Ivar Korhonen s. 1845 - Paavolan kantatilan torppari

 

1897 – 1900 …                   

 

Korhonen Ivar s. 24.10.1845

Puoliso Maria Mylläri s. 1.1.1849

 

Ivar Korhonen oli Henrik Korhosen ja Brita Kaisa Keinäsen poika. Isä Henrik oli Sutelan kylässä nro 14 Urimolahdessa renkinä, kunnes avioitui vuonna 1845 talollisen tyttären Brita Keinäsen kanssa Urimalahden kylään. Vuosi siitä ja Ivar sai alkunsa elämään. Seuraavalla vuosikymmenellä Ivarin äiti Brita Keinänen menehtyy Urimalahdessa keuhkotautiin kesäkuussa 1852. Ivarin isä Henrik avioituu uudestaan parin vuoden päästä 1854 Paloisilta kotoisin olevan talollisen tyttären Margareta Kuosmasen kanssa. Myöhemmin isästään Henrikistä tulee myös talollinen Paloisilla tilalla nro 12 Tervalahdessa.

Vuosikymmen vaihtuu ja Ivar aikuistuu. Vuonna 1865 Ivar lähtee Paloisilta vanhempiensa luota työhommiin talollisille. Ensin rengiksi Urimalahdessa tilalle nro 2 talolliselle Ivar Keinäselle, joka oli Ivarin setä. Siellä hommia riittää vuoteen 1869 saakka. Samana vuonna Ivar ottaa uuden pestin, nyt Nilsiän kylästä tilalta nro 14. Siellä Knuutilan tilalta, jossa on aluksi muonarenkinä lampuodilla Johan Pitkäsellä. Samoina  aikoina ollessaan Nilsiän kylällä, tutustuu samalla Knuutilan tilalla olevaan piikatyttöön, joka oli Maria Myllynen. Henkikirjoissa mainitaan Myllynen, mutta kirkon toimesta sukunimeltään Mylläri, joka oli nimenä jo isälläänkin. Myllysiä ja Mylläreitä esiintyy arkistotiedoissa samaan aikaan muitakin. Maria on piikana nimismies Waldenilla, jolla oli torppaa ja maita Knuutilan tilalla. Vuonna 1872 maaliskuussa Ivar ja Maria avioituivat.

Maria oli kotoisin Iisalmesta Thomas Myllärin ja Anna Korhosen tytär. 1860-luvulla perhe oli Iisalmen Ulmalan kylässä tilalla nro 7 lampuoteina, myöhemmin myös itsellisinä. Maria pääsee ripille 1864 ja tuumailee työhommiin jo perheestään. Samana vuonna huhtikuussa Maria hakee muuttokirjan Kiuruvedelle. Siellä hän tulee saapuessaan Koskiksen kylään ja tilalle nro 2 Paloisille talolliselle Samuel Röngälle piikahommiinsa. Vuosia menee Marialla töissään samalla tilalla, aina vuoteen 1868 saakka. Tuli ehkä koti-ikävä ja Maria hakee muuttokirjan kesällä takaisin Iisalmeen ja Ulmalan kylään, missä hänen vanhempansakin olivat. Mutta hän ei tullut kuitenkaan perheeseen, vaan töihin Ulmalaan tilalle nro 9 piiaksi.  Tällä tilalla Väisälässä talollisena oli Johan Kainulainen torppareineen. Talollisen Kainulaisen tilalla asusteli myös kappalainen Erik Eklund perheineen, jolle Maria meni töihin. Siellä oli pari muuta piikaa ja renkikin, joten töitä oli varmasti kaikille.

Tulee seuraava vuosi ja Maria muuttaa ja ottaa uuden työpestin. Nyt Iisalmella keskustan pyörteisiin kauppalaan ja siellä tontille nro 20, jossa asusteli myös eräs Henrik Makkonenkin perheineen. Maria tulee piiaksi Henrik Makkosen perheeseen, joka oli vielä silloin kirjanpitäjä kaupan alalla. Marian työt kirjanpitäjä Makkosen perheessä kestää vuoden loppuun saakka, jolloin hän hakee muuttokirjan Nilsiään. Saattoi Makkonenkin jo suunnitella muuttoa Ulmalaan toisenlaisiin kirjanpitohommiinsa. Henrik Makkonen muuttaakin sitten seuraavana vuonna pois. Vielä vuoden lopuilla hän asusteli kauppalassa perheineen, mutta eri tontilla nro 33 ja Mariakin mukana. Mutta Maria, hän lähtee ja tulee seuraavan vuoden alussa tammikuussa Nilsiään. Maria tulee muuttokirjalla tammikuussa 15 päivä vuonna 1870 Nilsiän kylään ja siellä nro 14 Knuutilan tilalle, nimismies Waldenille piiaksi. Marian kanssa Iisalmesta muutti Knuutilan tilalle samaan aikaan myös torpparin tytär Johanna Karhunen ja itsellisen tytär Anna Riitta Myllynen, jotka tulevat samaan aikaan Nilsiään Iisalmessa päivätyllä muuttokirjalla. Ja ovat myös töissä nimismies Waldenilla. Olivatko tyttäret ehkä ystävyksiä Iisalmen ajoista kenties? Samoihin aikoihin Knuutilassa oli viereisellä tilalla renkinä myös Ivar Korhonen, Marialle myöhemmin tuleva puoliso. Ivar ja Maria tutustuivat hyvinkin sen parin vuoden aikana, jo alkuaikoina, joten 1872 maaliskuussa he sitten avioituivat. Kuulutuksia luettiin kirkossa jo tammikuussa 1871. Puhemiehenä oli suntio Möykkynen, jolla saattoi olla puoltavia seikkoja asiayhteyteenkin.

Avioitumisensa jälkeen 1872 Ivar ja Maria muuttavat muonarengeiksi Nilsiän kylällä nro 7 Röngän tilalle, jossa talollinen leskirouva Lovisa Pasanen oli tätä tilanosaa hallinnoimassa. Ivarilla ja Marialla oli perheessään jo kesäkuussa 1871 syntynyt tytär Johanna. Johanna oli syntynyt vanhempiensa kuulutusten ja vihkimisen välillä. Jostain syystä vihkiminen on venähtänyt, ehkä heidän, kirkon, seurakunnan tai muun painavan, oletuksina nähtävän hyväksytyn syyn takia vuoteen 1872.

Ivar ja Maria muuttavat Nilsiän kylästä seuraavana vuonna 1873, Halunan kylään tilalle nro 6 osatilalle talollisiksi. Tällä Halunan kylän tilan Vanhalan (Vanhatalo) suurimpana talollisena oli Olof Väätänen, mutta osatilan talollisia sitten jo useampiakin Ivarin ja Marian lisäksi. Vuosi 1874 tuo tullessaan muuton. Ivar ja Maria siirtyvät Halunalta Ruokoisten kylään ja siellä tilalle nro 2 Heikkilään osatilan talollisiksi. Ruokoisella syntyy myös poika Henrik kesäkuussa 1874. Mutta pitkään ei perhe Ruokoisella ollut, vaan he muuttavat jo heti vuonna 1875 Keyritylle osakkaaksi tilalle nro 2 Juholaan, missä Johan Hollender oli toisena osakkaana hallinnoimassa tätä osatilaa. Keyrityllä Ivar ja Maria ovat pitkään, vuosikausia, aina vuoteen 1882 saakka. Sinä aikana heidän perheensä kasvaa jälkeläisillä. Poika Johan syntyi 1877, tyttäret Ida 1879 ja Josefina 1881.

Vuodesta 1883 perhe löytyy talollisina Halunan kylästä tilalta nro 3 Lukkarilan Laitisenmäeltä. Halunan Laitisenmäelle perhe sitten vakiintui asustelemaan jo pidempään 1890-luvulle saakka ja jälkeläisiäkin siunaantuu useita vielä lisää. Syntyy 4 poikaa, Ivar heinäkuussa 1884, Josef 1887, Lars 1890 ja vielä Kalle Kusti 1892. Ivarin ja Marian perhe oli suuri, lapsia tosi paljon. Mutta jostakin syystä edelleen muuttohaluja perheestä löytyi. Vuonna 1894 Ivar ja Maria perheineen siirtyvät Halunalta pois ja muuttavat naapuriin, Sänkimäen kylään. Nyt Sänkimäen kylän tilalle nro 14 Tuomalaan talollisiksi, merkitylle Paavo Suhosen tilalle viljelijöiksi.. Mutta pitkään ei Tuomalassakaan viihdytty. Samalla Sänkimäen kylällä oli varmasti näinä vuosina pohjustettu tilan nro 2 Paavolan torpparin vakanssia, sen tilan talollisen Wilhelm Pitkäsen kanssa. Näin vuonna 1897 Ivar Korhonen tekee kontrahdin talollisen Wilhelm Pitkäsen kanssa torpparin vakanssista Paavolan tilalla. Torppareina perhe on  Paavolassa vuosisadan loppuun saakka. 

 

 

- - -