27.1.26

PAAVO LAUNONEN s. 1843 - EERIKKALAN TORPPARI

 

 

1893 – 1895

 

Launonen Paavo s. 1843 (23.8.1843)

Puoliso Maria Siippainen s. 1843 (15.11.1843)

 

Paavo (Paul, syntyneitten/kastettujen luettelo) Launonen oli syntynyt 23.8.1843 Sänkimäen kylässä, silloin renkinä olleen isänsä Aron Launosen (s. 1821) ja äitinsä Lena Rokkasen (s. 1817) pojaksi. 1850-luvulla vuosikymmenen loppuun saakka perhe asustelee itsellisinä Sänkimäen Hirvolan toisella osatilalla, jossa talollisena oli Thomas Pitkänen.

1860-luvun alussa vuonna 1862 Paavo Launonen lähtee Hirvolasta perheensä luota. Matka suuntautuu renkihommiin Pajujärven kylään. Siellä tilalle nro 9 Toivomäkeen, jossa talollisena oli Erik Savolainen perheineen. Mutta renkipesti Pajujärvellä kesti vain sen vuoden, jonka jälkeen vuonna 1863 Paavo matkaa takaisin Sänkimäkeen. Siellä hän saa renkipestin Hirvolan toisen osatilan talolliselta Axel Oxmanilta. Renkihommat Hirvolassa loppuivat seuraavaan vuoteen 1864. Kuitenkin renkityöt jatkuivat Sänkimäessä eri tiloilla. Uusi pesti löytyy Sänkimäestä nro 12 Mattilasta Fredrik Hakkaraisen tilanosalta. Seuraava pesti alkaa vuonna 1865 Sänkimäen kylän tilan nro 3 Jussilassa, talollisen Anders Hakkaraisen tilalla. Vuonna 1867 Paavo Launosen ottaa rengikseen Eerikkalan talollinen isäntä Petter Pitkänen. Hänellä oli tilallaan pari muutakin renkiä töissä, Daniel Leskinen ja Elias Qvist, sekä muonarenkinä Johan Pitkänen. Renkipesti Eerikkalassa kestää Paavo Launosella aina vuoteen 1869. Sen jälkeen Paavo siirtyy Sänkimäessä Hirvolan kantatilalle renkitöihin. Hirvolassa oli renkeinä myöskin Paavon veljiä, mutta myös vanhemmat torppareina Aron Pitkäsen tilanosalla.

Vuosi menee Hirvolassa, aika kuluu vuoteen 1870 ja Paavo siirtyy taas. Nyt hän saa renkipestin Sänkimäessä Mäkelän kantatilalta. Mäkelässä oli toisella osatilalla talollisena Lars Pitkänen puolisonsa Sofian kanssa, joiden kanssa sopimuksia tehtiin. Mutta ennen siirtymistään Mäkelään Paavo olikin hakenut avioliittoon kuulutuksia Hirvolan aikaan saman vuoden heinäkuussa tulevan puolisonsa Maria Siippaisen kanssa. Maria oli silloin Hirvolassa piikana, joten näin hyvinkin tutustuttiin. Avioliittoon heidät vihitään myöskin saman vuoden marraskuussa.

Maria Siippainen oli syntynyt 15.11.1843 Kaaraslahden kylässä tilalla nro 11 Randalassa isänsä Johan Siippaisen (s. 1805) ja äitinsä Anna Väänäsen (s. 1813) tyttäreksi. Randalassa asuttiin Marian äidin vanhempien ollessa siellä talollisina, joten isä oli näin myös talollisen vävy tilalla. Vuosikymmenet vaihtuu, Maria kasvaa ja ikää tulee jo 17 vuotta. Näin hän päättää lähteä työuralle ja piikatöihin talollisille.

Ensin vuonna 1860 Maria suuntaa Murtolahden kylään ja siellä Heikkilän tilan nro 3 osatilalle, jossa talollisena oli Henrik Hämäläinen. Piikakaveriakin oli siellä Juliana Vartiaisesta, sekä parit torpparit ja muuta porukkaa. Muutama vuosi ja Marian ottaa piiakseen Sänkimäen kylän Mäkelän osatilan talolliset Mats ja Lars Pitkänen. Työt kestävät Marialla Mäkelässä vuoteen 1865, jolloin hän ottaa piikapestin saman kylän Heikkilässä tilalle nro 5. Heikkilässä oli talollisena isäntänä Erik Lyytinen, joka Marian pestasi. Tilalla oli useita torppareitakin siihen aikaan, joten vilinää ja tapahtumia riitti. Mutta Maria siirtyy tilalta pois jo seuraavana vuonna 1866. Nyt hänen suuntana on taas Murtolahden kylä ja tila nro 3 Heikkilä. Heikkilässä osatilan talollisena oli nyt Erik Räsänen jolla oli useita torppareita. Eräs torppari oli Påhl Pekkarinen perheineen, joka Marian piiakseen pestasi. Piikavuosi Heikkilässä loppuu 1867, jolloin Maria muuttaa Kaaraslahden kylään. Siellä hänet ottaa piikatöihin Niemelän tilan isäntä Aron Hollander perheineen. Mutta jo seuraavana vuonna Maria piikatyöt loppuu. Hän siirtyy Sänkimäen kylään ja tilalle nro 8 Hirvolaan piiaksi. Siellä Hirvolan osatilan talollinen Aron Pitkänen ottaa Marian töihin. Aron Pitkäsen puoliso oli Marian sisko Lovisa, jolla oli varmasti osuutta Marian piiaksi tuloon tilalle. Marian piikapesti kestää useita vuosia Hirvolassa siskonsa perheen tilalla. Samaan aikaan Marian sisaren Lovisan perheellä oli tilallaan myös torpparina Aron Launonen puolisoineen, jotka olivat hänen tulevan puolisonsa Paavo Launosen vanhemmat. Paavo Launonen tekee siihen aikaan töitä Sänkimäessä eri tiloilla Marian ollessa Hirvolassa. Mutta jo vuonna 1869 Paavo tulee myös Hirvolaan töihin ja näin he tutustuivat Marian kanssa toisiinsa. Kuulutukset haetaan kesällä 1870 ja vihille Paavon kanssa loppuvuodesta.

Vuonna 1871 Paavo ja Maria suuntaavat Sänkimäessä Mäkelän kantatilalle muonarengeiksi. Mutta jo seuraavana vuonna he siirtyvät takaisin Hirvolaan, jossa 1870-lukua elellään renkihommissa, kuin Paavon vanhempien torpassakin. Vuonna 1872 tammikuussa heille syntyy ensimmäinen lapsi, tytär Anna Johanna. Seuraava lapsi syntyy Hirvolassa vasta vuonna 1879, poika Viktor. Oliko ehkä tauteja liikkeellä tai muuta, kun lapsia ei muita elämään ilmaantunut. Elot jatkuvat 1880-lukua Hirvolassa Paavon isän ollessa edelleen torpparina. Torpassa asustelivat vielä Paavon nuoremmat veljetkin, Aaron ja Anders. Vuonna 1886 tammikuussa Paavon torppari-isä menehtyy halvaukseen 65 vuotiaana. Näin isänsä jälkeen Paavo jatkaa perheineen torppareina Hirvolassa. 1890 Paavon ja Marian tytär Anna itsenäistyy ja lähtee perheestä piikatöihin samalla tilalla. Ensin hän on Hirvolassa vuoden päivät, mutta siirtyy sen jälkeen Murtolahden kylään tilalle nro 2. Paavon ja Marian poika Viktor on vielä mukana perheessä. Mutta, muutto tulee Paavon perheelle Hirvolan torpasta.

Vuonna 1893 Paavo on perheineen torppareina Pekka Pitkäsen tilalla Sänkimäen Eerikkalassa. Torpparikontrahti solmittiin todennäköisesti tilaa viljelijänä pyörittelevän Juho Kokkosen kanssa. Torppariaika ei kuitenkaan pitkään kestänyt Eerikkalassa. Vuonna 1895 sopimus loppuu ja perhe siirtyy loisiksi kylällä. Näin Eerikkalan torppariaika loppui.

Muutaman vuoden päästä perhe on taas torppareina, silloin samalla kylällä nro 5 Heikkilän kantatilalla.

 

 

- - -  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...