MAAKIRJA NRO 2 ALKAA 1600-LUKU

 

 

MAAKIRJA SÄNKIMÄKI NUMERO 2 

PITKÄLÄNNIEMESTÄ SÄNKIMÄKEEN

 

PITKÄLÄNNIEMESSÄ

Sipi (Siegfrid) Pitkänen syntyy oletettavasti 1400-luvun lopun vuosikymmeninä Pitkälänniemessä. Hän avioituu ja perheeseen syntyy lapsia. Myös poika Hemminki, arvioidusti 1500-luvun alussa. Sipin vuosikymmeninä maassa oli pahoja katovuosia ja nälkää. Tietojen mukaan 1540-luvulla nähtiin talvella Suomessa täydellinen auringonpimennyskin. Miten kansa oli tietoinen tämmöisistä ja millainen on ollut tapahtuma siihen aikaan, kun talvipäivä muuttui yöksi. 1500-luvun alussa valtakunnassa riehui myös jonkin aikaa paiserutto, eli musta surma. Aikamoisia hetkiä silloin elettiin. Sipi avioituu, koska oletettavasti jälkeläisiäkin tulee. Sipin poika Hemminki avioituu aikanaan ja heidän perhe saa pojan Hakulin, joka tulee jatkamaan sukua myös puolisonsa kanssa. Hakulin jälkeläisistä poika Olli syntynee noin vuoden 1540 paikkeilla.  

 

1500-luvun alussa oli Pitkälänniemen Pitkäsillä todennäköisesti jo ehkä erämaita Nilsiän seuduilla, tulevalla Sänkimäen alueella.  Vuosisadan puolivälissä tuli uusia asetuksia, helpotuksiakin talonpojille. Näin päästiin anomaan myös ns. valloitettujakin erämaita takaisin itselleen. Vuoden 1542 jälkeen erämaat kuuluivat kruunulle, mutta niille oli vapaa oikeus muuttaa ja asuttaa niitä, tehdä viljelyksiä ja tiloja. Pitkästen muuttoa ja vakituista asuttamista tapahtui sittemmin 1500-luvun lopun aikana, 1600-luvun vaihteessa nykyiseen Sänkimäkeen, jolloin kylä alkoi hiljakseen muodostumaan. On todennäköistä, että näiden erämaiden käyttöä on ollut heillä jo paljon aiemminkin. Vaikka alueet olisivatkin jo olleet Pitkästen hallussa, niin kukkarokirjoja piti kuitenkin anoa, jotka sitten loppujen lopuksi tulivat. Näin tulevan Sänkimäen maa-alueet olivat jo tavallaan ns. ihan omaa ja Pitkästen hallussa. 

 

1500-luvun puolivälin jälkeisenä aikana Pitkälänniemen Pitkästen omaisuutta selvitettäessä vuoden 1571 hopeaveroluettelon tietojen mukaan, tiedetään esimerkkinä Olli Hakulinpojan tiedot. Hopeaveroluettelo käsitti ensimmäisen kerran menetetyn Älvsborgin linnan  lunnasrahojen keräämisen kansalta. Näin lunnaita verotettiin ja vero oli kaikilta 1/10 osa varoistaan.

Olli Hakulinpojan omaisuuden arvo oli 50 mk, josta veron osuus 5 mk. Omaisuuteen josta häneltä veroja arvioitiin ja laskettiin, kuului kuparia 10 mk arvosta, yksi viiden markan arvoinen hevonen, kolme lehmää, yksi 2-vuotinen hieho ja yksi vuoden vanha, sekä kuusi lammasta. Heikin, Paavon ja Pekan omaisuuden arvot noudattivat suunnilleen samaa kaavaa Heikin ollessa varakkain. Varkauden kymmenyksen talollisten vertailussa he olivat varallisuudessa keskimäärin hiukan keskiarvoa ylempänä, Paavon omaisuuden ollessa hieman alempi. Vaikkakin hänellä sekä Heikillä oli myös peräti 2 hevosta, kymmenyksessä oli varakkaampiakin, kuten Pekka Timonen. Hänen omaisuuden arvo oli peräti 80 markkaa kaksikymmenpäisen lammaskatraan osaltaan selittäessä sitä. 

 

Olli Pitkäsen Pitkälänniemen aikaan vuoden 1557 Varkauden seudun kymmenysluettelosta löytyy tietoja Rantasalmen Varkauden aluekylästä, papinveroa maksavista talonpojista. Papinvero oli verotuotteiltaan laajin. Se sisälsi viljaa, heinää, humalaa ja hamppua sekä kalaa ym. miten nyt kruunu keksi talonpoikia ja kansaa verottaa. Myös lehmäverovoi kannettiin papille samaan tapaan kuin rannikkoseuduilla. Verollisia talonpoikia oli näillä samoilla kymmenysten alueilla Pitkästen lisäksi myös Kuroset, Kosuset, Pussiset, Luttiset, Änäkäiset ja Timoset. Pitkäsistä mainitaan Heikki Pitkänen, Paavo Pitkänen, Pekka Pitkänen ja Olli Pitkänen. Heistä Paavo Pitkänen oli myös kirvesmies, joka ilmeisemmin oli osaava tälläkin saralla töiden ollessa kaikenlaisia metsätöistä taloihin, torppiin ja muihinkin askareisiin. 

 

Ollin elämä jatkuu isänsä kanssa tilalla. Myös Olli löytää puolison ja jälkeläisiä siunaantuu. Ensimmäisen pojan syntyessä jossain vaiheessa ehkä vuoden 1580 tienoilla, hänelle annetaan nimi isänsä mukaan ja se tulee olemaan Olli. Pojan Ollin isä perheineen, myös näin Olli-poika, tulevat muuttamaan Pitkälänniemestä tulevaan Sänkimäkeen viimeistään vuosisadan vaihteissa. 

 

Pitkälänniemeen jää edelleen Pitkästen sukua vielä hallinnoimaan alueitaan. 1600-luvun alkupuolella, vuonna 1614, näyttäisi verotiedoissa olevan maksajia. Älvsborgin linnan toisesta lunnasrahasta ja siten veroista oli mahdollinen lista, jossa Rantasalmen Keriharjun neljänneksen Varkauden kymmenyksessä oli mittava määrä veronmaksajia. Myös Suni Pitkänen perheineen sekä veljenpojat, puolisot mukaan lukien. Myös herrat Siegfrid Pitkänen ja Johan Pitkänen esimerkkeinä. Pitkälänniemi alueena oli silloin suuri n. tuhannen hehtaarin alue sen ajan aikaa Varkauden kaupungin itäpuolella. (Nykyään Pitkälänniemi-Könönpelto). Jatkossa 1600-luvulla alue jakaantuu. Tulee nro 1 Strandgård ja nro 2 Kämärilä. 

Pitkälänniemen Pitkästen tila-alueiden jatkosta olikin jo aiemmissa postauksissa pientä tarinaa.

SÄNKIMÄESSÄ 

 

Olli Pitkänen perheineen asustelee 1600-luvun alussa tulevan Sänkimäen kylän ja tulevan maakirja-alueen nro 2:n mailla. 1600-luvun alussa, Ollin ollessa ehkä noin 60-vuotias sattui Perussa kaikkien aikojen suurin tulivuoren purkaus. Huaynaputina tulivuori purkautui ja ilmasto kylmeni seuraaviksi vuosiksi myös Pohjois-Euroopassa, todennäköisesti juuri tämän tapahtuman johdosta. Näin Suomeenkin tuli kylmät kelit sekä pahoja katovuosia. Perheen pää, Olli-pojan isä Olli menehtyy noin 1620 paikkeilla ja pojasta Ollista tulee talollinen isänsä mailla.  

Ollin elämän hetkiin kuuluivat erilaisten verojen lisääntyminen. Talonpojilta sekä muultakin kansalta alettiin 1620-luvulla keräämään taas uusia veroja, karja- ja kylvöveroja. Myllytullimaksut seuraavaksi kaikilta työikäisiltä.. 1630-luvulla alettiin pitämään henkikirjoja, joten saatiin selvemmäksi verotuskohteet, eli myös juuri työikäinen väestö kaikkinensa. Kaikenlaisia veroja oli verojen perään, jotka sitten maksettiin muuna kuin rahana, koska sitä rahaa ei ollut. Kaikki vero mitä saatiin, kerättiin kansalta, talollisilta, työväeltä, kaikilta. Verot toimitettiin mm. viljana, karjana, riistalla, turkiksina eri eläinten nahkoilla, työllä, ym..  Maassa oli erilaisia veroja, ehkä alueittainkin. Pohjanmaalla, osin muuallakin oli sellaisiakin veroyksiköitä kuin, nimismiehenvilja, lukkarinvilja, päivämiesvero, ruokavoivero, lehmäverovoi, nokkaveroäyri, nimismiehenheinä. Saattoi sitä olla vaikka mitä veroa aikojen kuluessa, partaveroa sun muuta. Ikkunalasejakin verotettiin. Kalmarin sota 1611-1613 toi uusinnan Elfsborgin (Ålvsborg) linnan lunnaista lisä-veroineen. Kohonneet verot talonpojille, kuin muullekkin väestölle, johtuivat pääosin juuri sodista ja niiden seurauksista. Tosin kruunu halusi jatkuvasti kaikesta verottaa. Välillä talolliset, saati muukaan väestö, ei tiennyt itsekkään mistä aina verotettiin, kun veronkantaja, staarosta tai muu vallesmanni ovelle saapui.

 

Olli Ollinpoika Pitkänen oli avioitunut ja perhe kasvoi. Vielä Pitkälänniemen aikaan Olli Pitkäsen perheeseen syntyi poika Jöns. Muuton jälkeen Sänkimäkeen Olli Pitkänen perheineen jatkaa eloaan tulevan maakirjanumeron 2 olevalla tila-alueella. Isä Ollin menehtymisen jälkeen Jöns Pitkäsestä tulee talollinen isänsä maille viimeistään vuoden 1634 seutuvilla. Jöns (Juntti) Pitkänen touhuaa perheineen tilallaan, tulevalla maakirjanumeron 2 tila-alueella. Perhe kasvaa. Lapsia syntyy, poikia ainakin yksi, Morten (Martti) joka tulee aikanaan talolliseksi isänsä jälkeen. Jöns Pitkänen menehtyy jossain vaiheessa 1660-lukua, jolloin  Martti jatkaa tilalla talollisena.  

 

Martti Jönsinpoika on avioitunut Sänkimäessä jossain vaiheessa täysi-ikäisenä ja saa vuoden 1650 tienoilla nimeltä mainitsemattoman puolisonsa kanssa lapsen, pojan, jonka nimeksi tulee Olli. Vuoden 1656 nurkilla syntyy myös poika, nimeltään Paavo. Perhe kasvaa vielä usealla lapsella, joista poikiakin kaksi. Martti Pitkäsestä tulee isäntä tilalleen 1660-luvun lopun aikoihin. Vuosikymmenten 1620 – 1650 välillä oli pohjoismaissakin kylmempää kuin normaalisti. Merkittiin pientä jääkautta, joka tällä jaksolla oli kylmin aika. Puolivälissä vuosisataa käytiin Pohjan sotaa Puolassa ja Itämerellä. Vuosisadan loppupuolella, 1670-luvulla ennen Martin menehtymistä, oli paljon katovuosia. Martti Pitkäsen poika Olli tulee tilalla sittemmin isännäksi 1670-luvun lopuilla, jo ennen isänsä Martin poismenoa 1680-luvun alkuaikoihin. 

Pitkälänniemen ajoista on mennyt reilu 100 vuotta ja jokunen sukupolvikin. Muuttoliikettä oli Pitkälänniemen muilla Pitkäsillä myös muualle pitkin sen ajan Pohjois-Savoa.

Olli Martinpojan perheeseen syntyy lapsia. Poikia ainakin Juho ja Martti. Ollin veljet vetivät käräjille aikanaan vähän sitä ja tätä juttua. Pääosin asumiseen liittyvää vääntöä. Setääkin yritettiin savustaa tilanosilta pois Ollin pojan Juhon toimesta jne. Ollin aikaan oli myös Suuri Pohjansota Ruotsin ja Venäjän välillä. Tosin, Ruotsia vastaan taistelivat useammat muutkin maat. Sodan aikana oli myös paha ruttoepidemia. Mutta niistä selvittiin ja Olli Martinpojan lapsista Juho alkaa aikanaan hallinnoimaan talollisena tätä isänsä maakirjanumeron 2 tila-aluetta. Juho Ollinpojan perheeseen syntyy liuta lapsia. Myös poika Olli. Hänen lapsistaan taas poika Tuomas alkaa sitten jatkossa hallinnoimaan tätä maakirjanumeron aluetta. Myös hänen veljensä, sekä muutakin porukkaa on tilanosilla asustelemassa.  

---

Sänkimäen Pitkästen silloisten eräalueiden, Sänkimäen seutu, sittemmin maakirja-ajan nro 2 tila-alue alkaa pikku hiljaa jakaantumaan tulossa olevaa isojakoa kohti.

 

---