Fredrik Turunen s. 1802 - Jussilan kantatilan torppari

 

1853 – 1854   

                     

Turunen Fredrik s. 1802 k. 1855

Puoliso: Lovisa Laitinen s. 1808 

Fredrik Turunen oli syntyjään Syvärilästä Petter Turusen (s. 1768) ja Regina Janhusen (s. 1769) poika. Isänsä Petter Turunen oli sotilaana Kuopion komppanian ruodussa nro 70 ja hänen sotilasnimenä oli Ek. Sotilasura oli alkanut jo vuonna 1789 ja jatkui siitä melkein 20 vuotta, vuoden 1808 aikoihin saakka, juuri noin vuotta aiemmin ennen Haminan rauhaa. Niinimäessä ja Syvärilässä heidän perheessä pojallensa Fredrikille ehti syntyä myös sisaruksia, 3 veljeä ja sisko ennen äidin Reginan menehtymistä vuonna 1808. Michel 1796, Johan 1798, sisko Regina 1799, sekä Wilhelm 1805.

Perhe muutti Piexälle vuonna 1810 ja isä Petter avioitui leskenä samoihin aikoihin uudestaan. Akonvedellä syntyneen Eeva Hämäläisen (s. 1780) kanssa, joka oli niihin aikoihin Muuruvedellä. Perheeseen syntyi vielä tytär Anna Sofiakin vuonna 1811. Mutta seuraavana vuonna Fredrikin äitipuoli, isän uusi puoliso Eeva Hämäläinen menehtyy. Menee muutamia vuosia Piexällä aina vuoteen 1818, jolloin perhe muuttaa Nilsiään. Muutossa mukana olivat isä Petter sekä nuorimmaiset pojat Fredrik s. 1802 ja Wilhelm s. 1805. Nilsiään saavuttuaan pojista Fredrik siirtyy Kaaraslahteen tilalle nro 2 Olof Kokkariselle renkihommiin. Fredrikin veli Wilhelm taas siirtyi isänsä kanssa Niinimäen kylään tilalle nro 1.

Aika kuluu ja Fredrik Turunen siirtyy Kaaraslahdesta, Niinimäen kylään ja tilalle nro 1 talolliselle Lars Savolaiselle. Seuraavaksi Fredrik siirtyy Hakkaralan kylään tilalle nro 3, siellä talolliselle Adam Pitkäselle renkihommiin. Hakkaralassa ollessaan avioituu Nilsiän kylästä olevan piika Lovisa Laitisen (s. 1808) kanssa. Fredrik on myös Nilsiän pappilassa töissä kirkkoherra Brofeldtilla renkinä, jossa myös tuleva puoliso Lovisakin oli piikana.

Lovisa Laitinen oli syntyjään Vehkalahden kylässä torppari-isänsä Jöran Laitisen (s. 1775) ja Margareta Savolaisen (s. 1774) tytär. Vanhemmat asustelivat torppareina Savisaaren Muuruella pitkin 1810-lukua vuoden 1814 nurkille asti. Jotain takaiskuja perheeseen tuli, koska jo vuodesta 1814 perhe oli ruotuvaivainen ja Savisaaren (Murue) ruotu huolehti ja auttoi heitä. Oliko äiti Margareta myös sairaalloinenkin, joka saattoi olla suurelta osin osasyy perheen vaikeisiin tilanteisiin.

Perhe asustelee myöhemmin ruotuvaivaisina 1820-luvulla Niuvanniemen kylässä. Vuonna 1822 Lovisan isä Jöran menehtyy ja äiti Margareta jo seuraavana vuonna. Haudatuissa olisi 1824.. Tytär Lovisa kuitenkin lähti perheestä työhommiin piiaksi, aluksi Akonveden kylään talolliselle Petter Savolaiselle. Vuonna 1825 Lovisa oli jo piikahommissa Nilsiän pappilassa kirkkoherra Anders Johan Brofeldtilla. Saman vuoden keväällä hakevat Lovisa ja Fredrik Turunen kuulutuksia. Sitten jo kesällä juhannuksen aikoihin tanssittiin häitä. Seuraavana vuonna Fredrik Turunen ja Lovisa Laitinen ovat Nilsiän kylällä itsellisinä.

Nilsiän kylän itsellisinä aika kuluu vuoteen 1833 saakka. Perheeseen oli tullut jo pari tytärtäkin, Anna Lovisa 1827 ja Eva Sofia 1832. Samana vuonna Fredrik tekee torpparisopimuksen saman kylän Liejun tilan nro 15 osatilan talollisen Erik Schönin kanssa ja aloittaa torpparina tilalla viimeistään seuraavana vuonna. Lapsia syntyy jatkossakin. Kaiken kaikkiaan perheeseen syntyi 9 lasta. Torppariaika tällä Erik Schönin tilalla kestää vuosikymmenen vaihteen yli, vaikka isännät tilalla vaihtuivatkin.

Sittemmin seuraavalla vuosikymmenellä 1840-lukua ollaan torppareina samassa kylässä tilalla nro 11 Pirilässä, lautamiehenäkin toimineella talollisella Henrik Kuosmasella. Pirilässäkin isännät vaihtuivat ajan myötä. Myöhemmin Pirilässä talollinen Johan Jäppinen isännöi torppari Fredrik Turusta. 1840-luku lähenee loppuaan, torppariaika Pirilässä loppuu ja vuonna 1848 perhe siirtyy Kaaraslahden kylään itsellisiksi tilalle nro 19 Arolaan. Tila oli talollisen kauppa- ja raatimies O. W. Roeringin hallinnassa, jota lampuoti Lars Räsänen pyöritteli. Mutta ei mene enää kauan, kun Fredrik ja Lovisa perheineen löytää itsensä Sänkimäestä.

Vuonna 1850 he ovat tulleet suuren perheensä kanssa Sänkimäkeen ja Jussilan kantatilalle itsellisiksi. Jo muutaman vuoden päästä Fredrik Turunen solmii torpparisopimuksen Jussilan talollisen isännän Fredrik Hakkaraisen kanssa. Näin perhe on viimeistään vuodesta 1853 torppareina Jussilassa. Fredrikillä oli ollut jo aiemmin vuonna 1825 pientä juopottelua, josta rapsahti sakkojakin. Mutta sitten 1850-luvulla jo hiukan enemmän puuhia, jotka ei ihan lain silmältä välttyneet. Oli ollut näpistystä, löytötavaran piilottelua ja vielä jonkinlaista salakalastustakin, joten sakkojahan niistä siihen aikaan tuli. Torppariaikaa ei enää vuonna 1855 ollut. Oliko Jussilan isännän Fredrik Hakkaraisen mitta tullut täyteen torppari Fredrikin kommelluksista, vai ehkä sitten henkikirjoituksen myöhäisempi aika. Saattoi olla kuitenkin se kirjaaminen syynä. Mutta, isompia murheita on luvassa..

Torppari, perheen isä Fredrik Turunen menehtyy Sänkimäen Jussilassa pistokseen maaliskuussa vuonna 1855. Näin viimeistään Fredrik Turusen torppariaika Jussilassa tuli päätökseen. Fredrikin leskipuoliso Lovisa Laitinen jäi vielä itsellisenä pitkäksi aikaa asustelemaan Jussilaan suuren perheensä kanssa. Tyttäristä Anna Lovisa avioitui jo aiemmin Petter Saarelaisen kanssa. Petter Saarelainen oli sotilaana Jussilan sotilastorpassa 1850-luvun puolivälistä Anna Lovisan kanssa ja he muuttivat sieltä pois myöhemmin 1860-luvulla. Elot Lovisa Laitisen perheessä jatkuivat Jussilassa edelleen..

 

- - -

 

- Rippi- ja henkikirjat Kuopio / Nilsiä 

- Geni-viitteet 

- Väinö Holopainen www.rajapuro.net

- Kaija Kainulaisen tiedonannot

Adam Venäläinen s. 1797 - Jussilan kantatilan torppari

 

1848 – 1858      

                

Venäläinen Adam s. 1797

Puoliso Brita Timonen s. 1794.

                            

Adam Venäläinen oli syntyjään Koivusaaren kylästä torppari-isänsä Henrik Venäläisen (s. 1761) ja äitinsä Elisabeth Tuhkasen (s. 1760) poika. Perhe kasvaa Koivusaaressa ja 1800-luku jatkaa kulkuaan. Aika kuluu ja perhe siirtyy aikanaan Väänälän kylään torppareiksi tilalle nro 3 talolliselle Anders Eskeliselle. Torppari Henrik Venäläisen poika Adam (s. 1797) avioituu samassa kylässä piikana olleen Brita Katarina Timosen kanssa elokuussa 1821, joka tulee samalla Adamin luokse hänen kotitorpan maille.

Brita Katarina Timonen oli syntyjään Maaningalta isänsä Henrik Timosen (s. 1766) ja Susanna Karhusen (s. 1765) tytär. Perhe siirtyilee Maaningalla.. Brita oli jo reilu parikymppisenä piikana Maaningan Käärmelahden Haapaniemessä tilalla nro 6, jossa talollisena oli lukkari Adolf Hoffrenin leski Elisabeth Rautiainen. Piikahommat pesteineen Britalla loppuvat Käärmelahdessa ja mietteisiin tulee uudet työpestit. Hän  hakee muuttokirjan Kuopioon lokakuussa 1819. Joulukuussa hän saapuu piikahommiin Väänälän kylään. Siellä avioidutaan Adam Venäläisen kanssa ja hän siirtyy samalla Adamin kotitilalle, torppaan Väänälän kylässä tilalle nro 3.

Aioiduttuaan Adamille ja Britalle syntyy Väänälän torpassa seuraavana vuonna iloisesti ensimmäinen lapsi, tytär Anna Lisa. Surua tulee kuitenkin Adamille jo seuraavana vuonna. Adam Venäläisen isä Henrik menehtyy keuhkotautiin Väänälässä keväällä vuonna 1823. Äitimuori jatkaa eloaan Väänälässä kuitenkin. Adam Venäläinen ja Brita Timonen jatkavat itsellisinä ja perhe kasvaa, syntyy tytär Ingeborg 1825, joka menehtyy myöhemmin Sänkimäessä 9 vuoden vanhana vatsatautiin. Vuosi 1827 tuo muuton Väänälästä. Mietteisiin tulee maiseman vaihto ja Sänkimäki. Lokakuussa he saavat muuttokirjan Nilsiään ja näin siirtyvät siellä Sänkimäen kylään.

Sänkimäessä oli Paavolan tilalla torpparina Pohl Rosilainen (s. 1768), jonka puoliso oli Adam Venäläisen vanhin sisar Anna Maria (s. 1786) ja jonne Adam ja Brita muuttivat. Näin Adam ja Brita perheineen tulivat Paavolaan ja Rosilaisen torppaan. Varmasti Adamin vanhin sisar Anna Maria puolisoineen otti nuoremman veljen Adamin perheineen ilomielin samaan torppaan, jossa itse olivat jo torppareina. Vuonna 1828 syntyy Adamille ja Britalle lisää lapsia. Poika Henrik huhtikuussa, joka menehtyy kuitenkin jo pari kuukautisena. Seuraavana vuonna 1829 toukokuussa syntyy poika Adam.

1830-luvulla perhe elää rauhallisesti itsellisinä kylällä, jatkaen pitkälle 1840-lukua. Vuosikymmenen lopuilla vuonna 1848 Adam alkaa sovittelun torpparina alkamisesta Sänkimäen Jussilan osatilan talollisen isännän Fredrik Hakkaraisen kanssa. Sopimuksiin päästään ja Adam Venäläinen perheineen aloittaa samana vuonna torpparina Jussilassa. Elämä jatkuu myöhemmin 1850-lukua Adamin ja Britan perheellä Jussilan torpan mailla. Poika Adam avioituu Anna Lovisa Pitkäsen (s. 10.3.1830) kanssa joulukuussa vuonna 1850. Adam Venäläisen ja Brita Timosen torppariaika perheineen Jussilassa tulee kuitenkin päätökseen vuosikymmenen lopuilla, vuoden 1857 aikoihin. Noin 10 vuotta on kulunut Jussilan Venäläisten torppariaikaa. Heillä alkaa Sänkimäen Jussilassa itsellinen aika. Samoihin aikoihin viimeistään vuonna 1858 lähtee poika Adam perheineen Jussilan torpan mailta samalla kylällä tilalle nro 5 Heikkilään torppareiksi. 

 

 

- - -

Henrik Toivanen s. 1816 - Jussilan kantatilan torppari

 

1847 – 1850    

                

Toivanen Henrik s. 1816

Puoliso: Eva Stina Hallikainen s. 1823

Henrik Toivanen oli isänsä David Toivasen (s. 1792) ja äitinsä Anna Koposen (s. 1795) poika. Henrik syntyy vuonna 1816 vanhempiensa ollessa Kuopion Kasurilan kylässä itsellisinä. Vanhempiensa siirtyessä Käärmelahden kautta Kaaraslahteen syntyy perheeseen Henrikille sisko Anna Maria vuonna 1819. Kaaraslahdessa aika kuluu Henrikin vanhempien ollessa itsellisinä pitkin 1820-lukua.  Oliko Henrikin iäkäs äidin äiti, isällensä anoppi, myös vielä perheen mukana.. Samalla vuosikymmenellä Henrik saa veljiä, syntyy Olof, David ja Petter.

1830-lukua mennään ja vuonna 1837 vanhin tytär Anna Maria muuttaa pois perheestä, Sänkimäen kylään  talolliselle Erik Pitkäselle piikahommiin. Seuraava vuosikymmen vaihtuu ja vanhin pojista, Henrik Toivanen lähtee Kaaraslahdessa perheestä vuonna 1841, työhommiin ja rengiksi tilalle nro 9. Siellä meneekin useita vuosia vuoteen 1845, kunnes hän siirtyy samalla kylällä nro 8 Haapaniemeen (Hapala) edesmenneen talollisen Israel Hyvärisen tilalle rengiksi. Haapaniemessä oli näihin aikoihin useita renkejä ja piikoja työhommissaan. Tilaa pyöritti Israel Hyvärisen leski Katarina Hartikainen perheineen. Henrik Toivasen työpesti Haapaniemessä tulee kestämään vuoteen 1847. Mutta jo vuonna 1846 Henrik Toivanen avioituu 25 päivä lokakuuta Kaaraslahdessa tilalla nro 24 Vaivionniemessä piikana olleen Eva Stina Hallikaisen (s. rk 1825/1823) kanssa. Henrik ja Eva Stina tutustuivat jo edellisinä  vuosina, kun molemmat olivat töissä aiemmin samalla tilalla Kaaraslahden Haapaniemessä.

Eva Stina (Kristina) Hallikainen oli syntyjään isänsä Staffan Hallikaisen (s. 1799) ja äitinsä Juliana Pitkäsen (s. 1807) tytär. Eva Stinan isä oli aikoinaan avioitunut Kaaraslahteen talollisen Petter Pitkäsen tyttären Julianan kanssa ja tullut puolisonsa vanhempien tilalle vävypojaksi. Aika kului Kaaraslahdessa aina 1830-luvulle, jolloin isä Staffan merkitään perheineen talollisena Kaaraslahdessa tilalla nro 24 Heikkilässä. Appivanhemmat asustelivat vielä mukana. Vuonna 1841 Eva Stinan vanhemmat päättivät lähteä Kaaraslahdesta Kuuslahden kylään torppareiksi. Siellä tilalle nro 1 Kuuslahden kartanoon, jota hallinnoi O. W. Roering. Kuuslahti oli iso tila kaikkinensa ja paljon torppareita. Mutta jo muutaman vuoden päästä Eva Stinan vanhemmat siirtyvät Kuuslahdesta ja ovat Sänkimäen nro 6 Pitkälässä lampuoteina. Kuitenkin jo Kuuslahden aikaan tytär Eva Stina lähtee vuonna 1842 työuralle ja takaisin Kaaraslahteen tilalle nro 16 Tiiholaan talolliselle David Ruuskaselle piikahommiin. Eva Stinan työpesti Ruuskasilla kestää vuoteen 1844, jonka jälkeen hän siirtyy samassa kylässä tilalle nro 8 Israel Hyvärisen lesken tilalle piiaksi. Samalla tilalla on myös renkihommissa Henrik Toivanen. Muutaman vuoden päästä Eva Stina kerkiää vielä Kaaraslahden kylään Vaivionniemen tilalle nro 24 piiaksi, mutta Henrik oli jo huomannut hänet Haapaniemessä. Näin Henrik ja Eva Stina avioituvat lokakuussa 1846.

Avioitumisen jälkeen Henrik ja Eva Stina muuttavat vuonna 1847 Sänkimäen kylään Jussilan kantatilalle torppareiksi. Henrik oli tehnyt torppari-sopimuksen tilan isännän Erik Pitkäsen kanssa. Minkälaisia sopimuksia silloin tehtiin, ei ole tietoa. Mutta ei kuitenkaan pitkäaikaista, tai se purettiin, koska torppariaika Jussilassa Erik Pitkäsen tilalla Henrikin ja Eva Stinan osalta loppuu jo vuonna 1849. Eikä lapsiakaan tiedetä perheeseen syntyneen. Vuonna 1850 Henrik ja Eva Stina lähtevät Jussilasta jättäen torpan tilan isännälle hoitoon ja ehkä vielä seuraavalle torpparille. Henrik Toivanen ja Eva Stina Hallikainen siirtyvät Kuuslahden kylään tilalle nro 1 Roeringien hallinnoimalle tilalle renkihommiin. Jatkossa Henrik ja Eva ryhtyvät kyllä taas torppareiksi, nyt täällä Kuuslahdessa.

 

 

- - -