23.5.25

Henrik Toivanen s. 1816 - Jussilan kantatilan torppari

 

1847 – 1850    

                

Toivanen Henrik s. 1816

Puoliso: Eva Stina Hallikainen s. 1823


Henrik Toivanen oli isänsä David Toivasen (s. 1792) ja äitinsä Anna Koposen (s. 1795) poika. Henrik syntyy vuonna 1816 vanhempiensa ollessa Kuopion Kasurilan kylässä itsellisinä. Vanhempiensa siirtyessä Käärmelahden kautta Kaaraslahteen syntyy perheeseen Henrikille sisko Anna Maria vuonna 1819. Kaaraslahdessa aika kuluu Henrikin vanhempien ollessa itsellisinä pitkin 1820-lukua.  Oliko Henrikin iäkäs äidin äiti, isällensä anoppi, myös vielä perheen mukana.. Samalla vuosikymmenellä Henrik saa veljiä, syntyy Olof, David ja Petter.

1830-lukua mennään ja vuonna 1837 vanhin tytär Anna Maria muuttaa pois perheestä, Sänkimäen kylään  talolliselle Erik Pitkäselle piikahommiin. Seuraava vuosikymmen vaihtuu ja vanhin pojista, Henrik Toivanen lähtee Kaaraslahdessa perheestä vuonna 1841, työhommiin ja rengiksi tilalle nro 9. Siellä meneekin useita vuosia vuoteen 1845, kunnes hän siirtyy samalla kylällä nro 8 Haapaniemeen (Hapala) edesmenneen talollisen Israel Hyvärisen tilalle rengiksi. Haapaniemessä oli näihin aikoihin useita renkejä ja piikoja työhommissaan. Tilaa pyöritti Israel Hyvärisen leski Katarina Hartikainen perheineen. Henrik Toivasen työpesti Haapaniemessä tulee kestämään vuoteen 1847. Mutta jo vuonna 1846 Henrik Toivanen avioituu 25 päivä lokakuuta Kaaraslahdessa tilalla nro 24 Vaivionniemessä piikana olleen Eva Stina Hallikaisen (s. rk 1825/1823) kanssa. Henrik ja Eva Stina tutustuivat jo edellisinä  vuosina, kun molemmat olivat töissä aiemmin samalla tilalla Kaaraslahden Haapaniemessä.

Eva Stina (Kristina) Hallikainen oli syntyjään isänsä Staffan Hallikaisen (s. 1799) ja äitinsä Juliana Pitkäsen (s. 1807) tytär. Eva Stinan isä oli aikoinaan avioitunut Kaaraslahteen talollisen Petter Pitkäsen tyttären Julianan kanssa ja tullut puolisonsa vanhempien tilalle vävypojaksi. Aika kului Kaaraslahdessa aina 1830-luvulle, jolloin isä Staffan merkitään perheineen talollisena Kaaraslahdessa tilalla nro 24 Heikkilässä. Appivanhemmat asustelivat vielä mukana. Vuonna 1841 Eva Stinan vanhemmat päättivät lähteä Kaaraslahdesta Kuuslahden kylään torppareiksi. Siellä tilalle nro 1 Kuuslahden kartanoon, jota hallinnoi O. W. Roering. Kuuslahti oli iso tila kaikkinensa ja paljon torppareita. Mutta jo muutaman vuoden päästä Eva Stinan vanhemmat siirtyvät Kuuslahdesta ja ovat Sänkimäen nro 6 Pitkälässä lampuoteina. Kuitenkin jo Kuuslahden aikaan tytär Eva Stina lähtee vuonna 1842 työuralle ja takaisin Kaaraslahteen tilalle nro 16 Tiiholaan talolliselle David Ruuskaselle piikahommiin. Eva Stinan työpesti Ruuskasilla kestää vuoteen 1844, jonka jälkeen hän siirtyy samassa kylässä tilalle nro 8 Israel Hyvärisen lesken tilalle piiaksi. Samalla tilalla on myös renkihommissa Henrik Toivanen. Muutaman vuoden päästä Eva Stina kerkiää vielä Kaaraslahden kylään Vaivionniemen tilalle nro 24 piiaksi, mutta Henrik oli jo huomannut hänet Haapaniemessä. Näin Henrik ja Eva Stina avioituvat lokakuussa 1846.

Avioitumisen jälkeen Henrik ja Eva Stina muuttavat vuonna 1847 Sänkimäen kylään Jussilan kantatilalle torppareiksi. Henrik oli tehnyt torppari-sopimuksen tilan isännän Erik Pitkäsen kanssa. Minkälaisia sopimuksia silloin tehtiin, ei ole tietoa. Mutta ei kuitenkaan pitkäaikaista, tai se purettiin, koska torppariaika Jussilassa Erik Pitkäsen tilalla Henrikin ja Eva Stinan osalta loppuu jo vuonna 1849. Eikä lapsiakaan tiedetä perheeseen syntyneen. Vuonna 1850 Henrik ja Eva Stina lähtevät Jussilasta jättäen torpan tilan isännälle hoitoon ja ehkä vielä seuraavalle torpparille. Henrik Toivanen ja Eva Stina Hallikainen siirtyvät Kuuslahden kylään tilalle nro 1 Roeringien hallinnoimalle tilalle renkihommiin. Jatkossa Henrik ja Eva ryhtyvät kyllä taas torppareiksi, nyt täällä Kuuslahdessa.

 

 

- - - 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...