LEHTILEIKKEISIIN YM. TIETOIHIN PERUSTUVIA TAPAHTUMIA
Seuraavassa hiukan Sänkimäen kylässä sattuneista arkisista hetkistä 1800-luvulta 1920-luvulle. Otoksia sieltä täältä. Tietoja vuosien varrelta pääosin Kansalliskirjaston digitaalisista avoimista aineistoista, tallenteista, vanhoista sanomalehdistä jne.
Marraskuu 1864
Hevonen hävinnyt Thomas Pitkäseltä.
”Joku aika takaperin katosi allakirjoittajan laitumelta yksi viisitalvias mustan haalatka ori hevonen, valkea tähti otsassa, noin kymmentä korttelia korkea. Se hyvä ihminen joka tästä hevoisesta jotain tietäisi olisi hyvä ja ilmoittaisi Thomas Pitkäselle Sänkimäen kylässä.”
Helmikuu 1871 (1870)
Karjakon kertomuksia vuodelta 1870
”Käytyäni toukokuun keskipaikoilla Savisaaren tilalla Kuopion pitäjää, josta käynnistä, kuin siellä ainoastansa kolme vuorokautta viivyin, ei ole mitään erinomaista, mutta hyvää kuitenkin, mainittavaa, tulin saman kuun lopulla Nilsiään, jossa H. Savolainen Sänkimäen kylästä oli tilannut minua luoksensa. Talon karja kävi jo silloin metsässä ja vaikka kaikista näkyi että siinä talossa parhaittain tarvittiin minun neuvojani, ei niitä kuitenkaan otettu vastaan eikä mitään muutosta toimeen saatu. Näytti vaan siltä ikään kuin olisivat minua tavan vuoksi tilanneet. Sieltä tulin maanmittari J. Myrbergin taloon, jossa herrsväki mieluisesti ottivat minun neuvojani vastaan. Toivon myös hyödyksensä käyttävän antamiani ohjeitani, erittäinkin voin ja juuston valmistamisessa. Sielläkin kävi jo karja ulkona, vaan näytti ettei karjakot olleet talvella tavallista puhtautta karjalle sallineet. Sitten kävin Muuruvedellä Paavo Miettisen talossa, jossa annoin sitä halulla anovalle emännälle ohjeita myös voin ja juuston valmistamisesta. Nilsiässä kävin vielä seuraavissa taloissa. Sänkimäellä P. Pitkäsessä, jossa karjan ruokinnasta en tullut paraan kesän ajalla mitään neuvoja antaneeksi. Maidon hoidosta neuvojani tyytyväisyydellä vastaan otettiin.”
Kesäkuu 1872
Heikki Pitkäsen koira kadonnut
”Yksi koira, muutoin musta, paitsi mahan alus ja käpälät valkoiset, kaulassa molemmin puolin valkoinen pilkku ja otsasta nenävarteen valkea piiru. Ja kuulee nimensä ”Hukka”. Poisjuoksi viime Marianpäivä-iltana Nilsiästä Sänkimäen kylästä. Joka sitä olisi jossain nähnyt eli huostaansa ottanut, niin ilmoittakoon mainitusta kylästä Heikki Pitkäselle.”
Helmikuu 1874
Raittiuden seuran Yhteyden perustamis säännöt
Raittiudenseura Yhteys perustettiin Sänkimäessä 8.2.1874. Toista kokousta pidettiin, jossa kerrattiin sääntöjä ja muutakin keskustelua. Myöhemmin Sänkimäessä oli Raittusseura Alku opettaja Tarkkasenkin ollessa siinä esimiehenä. Raittiusseura Yhteyden säännöistä vuonna 1874 esimerkkinä tärkein pykälä nro 7.
”Tämän seuran jäsenet, erinomattain johtokunnalle ilmiannettua, vastustavat nykyään kyläkunnassa julman suuressa määrässä olevata juoppoutta, sekä luvatointa kortin lyöntiä, johon suurinna syynä ovat niin kutsutut salaviinan kaupat. Näitä kaikkia muistutetaan ensinnäkin ystävällisellä varoituksella ja sitte siitä apua olematta, ilmi annetaan asian omaiselle ruunun miehelle.”
Marraskuu 1884
Tulipalo
”Viime tiistai-aamuna paloi Nilsiässä, Sänkimäen kylässä, torppari Lassi Pennasen aittarakennus ja siellä säilytetyt torpan tämän vuoden elovarat, vaatteet, ym. poroksi. Tulen irtipääseminen lienee tapahtunut avovalkealla käymisestä aitasta. Rakennus ym. vakuuttamattomat, vahinko 500 markkaa. Tässäkin yksi varoitus tulen huolimattomasta menettelystä.”
- Lassi Pennanen oli torpparina Sänkimäessä kantatilalla nro 2 Paavolassa, jonka talollinen isäntä silloin oli Pohl Pitkänen.
Joulukuu 1887
Lassi Pitkäsen nuori puoliso menehtynyt ilmoitus sukulaisille.
”Tietää annetaan, että rakas puolisoni, talonemäntä Johanna Koistinen rauhallisesti vaipui kuoleman uneen lyhyen ja kovan lapsivuode-sairauden perästä Nilsiän pitäjän Sänkimäen Varpumäellä marraskuun 11 päivänä, klo 4 j.p.p. 27 ikävuodellansa. Jota lähinnä murheella kaipaan, 2 päivän vanhaksi jääneen poikamme ja yhden 3 vuodella olevan tyttäremme kanssa. Täten kauvempana oleville sukulaisille ja tuttaville ilmoitetaan.”
- Lassi Pitkänen oli kantatila nro 11 Mäkelässä talollinen isäntä.
Maaliskuu 1888
Asevelvollisuuskutsunta
”Nilsiän pitäjään ynnä Juantehtaan arvannostoalueen kanssa keskiviikkona 30 päivänä toukokuuta kello 9 e.p.p. Tänä vuonna kutsunnan alaiset: Syntyneet v. 1866.
Sänkimäen kylästä:
- Lampuodinpoika Antti Reetrikinpoika Hakkarainen,
- Loisenpoika Eerik Iivarinpoika Pitkänen,
- Lautamiehenpoika Eerik Juho Kallenpoika Hakkarainen sekä
- Mäkitupalaisenpoika Juho Ville Antinpoika Ahonen.”
Elokuu 1888
Kaupan avajaiset
”Yleisön tiedoksi saan kunnian ilmoittaa että tulen avaamaan kauppaliikkeeni tämän kuun 27 päivänä Nilsiän pitäjään Sänkimäen kylässä tilalla N:o 10 entisessä Antti Leskisen kartanossa. – Aaro Väänänen”
Lokakuu 1889
Poika hukkui virtaan.
”Luullaan hukkuneen. Nilsiässä ilmeni menneen kuun 28 päivä aamulla huhu, että kansakoulun oppilas Heikki Miettinen, loisen poika Sänkimäen kylästä, olisi pudonnut virran sillan kaiteelta virtaan. Pojan olisi näet pitänyt kertomuksen mukaan kulkea sillan kaidetta ja siitä pudota. Suurella vaivalla ja uutteruudella on harattu, vaan ei vielä samana iltapäivänä löytynyt. Kirjat uiskentelivat virrassa.”
Elokuu 1891
Koulu avataan.
”Sänkimäen uusi kansakoulu Nilsiässä avataan tiistaina 1 päivänä syyskuuta. Koska uusi koulukartano ei vielä ole aivan valmis ja niin muodoin ei siinä voida vielä aloittaa koulua, on koulun ensin toimiminen yksityisen kartanossa. Kuulon mukaan on talollinen Juho Kokkonen luvannut koululle huoneita siksi aikaa kuin oma kartano valmistuu.”
Toukokuu 1892
Arpajaiset koululla
”Sänkimäen kansakoululla 2:na Helluntaipäivänä klo 5
j. pp. Ohjelma vaihteleva.-Pataljoonan soittokunta lähtee arkipäivänä Kuopiosta
laivalla Pajukoskelle, josta noin 4 km koululle. Huom. Arvoisia voittojen
kerääjiä pyydämme hyväntahtoisesti lähettämään listat sekä voitot ennen 4 p.
Kesäkuuta. Toimikunta”
”Jos riittävä määrä matkustajia kertyy, niin lähtee
höyryvenhe Sukkela toisena helluntaipäivänä klo 1 j.pp. Arpajaisiin Nilsiän
Sänkimäelle, Kaaraslahteen Roppolan rantaan, josta seuraavana yönä klo 2 lähtee
takaisin Kuopioon. Matka arpajaispaikalle täältä kautta on lyhyempi kuin
Pajukoskelta.”
”Arpajaisiin Nilsiän Sänkimäen kylässä eilen illalla
oli kaunis ilma houkutellut väkeä vahvasti. Kaupungista kuitenkaan ei ollut
monta henkeä. Pataljoonan soittokunta, Juantehtaan ja Nilsiän kirkonkylän
lauluseura esiintyivät illan kuluessa vuorotellen. Sitä paitse pidettiin puhe
kansakoulusta, sen hyödystä, sekä luettiin palasia Runebergin elämäkerrasta.
Kaikki arvat menivät kaupaksi.”
"Täten pyydän saada lausua suurimmat kiitokset sille tuntemattomalle lahjoittajalle, joka höyryvene Sukkelan mukana allekirjoittaneelle lähetti suuren kakun Sänkimäen kansakoulun arpajaisvoitoksi annettavaksi. Nilsiä kesäk. 6 p. 1892. Vilina Haikonen"
Sänkimäen koululla järjestetyt arpajaiset järjestettiin koulun lainakirjaston kartuttamiseksi, sekä varattomien lasten koulunkäynnin hyväksi hankkimalla heille koulukirjoja ym. sekä muihin maksuihin. Arpajaisten järjestelyyn ja muuhun toimintaan tuli kuluja. Arpajaislupamaksu, sanomalehti-ilmoitukset, arpajaisvoittojen hankinta, sisäänpääsyliput piti saada, kirjoja, ravintolaliikkeisiin ym. tuli yhteensä kuluja 290,27 markkaa. Sisäänpääsy- ja arpalipuista, sekä kirjojen myynnistä, kahvista, pullasta ym. tuli tuottoa kaikkinensa 671,54 markkaa. Puhdasta jäännöstä tuli liikevaihdosta yli puolet. Kaikki koulun hyväksi. Hieno saavutus ja tapahtuma.
Lokakuu 1892
Talkoot
”Suuri talkoo oli viime elokuussa Nilsiän Sänkimäen kylässä Aron Pietikäisen omistamalla Hanhisalmen tilalla. Talkoojoukkoon kuului näet noin 500 henkeä, läheltä ja kaukaa. Suuri oli talossa työkin, 30 tynnyrin kylvy ruista. Leikkuu tapahtui maanantaipäivänä ja silloin olisi koko halme mennyt muutamassa hetkessä, jos ei olisi sade häirinnyt työtä. Ruokaa valmistettiin tälle työlaumalle 6 talossa ja suurella muurilla keitettiin lammasrokkaa.”
Marraskuu 1892
Nilsiän pitäjässä viljantuottoja.
Rukiista: Huono sato yli koko pitäjän, paitsi Vehkalahden, Västinniemen, Murtolahden, Muurueen, Pieksän, Niinimäen ja Sänkimäen kylissä, joista saatiin keskinkertainen sato.
Ohrista: Huono sato koko pitäjässä, ainoastaan Vehkalahden, Västinniemen ja Murtolahden kylissä saatiin keskinkertainen sato.
Kauroista: Huono sato koko pitäjässä.
Perunoista: Huono sato koko pitäjässä, vaan Vehkalahdella keskinkertainen.
Heinistä: Hyvä sato koko pitäjässä.
Toukokuu 1893
Koulun johtokunta
”Sänkimäen kansakoulun johtokunnan kokous pidetään edellä mainitulla koululla tämän kuun 28 p:nä kello 4 j.pp. jossa keskustellaan seuraavista asioista: 1. Valmistellaan koulun kustannusmenoarvio vuodelle 1894. 2. Opettajalle hankittavasta pellosta eli sen rahalla suorittamisesta. 3. Maalauksista koululla. 4. Annetaan opettajalle vaatimansa todistus opetusajalta. Kuin myös muista koulua koskevista asioista. Sänkimäellä toukokuun 22 p:nä 1893 Aaro Väänänen johtokunnan esimies.”
Huhtikuu 1894
Aleksanteri II patsaan paljastus Helsingin Senaatintorilla
”Aleksanteri 2:sen muistopatsaan paljastusjuhlaa vietettiin Nilsiän Sänkimäen kansakoululla huhtikuun 29 päivänä, jossa saatiin kuulla kaksi hyvin onnistunutta puhetta, opettaja Koposelta ja D. Heikkiseltä, sekä laulua ja lausuntoa. Yleisö, johon juhla näytti tekevän liikuttavan vaikutuksen, oli iltaansa hyvin tyytyväinen.”
Toukokuu 1894
Lassi Pitkäsen riihestä vietiin perunoita
”Potatin siemenen puute lienee moniailla Nilsiän Sänkimäellä, koska olivat t.k. 2 päivää vasten vieneet talollisen Lassi Pitkäsen riihestä itämässä olevia potattia vähintäin 2 hehtoa.”
- Lassi Pitkänen oli talollinen isäntä Sänkimäen nro 11 Mäkelän tilalla.
Kesäkuu 1894
Tulipalo koulun viereisellä tilalla
”Tulipalo muutti poroksi tämän kuun 21 päivänä Sänkimäen kansakoulun läheisyydessä talollisen Herman Hartikaisen asunnon, jättäen ainoastaan pystyyn ulompana olevat rakennukset: saunan, asuinrakennukseksi tulevan kehikon ja riihen. Irtain omaisuus saatiin pelastetuksi. Tuli oli päässyt valloilleen navetan päässä olevasta kodasta aamiaispadan alustulesta.”
- Herman Hartikaisen tilanosa sijaitsi kantatila Pohjolan mailla, joka oli kansakoulun läheisyydessä ydinkylällä. Samoina aikoina hänen tilallaan asusteli loisena mm. Ambrosius Ropponen puolisoineen, poikansa Adamin ollessa perheineen myös tilalla. Mäkitupalaisen Heikki Jäppisen leski asustelee myös maisemissa.
Elokuu 1894
Ankara tuulispää
”Se tuulenpyörre, josta aiemmin kerroimme, on suuremmalla voimalla kulkenut Nilsiän Sänkimäellä noin tuntia myöhemmin kuin Kallaselällä. Tuomaisen talon saunasta vei katon ja otrapellolta otti kuhilaat, viskasi lyhteet ilmaan ja heitti ne pehkuina alas. Kauppias Aaro Väänäsenkin pelloilta pelmautti kuhilaita ylös ja lensivät lyhteet kuin lintuparvi ilmassa. Ryöppy kaateli aidat tieltään, eräänkin uuden aidan tempasi maasta ylös ja väänsi kierteelle, kun se ei särkynyt. Pyörteen mukana kulki multapilviä ja tuuli otti maahankin niin tiukasti, että eräällä kolme vuotta olleella pellolla viskoi nurmen irti, niin kuin olisi kyntänyt. Niittyladoista vei kattoja, hajotti heinäpieleksiä, sekä kaikenlaista vahinkoa teki, kaataen metsää kuin kaskea isot alat. Väänäsen pellon aidan taakse kuletti suuren puun, jonka mistä asti lie katkaissutkaan, ja takertui se oksistaan toisiin puihin kiinni. Kun sitten mitattiin, oli puu toistakymmentä tuumaa läpimitassa. Joutui sitten pyörre Kauppisen järvelle, josta kohotti vettä kolmen sylen korkeudelle. Erään talon aittaan meni avonaisesta ovesta ja vaatteet pani yhteen pyörteeseen ja ponnahti pois kattoon reijän tekemällä. Kinahmin mäestä särki aitan kerrassaan, ettei jäänyt kuin pohjahirret paikoilleen. Harakoitakin löydettiin kuolleena, kun katseltiin myrskyn tekemiä jälkiä.”
Lokakuu 1894
Hukkunut
”Yöllä t.k. 24 päivää vasten, kun mökkiläisen poika Antti Parviainen ja palvelustyttö Heta Kattainen lähtivät Nilsiän Sänkimäestä häistä huonolla venheellä Kauppisen järven yli kottiinsa palaamaan, täyttyi venhe keskellä selkää vedellä ja kierähti kumoon, jolloin venheessä olijat putosivat järveen. Molemmat kyllä pääsivät venheen pohjalle, josta koettivat pelastaida ja huusivat apua. Apua saapuikin, vaan Antti Parviainen oli ehtinyt jo veneen pohjalta painua veden uhriksi, tyttö pelastettiin.”
Tammikuu 1895
”Kiertäviä karjakkokouluja tämän vuoden ajalla sijoitetaan seuraavasti: Nilsiän pitäjän Sänkimäen kylään Lassi Pitkäsen taloon kesäkuun 2 päivästä elokuun 1 päivään.”
Tammikuu 1896
”Postinkantajan toimesta Nilsiän kirkon ja Sänkimäen välillä on omasta pyynnöstään luopunut Daniel Heikkinen, joka kaksi vuotta toimitti mainittua virkaa täsmällisesti kaikkien mieliksi.”
Maaliskuu 1896
”Sanomalehtiä ja aikakauskirjoja tulee Sänkimäkeen:
”Uusi Suometar 1 kpl, Päivälehti 1 kpl, Uusi Savo 14, Uusi Kuvalehti 4, Kansanystävä 3, Kyläkirjaston Kuvalehden A sarjaa 3, samaten B sarjaa 1, Kyläkirjastoa 1, Velikulta 1, Laatokka 1, Kasvatusopillisia Sanomia 1.”
- Uusi Suometar, Päivälehti ja Uusi Savo olivat sanomalehtä, muut aikakauslehtiä. Velikulta oli poliittinen pilalehti, Laatokka sanomalehti. Kyläkirjasto sivistykseen paneutuva aikakauslehti. Kasvatusopilliset Sanomat lehti oli suunnattu lähinnä opettajille ja myös vanhemmillekkin.
Lokakuu 1897
”Telefoonilinjalla on yhdistetty Pajulahdesta Sänkimäkeen. Nilsiässä Kauppias A. Väänänen.”
Joulukuu 1898
Myönnetty iltama-lupa
”Kauppias Nilsiän Sänkimäeltä Eero Hakkarainen on saanut luvan lähestyvän tammikuun ajalle Sänkimäen kansakoululla toimeenpanna yleisen iltaman kirjojen hankkimista varten köyhille kansakoulun oppilaille.”
Tammikuu 1900
Tulipalo ja suuri eläinten palo
”Kauppias Aaro Väänäsen Nilsiän Sänkimäeltä, aitta, ladot, sikahuoneet ja kuja, yhdeksän sikaa ym. irtaintavaraa paloi poroksi t.k.5 päivä klo 5 ja 8 välillä aamusella. Tuli pääsi irti karjanhoitajilta heiniin ja vaikka väkeä oli useita satoja henkiä pelastustyössä, ei voitu tulen tuhoa enemmän rajottaa. Onni oli kumminkin, että lehmät, 31 kpl saatiin kahdesta eri ovesta ulos, kun kolmannen oven puolella tuli raivosi. Kaikki oli vakuutettuna pitäjän palovakuutusyhtiössä.”
Heinäkuu 1900
Eero Hakkaraisen kaupan siirto Sänkimäen tilalle nro 7
”Arvoisalle yleisölle saan ilmoittaa, että t.k. 19 päivänä muutan asuntoni ja kauppaliikkeeni omaan uuteen kartanooni tilalla nro 7 Sänkimäellä maantien varrella ja yhä edelleen hyvillä tavaroillani ja kohtuullisilla hinnoilla pyrkisin yleisön suosioon. Samalla saan ilmoittaa, että joilla on minulle langenneita vekseleitä, velkakirjoja ja tilivelkoja yli maksuajan viipyneitä, että hyväntahtoisesti kävisivät maksamassa, jos tahtovat välttää liikoja kulutuksia.
- Eero Hakkarainen siirtyy kauppiaaksi Sänkimäessä tilalle nro 7 Pohjolaan yhdelle kolmesta tilanosasta vuosisadan vaihteessa. Tätä tilanosaa hallinnoi silloin Herman Hartikaisen leski Eeva Rissanen.
Heinäkuu 1900
Heinänteko-oikeuksien myynti
”Lauantaina heinäkuun 21 päivän myöpi allekirjoittanut tiloilla nro 5 ja 8 Sänkimäen kylästä Nilsiän pitäjässä heinänteko-oikeuden, alkaen tilalla nro 5 klo 10 a.p. ja nro 8 Nälköniemen tilalla klo 4 i.p. Luotetuille velaksi. Sänkimäellä 12.7.1900 D. Ruuskanen talollinen Sänkimäellä.”
- Taavetti Ruuskanen viljeli maita Sänkimäessä tilalla nro 5 Heikkilässä Kortteisenmäellä, jota näytettiin nimellä Lassi Pekka Pitkäsen tilana. Siellä hänellä oli torppareitakin kaksin kappalein, sekä muuta porukkaa. Samaten Taavetti Ruuskanen oli viljelijänä Aaro Pitkäselle nimetyllä Nälköniemen tilalla. Tällä tilalla hänellä oli lampuotina Aaro Hakkarainen.
Elokuu 1900
Uusi telefoonilinja
”Asiaa harrastavain kokouksessa äskettäin on päätetty muodostaa yhtiö 3000 markan pääomalla telefoonilinjan aikaan saamiseksi Kuopion-Vartialan-Kasurilan välille. Osakkeet on aijottu 200 markan suuruisiksi, mutta jos osakkeen kirjoittajia ilmestyy enemmältä, niin tehdään osakkeet pienemmiksi. Nilsiäläiset saavat jatkaa linjaa Kasurilasta, jos tahtovat. Kauppias Väänänen tulee laittamaan oman lankansa Kasurilasta Nilsiän Sänkimäkeen.”
Toukokuu 1902
Kansakoulu palanut
”Sänkimäen kansakoulu Nilsiässä syttyi katolle lentäneestä kipinästä palamaan t.k. 19 p:nä k:lo puoli 9 tienoossa ja paloi perustuksiaan myöten poroksi. Kovan tuulen ja kuivuuden tähden ei voitu itse päärakennuksen sammuttamista ajatellakkaan, ainoastaan koulukalusto ja kirjastot anakroilla ponnistuksilla hädin tuskin saatiin liekkien sisältä akkunoiden kautta pelastetuksi. Ulkorakennukset saatiin varjelluksi. Rakennus oli vakuutettu Suomen Maalaisten paloapuyhtiöstä. Koulutyötä ei johtokunta palon tähden jättänyt seisomaan, vaan jatkettiin sitä Lassi Pitkäsen talossa jo seuraavana arkena. Koulun palon rauettua vietiin sinne kalusto suurella joukolla.”
Tammikuu 1905
Kulkutaudit
”Viranomaisten ilmoitettua, että Nilsiän pitäjän Sänkimäen kylästä tilalla nro 8 lapsiin on ilmaantunut tulirokkoa, on Iisalmen piirin piirilääkäri saanut määräyksen ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.”
Helmikuu 1905
”Tulirokosta Nilsiä pitäjän Sänkimäen kylässä ilmoittaa Iisalmen piirilääkäri läänin kuvernöörille että tautiin oli siellä sairastunut kaikkiaan 19 lasta ja 1 aikaihminen. Näistä oli kaksi lasta kuollut. Piirilääkäri on antanut käskyn että Sänkimäen kansakoulu on sulettava 3 viikoksi, koska melkein joka asunnosta missä tulirokkosairaita oli, terveet lapset kävivät kansakoulua. Myöskin muihin tehokkaisiin toimiin on ryhdytty pelottavan taudin suhteen.”
Heinäkuu 1906
”Ankara ukonilma kulki viime perjantaina 27 p. t.k. noin kello 12 päivällä Nilsiän Sänkimäellä. Pilvi oli pieni ja satoi vähän, mutta salamoi ja jyrisi sitä enemmän. Useita ulkotyömiehiä oli se peloitellut heittäen heitä ihan pitkäkseen maahan ja olipa iskenyt K. H. Pitkäsen talon savupiippuun särkien sen ja osan keittiön uunia sekä ikkunan. Kitkerää savua oli tullut rakennuksen ullakko ja huoneet täyteen, mutta onneksi ei paloa sytyttänyt. Ihmisiä joita oli ollut useita sisässä ei sattunut iskun kohdanneeseen huoneeseen, joten heille ei tullut suurempia vaurioita kuin että korvat menivät lummeihin ja tietysti kovasti säikähtivät.”
- Kalle Heikki Pitkänen oli Eerikkalan tilan isäntä.
Elokuu 1908
Sotamuistoja Olli Koistinen
”Naapurikylästä Sänkimäellä kävi vihollisia kesällä ison vihan aikaan. Siellä on Pajulammin mökissä aitta, joka silloin oli Kotajärvellä Pajujoen varrella säilypaikkana, ja tavarat säilyivät siinä. Venäläiset nousivat sillä kertaa kylän viereiselle Kinahminmäelle katsomaan mistä savuja näkisi osatakseen ihmisasunnoille. He keksivät Sänkimäeltä päin viertosavun. Venäjänlammin rannalla, josta läpi juoksee Kaarasjoki raatoi halmettansa Lauri Pitkänen, Eerikkalan isäntä, mahdottoman vahva mies. Venäläiset, 7 miestä, kiirehtivät heti sinne. Lauri oli ruokatunnilla majassansa lepäämässä ja makasi kun viholliset tulivat. Venäläiset nähdessään hänet huutavan: ”Nouse pois mies, muuten käpy putoaa päähän”. Kun Lauri tulelta päätään nosti iskivät venäläiset häntä parrustolla päähän. Mutta hän vielä ryntäsi ulos, sieppasi jotakin aseita ja löi 2-3 ryssää kuoliaaksi, mutta kuoli sitten itsekkin. Venäläisten ruumiit on työnnetty viereiseen lampiin, jota juuri tästä tapauksesta sai Venäjänlammin nimen. Autiorinteeseen sanotaan myös venäläisiä haudatun.- Aarteita on kylästä parikin kertaa löydetty, joihin sota-aikoina on rahoja kätketty. m. m. n. pätäköitä, jotka olivat isoja kuin tahkokivet”.
- 1700-luvun alussa (isovihan aikaan 1700-1721) Sänkimäen maakirjanumeron 1 tilakokonaisuuden isäntänä/talollisena oli Lars Pitkänen. Lars oli talollisena tilanhaltijana noin 1690-1730 välisenä aikana. Maakirjanumeron 1 maita pilkottiin ajan saatossa, josta eräästä tuli merkittäväksi viimeistään isojaon aikoihin kantatila nro 4 Eerikkala. Saattoi ehkä olla muisteloissa perimätietojen mukainen henkilö kenties..
Marraskuu 1910
Tuuria monenlaista
”Kun maanviljelijä Fredrik Miettisen renkipoika Nilsiän pitäjän Sänkimäen kylästä palasi äskettäin Pajukosken laiturista Sänkimäelle, loikoen kärryjen pohjalla ja hevosen hiljalleen kävellessä, heräsi hän äkkiä tuntiessaan jotain keveitä kosketuksia jaloissaan. Luullen ensin pienen koiran hypänneen kärryihinsä, tarttui poika vaistomaisesti tunkeilevan otuksen käpälään kiinni, aikoen viskata sen alas kärryiltä. Mutta pehmeästä villasta ihastuneena ryhtyi poika toverikseen tunkeutunutta lähemmin tarkastelemaan ja niin syntyi kamppailu jäniksen ja pojan välillä. Jussin päätä iskettiin muutaman kerran kärryjen reunaan ja pian makasi se hengetönnä renkipojan rinnalla. Kun isäntä illalla palasi kotiin, oli siellä jänispaisti odottamassa. Ja vielä semmoinen jäniksenpaisti, jota ei oltu ammuttu, ei langalla pyydetty, koirilla kiinniotettu tai muulla tavalla pyydystetty, vaan joka itse vapaasta tahdostaan oli tunkeutunut nukkuvan miehen käsiin. Harvinaista todellakin.”
Lokakuu 1927
Sotharju ja Venäänlampi
”Nilsiän pitäjän Sänkimäen kylässä ovat nämä paikat ja saivat nimet samannimisistä tapahtumista v.1808-1809 sota-aikoina. Alituisten verottamisten ja venäläisten sissijoukkojen pelossa oli pääkylästä siirretty karja Vennonjoen salolle ja Sänkisuon laitamille. Saman suon laidassa oli piilopirtti ja syömä- ja siemenviljavarastot. Paimenen siihen aikaan piti olla varustettu petoa ja Venään miestä vastaan. Se oli niin kansan veressä, että esim 15 v. sitten voi koulupoika vastata kysymykseen: Mikä on Suomen suurin petoeläin? – Venäläinen! – Kun Toivakan seutuvilta suomalainen joukko-osasto peräytyi pohjoisempaan Taipaleen ja Iisalmen seuduille, kävi venäläinen kasakkapatrulli valloitusalueitaan verottamassa ulompanakin, Nilsiässä saakka. Sellaisen partion kerrotaan tulleen Sänkimäkeen. Siellä se Ollinmäeltä tarkkaili savuja ja keksivät kasken savun Sänkisuon harjulta. Siellä isä kahden poikansa kanssa oli kaskea viertämässä, kolmas paimensi notkossa. Paimen ilmoitti torvellaan vihollisen olevan läheisyydessä. Venäläiset olivat kerinneet jo muutamia eläimiä sitoa nuoriin, kun isä poikineen ehti apuun. Harjulla oli aseiden mittelyä hetkisen. Kaatuiko puolustajista joku, ei tiedetä, mutta kerrotaan useita venäläisiä upotetun lampeen, jota on sen jälkeen kutsuttu Venäänlammeksi ja harjua Sotjharjuksi.”
- Prikaatin vetytyminen syyskuussa 1808 Koljonvirralle, kiersi ja tuli Venäläinen joukko-osasto Kaavilta Nilsiään, yhteyttäen isomman pääjoukkonsa (Tutsikov) Onkiveden seutuvilla. Sandelsille oli selvinnyt sittemmin lokakuun alussa, 1000 venäläisen liikkeet Kaavilta Juankoskelle… eli viimeistään silloin, näin myös varmaan Sänkimäelläkin, jokunen ”naapuri” sitten ehkä käväisi.. - Aikaisemmin 1900-luvun alussa, on kerrottu myös eräästä perimätiedosta, Lars Pitkäsen yhteenotosta saman oloisesta aiemmasta tapahtumasta, siinä ison vihan aikaan Sänkimäellä, joka tietää kertoa venäläisten sotilaiden hautaamisista lampiin ja Autiorinteeseen.
Maaliskuu 1938
Vuoden 1938 hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Suomessa Lahdessa, 25. - 28. helmikuuta. Sänkimäen Pauli Pitkänen toi Suomelle kaksi kultamitalia.
"Sänkimäen suojeluskuntalaiset ja lotat järjestivät t.k. 10 pnä kotiin saapuneelle maailmanmestari Pauli Pitkäselle tuliais-illanvieton Sänkimäen kansakoululla. Kunnallislautakunnan esimies maanviljelijä Kuusela kiitti lämpimin sanoin paikkakuntansa suurta poikaa niistä suurimerkityksellisistä saavutuksista mitä hän on tehnyt koko yhteiselle Suomellemme, ojentaen samalla SK:n kyläosaston ja lottien puolesta muistolahjan. Kansakoulun poikakuoro lauloi opettajansa johdolla reippaita lauluja. Vielä kuultiin tilaisuudessa vieraspaikkakuntalaisen lausumana kiitoksen sanoja Sänkimäen kylälle, joka on kasvattanut suuren, vaatimattoman hiihtäjäpojan pienelle Suomelle. Pauli Pitkänen kiitti muutamin sanoin osakseen tulleesta huomaavaisuudesta, huomauttaen kuitenkin, ettei kansainvälisissä kamppailuissa ole tärkeintä se että kuka meistä voittaa, kunhan se on Suomalainen. Ilta kului hauskassa seurustelussa ja päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun."
Joulukuu 1938
Tammikuu 1939
Lähteet:
https://digi.kansalliskirjasto.fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
https://digihakemisto.net/aineisto/1723212716
Muut tietolähteet
Olipa mukavaa luettavaa 👍kiitos
VastaaPoistaHieno homma! t. Kari P.
VastaaPoistaVoiko mistään saada selville sijaintia esim. Sänkimäki 8, Sänkimäki 13 missä ne Nilsiässä sijaitsevat? Sänkimäen koulu, vieläkö sillä paikalla on koulurakennus? Terveisin Raija k Oulusta (Siippaisen suvun jälkiä etsivä)
VastaaPoistaRaija. Kurkkaa blogia ja kantatilat kartoilla. Koulurakennus on vielä pystyssä. t. Kari P.
Poista