SÄNKIMÄEN KOULU v. 2000
Seuraavassa tietojenkeruuta arkistoista. Paljon Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiaineistosta, joista taas osin on tullut muita lähteitäkin löydettyä.
1800-luvulla Sänkimäen koulu on merkattu jo vanhoihin pitäjänkarttoihin 1800-luvun puolivälin jäljestä. Isojaon- ja pitäjänkarttoihin 1800-luvulta tehtiin varmaan myöhemminkin erinäisiä lisäyksiä päälle, jotka silloisen pitäjän toimistoissa tai arkistojen hallussa oli. Mielestäni niihin on tullut vähän muitakin lisäyksiä ajan saatossa, tavallaan onneksemme pieniä. Todennäköistä on, että koulun merkinnät joissakin kartoissa ovatkin ehkä jo 1880-luvun loppupuoleltakin.
Kyläläiset pitkin pitäjää, osallistuivat koulun perustamisen aiheisiin alustavassa kokouksessaan Hakkaraisen talossa, joulukuun alussa vuonna 1886. Kalle Hakkarainen oli lautamies ja myös talollinen Sänkimäessä. Kuin muutkin talolliset ja kylän väki, Hakkarainen oli ydinjoukoissa koulun perustamisen puolesta, sekä myös omilla avustuksillaan sille. Apulaispappi Korhonen näyttäisi tulleen vasta edellisenä vuonna Nilsiään virkaansa, joten uutta asiaa hänellekkin ja missä kirkonkin piti olla mukana. Isoja asioita silloin.
Näin kuitenkin seuraavassa esiintyvä syventävä kokous pidettiin eräänä sunnuntaina joulukuussa 1886 Sänkimäessä tilan nro 12 Mattilassa, jossa Kalle Hakkarainen oli talollisena. Saattoi Kallen Eeva puolisolla olla pikkasen isompi kahvipannu tuvan liedellä sinä päivänä. Mattilan tila-aluekokonaisuus käsitti siihen aikaan kolme eri tilaa. Heikkisten suku yhdellä, Hakkaraiset toisella, sekä Ruuskaset kolmannella.
VUOSI 1886
Näihin aikoihin mahdollisen koulun tontin maat olisivat olleet hyvin sopivissa paikoissa kylällä kaikilla talollisilla ehdokkailla. Esim. maantie kulki Pajulahdesta Sänkimäessä osin ohittaen Pitkäläntilan maita, sitten Mäkelän maita talon ja tilusten ohi, Varpumäen nurkilta jatkaen Mattilan ja Hirvolan vierestä jne.. Taas koilliseen kauempana kantatilojen 3 ja 4 ohitse. Maantietä kärrypolkuja sinkoili näihin aikoihin kylältä myös Kaaraslahteen, kirkolle ja Halunankin suuntiin.. oliko Sutelaankin.. Halunalta oli joku kärrytie Pajulahteenkin, josta varmaan on kulkuja ollut myös esim. Hanhisalmelle, tila nro 11 maille. Mm. Kaaraslahden tilalta nro 13 Lassilasta tuli ”polku” aika lähelle Varpulahteakin.
Vuonna 1886 oli Sänkimäen kylässä jo ollut paljon suunnitelmia uuden kansakoulun rakentamisesta. Välikuntakokouksissa on mainittu vielä rakennuksesta vuonna 1888, mutta ei valmiina. Kilpailua koulun perustamisesta oli eri kylien kesken koulupiiri 3:n osalta. Kilpailu koulupiirissä oli kylistä Sänkimäellä ja Murtolahdella. Tässä kilpailussa Sänkimäki tavallaan voitti tällä kertaa, vaikka Murtolahdellakin olisi ollut hyvät, osin ehkä paremmatkin taustat myös koulun perustamiseen Nilsiän pitäjän kannalta katsottuna. Koulu tuli sinnekkin myöhemmin. Mutta asiantuntijat olivat punninneet arvionsa ja Sänkimäki tuli nyt valituksi tämän piirin uuden koulun perustamispaikaksi.
VUOSI 1890
14.2.1890 SAVO - KARJALA Sänkimäen kylä kansakoulu-rakennus
”Sänkimäen kylään jo v. 1888 perustettuun kansakoulu-rakennukseen, jonka koulu silloin tehdyn kunnan päätöksen mukaan olisi pitänyt olla voimassa viime syksynä, vaan on osittain esiintulleiden riitaisuuksien koulun asemasta osittain varojen puutteen takia jäänyt tähän asti rakentamatta, myönsi kokous johtokunnan huostassa olevia tämän vuoden menoista ylijääviä opettajan palkka-eloja noin 50 tynnöriä käytettäväksi sekä kuntaan tulevista viinavero-rahoista jäännöksen, kun entinen k.koulun rakennuksiin otettu velka on ensin päältä maksettu, että sanotun koulun rakennus saataisiin alulle. Samalla valittiin johtokunnan avuksi manitulle k.koululle rakennustoimikunta, johon tulivat kaupp. A. Väänänen, talolliset L. Pitkänen ja D. Heikkinen sekä lamp. A. Kuosmanen, joiden huostaan jätettiin piirustusten hankkiminen, jotka sitte kunta hyväksyy. Sänkimäen k.koulun pitäisi olla toiminnassa syksyllä v. 1891.
Kokouksessa oli muutoin väli-kuntakokoukseksi jokseenkin paljon osanottajia ja ukot pysyttelihe keskusteluissa jokseenkin asiassa, ehkä joku jolloinkin teki sivusutkautuksiakin.”
Rakennustoimikuntaan valittu Aaro Väänänen oli kauppias
Sänkimäelläkin. Savo lehdessä 21.8.1888 hän ilmoitti avaavansa kauppaliikkeen
elokuussa sitä vuotta, Sänkimäen kantatilan nro 10:ssä, entisessä Antti
Leskisen kartanossa. Hänellä oli muitakin liiketoimintoja kylällä. Haki myös meijerskojakin
hommiinsa isoilla ilmoituksilla jne. Todennäköisesti Aaro oli myös auttavan innokas
koulun asioissa. Hän oli arvostettu muutenkin, koska jatkossa oli vielä vuosikymmeniä luottamustehtävissä. Oliko joskus vaaleissa ehdokkaana hyvien puhemiestaitojensa takia?
Talollinen Lassi Pitkänen oli taas Sänkimäen Mäkelän tilan isäntä. Samana vuonna Lassi Pitkänen valittiin myös takseerausmieheksi sen vuoden kunnallisverojen kantoa varten. Lassi Pitkänen on paremmin myöhemmin mainittu ja tutummin Varpumäen isäntä. David Heikkinen oli taas talollisena osakkaana Lassilassa. Kuosmanen oli mahdollisesti Hanhilan tilan lampuoti pyörittelemässä tilaa, oliko sitten Kaaraslahden Kuosmasia mahdollisesti?
Näin koulun perustamisasiat lähtivät liikkeelle. Piirustuksia saa rakennustoimikunta valmiiksi saman kevään aikana. Samoja piirustuksia, tai ainakin osia niistä, taidettiin käyttää jatkossa myös muissakin Nilsiän koulujen rakennuskohteissa mm. Sutelan koulussa. Kesäkuussa sitten vihdoin viimein pyydetään urakkatarjouksia koulun rakentamisesta maakunnan lehdissä ja vähän laajemminkin Suomen maassa.
Tiedoitustilaisuus esitetystä urakasta, tarjousten vastaanotto ja loppupalaverin pitäminen osuivat samalle päivälle. Maanantaille kesäkuun 30 päivä klo 10.00 oli varattu katselmusta, tarjousten vastaanottoa ja muuta selvitystä koulupaikalla Sänkimäessä. Samana päivänä klo 17.00 oli kirkonkylän kuntahuoneella lopullinen tarjousten hyväksyntä. Myös selvitykset takauksista, käsirahoista ja muista rakennusehdoista saatettiin tietoon. Ilmeisemmin joku sai rakennusprojektin, kuka, ei vielä tietoa. Mutta koulua aloitetaan kesän ja syksyn aikana rakentamaan Sänkimäkeen. Koulun tontti tulee lahjoituksena, kuin muutakin mitä on luvattu, rakennushirsiä jne. Talollisten ja kyläläisten yhdessä keräämä ja luvattu 78 kpl hirsiä, ei ollut mikään pikkujuttu. Ei Lassi Pitkäseltä tullut tonttimaakaan. Varmasti tuli paljon muutakin tarviketta ja apuja lisää vielä, mihin kukakin kyläläinen kykeni.
Tulevan koulun maat, tuleva rakennustontti tulee siis talolliselta Lassi Pitkäseltä Sänkimäen kantatilan nro 11 mailta, nykyisen Varpumäen alueilta. Iso antelias lahjoitus. Oliko sitten keskenään kylällä sovittua vai miten asia on edennyt. Nykyään aluetta on alettu nimittää Pauli Pitkäsen puistoksi. Varpumäessä on mm. mestari-hiihtäjä Pauli Pitkäsen muistopaasi laattoineen. Unohtamatta näkötornia.
Koulun tontti tuli kantatilojen nro 11 Mäkelän ja nro 8 Hirvolan keskinäiselle rajalle, silloisen vanhan kylätien lähistölle. Myöhemmässä vaiheessa koulun tontille tulee lisämaita. Näitä lisämaita tulee myös ainakin Hirvolan (Leskelä) tilan maista, silloisen Antti Leskisen ollessa talollisena tilalla.
Loppujen lopuksi myöhemmässä vaiheessa, perustettavan koulun maa-alueita tulee lisää ja yhteensä, useammalta kantatilalta. Kansakoulun maa-ala nykyään koostuu useasta kokonaisuudesta. Silloisten talollisten maita, jotka nykyään ovat koulun alla, ovat kantatiloilta nro 6, 8, ja 11. Kantatilan nro 6 Pitkälän isäntä siihen aikaan oli Pekka Pitkänen. Kantatilan nro 8 isäntä Antti Leskinen (nykyään lisänä iso palsta). Kantatilan nro 11 isäntä Lassi Pitkänen. Näillä kantatiloilla oli myös muitakin tilanosia osakkaineen jne.
Lassi Pitkänen on Mäkelän kantatilan talollisia, myös talollisen Ivar Pitkäsen perillisten hallinnoidessa toista Mäkelän tila-aluetta. Mäkelässä oli silloin taloissa paljon asukkaita isäntien perheiden lisäksi. Oli lapsiperheineen renkejä ja piikoja, loisia muitakin. Kantatila nro 8 Hirvolassa (Leskelässä) on talollisena Antti Leskinen perheineen Karoliina puolison kanssa. Antti oli em. Aaro Väänäsen kauppaliikeen tilojen entinen talollinen. Tilalla asustelee myös Antin vanhemmat, sekä useita renkejä ja piikojakin. Myös Hirvolan toisella tila-alueella asustelee iäkäs Aaro Pitkänen jälkeläisineen. On torpparia ja muuta työväkeä. Näin heidän kaikkien ja koko kylän suurin kiinnostus oli näinä aikoina varmasti koulun perustamisen vaiheet. On myös todennäköistä, että nämäkin, sekä kaikki talolliset isännät sopivat muistakin kouluun kohdistuvista asioista ja lähimaista hyvässä hengessä keskenään, edesauttaen tämän koulun syntymistä Sänkimäkeen. Isossa projektissa oli varmasti myös erilaisia näkemyksiä, joita on väännelty keskenään. Mutta olihan kaikki ratkaisut yhteiseksi hyväksi. Muutkin talolliset isännät ovat olleet isossa roolissa, että koulu varmasti tulee ja rakennetaan Sänkimäkeen.
Sänkimäen-kylässä oli paljon viljeltyjä tiloja. Talollisia ainakin 14:sta kantatilalla. Jokaisella myös eri tilanosia isäntineen. Eli kylässä oli paljon maatiloja jo tuolloin. Näin tuleva koulu tulee varmasti tarpeeseen.
VUOSI 1891
Viimeistään kevään korvilla Sänkimäen koulu on valmistunut. Alkuvuoden ja kesän aikana kouluun haetaan opettajaa alkavalle lukuvuodelle. Sänkimäen koulun ensimmäinen lukuvuosi tulee alkamaan tiistaina 1. p:nä tulevaa syyskuuta.
Kansakoulun opettajan virka avoinna!
Miesopettajan virka vasta avattavan Sänkimäen kylän koulussa julistetaan täten haettavaksi. Virkaan on astuttava 1 p:nä syyskuuta. Palkkaedut. Sänkimäen koulun palkkaedut ovat: Toivottava valtionapu, kunnalta vapaa asunto, polttopuu, 5 tynn. eloa kahtia, 240 Lh heiniä ja yksi lehmän kesälaidun sekä yksityisten luovuttamaa maata perunamaaksi. Virka on haettava ennen 28 päivää tulevata heinäkuuta johtokunnalta.
Nilsiässä 30 p. kesäk. 1891. Kansakoulun johtokunnan puolesta: J. Th. Dahlström
Savo Karjala 31.8.
Koska uusi koulukartano ei vielä ole aivan valmis ja niin muodoin ei siinä voida vielä aloittaa koulua, on koulun ensin toimiminen yksityisen kartanossa. Kuulon mukaan on talollinen Juho Kottonen (Kokkonen) luvannut koululle huoneita siksi aikaa kuin oma kartano valmistuu.
Valtionapu laiteltiin koulun opettajan osalta vireille. Samana vuonna elokuussa Kouluylihallitus puolsi valtionavun anomuksissa, Nilsiän kunnan anomusta Sänkimäen koulun miesopettajalle kohdistuvassa 800 mk:n avustuksessa. Senaatti myönsi valtionavun 800 mk miesopettajan palkkaamiseksi niillä ehdoilla mm. ettei tyttöjen käsityöopetusta, eikä voimistelua saa laiminlyödä tässä kansakoulussa.
J. Th. Dahlström taisi olla sama kuin rovasti Johan Theodor Dahlström, joka oli kirkkoherrana Nilsiässä 1881 – 1905 välillä. Hänellä oli muitakin luottamusvirkoja pitkin pitäjää kirkontöiden lisäksi mm. kouluissa. Välillä liikaakin, joista useista hän luopuikin omiin seurakunnan töihinsä vedoten. Sänkimäen kouluun ensimmäiseksi opettajaksi hakemuksista valitaan Jaakko Tarkkanen.
Miesopettajan valinta oli tavan mukaista. Ehkä siinäkin, että koulussa oli kuri ja järjestys, sekä myös auktoriteettiä. Samalla miesopettaja viestitti myös oppilaiden vanhemmille turvallista koulun eloa. Kansakoulun johtokunnalta tai kunnalle, annettiin kyllä esitys, että eikö olisi soveliaampaa ottaa kouluun naisopettaja, katsoi kokous ei antavan aihetta muuttaa ennen tehtyä päätöstä, jonka mukaan koulussa on oleva miesopettaja. Naisopettajaa saatiinkin sitten odottaa. Opettaja Tarkkanen alkoi pitämään myös luentoiltoja kansakoululla sunnuntai-iltoina. Aiheina mm. Suomen historiaa, Lutheruksesta, raittiusasioista jne. Hän piti myös iltakoulua seudun nuorille miehille kahtena iltana viikossa. Sänkimäen kylän koulussa oli marraskuuhun mennessä jo 47 oppilasta.
VUOSI 1892
Sänkimäen koululla pidettiin iltamia ja mm. arpajaiset helluntaipäivänä vuonna 1892. Mihin sitten päivää tai päivämäärää siihen aikaan osui helluntai. Tilaisuudessa mainittiin olleen myös Pataljoonan Soittokuntakin viihdyttämässä väkeä. Soittokunta oli tullut Kuopiosta laivalla Pajukoskelle. Olihan koulu kylän keskus ja ihmiset kokoontuivat muutenkin kouluaikojen ulkopuolella viettämään sinne vapaa-aikaansa ja tapaamaan naapureitaan sekä muuta väkeä. Näin arpajaisia pidettiin useinkin, kun siihen oli tarvetta.. Lipputuloja harmonin hankkimisista aina lainakirjaston perustamiseen jne.
Savo-Karjala 10.6.1892
Arpajaisiin Nilsiän Sänkimäen kansakoululle oli t.k. 6 p:nä saapunut kansaa nelisensataa henkeä. Kuin osasto Kuopion Pataljoonan Soittokunnasta oli puhaltannut muutamia kappaleita, astui opettaja J. Tarkkanen köynnöksillä ja lipuilla koristetulle puhujalavalle, lausuen arpajaisvieraat tervetulleiksi. Seurasi sitten vuorotellen Juantehtaan ja Nilsiän kirkonkylän sekaköörien laulua. Pitkänpuoleisen esitelmän J. L. Runebergin elämänvaiheista piti kunnan esimies L. Laitinen. Kuusi sotilaslauluseuran jäsentä kuin vielä oli näyttänyt laulutaitonsa, alettiin arpojen myynti, jotka menivätkin tuossa tuokiossa kaupaksi. – Tulot käytetään oppikirjojen hankkimiseksi koulun varattomille oppilaille. Ja lieneekin niitä karttunut useampia satoja markkoja.
Savo-Karjala lehti 10.6.1892
Vilina Haikonen
Raittiuseura ”Alku” nimeltään on perustettu Nilsiän pitäjän Sänkimäen kylässä. Sen esimiehenä on kansakoulun opettaja Jaakko Tarkkanen, joka kuuluu erittäin innokkaasti toimivan raittiuden eduksi. Jäseniä on seurassa kolmattakymmentä ja kokouspaikka kuuluu olevan kansakoululla. Onpa iloista kuulla että Nilsiässäkin heretään vähitellen ryyppimästä semmoista kermaa, jota ei kissa syö.
VUOSI 1891 - 1892
Koulussa tällä lukukaudella on ollut 42 oppilasta, joista poikia 17 ja tyttöjä 25. Opettajana Jaakko Tarkkanen. Ns. pikkulasten koulun oppilasmäärä oli 20, sen ajan kriteereiden ja kansakouluasetuksien mukaan.
VUOSI 1893
Vuonna 1893 on johtokunnan kokouksissa käsitelty opettajalle
hankittavasta pellosta jne. ym. maalauksista jne. ym. koulua koskevista asioista. Lamppujen toimituksissakin oli joskus erimielisyyttä ja arvostelua, kun niitä ei saatu.
VUOSI 1895
VUOSI 1897
Sänkimäen kouluun haettiin taas opettajaa virkaansa. Lisäksi mainittiin, että jos virkaa hakevalla opettajalla on vaimo, niin hän voisi opettaa naisille käsitöitä. Siitä maksettaisiin ylimääräistä 150 mk. Sentään jo joku naispuolinenkin saattaisi ilmestyä kouluun tasa-arvonkin vuoksi.
1897 on myönnetty iltamia, esimies Aaro Väänänen ja opettaja
Luukkanen (Liukkonen on lehdessä) ovat saaneet lupia pitää koulupiirin lainakirjaston hyväksi. Vuoden 1900 nurkilla, sekä aiempina vuosinakin ja myöhemminkin,
palkattu opettajia ja opettajattaria. Peltoakin saman verran ja lehmän
kesälaidunta ym. Asunto ja lämpö jne. Uudisrakennuksia on tehty. 1901 Nilsiän pitäjään Sänkimäen kansakoulussa julistetaan
myös haettavaksi apuopettajattaren virka josta toimesta maksetaan palkkaa 200 markkaa vuodelta ja hyyrirahaa
100 markkaa. Sekä myös tavallinen valtion palkka. Aaro Väänänen on ollut asiassa johtokunnan puolesta.
VUOSI 1902
27.5.1902 Sanomia Turusta ( myös Salmetar, Työmies, Uusi Suometar jne)
KANSAKOULU PALANUT
Sänkimäen kansakoulu Nilsiässä syttyi katolle lentäneestä kipinästä palamaan t.k. 19 p:nä k:lo puoli 9 tienoossa ja paloi perustuksiaan myöten poroksi. Kovan tuulen ja kuivuuden tähden ei sitten voitu itse päärakennuksen sammuttamista ajatellakkaan, ainoastaan koulukalusto ja kirjastot ankaroilla ponnistuksilla hädin tuskin saatiin liekkien sisältä akkunoiden kautta pelastetuksi. Ulkorakennukset saatiin varjelluksi. Rakennus oli vakuutettu Suomen Maalaisten paloapuyhtiöstä. Koulutyötä ei johtokunta palon tähden jättänyt seisomaan, vaan jatkettiin sitä Lassi Pitkäsen talossa jo seuraavana arkena. Koulun palon rauettua vietiin sinne kalusto suurella joukolla. U S:n
1903 haettiin taas opettajaa virkaan koululle ainakin seuraavalle lukukaudelle. Hänen majoituksensa ei ollutkaan koulun asunto. ”Koulu on palon johdosta ensi vuoden vuokrahuoneissa”.
VUOSI 1903
Tulipalossa tuhotuneen vanhan Sänkimäen kyläkoulun paikalle aloitettiin suunnittelemaan uutta koulua.
Nilsiän kuntakokouksessa 15.2.1903 päätettiin rakentaa Sänkimäkeen uusi koulu palaneen sijalle 1904 - 1905 välillä. Koulun rakennuspiirustukset hyväksyttiin. Samat, kuin ja myös Pieksän koululle.
Urakkatarjouksia pyydettiin. Nilsiän kunnan varsinaisessa kokouksessa 25 päivä huhtikuuta käsiteltiin Sänkimäen koulun uudisrakentamista. Tässä kokouksessa hyväksyttiin seuraavaa:
Sänkimäen kansakoulutalon rakennus annettiin urakalla tehtäväksi rakentaja Adolf Korhoselle Nilsiästä 10.700 mkn urakkahinnasta. Rakennuksen on oltava valmis lukuvuoden 1904 alkuun.
VUOSI 1939
Vuoden vaihteessa 1938 - 1939 oli Sänkimäen koululla vihkiäisjuhla, koskien koulurakennuksen laajennusta. Pohjois-Savo lehdestä 3.1.1939
"Nilsiän Sänkimäen kansakoululla vietettiin viime sunnuntaina arvokasohjelmainen, mieleenpainuva koulun uuden jatko-osan vihkiäisjuhla. Koululla on nimittäin kuluneen syksyn aikana tehty varsin huomattavia laajennus- ja korjaustöitä tehden kustannusarvio yhteensä 210.149,65. Yläkansakouluun on rakennettu yksi 76,9 neliömetrin suuruinen luokkahuone sekä lämmin, 32 neliömetrin suuruinen eteinen. Yläkerrokseen on rakennettu alakoulun opettajalle 3 huonetta ja lämpimän eteisen käsittävä huoneisto. Koulun kaikki muut huoneet on kunnostettu, talo katettu sementtitiilikatolla, kellarikerrokseen tehty kolme sementtitiilistä kellaria ja koulun kaivo on kokonaan uusittu.
Vihkiäisjuhlaa varten oli kansakoulu juhlavalaistu ja oli tilaisuuteen yleisöä saapunut n. 250 henkeä. Aluksi laulettiin virsi 245, jonka jälkeen maanviljelijä Otto Kuusela piti ajatusrikkaan tervehdyspuheen, korostaen kansakoulujen merkitystä maaseudun henkisen ja taloudellisen kristinuskon opettajana ja toivoi nytkin vihittävän koulun muodostuvan Jumalan sanan asuinsijaksi. Kansakoululainen Kalevi Korhonen lausui tämän jälkeen J.H. Erkon runon "Koululinna" ja kansakoulun oppilaat Jaakko Airaksinen ja Antero Hyvärinen esittivät kaksinlaulua. Oppilas Sakari Penttisen lausuttua Z. Topeliuksen runon "Rukous isänmaan puolesta" luki mv. Otto Kuusela historiikin koulun rakennusvaiheista.
Seurasi vapaa sana, jonka aikana op. Paavo Jäntti esiintoi Nilsiän kunnanvaltuuston onnittelut ja pankinjohtaja J. Heikkinen kouluvaliokunnan onnittelut. Tilaisuuteen oli onnittelunsa kirjeellisesti lähettäneet op. Martti Pirkkonen ja koulun entiset opettajat Tyyne ja Jaakko Väre. Nilsiän seurakunnan onnittelut esitti past. Talasniemi pitäen loppurukouksen."
Lehden alkuperäiseen artikkeliin korjaus:
Martti Pirkkonen on todennäköisesti Sänkimäen koulun opettaja Martti Tirkkonen. Hän tuli kouluun opettajaksi vuonna 1937.
---
Päivitellään lisää...
---
Sänkimäen koulu, ulkorakennusta, maa-aloineen ym. on vielä vuonna 2023 pystyssä, tosin huonokuntoisena. Mitä tässä on kuultu, on eri tahoilta tullut mietteitä ja toiveita herättämään keskusteluja vielä kunnostamisestakin. Ehkä edes osin.. Taloudellisesti iso asia kyllä.. Mutta historiallinen arvo ja perinne Sänkimäen kylälle olisi kuitenkin varmasti suurempaa. Historiallisia arvoja osataan kunnioittaa myös muuallakin. Miksipä ei sitten ehkä Sänkimäessäkin? Aika näyttää..
---
