1862 – 1893 (1897)
Kokkonen Pohl s. 1837
Puoliso: Anna Ruuskanen s. 1836
Pohl Kokkonen oli silloisen Hakkaralan Konttimäestä Henrik Kokkosen poika. Äitinsä oli Helena Rosilainen. Isä ja äiti olivat aikoinaan Sänkimäen Paavolassa torppareina, mutta siirtyivät myöhemmin 1834 aikoihin Konttimäkeen torppareiksi. Näin sitten Konttimäessä 1830-luvulla torpassa Zachelan tilalla 16 päivä tammikuuta vuonna 1837 syntyy Henrikille ja Helenalle poika Pohl. Perheessä oli silloin jo useita lapsia. Myöhemmin perhe viilettää jo Kaaraslahden kylässä. He asustelivat myöskin itsellisinä 1840-luvulta Kaaraslahden Kuuslahdessa. Seuraavan vuosikymmenen alkaessa pojista Pohl Kokkonen (s. 1837) siirtyy ja muuttaa perheensä luota vuonna 1852 Sänkimäen kylään ja siellä tilalle nro 2 Paavolaan talolliselle Fredrik Pitkäselle rengiksi. Pohl oli myös talollisen Fredrik Pitkäsen veljen Erik Pitkäsen tilanosalla Paavolassa renkinä. Pohl Kokkonen on pitkään Sänkimäen kylässä renkinä. 1850-luvun lopuilla Pohl Kokkonen on renkinä Fredrik Hakkaraisella tilalla nro 3 Jussilassa. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1861 Pohl avioituu Jussilan renkinä 26.12.1861, silloin Koivumäen kylässä piikana olevan Anna Ruuskasen kanssa. Annalla oli aiemmin samana vuonna syntynyt avioton lapsi, poika Erik Johan. Mutta, puoliso Pohl Kokkonen oli tunnustanut lapsen omakseen.
Anna Lovisa Ruuskanen oli syntyjään heinäkuussa vuonna 1836 Kaaraslahdessa David Ruuskasen ja Anna Räsäsen tytär. Vanhempiensa ollessa 1850-luvulla perheineen torppareina Kaaraslahdessa tilalla nro 19 Aarolassa Johan Kempen hallinnoimalla tilalla, tytär Anna Ruuskanen lähtee vuonna 1858 piikahommiin Kuuslahden kylään tilalle nro 1. Sitä hallinnoi kauppa- ja raatimies O.W. Roering, jolla oli töissä torppareita ja muuta väkeä yllin kyllin. Hän oli mukana myös Pajukosken myllyn kiemuroissa. Olihan Roeringien Kuuslahti ja Sänkimäen kylä, sekä Pitkästen tilat ns. naapureina, Ventojoen eroittaessa kyliä juuri Pajukoskenkin alueilla. Tätä Roeringien tilaa kutsuttiin yleisesti silloin myös Kuuslahden kartanoksi. O.W. myös menehtyi näinä aikoina... Anna tulee Kuuslahden kylään, Roeringien Kuuslahden tilalle, torpparille Christer Kinnuselle piiaksi. Annan vanhemmat tulevat myös olemaan myöhemmin 1860-luvulla Kuuslahdessa muonarenkeinä. Annan piikomisvuodet Kuuslahdessa loppuivat vuonna 1860. Hän muuttaa maisemaa. Vuonna 1860 alkavat piikatyöt Koivumäen kylässä tilalla nro 2 talollisella David Ruuskasella. Seuraavana vuonna 1861 Anna avioituu Pohl Kokkosen kanssa, joka oli silloin Sänkimäen Jussilassa renkinä.
Jo seuraavana vuonna avioitumisestaan, 1862 Pohl Kokkonen puolisonsa Anna Ruuskasen kanssa perheineen aloittavat torppareina Sänkimäen kylän Paavolassa talollisilla Fredrik Pitkäsellä ja hänen veljellään Wilhelmillä. Pohl Kokkosen perheen torppariaika tulee kestämään Paavolassa harvinaisen pitkään. Aiemmin muutama vuosikymmen sitten, torpparisopimuksia purettiin kiivaaseen tahtiin Paavolassa. Nyt, Pohl Kokkosen torppariaika Paavolan kantatilalla tulee jatkumaan aina 1890-luvun puoliväliin saakka. Isäntiäkin vaihtui tilalla välillä. Pohlin ja Annan perheeseen syntyi useita lapsia, poikiakin kolme. Tytär Maria Lovisa (s. 25.5.1872) avioitui vuonna 1891 David Halosen kanssa Kasurilaan.
Torppariaika Kokkosten perheellä Paavolassa loppuu viimeistään vuonna 1897. Vielä 1890-luvulla saattoi Pohl Kokkosen vanhin poika Erik Johan ehtiä olla torpparinakin perheessä Paavolassa, isänsä jäädessä sivummalle.. Vuonna 1897 Paavolaan Kokkosten jälkeen torppareiksi tulevat Korhoset.
Jo ehkä iäkkäätkin vanhemmat, Pohl Kokkonen puolisonsa Anna Ruuskasen kanssa perheineen, jossa edelleen aikuiset pojat Erik (s.1861), Paavo (s.1867) ja Karl (s.1870), siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 14 Tuomalaan.
Tuomalassa tätä tilanosaa hallinnoivat Pekka Hyvärisen perilliset, jonne Pohl Kokkosen ja Anna Ruuskasen pojista Erik tulee lampuodiksi. Muu perhe asustelee jatkossa mukana Tuomalassa.
- - -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.