1876 – 1892
Ollikainen Sylvester s. 25.1.1839
Puoliso: Maria Kokkonen s. 12.10.1828.
Sylvester oli vanhempiensa Lars Ollikaisen ja Anna Carin Pekkarisen vuonna 1839 syntynyt poika. Perheeseen kuului myös useita muitakin lapsia. Vanhemmat elelevät perheineen jo torppareinakin Koivumäen kylässä aina vuoteen 1846, jolloin perheen äiti Anna Pekkarinen menehtyy vain 36 vuotiaana pöhöön. Torppari-isä Lars Ollikainen kuitenkin yksin kasvattaa jatkossa lapsiaan aikuisiksi. Lars Ollikainen ja koko perhe muuttaa vuonna 1850 Kaaraslahden kylään tilalle nro 18 itsellisiksi. Myöhemmin ovat samalla kylällä, myös tilalla nro 26.
1850-luvulla Sylvesterin ollessa jo 16 vuotias nuori, hän lähtee 1855 renkihommiin kylällä. Ensimmäiseksi saman kylän tilalle nro 18 Hukkakankaalle torppari David Ollikaiselle rengiksi. Torppari David Ollikainen saattoi olla myös sukuakin.. Tilalla oli myös monia muitakin torppareita. Hukkakangas oli suuri tila ja talollisten Hakkaraisten omistuksessa, jota Henrik Pitkänen lampuotina silloin pyöritteli. Näin ollen myös paljon työväkeä varmasti tarvittiin. Muutama vuosi ja vuonna 1858 Sylvesterin työt jatkuvat saman kylän tilalla nro 16 Tiiholassa. Seuraavalla vuosikymmenelle Sylvesterillä riittää töitä Kaaraslahden kylässä eri tilanosilla. 1860-luku lähenee loppuaan Sylvesterin ollessa töissään Kaaraslahdessa nro 22 Ruuskalan tilalla, toisella osatilalla, jota hallinnoivat Hollenderit. Sieltä hän muuttaa vuonna 1870 Kuuslahden kylään tilalle nro 2 Kolmisoppiin Peter Asikaiselle rengiksi. Seuraavana vuonna 1871 ollaan jo saman kylän tilalla nro 3 Asikkalassa torpparilla David Leskisellä renkinä. Torppari Leskinen oli Kuuslahden talollisen Henrik Asikaisen torppari. Vuonna 1872 Sylvester on jo Koivumäen kylässä renkinä, kunnes tulee takaisin Kaaraslahden Tiiholaan vuonna 1873. Sylvester avioituu seuraavana vuonna, 19.7.1874 Kaaraslahdessa renkinä ollessaan noin 35 vuotiaana, lesken Maria Kokkosen kanssa.
Maria Kokkonen oli Henrik Kokkosen ja Helena Rosilaisen vuonna 1828 syntynyt tytär. Marian syntymän aikaan hänen vanhempansa olivat Sänkimäessä Paavolan kantatilan torppareita, jossa Erik Pitkänen oli silloin sillä tilanosalla talollisena. Marian vanhempien torppariaika loppuu Paavolassa vuoden 1833 aikoihin, jolloin perhe siirtyy Kaaraslahden Kinahmiin ja sieltä jo pian Hakkaralan Konttimäkeen Zacheuksien Zacheelaan torppareiksi. Myöhemmin 1840-luvulla perhe on jo itsellisinä Kaaraslahden Kuuslahdessa.
Maria on 17 vuotias ja päättää lähteä itsenäistymään. Hän muuttaa vuonna 1845 perheensä luota Sutelan kylään piiaksi. Siellä tilalle nro 1 Varpasenmäkeen talolliselle Hemming Sutiselle töihin. Jatkossa Maria tekee piikatöitään eri kylissä, eri talollisilla. Vuosikymmen vaihtuu ja Maria löytää tiensä Koivumäen kylään tilalle nro 3. Vuonna 1854 hän matkaa Pajujärven kylään tilalle nro 3 talolliselle Anders Jäppiselle piikatöihin. Vuosi kuluu Pajujärvellä ja Maria ottaa uuden pestin vuonna 1855 Lukkarilan kylästä tilalta nro 10 Hirvimäeltä, jossa talollisena isäntänä häärii Hemming Svänninen. (Marian tuleva puoliso Johan Gås oli myös ollut 1850-luvulla renkinä samalla tilalla jonkin aikaa, ehkä tunsivat entuudestaan..) Keskinäiset sopimukset talollisen isännän kanssa Hirvimäellä tulevat vuoden päästä päätökseen ja Maria Kokkonen siirtyy toisaalle. Nyt hän ottaa pestin Koivumäen kylään. Vuodesta 1856 Maria on Koivumäessä nro 3 Hartikkalassa piikana aina seuraavaan vuoteen 1857. Sinä vuonna Maria Kokkonen avioituu ensimmäisen kerran, Lapinlahden Mikkajärvelle leskipuoliso Johan Gåsin kanssa. Johan Gås oli aiemmin aviossa Anna Vepsäläisen kanssa, mutta kun Anna puoliso kuoli toukokuussa 1856, avioitui Johan uudestaan Maria Kokkosen kanssa jo seuraavana vuonna. Pieniä lapsia oli perheessä ja Marian kanssa niitä tuli kaksi lisää, tyttäret Johanna 2.12.1857 ja Lovisa 29.8.1864. Murhettakin oli. Poika Wilhelm syntyi tyttäriensä väliin 1.1.1861, mutta menehtyi jo vuoden ikäisenä hermokuumeeseen vuonna 1862. Murheita riittää jatkossakin. Marian puoliso Johan Gås menehtyy keuhkotautiin vuonna 1865. Näin Maria elelee jatkossa leskenä Lapinlahdella lasten kanssa vielä seuraavalle vuosikymmenelle. Vuonna 1874 19 päivä heinäkuussa hän avioituu Sylvester Ollikaisen kanssa. Muuttaa samalla tyttärensä Lovisan kanssa Lapinlahdelta Nilsiään Kaaraslahteen Sylvesterin luokse. Marian synnyttämä vanhempi aikuinen tytär Johanna muutti jo aiemmin Lapinlahdelta Koivumäen kylään piikahommiinsa. Vuosia menee Kaaraslahden Tiiholassa Sylvesterin ollessa siellä renkihommissa Marian ja perheensä kanssa.
Vuonna 1876 Sylvester ja Maria siirtyvät Sänkimäen kylään tilalle nro 2 Paavolaan. Marian vanhemmat olivat aikoinaan olleet juuri Paavolassa torppareina, joten Marian entisille tutuille maille ehkä vielä saapuivat. Tosin Maria oli vain viisi vuotias silloin.. Sylvester ja Maria tekevät torpparisopimusta edesmenneen talollisen Fredrik Pitkäsen lesken Karin Kokkosen ja perillisten kanssa. Näin Sylvesteristä tulee perheineen Paavolassa torppari pitkäksi aikaa. Paavolassa oli samoihin aikoihin toinenkin torppari, Lars Pennanen. Hän oli viereisen tilan talollisen Pohl Pitkäsen torpparina. Samoja kanssakäymisiä oli varmasti heilläkin. Mutta sopimukset isäntien kanssa pitivät heidätkin tavallaan, ainakin vähän omissa oloissaan taloissaan torpissaan, isäntiensä mailla. Vuodet kuluu Sylvesterillä ja Marialla torppareina. Lapsia ei perheeseen tiettävästi enää tullut, mutta elämä jatkaa kuitenkin aikaansa. Perhe elää, aina vuoteen 1891 Paavolassa torppareina. Murheita tulee. Sylvesterin puoliso Maria Kokkonen menehtyy kuumeeseen 63 vuotiaana toukokuussa vuonna 1891. Sylvester avioituu kuitenkin uudestaan vielä reilu viisikymppisenäkin. Joulukuussa, lesken Eva Stina Kuosmasen kanssa. Olihan mukavampi varmasti elää jatkossa jonkun kanssa kaksin ja leskinä samoilla menneillä murheillaankin. Samalla sitten jo seuraavan vuoden aikana loppuu Sylvester Ollikaisen torppariaika Sänkimäen Paavolassa. Torppari tulee vaihtumaan Paavolassa tällä tilanosalla…
- - -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.