmenen loppupuolella vuoden 1868 aikoihin veljekset ilmeisemmin hankkivat viereisen tilan maat sen edesmenneiden talollisten Lars Pitkäsen ja  Anna Hämäläisen perillisiltä, joten Tuomaalanmäellä alat suurenevat.

Veljistä Kalle (Karl) Pitkänen avioituu kesällä heinäkuussa vuonna 1869 piika Anna Loviisa Miettisen kanssa, joka oli silloin piikahommissaan juuri Pitkälän mailla. Myöhemmin vuonna 1874 Kalle muuttaa kotitilaltaan Anna Lovisan kanssa talollisiksi viereiseen kylään Kaaraslahteen, tilalle nro 14 Kokkarilaan. Oliko nälkä- ja katovuodet vielä vaikuttaneet, mutta lapsia ei heille näkynyt vielä Pitkälässä. Perhe kasvaa vasta Kaaraslahdessa usealla lapsella.

Perintötilan perilliset veljekset, sekä Anna sisko olivat sopineet perintöasiat keskenään ja näin talolliseksi isännäksi Pitkälään Tuomalanmäelle (rk myös Tuomaala) jää yksin Pekka Pitkänen puolisonsa Eeva Leskisen kanssa perheineen. Perheessä on vanhempiensa lisäksi nuoria lapsia, Erik s. 1863, Henrik s. 1865, Anders s. 1867, Wilhelm s. 1870 ja Anna s. 1872. Murheita lasten kanssa. Poika Heikki (Henrik) menehtyy vain 16 vuotiaana vesitautiin. Antti (Anders) taas oli harmittavasti sokea. Muut lapset aikuistuvat myöhemmin, avioituvat ja jatkavat elämää perheidensä kanssa.

Tuomalan tilalla on myös Pekan nuorin sisar Anna Brita. Hänen elämään mahtui koettelemuksia. Anna saa aviottoman pojan Tuomaksen vuonna 1874, joka menehtyy pian veriyskään jo kuukauden vanhana. Äiti Anna jatkaa eloaan tilalla avioitumatta aina vuosisadan loppuun asti, veljensä Pekan ollessa talollinen isäntä, samalla huolehtien myös sisarestaan.. Voi olla, että lapsen menetys otti koville, koska hän elää jatkossa loppuelämäänsä avioitumatta jonkinlaisena ”nöyräpäänä”. Ei varsinaisena vikapäänä kuitenkaan,  joka tarkoitti aikanaan myös jonkinlaista tylsämielisyyttäkin, vaikka hänestä arkistojen merkinnöissä löytyy hulluakin.

                     

 1880 - 1900

Pekka Pitkänen ja Eeva Leskinen jatkavat perheineen taivaltaan Pitkälän tällä osatilalla. Pekan ja Eeva Leskisen jälkikasvussa on tilalla heidän poika Erik perheineen, puolisonaan Wilhelmiina Lilja. Tilalla myös Pekan ja Eevan poika Wilhelmi, jolla oli luvatonta myyntihommaakin väkijuomien kanssa sakkoineen päivineen... Kaikenlaista tapahtumaa riitti. Tilalla asustelee myös Pekan nuorin sisar Anna. Vuosisata lähenee loppuaan.

 

1900

Tuomaalanmäellä Pitkälässä talollisena on Pekka Pitkänen perheineen.

Elot jatkuu tilalla, 1900-luku alkaa.

 

 

TILANOSA 2

Olli Ollinpoika Pitkänen                                      

 

 1800

Olli Paavonpoika Pitkäsen ja Anna Heikkisen lapsista poika Olli Ollinpoika Pitkänen (s. 1780) alkaa hallinnoida Pitkälässä yhtä tilanosaa kolmesta. Hän avioituu vuonna 1809 Margareta Heikkisen kanssa. Margareta oli myös saman kylän talollisten Heikkisten tyttäriä. Ollille ja Margaretalle alkaa syntyä lapsia. Poika Olli s.1809 (1810) ja myös useita tyttäriä Margaretan kanssa. Anna, Eeva Kristina ja Margareta Helena.

 

 1820

Margareta Heikkinen, Ollin puoliso, menehtyy helmikuussa 1823 vain 34 vuotiaana koliikkiin. Näin Olli jää tilalle talolliseksi leskeksi lapsineen. Olli kaipasi emäntää taloon, joten hän avioituu jo seuraavan vuoden tammikuussa Pajujärveltä kotoisin olevan leskirouvan, vuonna 1779 syntyneen Brita Ruotsalaisen kanssa. Brita menehtyy myöhemmin 10 vuoden päästä pöhöön helmikuussa 1833. Britan jälkeen tämän tilanosan talollinen Olli Ollinpoika Pitkänen ei enää avioitunut. Näin Olli jää elämään leskeksi tilalle poikansa Ollin ja tyttäriensä kanssa. Talollisen isännän Ollin poika Olli (s.1810) avioituu kesäkuussa 1835 Beata Myöhäsen kanssa, joka oli viereisen kylän Kaaraslahden kylästä talollisen Pekka (Petter) Myöhäsen tytär. Isänsä tilalla asuva, veljensä Ollin sisar Anna muuttaa tältä Pitkälän osatilalta vuonna 1838. Muut siskot ovat vielä kotitilalla.

Elot jatkuu tällä talollisen vanhan isännän leskimies Olli Ollinpoika Pitkäsen Pitkälän toisella osatilalla aina vuosisadan puoliväliin saakka. Olli Pitkäsen poika Olli ja Beata Myöhänen perheineen kasvattavat perhettään. Ollin siskot Eeva Stiina ja Margareta (Greta Lena) muuttavat tilalta pois samana vuonna 1845. Myös samana vuonna avioiduttuaan, joten tilalle jää vain vanha isä Olli ja hänen poikansa Ollin perhe.

 

 1850

Talollinen vanha isäntä Olli Pitkänen asuttaa edelleen tätä Pitkälän tilaa poikansa Ollin perheen kanssa. Mutta pian kaikille tulee siirtyminen pois tilalta.

Vanha isäntä, jo yli-ikäinenkin Olli Pitkänen poikansa Ollin kanssa myy osin vaihtokaupoilla tilansa saman kylän talolliselle Lassi (Lars) Pitkäselle huhtikuussa 1854. Lars Pitkänen on Sänkimäen kantatilan nro 1 Lassilan talollinen omalla tilanosallaan. Hänen isänsä oli Juho Larsinpoika Pitkänen (s. 1775). Näin Lars Juhonpoika Pitkänen hankki Olli Pitkäseltä hänen Pitkälän kantatilan nämä maat omistukseensa ja muuttaa Pitkälään talolliseksi isännäksi vuonna 1855. Eipä siinä mitään. Pitkälästä talollinen vanha isäntä leskimies Olli Pitkänen muuttaa taas Lars Pitkäsen tilalle Lassilaan. Tilojen vaihtokauppoja ja siirtymisiä tehtiin kyllä aikanaan, joten poikkeus tämäkään ei ollut. Oliko syynä sitten taloudelliset syyt vai jokin muu asia, joka sai aikaan tilanvaihdon. Näin kuitenkin Pitkälän tällä tilanosalla jatkaa talollisena isäntänä Lars Juhonpoika Pitkänen perheineen. Perheeseen kuuluu puolison Anna Kaisa Hämäläisen lisäksi kolme tytärtä.

 

 1860 - 1870

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen tulee suuret katovuodet ja nälänhätä riehuu Suomessa. Talollinen Lars Pitkänen menehtyy 65 vuotiaana kuumeeseen kesäkuussa vuonna 1868. Puolisonsa Anna Hämäläinen menehtyy myös seuraavassa kuussa 57 vuotiaana. On hyvin todennäköistä, että se nälänhätä mikä noina aikoina silloisessa suomessa oli, aiheutti myös heidänkin poismenonsa.

Tilalla olevat tyttäret jatkavat vielä muutamia vuosia tilalla, ennen kuin muuttavat ja siirtyvät pois. Tilalla on jo aiemmin muutaman vuoden lampuoti Josef Rantanen puolisonsa Lena Korhosen kanssa perheineen, mutta Josef menehtyy huhtikuussa, myös vuonna 1868. Renki Johan Korhonen oli vuoden päivät lampuotina vielä pyörittelemässä tilaa, mutta muuttaa pois vuonna 1870.

 

  1870 –

Samoihin aikoihin vuosien 1868 – 1869 vaihteissa Lars Pitkäsen perilliset luopuu tilasta ja sen tulee todennäköisesti ottamaan haltuunsa Tuomaalanmäen Pekka Pitkänen veljensä Kallen kanssa. Arkistotiedoissa tila mainitaan ”Karl och Olof Pitkänen hn”.

 

- - -                 

TILANOSA 3

Petter Jormalainen

 

 1800

Olli Paavonpojan veli Paavo Paavonpoika (s. 1756) alkaa jälkeläisineen pyörittelemään tulevan kantatila Pohjolan maita. Hänen jälkeläisissään on ensimmäisestä avioliitostaan Helena Heikkisen kanssa syntynyt poika Anders (1782). Oliko sopimuksia veljesten kanssa vai mitä, kun Anders alkaa myöhemmin hallinnoimaan omaa tilanosaansa Pitkälässä. Olihan maat kuitenkin samaa maakirja-ajan aluetta keskenään.

 

 1820

Olli Paavonpojan veljenpoika Anders oli avioitunut vuonna 1804 saman kylän torpparin tyttären Katarina (Carin) Leskisen kanssa Sänkimäessä. Lapsia alkoi tulemaan heti alkuun. Oliko jo riiausreissut tehty aiemmin, koska ensimmäinen lapsi Paavo oli tullut jo 1803 ja Andersin isä-hyväksynnälläkin.. Lapsia tulee lisää, David 1804, Thomas 1810, Anna Maria 1813 ja vielä pojat Aron ja Zachris. Talolliset Anders ja Katarina olisivat merkinnöissä väliin talollisia ja väliin torppareita, todennäköisesti torppareina, kunnes viimeistään isänsä menehtymisen aikoihin heistä tulee talollisia omalla tilanosallaan Pitkälässä 1820-luvun puolivälissä. Elot jatkuu tilalla perheen kanssa seuraavalle vuosikymmenelle.

 

 1830

Talollinen Anders oli alkanut sairastelemaan pikku hiljaa. Sen myötä Andersin poika David (Taavetti) alkoi ottamaan isännän roolia tilalla ja oli talollisena pitkään vanhempiensa asuessa edelleen tilalla. Tilallinen isä Anders menehtyy reilu 50 vuotiaana kuumeeseen kesäkuussa 1835. Näin tälle Pitkälän osatilalle jää leskivaimo lapsineen, sekä poika Taavetti sisaruksineen. Taavetti avioituu muutaman vuoden päästä Liisa Vainikaisen kanssa syksyllä 1836. Liisalla oli kaksoset jo ennen avioitumista valmiina ja vielä tuli tytär Anna Kaisa seuraavana vuonna Taavetin kanssa.

Edesmenneen Anders Pitkäsen puoliso Katariina sekä jälkeläiset mm. poika Taavetti, alkoivat suunnittelemaan tilan myyntiä. Kylällä pyörähtää elokuussa vuonna 1835 Murtolahtelainen Paavo Pentikäinen, jonka kanssa hierotaan kaupat tilasta. Paavo Pentikäinen tekee tilakauppoja ostamalla tilanosan 95 ruplalla ja ilmeisemmin myös hopeaa. Näin Paavo Pentikäisestä tulee tilanhaltija muutamien kuulutuksienkin jälkeen. Tilalla asustelee vielä vuosikymmenen loppuun Taavetti perheineen, sisaret, sekä äiti Katariina. Seuraava vuosikymmen alkaa tilalla Paavo Pentikäisen talollisena aikana ja Pitkäset siirtyvät itsellisiksi ja muuttavat, sekä avioituvat muualle osin samalla kylällä. Näissä tilakaupoissa oli käräjillä mietiskelty, sekä selvitelty tilakokoja ja muutakin, osin johtuvia perintöosuuksia jo aiemmilta vuosikymmneniltä jne. mutta mietinnöt eivät ilmeisemmin johtaneet  peruutuksiinkaan. Oliko miettitty liian pienistä tilan osista jos jakoja olisi tullut tms.

 

 1840

Talollinen Paavo Pentikäinen Pitkälässä. Paavo oli ollut kaksi kertaa aviossa aiemmin. Katariina Väänäsen kanssa, joka oli menehtynyt vuonna 1817. Toiseen avioliittoon hän pääsi kesällä 1818 Kasurilan Anna Hollanderin kanssa. Anna menehtyi vuonna 1833. Näin Paavo elää Pitkälässä leskenä useiden lastensa kanssa tilalla. Mutta Paavo tulee myöhemmin avioitumaan vielä  kolmannenkin kerran, Murtolahdessa syntyneen Anna Venäläisen kanssa. Elot jatkuu kuitenkin Paavolla tilallaan.

Vuosikymmen oli alkanut. Koska Paavo oli leski ja hommia riitti, niin hän otti tilalleen lampuodiksi Murtolahtelaisen Erik Rissasen. Erik oli ollut renkinä Murtolahdessa ja avioitunut siellä vuonna 1839 saman kylän talollisen tyttären Stiina Pekkarisen kanssa. Erik Rissanen jatkaa Pitkälässä lampuotina 1840-lukua aina vuosikymmenen puoliväliin saakka.

Paavo Pentikäinen alkaa suunnittelemaan tilansa myyntiä. Menee viitisen vuotta ja Paavo Pentikäinen myy tilansa huhtikuussa 1845 ja siirtyy Murtolahteen. Ostajana tulee olemaan Erik Rissanen. Sama Erik Rissanen, joka oli hänellä lampuotina. Kauppahintana on 157 ruplaa ja 14 kopeekkaa hopeaa. Mutta eipä siinä kaikki. Menee vuosi ja Erik Rissanen myy tilan edelleen vuonna 1846. Nyt ostajana tulee olemaan Västinniemen Petter Jormalainen. Tila maineen kaikkineen maksoi Jormalaiselle 314 ruplaa ja 28 kopeekkaa hopeassa. Pikkuhiljaa vuonna 1847 Petter Jormalainen puolisonsa Maria Toivasen kanssa siirtyy perheineen Västinniemestä talollisiksi Sänkimäen Pitkälään.

 

 1860

Petter Jormalainen on edelleen talollisena omalla tilanosallaan puolisonsa Maria Toivasen kanssa perheineen. Puoliso Maria menehtyy helmikuussa vuonna 1863. Petterin ja Marian perheeseen ehtii tulla peräti 9 lasta, ennen Marian kuolemaa. Talollinen Petter Jormalainen avioituu uudestaan, Murtolahdesta kotoisin olevan Saara Kuosmasen kanssa. Lapsien tulo ei Saarankaan kanssa jäänyt vain muutamaan. Saaralla 9 lasta. Isoa perhettä Pitkälässä tällä tilanosalla, eikä tekemisen puutetta ollut. Tilalla oleva vanhin poika Petter avioituu Eva Kaisa Pentikäisen kanssa vuonna 1865.

 

 1880

Aika kuluu, vuosikymmenet vaihtuvat suuren perheen kanssa Pitkälässä. Petter Jormalaisen puolisoa Saaraa sakotettiin luvattomasta viinanmyynnistäkin jossain vaiheessa. Sitä nyt ei varmuudella ehkä tiedetä kuka poltti ja kuka myi, mutta sakkoa oli saatu. Elettiin kuitenkin lähellä kotitarvepolton kieltämisen jälkeisiä aikojakin. Saaralla oli myös Urbanus-niminen poika entisestä liitostaan, joka asustelee tilalla vaimonsa Stina Räsäsen kanssa. Petterin ja Marian liitosta oleva poika Konstantin taas avioituu vuosisadan lopuilla Johanna Lappalaisen kanssa ja hekin asuvat tilalla.

Petter Jormalainen menehtyy vuosisadan lopuilla vuonna 1898. Puoliso, leski Saara Kuosmanen muuttaa myöhemmin pois Pitkälästä, Murtolahteen tilalle nro 3, jossa hänen poikansa Urbanus on jo talollisena. Muista Jormalaisista lapsista tulisi pitkä tarina..

 

1900

Pitkälässä tila on Pekka Jormalaisen tilana ja perillisten hallussa vielä jonkin aikaa.

Myöhemmin tilanosalle tulee omistajavaihdoksia.

Elot kuitenkin jatkuvat tilalla, 1900-luku alkaa.

 

TILANOSA 4

Olli Ollinpoika Pitkänen

 

 1800

Pitkälän kantatilaakin 1800-luvun vaihteisiin asti isännöinyt 1700-luvun puolivälissä syntynyt talollinen Olli Paavonpoika Pitkänen menehtyy halvaukseen helmikuussa vuonna 1815. Kantatilalla elää kuitenkin perilliset perheineen, Tuomas (Thomas) s.1786, Paavo (Paul Pohl) s.1772 joka menehtyy jo vuonna 1819. Juho (Johan) s.1778, Olli (Olof) s.1780, Matti (Mats) s.1783 joka muuttaa myöhemmin toisaalle.

Paavo Ollinpoika Pitkänen (s. 1772) avioituu maaliskuussa vuonna 1797 saman kylän talollisen Matti Heikkisen tyttären Ingeborg Heikkisen kanssa. Näin Ingeborg siirtyy kotitilaltaan Paavon kotipaikalle Pitkälän maisemiin. Pitkälässä sitten muidenkin veljeksien tapaan Paavo ja Ingeborg asuttavat omaa tilanosaansa. Lapsia alkaa syntyä ja perheeseen niitä tulee tulevina vuosikymmeninä ainakin puolenkymmentä. Neljä tytärtä ja yksi poika, joka oli Olli (s.1805). Perhe kasvaa, ja elää omalla tilallaan seuraavalle vuosikymmenelle. Talollinen isäntä, Paavo Ollinpoika Pitkänen menehtyy kuitenkin vuonna 1819. Tilalle jää talollisiksi leskivaimo Ingeborg ja lapset.

 

 1820

Paavo Ollinpojan kuoleman jälkeen tällä Pitkälän toisella osatilalla asustelee myös edesmenneen Paavo Ollinpojan veli Juho (Johan) (1778) perheensä ja puolisonsa Kristiina Heikkisen kanssa. Näin tilalla oli apuväkeä ja työvoimaa, vaikka alkoihan yksinäisen lesken Ingeborgin lapsetkin olla jo kohta aikuisiässä mukana tilan touhuissa. varsinkin poika Olli. Ollin sisko Margareta muuttaa tilalta Sänkimäessä Hirvolan kantatilalle avioituen talollisen Pekka Tuomaksenpoika Pitkäsen pojan Pekka Pekanpoika Pitkäsen kanssa lokakuussa 1823. Vuosikymmen etenee ja poika Olli löytää myös puolison itselleen. Hän on talollisen tytär Naarvanlahdesta, Margareta Hiltunen. Häitä pidettiin kesäkuussa 1828 ja Margareta muutti samalla Ollin kotitilalle Pitkälään. Lapsia tulee, poika Paavo seuraavana vuonna, mutta hän menehtyy jo nuorena. Seuraavaksi poika Olli vuonna 1831, tytär Albertina 1835 ja vielä tytär Eeva 1837 joka menehtyy vuoden vanhana. Ja syntyy vielä poika Erkki 1839. Omalla tilanosallaan elänyt Johan Pitkänen Ollin setä, muuttaa Konttimäkeen 1837 paikkeilla. Muuttoon saattoi olla osasyynä jonkinlaiset tilakaupoista johtuneet väännöt Ollin kanssa, joita käräjilläkin käytiin.  Tilalla talollisen Olli Pitkäsen puoliso Margareta Hiltunen menehtyy kesällä 1839. Näin Olli jää leskeksi tilalle lapsiensa kanssa.

 

 1840

Vuosikymmen vaihtuu Pitkälässä Ollin tilalla ja hän elää siellä leskenä lapsiensa kanssa. Sitten Olli löytääkin uuden puolison. Hän on Eeva Pitkänen (1812) joka avioituu Ollin kanssa huhtikuussa 1840. Mutta tämä liitto ei kestänyt kauan. Talollinen Olli Pitkänen, Eeva Pitkäsen puoliso menehtyy joulukuussa 1840. Eeva ei sitten enää ollut kuin hetken tilalla ja muuttaa samalla kylällä Sänkimäessä tilalle nro 12 Mattilaan, avioituu 23.1.1842 Israel Heikkisen kanssa. Mattilassa asuu mm. Israelin leskiäiti Anna Hartikainen perheineen. Tälle Olli Pitkäsen Pitkälän tilalle jäävät Ollin lapset ja Ollin vanha äiti Ingeborg Heikkinen.

Ingeborg ja poikansa Ollin lapset jatkavat elojaan tilalla. Koska hommaa oli ja tekemistä tilalla, maisemiin lampuodiksi tulee Kaaraslahdesta Staffan Hallikainen puolisonsa Juliana Pitkäsen kanssa. He eivät ehtineet tilaa pyöritellä pitkään, koska Staffan menehtyy maaliskuussa 1846. Näin taas lampuoti vaihtuu. Tilalle tulee nyt Johan Argillander perheineen puolisonsa Kristina Pulkkisen kanssa. Mutta samana vuonna myös isoäiti Ingeborg Heikkinen menehtyy 69 vuotiaana. Näin tilalle jäävät lampuoti Johan Argillander ja Ingeborgin edesmennen pojan Ollin jo hieman varttuneemmat lapset.

Elot jatkuu tilalla 1850-luvulla Johan Argillanderin pyöritellessä tilaa edesmenneen talollisen Olli Pitkäsen perillisten lasten asuessa tilalla. Ollin 1831 syntynyt poika Olli ottaa tilan hallintaansa vuosikymmenen puolivälissä. Lampuoti-perhe Argillander muuttaa pois ja talollinen Olli Pitkänen jatkaa tilan pyöritystä. Ollin sisko Albertina muuttaa vuonna 1858 Sänkimäen Mattilaan tilalle nro 12 avioituen talollisen pojan Johan Ruuskasen kanssa. Ei Olli pitkään yksikseenkään ollut, vaan avioituu kesäkuussa vuonna 1860 saman kylän talollisen tyttären 21 vuotiaan Brita Väänäsen kanssa. Brita oli kotoisin Sänkimäen nro 9 Kopolan tilalta, jossa hänen isänsä Erik Väänänen oli talollisena.

 

 1860

Olli Pitkänen ja puolisonsa Brita Väänänen jatkavat talollisina tilallaan. Työväkeä on paljon, piikoja ja renkejä vaihtuu vuosittain, Vuosikymmenet kuluu Ollin tilalla Pitkälässä. Lapsia ei kuulu, joten rauhallista eloa on siltä osin. Katovuodet ja nälänhätä ohitettiin.

 

 1880

Kuluu toista vuosikymmentä jo 1880-luvulle. Talollinen isäntä Olli Pitkänen menehtyy kesäkuussa vuonna 1886. Puoliso Brita Väänänen asustelee tilalla vielä muutamia vuosia, ennen kuin avioituu uudestaan. Brita muuttaa tilalta Västinniemeen tilalle nro 10 Salmentaloon, josta hän löysi hieman itseään nuoremman puolison. Talollisen leskimiehen Petter Matinpoika Kekäläisen ja heidät vihittiin lokakuussa 1887.

Tälle tilanosalle Pitkälään talolliseksi tulee talollisen poika Johan Ruuskanen Sänkimäen nro 12 Mattilasta. Johanin mukana tulee hänen veljensä Paavo, sekä sisaret Malvina ja Karolina. Karolina avioituu myöhemmin Erik Pitkäsen kanssa. Malvina taas muuttaa Kuopioon. 1890-luvun puolivälin aikoihin Ruuskaset muuttavat tilalta kokonaan. Talollinen Johan Ruuskanen merkitty Kuopioon.

 

1900

 

1900-luku alkaa..

Tätä Pitkälän tilanosaa tulee hallitsemaan Kauppias Aaro Väänänen.

- Aaro Väänäsen tila

Myöhemmin  - Alopaeuksen tila jne.. - Antti Hakkaraisen tila..

 

- - - 

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...