Ivar Korhonen s. 1845 - Paavolan kantatilan torppari

 

1897 – 1900 …                   

 

Korhonen Ivar s. 24.10.1845

Puoliso Maria Mylläri s. 1.1.1849

 

Ivar Korhonen oli Henrik Korhosen ja Brita Kaisa Keinäsen poika. Isä Henrik oli Sutelan kylässä nro 14 Urimolahdessa renkinä, kunnes avioitui vuonna 1845 talollisen tyttären Brita Keinäsen kanssa Urimalahden kylään. Vuosi siitä ja Ivar sai alkunsa elämään. Seuraavalla vuosikymmenellä Ivarin äiti Brita Keinänen menehtyy Urimalahdessa keuhkotautiin kesäkuussa 1852. Ivarin isä Henrik avioituu uudestaan parin vuoden päästä 1854 Paloisilta kotoisin olevan talollisen tyttären Margareta Kuosmasen kanssa. Myöhemmin isästään Henrikistä tulee myös talollinen Paloisilla tilalla nro 12 Tervalahdessa.

Vuosikymmen vaihtuu ja Ivar aikuistuu. Vuonna 1865 Ivar lähtee Paloisilta vanhempiensa luota työhommiin talollisille. Ensin rengiksi Urimalahdessa tilalle nro 2 talolliselle Ivar Keinäselle, joka oli Ivarin setä. Siellä hommia riittää vuoteen 1869 saakka. Samana vuonna Ivar ottaa uuden pestin, nyt Nilsiän kylästä tilalta nro 14. Siellä Knuutilan tilalta, jossa on aluksi muonarenkinä lampuodilla Johan Pitkäsellä. Samoina  aikoina ollessaan Nilsiän kylällä, tutustuu samalla Knuutilan tilalla olevaan piikatyttöön, joka oli Maria Myllynen. Henkikirjoissa mainitaan Myllynen, mutta kirkon toimesta sukunimeltään Mylläri, joka oli nimenä jo isälläänkin. Myllysiä ja Mylläreitä esiintyy arkistotiedoissa samaan aikaan muitakin. Maria on piikana nimismies Waldenilla, jolla oli torppaa ja maita Knuutilan tilalla. Vuonna 1872 maaliskuussa Ivar ja Maria avioituivat.

Maria oli kotoisin Iisalmesta Thomas Myllärin ja Anna Korhosen tytär. 1860-luvulla perhe oli Iisalmen Ulmalan kylässä tilalla nro 7 lampuoteina, myöhemmin myös itsellisinä. Maria pääsee ripille 1864 ja tuumailee työhommiin jo perheestään. Samana vuonna huhtikuussa Maria hakee muuttokirjan Kiuruvedelle. Siellä hän tulee saapuessaan Koskiksen kylään ja tilalle nro 2 Paloisille talolliselle Samuel Röngälle piikahommiinsa. Vuosia menee Marialla töissään samalla tilalla, aina vuoteen 1868 saakka. Tuli ehkä koti-ikävä ja Maria hakee muuttokirjan kesällä takaisin Iisalmeen ja Ulmalan kylään, missä hänen vanhempansakin olivat. Mutta hän ei tullut kuitenkaan perheeseen, vaan töihin Ulmalaan tilalle nro 9 piiaksi.  Tällä tilalla Väisälässä talollisena oli Johan Kainulainen torppareineen. Talollisen Kainulaisen tilalla asusteli myös kappalainen Erik Eklund perheineen, jolle Maria meni töihin. Siellä oli pari muuta piikaa ja renkikin, joten töitä oli varmasti kaikille.

Tulee seuraava vuosi ja Maria muuttaa ja ottaa uuden työpestin. Nyt Iisalmella keskustan pyörteisiin kauppalaan ja siellä tontille nro 20, jossa asusteli myös eräs Henrik Makkonenkin perheineen. Maria tulee piiaksi Henrik Makkosen perheeseen, joka oli vielä silloin kirjanpitäjä kaupan alalla. Marian työt kirjanpitäjä Makkosen perheessä kestää vuoden loppuun saakka, jolloin hän hakee muuttokirjan Nilsiään. Saattoi Makkonenkin jo suunnitella muuttoa Ulmalaan toisenlaisiin kirjanpitohommiinsa. Henrik Makkonen muuttaakin sitten seuraavana vuonna pois. Vielä vuoden lopuilla hän asusteli kauppalassa perheineen, mutta eri tontilla nro 33 ja Mariakin mukana. Mutta Maria, hän lähtee ja tulee seuraavan vuoden alussa tammikuussa Nilsiään. Maria tulee muuttokirjalla tammikuussa 15 päivä vuonna 1870 Nilsiän kylään ja siellä nro 14 Knuutilan tilalle, nimismies Waldenille piiaksi. Marian kanssa Iisalmesta muutti Knuutilan tilalle samaan aikaan myös torpparin tytär Johanna Karhunen ja itsellisen tytär Anna Riitta Myllynen, jotka tulevat samaan aikaan Nilsiään Iisalmessa päivätyllä muuttokirjalla. Ja ovat myös töissä nimismies Waldenilla. Olivatko tyttäret ehkä ystävyksiä Iisalmen ajoista kenties? Samoihin aikoihin Knuutilassa oli viereisellä tilalla renkinä myös Ivar Korhonen, Marialle myöhemmin tuleva puoliso. Ivar ja Maria tutustuivat hyvinkin sen parin vuoden aikana, jo alkuaikoina, joten 1872 maaliskuussa he sitten avioituivat. Kuulutuksia luettiin kirkossa jo tammikuussa 1871. Puhemiehenä oli suntio Möykkynen, jolla saattoi olla puoltavia seikkoja asiayhteyteenkin.

Avioitumisensa jälkeen 1872 Ivar ja Maria muuttavat muonarengeiksi Nilsiän kylällä nro 7 Röngän tilalle, jossa talollinen leskirouva Lovisa Pasanen oli tätä tilanosaa hallinnoimassa. Ivarilla ja Marialla oli perheessään jo kesäkuussa 1871 syntynyt tytär Johanna. Johanna oli syntynyt vanhempiensa kuulutusten ja vihkimisen välillä. Jostain syystä vihkiminen on venähtänyt, ehkä heidän, kirkon, seurakunnan tai muun painavan, oletuksina nähtävän hyväksytyn syyn takia vuoteen 1872.

Ivar ja Maria muuttavat Nilsiän kylästä seuraavana vuonna 1873, Halunan kylään tilalle nro 6 osatilalle talollisiksi. Tällä Halunan kylän tilan Vanhalan (Vanhatalo) suurimpana talollisena oli Olof Väätänen, mutta osatilan talollisia sitten jo useampiakin Ivarin ja Marian lisäksi. Vuosi 1874 tuo tullessaan muuton. Ivar ja Maria siirtyvät Halunalta Ruokoisten kylään ja siellä tilalle nro 2 Heikkilään osatilan talollisiksi. Ruokoisella syntyy myös poika Henrik kesäkuussa 1874. Mutta pitkään ei perhe Ruokoisella ollut, vaan he muuttavat jo heti vuonna 1875 Keyritylle osakkaaksi tilalle nro 2 Juholaan, missä Johan Hollender oli toisena osakkaana hallinnoimassa tätä osatilaa. Keyrityllä Ivar ja Maria ovat pitkään, vuosikausia, aina vuoteen 1882 saakka. Sinä aikana heidän perheensä kasvaa jälkeläisillä. Poika Johan syntyi 1877, tyttäret Ida 1879 ja Josefina 1881.

Vuodesta 1883 perhe löytyy talollisina Halunan kylästä tilalta nro 3 Lukkarilan Laitisenmäeltä. Halunan Laitisenmäelle perhe sitten vakiintui asustelemaan jo pidempään 1890-luvulle saakka ja jälkeläisiäkin siunaantuu useita vielä lisää. Syntyy 4 poikaa, Ivar heinäkuussa 1884, Josef 1887, Lars 1890 ja vielä Kalle Kusti 1892. Ivarin ja Marian perhe oli suuri, lapsia tosi paljon. Mutta jostakin syystä edelleen muuttohaluja perheestä löytyi. Vuonna 1894 Ivar ja Maria perheineen siirtyvät Halunalta pois ja muuttavat naapuriin, Sänkimäen kylään. Nyt Sänkimäen kylän tilalle nro 14 Tuomalaan talollisiksi, merkitylle Paavo Suhosen tilalle viljelijöiksi.. Mutta pitkään ei Tuomalassakaan viihdytty. Samalla Sänkimäen kylällä oli varmasti näinä vuosina pohjustettu tilan nro 2 Paavolan torpparin vakanssia, sen tilan talollisen Wilhelm Pitkäsen kanssa. Näin vuonna 1897 Ivar Korhonen tekee kontrahdin talollisen Wilhelm Pitkäsen kanssa torpparin vakanssista Paavolan tilalla. Torppareina perhe on  Paavolassa vuosisadan loppuun saakka. 

 

 

- - - 

 

Ambrosius Ropponen s. 1826 - Paavolan kantatilan torppari

 

1895 – 1897 

                        

Ropponen Ambrosius s. 1826 k. 1897

Puoliso Lovisa Korhonen s. 1823.

      

Ambrosius oli Kuopion Sulkavan kylässä vuonna 1826 syntynyt, renkinä olleen isänsä Anders Ropposen ja äitinsä Johanna Westergrenin poika. Perhe liikkuu pitkin poikin, välillä Pöljällä, välillä Hamulassa ja Hakkaralassakin. Matka jatkuu mm. Käärmelahteen, kunnes tulevat Nilsiään.

Vanhempiensa ollessa Nilsiän kylässä nro 4 nimismies Bomanin Aution tilalla lampuoteina 1840-luvun alussa, lähtee Ambrosius perheestä 16 vuotiaana  renkihommiin talollisille. Äiti Johannakin oli menehtynyt niihin aikoihin, joten itsenäistymistä Amrosiuskin jo haikaili. Ensin Ambrosius on samalla kylällä varapastori Melartinin luona tilalla nro 1. Siellä aika kuluu vuoteen 1845, jolloin hän oli jo melkein 20 vuotias ja muuttaa seuraavaksi Sutelan kylään. Siellä tilalle nro 14 Urimolahteen Lars Dakerströmille töihin. Matka jatkuu heti seuraavana vuonna, nyt Sänkimäkeen. Ambrosius tulee talollisen Johan Lyytisen tilalle nro 7 Pohjolaan ja tekee ensimmäisen torpparisopimuksensa tämän tilan isännän kanssa. Nyt Ambrosius oli Sänkimäen Pohjolassa torpparina. Pitkään ei Ambrosius torpassaan yksin ollut, vaan avioituu seuraavana vuonna viereisestä kylästä kotoisin olevan torpparin tyttären Lovisa Korhosen kanssa. Torppariaika Pohjolassa jäi avioitumisensa jälkeen hyvin lyhyeksi.

Lovisa oli vanhempiensa Olof Korhosen ja Anna Pietikäisen tytär. Lovisan syntymän aikaan vanhemmat olivat torppareina Kaaraslahden Kinahmissa. Torppariperhe Korhonen elää Kaaraslahdessa ja perhe kasvaa vielä samalla vuosikymmenellä, Lovisa saa lisää sisaruksia. Torpparikontrahtia olivat vanhemmat tehneet ainakin Kaaraslahden tilan nro 13 Lassilan osatilan talollisen David Pietikäisen kanssa. Lovisan vanhempien torppariaika tulee jatkumaan Lassilassa, ainakin pitkälle 1840-lukua. Sillä vuosikymmenellä tytär Lovisa lähtee perheestä ja torpasta.

Vuoden 1841 paikkeilla Lovisa siirtyy viereiseen kylään Sänkimäkeen ja siellä tilalle nro 3 Jussilaan talolliselle Erik Pitkäselle piikahommiinsa. Töitä riittää Erik Pitkäsellä jonkun aikaa, ennen kuin Lovisa siirtyy takaisin Kaaraslahteen, missä vanhempansakin olivat. Siellä Pietikäisillä riittää töitä vuoteen 1845. Pesti loppuu ja samana vuonna hän siirtyy Kaaraslahden nro 5 talollisten Myöhästen tilalle töihin. Vuosi menee näissä merkeissä. Seuraavana vuonna 1846 Lovisa on saman kylän tilan nro 3 Tuovilassa piikahommissa talollisten Kokkaristen tilalla. Vuosi kuluu ja samalla Lovisa tutustuu viereisen kylän nuoreen torppariin Ambrosius Ropposeen. Vuoden 1847 joulukuussa Lovisa Korhonen ja Ambrosius Ropponen sitten avioituivat. Näin Lovisa muutti avioitumisensa jälkeen Ambrosiuksen torppaan Sänkimäen Pohjolaan. Ensimmäinen lapsi syntyy vuonna 1849, tytär Anna Maria, mutta hän menehtyy jo seuraavana vuonna tuhkarokkoon vain reilun vuoden vanhana.

Ambrosius ja Lovisa ovat Pohjolassa torppareina vuoteen 1851 saakka, jolloin he siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 13 itsellisiksi. Mutta eipä mene kauaa kun he tekevät torpparisopimuksen saman kylän talollisen Johan Pitkäsen kanssa, joka oli nyt Jussilan kantatilalla isäntänä. Johan Pitkäsen torpparina Ambrosius on Sänkimäen Jussilassa pitkään. Sillä välillä sattui vähän sitä ja tätä. Perheenlisäystä tuli tasaiseen tahtiin vuoden parin välein pitkin 1850-lukua. Tytär Anna tammikuussa 1851, poika David tammikuussa 1853, tytär Augustina toukokuussa 1855 ja poika Adam helmikuussa 1858. Seuraavalla vuosikymmenellä vielä pojat Anders ja August. Vuonna 1855 Ambrosiuksen torpan tilalta löytyi hiukan enemmän viinaa kuin laki salli, 30-40 kannua. Oli kuuleman mukaan niitä poltellut edellisen joulun aikaan. Käräjiäkin käytiin ja kuin yleensäkin näissä, myös todistajiakin tarvittiin. Torppari Johan Turunen puolisoineen, lukkari Miettinen, torppari Kaipainen ja mylläri Pohl Antikainenkin, joka oli siihen aikaan Kuuslahden Roeringin myllärinä Pajukoskella. Myös talollisen Lyytikäisen tytär Lovisakin pyörähti kuultavana. Taisi Ambrosiukselle kirkollisia nuhteita ja sakkojakin rapsahtaa. Viinan poltosta, kuin myös ylimääräisen ja luvattomankin valmistuksesta yleensäkin, oli käräjillä paljon juttuja tiuhaan tahtiin.

Vuonna 1862 Ambrosius ja Lovisa perheineen lähtevät Jussilasta. He siirtyvät Sänkimäessä tilalle nro 11 Mäkelään lampuodeiksi. Mäkelässä oli toisen osatilan talollisena Mats Pitkänen, jolla oli osakkaana Lars Pitkänen omalla osallaan. Näin Ambrosius tulee Lars Pitkäsen hallinnoimalle tilanosalle lampuodiksi. Ambrosiuksella taisi olla luottosuhteet Pitkäsiin, tai ainakin hän oli jollakin tavalla arvostettu torppari heille. Samoilla isännillä tehtiin töitä, vaikka talollisten siirtymät eri tiloillaan aiheuttivatkin sekaannusta kylällä. Syynä siirtymisiin olivat Pitkästen suvun erilaiset sekavat tilanteet tiloilla perillisillään jne. juuri 1860-luvun vaihteiden jälkeen.

Ambrosius ja Lovisa perheineen pyörittelevät tilaa Mäkelässä vuosikymmenen lopuille, aina vuoteen 1870. Seuraava vuosikymmen alkaa Sänkimäessä, mutta eri tilalla. Perhe siirtyy tilan nro 12 Mattilaan itsellisiksi, jossa oli myös Amrosiuksen veli David perheineen. Aika kuluu Sänkimäessä Mattilassa 1870-lukua. Vuonna 1879 Ambrosius on perheineen Sänkimäessä muonarenkeinä, Paul Pitkäsen tilalla nro 7 Pohjolassa. 1880-lukua mennään Mattilassa ja kylällä milloin loisina, milloin muonarenkeinä, milloin itsellisinäkin, kunnes 1890-luvun puolivälissä vuonna 1895 Ambrosius päättää ryhtyä jälleen torppariksi. Nyt Ambrosius tekee todennäköisen torpparikontrahdin Paavolan isännän Pohl Pitkäsen kanssa. Mutta pitkään ei perhe enää Paavolassa torppareina ollut. Ambrosius Ropponen menehtyy Paavolassa torpparina 70-vuotiaana toukokuussa 1897. Paavolan torppariaikana torpparin vakanssia ja töitä muutenkin teki todennäköisesti jo Ambrosiuksen ja Lovisan perheen poika David puolisonsa Maria Heikkisen kanssa.

Isän Ambrosiuksen menehtymisen aikaan poika David Ropponen siirtyy lampuodiksi Koivumäen kylään tilalle nro 3. Leski Lovisa Korhonen siirtyy myöhemmin Koivumäkeen poikansa Davidin perheen luokse sitten viimeistään seuraavana vuonna 1898. Näin Ambrosius Ropposen aika torpparina Paavolan kantatilalla päättyy.

 

 

- - - 

Lars Pennanen s. 1831 - Paavolan kantatilan torppari

 

1876 – 1888          

               

Pennanen Lars s. 18.6.1831                       

Puoliso: Martha Lena Pitkänen s. 28.2.1825.

 

Lars Pennanen syntyy vuonna 1831 Sänkimäen talollisten Johan Pennasen ja Anna Leskisen pojaksi. Siihen aikaan Larsin vanhemmat olivat talollisina Sänkimäen nro 14 Tuomalan osatilalla. Larsin äidin Annan vanhemmat olivat järjestelleet heille tilanosan Tuomalasta, tavallaan perintönä. Lapsia syntyi heille muitakin, kuin vain Lars, mutta osa menehtyi jo nuorina. Aika kuluu Larsilla vanhempiensa tilalla Tuomalassa 1850-luvun alkuun. Vuonna 1853 kesäkuussa Lars avioituu leskenä olleen Marta Lena Pitkäsen kanssa ja Marta Lena muuttaa samalla Tuomalaan Maria tyttärensä kanssa.

Marta Pitkänen oli Sänkimäen Paavolan toisen osatilan silloisten talollisten Erik Pitkäsen ja Katarina Julkusen vuonna 1825 syntynyt tytär. Marta Lenalla oli useita sisaruksiakin, mutta monet heistäkin menehtyi jo nuorina, yleisesti mainittuihin kuumeisiin.

Marta Lenan asuessa kotitilallaan Paavolassa, vuosien 1845-1846 aikoihin hän tutustui viereisestä kylästä Kaaraslahdesta kotoisin olevan Anders Räsäsen kanssa (s.1820). Anders oli silloin renkinä tilan nro 21 Heikkilän osatilan talollisella Olof Räsäsellä, joka oli Andersin veli. Vuoden 1846 helmikuussa Anders ja Marta Lena avioituvat. Avioitumisensa jälkeen Anders muuttaa Marta Lenan kotitilalle Paavolaan. Samoihin aikoihin viimeistään vuonna 1847 heistä tulee siellä torppareita Marta Lenan isän hallinnoimalla tilalla. Lapsiakin tulee heti perheen torppaan. Poikalapsi Erik Johan, joka menehtyy samana vuonna hinkuyskään seuraavassa kuussa syntymästään. Syntyy tytär Maria Christina vuonna 1847 ja poika Anders 1849. Mutta jo samana vuonna vain pari viikkoa pojan Andersin syntymästä, perheen isä Anders menehtyy 22 päivä huhtikuuta koliikkiin. Näin Marta Lena jatkaa eloaan leskenä kahden lapsensa kanssa kotitilallaan Paavolassa. Vielä lisää murheita.. Vuonna 1852 tammikuussa menehtyy Marta Lenan poika Anders vain 2 ½ vuotiaana hivutustautiin (keuhkotauti).

Tulee vuosi 1853 ja Marta Lena avioituu leskenä saman kylän Tuomalan talollisen pojan Lars Pennasen kanssa. Marta Lena muuttaa avioiduttuaan Lars Pennasen kotitilalle Tuomalaan. Vuosikymmen etenee Larsin ja Marta Lenan asuessa tilalla aina vuoteen 1858. Lapsiakin syntyi Tuomalassa perheeseen. Poika Henrik huhtikuussa 1854. Poika Erik kesäkuussa 1855, mutta hän menehtyi seuraavana vuonna kesällä 1856 tuhkarokkoon. Poika Johan Fredrik syntyi vielä huhtikuussa 1858. Johan Fredrikin syntymän aikoihin vuonna 1858 perhe siirtyy Tuomalasta talollisiksi Koivumäen kylään ja siellä tilalle nro 2. Matkaan lähtivät myös Lars Pennasen vanhemmat. Koivumäessä he asettuvat tilan nro 2 Ruuskalan osatilalle talollisiksi. Silloin Ruuskalassa oli kolme eri tilanosaa talollisineen. Ensimmäisellä David Ruuskanen, toisella Lars perheineen ja kolmannella Abraham Hartikainen. Ruuskalassa ei pitkään viihdytty. Jo vuosikymmenen vaihteissa oli muutettu pois. Lars Pennasen vanhemmatkin muualle. Ehkä käväisty myös Kuopiossakin. Mutta jo 1860-luvun alkuvuosina 1861 – 1862 Lars Pennanen Marta Lenan kanssa perheineen ovat Sänkimäessä tilalla nro 5 Heikkilässä ja siellä talollisen Johan Lyytisen tilanosalla torppareina. Torppariaika Heikkilässä kestää vuosikymmenen lopuille. Vielä ovat itsellisinä Heikkilässä jonkun aikaa, ennen kuin siirtyvät samalla kylällä Lassilan kantatilalle 1870 nurkilla.

Lassilassa perhe on muonarenkeinä eri isäntien alla, Johan Suhosellakin, aina vuosikymmenen puolivälin seutuun saakka. Vuonna 1876 Lars Pennanen ja Marta Lena siirtyvät perheineen Sänkimäen Paavolaan torppareiksi. Torppareiksi Paavolassa talollisen Pohl Pitkäsen tilanosalle. Perheessä oli vielä mukana jo aikuisuuteen tuleva poika Juho, Marta Lenan tyttären Marian avioituessa jo 1870-luvun alussa Konttimäkeen Pekka Rissasen kanssa. Poika Henrik (s.1854) avioitui 1877 Johanna Rissasen kanssa (s.1858) ja asusteli vielä perheineen vanhempiensa mukana Paavolassa.

Vuosikymmen etenee Larsin ja Marta Lenan torppariaikaa Paavolassa. 1880-luvulla poika Johan avioituu Anna Kokkosen kanssa vuonna 1881. Näin Larsin ja Marta Lenan Sänkimäen torpassa riitti vilinää myös jälkikasvun kanssa, kun poikien Henrikin ja Johanin perheet torpassa tömisteli. 

Lars Pennasen torpparina oloon Paavolassa mahtui myös vaikeuksia. Vuonna 1888 pihamaalla olleen aitan tulilla kävi tapaturma. Aitta paloi perustuksiaan myöten ja siinä säilytetyt viljat, vaatteet, sekä muu irtain.

Samana vuonna 1888, torpparina ollut isä Lars Pennanen menehtyy lokakuussa 22 päivä keuhkotautiin. Paavolan torpassa elämä jatkui vielä vuosisadan loppuun. Torpparin hommia jatkoi leskivaimo Marta Lena, mutta poika Johan alkoi niistä jo pian huolehtia. Marta Lena Pitkänen menehtyy vuosisadan vaihteissa toukokuussa vuonna 1900 vatsakatarriin. Näin Lars Pennasen ja Marta Lenan torppariaika Sänkimäen Paavolassa tuli päätökseen. Vuosisadan lopuilla tätä Pohl Pitkäsen tilanosaa Paavolassa, kutsuttiin nimeltä "Kauppias Lassi Pekka Pitkäsen tilana".

 

 

- - -