1876 - 1890
Elias Qvist s. 1839 (22.2.1839)
Puoliso: Maria Sofia Hartikainen s. 1838 (21.4.1838)
Elias Qvist syntyy Pöljällä vuonna 1839 isänsä Peter Qvistin (s. 1804) ja äitinsä Anna Jäppisen (s. 1811) pojaksi. Perhe asustelee Pöljällä vuosikymmentä toista, kunnes Elias 17-vuotiaana lähtee perheestä. Hän siirtyy Hamulan kylään tilalle nro 8 Savolaan. Savolassa oli kolme tilanosaa, joista yhdellä oli talollisena Petter Hakkarainen perheineen, jolle Elias rengiksi saapui. Hakkaraisella oli tilalla myös pitäjänsuutari Petter Trumpet. Samaan aikaan asustellessaan Hamulassa, opiskeli Elias todennäköisesti myös suutarin ammattia Petter Trumpetin toimiessa hänelle opettajana. Trumpet sukunimestä löytyy sotilastaustaa edellisistä sukupolvista. Myös Elias Qvistin esipolvista löydetään sotilaita.
Vuonna 1858 Elias siirtyy Hamulasta takaisin Pöljän kylään tilalle nro 5 Ollilan kantatilalle. Mutta jo seuraavana vuonna Elias liikkuu jälleen ja löytää itsensä renkinä tilan nro 7 Toivalan talollisella Anders Niskasella. Pari vuotta ja Elias siirtyy samalla kylällä tilalle nro 15 Niemelän Akkulanniemeen. Siellä talollisena on Adam Savolainen perheineen, jolle Elias renkipestin otti. Elias liikkuu Pöljällä eri tiloilla renkinä. Nro 2 Lassilassa menee vuoteen 1862. Sieltä Elias siirtyy taas tilalle nro 5 Ollilaan, jossa lampuodit pyörittelivät tilanosaa. Samaan aikaan Pöljän Ollilassa asusteli myös sama pitäjänsuutari, Petter Trumpet, jolla Elias varmasti oli edelleen suutarin opissa, kirjoissakin mainittuna oppipoikana. Elias Qvist muuttaa kuitenkin Maaningalta Nilsiään marraskuussa 1862 ja siellä Pajujärven kylään rengiksi. Pajujärven kylään tilalle nro 6 Kellomäkeen, jossa tilanosillaan talollisina olivat Leivot. Elias tekee renkipestistä sopimuksen Leivoista Klemensin kanssa. Tilanosalla oli myös kaverina toinenkin renki, Wilhelm Ruuskanen, jonka kanssa hän samoja polkujakin aikanaan kulki.
Vuonna 1865 Elias siirtyy rengiksi Sänkimäen kylään ja siellä tilalle nro 5 Heikkilään, jossa talollisena oli Erik Lyytinen. Pari vuotta ja Elias muuttaa maisemaa. Nyt vuonna 1867 hän siirtyy töihin samassa kylässä tilalle nro 4 Eerikkalaan, jossa talollisena oli Petter Pitkänen. Muutamien vuosien päästä vuosikymmenen lopuilla Elias tutustuu samassa kylässä piikana olevaan torpparin tyttäreen Maria Sofia Hartikaiseen. Vihille mennään lokakuussa 1871.
Maria Sofia Hartikainen oli syntyjään 21.4.1838 (rk s.aika muuttuu usein) Kasurilassa isänsä Michel Hartikaisen (s. 1804) ja äitinsä Sara Leskisen (s. 1807) tytär. Perhe alkoi liikkumaan Kasurilasta jo seuraavalla vuosikymmenellä. Sittemmin 1850-luvulla he löytyvät Nilsiän Kaaraslahdesta tilalta nro 7 Kekälästä. Vuonna 1858 Marian isä Michel alkaa lampuodiksi Sänkimäen kylässä tilalla nro 6 Pitkälässä, edesmenneen talollisen Olof Pitkäsen perillisten kanssa tehdyillä sopimuksilla. Mutta jo seuraavana vuonna Michel Hartikainen on tehnyt torpparisopimuksen Sänkimäen kylän tilan nro 7 Pohjolan talollisen David Pitkäsen kanssa ja perhe siirtyy tilan torppaan torppareiksi. Perheeseen kuuluivat vielä lapsista aikuiset poika Olof (s. 25.5.1841) ja tytär Maria Sofia (21.4.1838).
1860-luku etenee Pohjolan torpassa. Maria Sofian elämään saapuu huhtikuussa 1863 avioton lapsi, poika Aron. Marian veli Olof muuttaa Sänkimäen torpasta vuonna 1864 Sutelan kylään, josta edelleen Pietariin. Vuonna 1865 toukokuussa Maria Sofian isä menehtyy vesitautiin 61-vuotiaana. Äiti Sara jäi Marian kanssa leskeksi torppaan. Mutta Maria Sofia päättää myös lähteä torpasta itsenäiseen elämään ja muuttaa samana vuonna piiaksi viereiseen kylään Konttimäkeen tilalle nro 2, jossa talollisena oli Mats Rissanen. Vuosi pari ja Maria Sofia muuttaa Konttimäestä vuonna 1867, nyt takaisin Sänkimäkeen ja tilalle nro 2 Paavolaan. Paavolassa aika kuluu piikana vuoteen 1869, jolloin hän saa piikapestin samassa kylässä Jussilan kantatilalla. Mutta jo seuraavana vuonna Maria Sofia siirtyy takaisin Paavolaan. Näihin aikoihin Maria Sofia tutustuu Eerikkalassa renkitöissä olevaan Elias Qvistiin, jonka kanssa hän avioituu 1871.
Avioiduttuaan Elias ja Maria Sofia asustelevat Sänkimäen Lassilassa vuoden päivät Eliaksen ollessa tilalla vielä renkihommissa. Jatkossa he ovat siellä myös muonarenkeinä, kunnes vuonna 1873 he ovat jo Sänkimäessä tilalla nro 11 Mäkelässä talollisella Lars Pitkäsellä muonarenkeinä. Mäkelässä aika rientää seuraavaan vuoteen. Lapsia perheessä oli jo useita. Marian avioton poika Aron, sekä Eliaksen kanssa syntyneet tytär Anna Maria 1872, sekä poika Petter Johan 1874. Petter Johan syntyy vuonna 1874, jolloin perhe siirtyy Sänkimäessä muonarengeiksi tilalle nro 2 Paavolaan. Paavolassa oli talollisena Pål Pitkänen, jonne perhe asettui. Heitä näytettiin myöskin itsellisinä tilalla. Paavolan aikaan perheeseen syntyy poika Elias vuonna 1875.
Tulee vuosi 1876 Sänkimäessä, Elias Qvist perheineen tekee torpparisopimuksen Eerikkalan talollisen isännän Petter Pitkäsen kanssa. Alkaa torppariaika Eerikkalassa, jossa torppareita oli heidän lisäksi muitakin. Johan Pirinen ja Lars Väänänen perheineen. Torppariaika jatkuu pitkään Eerikkalan kantatilalla. Perhe kasvaa vuosikymmenen aikana. Eerikkalan torpassa syntyy vielä pojat Erik 1878 ja Thomas 1880. 1880-luku jatkuu torpassa, kunnes vuonna 1890 torpparisopimus isäntien kanssa puretaan. Näin torppariaika Eerikkalassa loppuu, perhe muuttaa, siirtyy Kaaraslahden kylään. Siellä torppareiksi tilalle nro 16 Tiiholaan, jossa oli jo useita muitakin torppareita.
- - -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.