David Pietikäinen s. 1827 - Paavolan kantatilan torppari

 

1870 - 1873

 

Pietikäinen David s. 12.4.1827

Puoliso: Saara Kuosmanen s. 9.2.1831

 

David Pietikäinen oli vanhempiensa David Pietikäisen ja Margareta Kokkarisen poika. Hän syntyy vuonna 1827 vanhempiensa ollessa talollisina Kaaraslahden kylässä Lassilan tilalla. Isä menehtyy 42 vuotiaana keuhkotautiin vuonna 1829, Davidin ollessa vain kaksivuotias nappula. Elot perheessä kuitenkin jatkuivat Kaaraslahdessa äidin pitäessä lapsistaan huolen.

Aika kuluu Kaaraslahdessa, Davidin sisaruksista osa siirtyy ja muuttaa aikanaan muualle, osa menehtyy. Perheen äiti Margareta Kokkarinen menehtyy pöhöön vuonna 1843. Margaretan poismenon jälkeen Davidin vanhin veli Lars Pietikäinen (s.1810) alkaa talolliseksi tilalle tulevan puolisonsa Maija Pitkäsen kanssa. 

Tulee seuraava vuosikymmen Kaaraslahdessa. David lähtee vuonna 1855 tilalta rengiksi, samalla kylällä tilalle nro 3. Jo vuoden kahden jälkeen 1857 David siirtyy taas. Nyt kylällä tilalle nro 14, talolliselle Urbanus Kokkariselle renkihommiin. Samaan aikaan samalla Kaaraslahden kylällä tilalla nro 3 on työhommissa myös Saara Kuosmanen, Davidin tuleva puoliso. David ja Saara ystävystyivät. Näin sitten samana vuonna 1857 avioidutaan keväällä, 19 päivä huhtikuuta.

Saara Kuosmanen oli puolisoaan neljä vuotta nuorempi, syntynyt Nilsiän kylällä 9.2.1831 vanhempiensa torppari Fredrik Kuosmasen ja Carin Hukkasen tytär. Vuonna 1849 vanhempiensa ollessa perheineen itsellisinä Sydänmaan kylässä, Saara lähtee perheestä. Hän muuttaa Sydänmaalta töihin Pieksän kylään ja siellä piiaksi tilalle nro 14 Niininiemeen talolliselle Henrik Hartikaiselle. Samaan aikaan tilalla oli piikana myös Saaran sisko Lisa. Sisarukset tekevät yhdessä töitään piikoina aina vuoteen 1851 saakka, jolloin molemmat muuttavat pois Pieksältä. Lisa siirtyy Murtolahteen piikahommiinsa ja Saara taas takaisin Sydänmaan kylään tilalle nro 8 Rissalaan talolliselle Mats Puustiselle piiaksi. Tilalla olivat myöskin Saaran vanhemmat torppareina lasten, veljensä Davidin ja sisarensa Marian kanssa. Saara viihtyy Sydänmaalla töissään aina vuoteen 1856. Silloin hän päättää muuttaa Kaaraslahteen tilalle nro 3 Tuovilaan. Samoihin aikoihin Saara tapaa renki David Pietikäisen kylällä. Avioliitosta tullaan jo varmasti keskenään sopimaan, vaikka Saara vielä vuonna 1857 käväiseekin Nilsiän kylällä tilalla nro 16 talollisella Knut Kuosmaselle hommissaan. Oliko tilan isäntä Knut Kuosmanen ehkä lähisukuakin Saaralle? Ehkä jotakin asiaa tms. tulevaan avioliittoon? Ainakin olivat suunilleen samaa ikäpolvea kuitenkin. Saara ja David avioituvat jo keväällä ja Saara muuttaa Davidin luokse Kaaraslahden Lassilaan, jossa David oli renkinä. Jonkun hetken päästä he ovatkin jo tilalla torppareina.

Vuonna 1859 David ja Saara tulevat muuttamaan pois Kaaraslahdesta. Nyt Halunan kylään ja tilalle nro 1 Rantalaan talolliselle Gabriel Hiltuselle torppareiksi. Siellä perhe on vuoden toista, ennen kuin siirtyvät itsellisiksi takaisin Kaaraslahteen Davidin kotitilalle Lassilaan, jossa veljensä Aron oli perheineen talollisena. Vuosia menee, Davidin ja Saaran perheessä oli jo kolme pientä lastakin, Maria, Aron ja Anna Lisa. Vuonna 1864 perhe käy Kuopiossakin kaupungissa kääntymässä, mutta ovat jo viimeistään vuonna 1868 tulleet takaisin. Samana vuonna he muuttavat jo uudestaan. Nyt kuitenkin samalla kylällä Kaaraslahdessa, tilalle nro 15 Kinahminniemeen Karl Myöhäsen hallinnoimalle tilalle muonarengeiksi. Jo seuraavana vuonna perhe siirtyy taas ja samalla kylällä. Nyt muutettiin tilalle nro 6 Savolan Aisamäkeen, jossa ollaan myös muonarenkeinä vuoden päivät. Tilaa siihen aikaan olivat hallinnoimassa aiemmin Hirvolassa olleet Pitkästen veljekset perheineen.

Tulee vuosi 1870 ja David Pietikäisen perheen muutto naapurikylään Sänkimäkeen. Sänkimäessä tilalle nro 2 Paavolaan toiselle osatilalle, jossa talollisena isäntänä oli Pohl Pitkänen. Toisella tilalla oli talollisena Fredrik Pitkäsen leski Katarina Kokkonen lapsineen. Pojastaan Wilhelmistä oli siellä tulossa talollinen tilalle. David Pietikäisellä ja Saaralla oli perheessään jo neljä lasta, yksi poika ja kolme tytärtä. Vilskettä riitti torpassa ja muutenkin tilalla. Olihan tilan isännän veljen Johanin ja Serafinan perheessäkin useita lapsia. Piikoja ja renkejä työskenteli Paavolassa muutenkin. Koko Sänkimäen kylässä oli paljon touhua ja elämää. Lukemattomia lapsiperheitä isännillä ja palvelusväellä. 

David ja Saara perheineen asustelevat Paavolassa Pohl Pitkäsellä torppareina aina vuoteen 1873 saakka. Silloin Davidin ja Saaran perheen torppariaika Sänkimäen Paavolassa Pohl Pitkäsellä loppuu. Perhe muuttaa, takaisin naapurikylään Kaaraslahteen ja siellä tilalle nro 13 Lassilaan. Tila olikin Davidin aiempi kotitila, jossa hänen veljensä Aron oli talollisena. Torppareitakin oli useita ja taisi lampuotikin tilalta löytyä. Lassila oli myös iso kantatilan osatila Kaaraslahdessa. David ja Saara aloittavat elämää perheineen vuonna 1874, torppareina Lassilassa.

 

- - -  

Nilsiä rippik.

Kuopio henkik.

Geni-viitteet

Peter Ruuth s. 1819 - Paavolan kantatilan torppari

  

                1867 - 1868

 

Ruuth Petter s. 18.7. 1819        

Puoliso: Eva Stina Heikkinen s. 8.3.1819

                                                           

 

Petter Ruuth oli Lovisa Ulrika Ruuthin avioton poika. Äitinsä Lovisa oli syntyjään Joroisista, Abraham Ruuthin ja Katarina Lindin tytär. Ruuth-suku oli vanhaa Rantasalmen Kerisalon Joroisten Ruuth-sukua ja Lovisa todennäköisesti varakkaammasta perheestä vielä silloinkin. Lovisa oli nopeita siirtymiä ja muuttoja paikasta toiseen harrastava nainen. Välillä ei kirkonmiestenkään toimesta tiedetty edes missä liikkui, oliko edes samalla kylälläkään, missä merkittiin asuvaksi. Lovisa muuttaa ja liikkuu aikuiseksi tultuaan.

Lovisan ollessa piikana 1810-luvulla Rantasalmella Sallilassa, hän hakee muuttokirjan Viipuriin. Mutta eipä muuttanutkaan Viipuriin, vaan muuttaa samalla kirjalla 3 päivä heinäkuuta vuonna 1814 Kuopioon Savilahden kylään ja todennäköisesti siellä piikahommiinsa Savilahden kartanoon. Vuodet kuluu, poika Peter syntyy vuonna 1819 Lovisan asuessa todennäköisesti Kuopiossa. Mutta Peterin syntymäpaikkana olisi ollut Muuruvesi. Kävikö Lovisa pikaisesti synnyttämässä Peterin siellä? Peter saa myöhemmin sisaren äitinsä Lovisan synnyttäessä toisen aviottoman lapsensa Albertinan tammikuun lopuilla vuonna 1823. Albertina syntyy äitinsä Lovisan ollessa ja asuessaan Peterin kanssa Kuopion Haminanlahdessa. Mutta, Lovisa taisi taas pikaisesti käydä muualla synnytystalkoissa, ehkä juuri kotipuolessa Joroisissa. Papin merkinnöissä on mainintaa ”synnyttänyt lapsen Joroisissa 29.1.1823”. samaten kerrotaan, että Lovisa ”oleskelee kaupungissa, mutta käy kyläkunnalla”. Vuonna 1822 ei pappi ja muu porukka tiennyt edes minne hän oli lähtenyt tai muuttanut.. Peterin sisko Albertina menehtyy kuitenkin jo seuraavana vuonna 1824.

Myöhemmin vuonna 1826 Peter saa veljen. Lovisalle tulee kolmas avioton lapsi, poika Anders 15.5.1826. Rippikirjoissa mainitaan Andersille syntymäpaikaksi Tuusjärvi sekä myös kastetuissa kuitenkin Tuusniemi.. Hän syntyy kuitenkin Kuopion Haminanlahdella. Aina ei siis välttämättä tiedetty varmuudella missä perhe liikkui ja olihan kirkonkirjoissakin välillä hieman epäselvyyksiä. Tuusjärvellä oli ja asusteli kyllä Ruuth-sukua muitakin, rusthollareina jne. Saattoiko Lovisalla myös olla yhteis-eloa heidänkin kanssaan.

Seuraavalla vuosikymmenellä Peter kuitenkin muuttaa 18 vuotiaana pois Kuopiosta. Hän ottaa muuttokirjan Kuopiosta Viitamäen kylään vuonna 1837. Siellä hän touhuaa renkihommissaan parisen vuotta. Samaan aikaan äiti Lovisa nuoremman poikansa Andersin kanssa asustelivat muualla. Tulee vuosi 1839, Peter Ruuth muuttaa Viitamäestä Tuusjärvelle ja siellä tilalle nro 1. Tilalla on sattumoisin myös Peterin nuori veli, vain 14 vuotias Anders. Oliko perheessä sattunut jotakin, koska Anders oli noinkin nuori. Äidistä ei ollut tietoakaan ja Peter tuli näin ehkä auttamaan vanhempana nuorempaa veljeään? Petter Ruuth on Tuusjärvellä veljensä Andersin kanssa renkinä vuoden päivät. Seuraavana vuonna 1840 Peter siirtyy takaisin Viitamäen kylään ja siellä tilalle nro 3. Veli Anders jää jo hieman vanhempana Tuusjärvelle renkihommiinsa. Anders kuitenkin menehtyy myöhemmin, kuumeeseen vain 18 vuotiaana samalla kylällä vuonna 1843. Aiemmin vuonna 1842 toukokuussa Peterin ollessa Viitamäen kylässä, hän muuttaa Nilsiään. Ja siellä rengiksi Muuruvedelle tilalle nro 1, jota hallinnoivat talolliset Miettiset. Pian hän on jo Murtolahdessa tilalla nro 6 talollisilla Taskisilla. Jatkossa vuonna 1846 Peter Ruuth aloitti työt samalla kylällä tilalla nro 1, jonka talollisia olivat Iivanaiset.

Tulee vuosi 1847 ja Peter ystävystyy Murtolahdessa tilan nro 4 Rouhialassa olleen torpparin tyttären Evan kanssa. Samana vuonna lokakuussa mennään vihille ja Peter muuttaa vävypojaksi Evan kotitorpan maille Rouhialan Saramäkeen, jossa Evan leskiäiti hoiteli arkea. Evan isä oli menehtynyt jo vuosikymmenen alussa, mutta torppariperheessä oli myös Eva Stinan vanhempi veli Peter, joka ilmeisemmin pyöritteli torppaa. Peter Ruuth perheineen asustelevat itsellisinä vuosikymmenen puoliväliin torpan mailla.

Vuonna 1855 Peter Ruuth ja Eva Stina Heikkinen siirtyvät Murtolahdesta Kaaraslahden kylään. Siellä torppareiksi tilalle nro 18 Hukkakankaalle talollisen Sven Hakkaraisen tilanosalle. Tilaa pyöritteli lampuotina Henrik Pitkänen ja jossa oli lisäksi myös pari muuta torpparia, David Ollikainen ja Olof Korhonen. Avioliiton alusta saakka lapsia oli tullut perheeseen peräti seitsemän, joukossa tyttäriä kuitenkin enemmistö. Peter Ruuthin perheen torppariaika Hukkakankaalla kestää jo pitkään, vuoteen 1867. Tämän jälkeen Peter Ruuth ja Eva Stina perheineen muuttavat Sänkimäen kylään ja tilalle nro 2 Paavolaan torppareiksi edesmenneen talollisen Fredrik Pitkäsen tilanosalle, jota pyöritteli leskiäiti Katarina Kokkonen poikineen. Mutta, pitkään ei Peter Ruuth torpparina Paavolassa ollut. Hän menehtyy jo seuraavana vuonna. Merkinnät siitä kertovat hänen menehtyneen Lapinlahdella noin 50 vuotiaana vuonna 1868. Pahat kuolin- ja katovuodet olivat valtakunnassa juuri menossa ja ihmisiä menehtyi sankoin joukoin. Peterin ja Eva Stinan vielä nuori tytär Katarinakin menehtyi samana vuonna. Peter Ruuthin torpparina elo Paavolassa loppuu. Muu perhe asustelee jatkossa vielä Sänkimäessä.

 

- - -

 

- Kuopio rippi- ja muuttokirjat

- Kuopio henkik.

- Tuusniemi rippik.

- Geni-viitteet

- Nilsiä rippik.

- Kaija Kainulaisen tiedonannot

Adam Venäläinen s. 1829 - Paavolan kantatilan torppari

 

1861 – 1870 

                        

AdamVenäläinen  s. 19.5.1829 

Puoliso: Anna Pitkänen s. 10.3.1830 

 

Adam Venäläinen oli syntyjään isänsä Adam Venäläisen ja Brita Timosen poika. Adamin vanhemmat olivat aikoinaan 1820-luvulla Kuopion Väänälän kylässä renkihommissaan, kunnes muuttavat ja tulevat vuonna 1827 Nilsiään. Perheessä olivat matkassa jo pienet lapset, tyttäret Anna (s.1822) ja Ingeborg (s.1825). Isä Adam Venäläinen Brita puolisonsa kanssa perheineen tulevat muuttokirjalla marraskuussa vuonna 1827 Nilsiään ja Sänkimäen kylään. Siellä Paavolan kantatilalle torpparin Pohl Rosilaisen luokse. Torppari Pohl Rosilaisen puoliso oli Anna Maria Venäläinen, joka oli isän, Adam Venäläisen sisko. Näin ehkä, sisaruksien kesken oli syvempääkin yhteyttä ja he pitivät toisistaan vielä aikuisenakin huolta.

Adam ja Brita elelevät Sänkimäessä itsellisinä pitkään 1840-luvulle saakka. Sinä aikana perhe kasvaa, poika Adam syntyi jo vuonna 1829. Vuotta aiemmin oli kuitenkin surua perheessä, kun poika Henrik menehtyi vain kahden kuukauden ikäisenä hinkuyskään. Eikä siinä kaikki.. Äiti Brita Timonen oli sairastunut vakavasti käsistään. Oliko sitten tapaturma tms. Voidaan olettaa, että käsivammat olivat suuret, kun lapsiakaan ei enää syntynyt Adam-pojan jälkeen. Hankalaa on varmasti ollut eläminen äidillä lapsiperheessä…

Vuosikymmenet etenee ja perheen vanhin lapsi, tytär Anna muuttaa ja lähtee perheestä vuonna 1842 piikahommiinsa Kaaraslahden kylään ja siellä tilalle nro 7. Taas poika Adam tekee välillä renkihommia kylällä ja jatkaa kuitenkin perheessä eloaan. Vuonna 1847 perhe muuttaa Jussilan kantatilalle talolliselle Fredrik Hakkaraiselle torppareiksi. Perheen poika Adam (s.1829) pääsee ripille 1849 ja ei aikaakaan kun tulee vuosi 1850 ja Adam avioituu Sänkimäessä. Saman kylän kantatilalla nro 1 Lassilassa talollisella Lars Pitkäsellä piikatöissään olevan Anna Pitkäsen kanssa.

Anna Lovisa Pitkänen (s. 10.3.1830) oli Hakkaralan kylän talollisen Mats Pitkäsen ja Magrareta Martikaisen tytär. Myöhemmin perhe on jo itsellisinä tilalla. Perhe liikkuu Hakkaralassa, käytiinkö peräti Toivalassakin... Vuonna 1832 he ovat jo Hakkaralassa nro 6 Alatalon tilalla. Siellä Annan vanhemmat alkavat miettiä muuttoa Nilsiään ja sen he tekevätkin. Vuonna 1834 tammikuussa perhe suuntaa muuttokirjalla Nilsiään ja Sänkimäkeen itsellisiksi. Aika kuluu Sänkimäessä seuraavalle vuosikymmenelle. Vuonna 1847 tytär Anna lähtee perheestä työhommiinsa Kaaraslahden kylään tilalle nro 12 Piedikkälään. Siellä Piedikkälän osatilan talolliselle Pohl Rissaselle.

Pari vuotta kestää työt Annalla Pohl Rissasella, kunnes hän muuttaa vuonna 1850 Sänkimäen kylään. Sänkimäkeen Anna tulee töihin Lassilan kantatilan talolliselle Lars Pitkäselle. Samana vuonna Anna tapaa heti kohta samalla kylällä Sänkimäessä Jussilan kantatilan torpparin pojan Adam Venäläisen. Loppuvuodesta 15 päivä joulukuuta vuonna 1850 Adam Venäläinen ja Anna Lovisa Pitkänen avioituivat. Näin sitten samaan aikaan Anna muutti Adamin luokse Jussilan torpan maille. Vuosikymmen etenee Jussilassa Adamin ja Annan perheessä. Lapsiakin tulee ajoittain perheeseen. Adamin vanhemmat asustelevat myös Jussilassa samassa torpassaan.

Vuonna 1858 Adam ja Anna perheineen siirtyvät pois Jussilasta Adamin vanhempien luota. Perhe muuttaa samalla kylällä tilalle nro 5 Heikkilään, torppareiksi talollisen Johan Lyytisen hallinnoimalle tilalle. Heikkilässä oli siihen aikaan useita muitakin torppareita. Mutta Adam Venäläinen perheineen ei kuitenkaan montaa vuotta Heikkilässä viihtynyt, vaan he muuttavat jo vuonna 1861, torppareiksi Sänkimäen Paavolan tilalle. Siellä isäntänä häärii talollinen Pohl Pitkänen.

Paavolassa Adam ja Anna ovat torppareina 1860-luvun puolivälin seutuihin saakka. Pieniä lapsia oli jo monia ja lisää oli tulossa.. Viimein vielä 1869 he ovat kuitenkin Sänkimäessä Paavolassa torpassaan, mutta ehkä jo itsellisinäkin. Näin torppariaika Paavolan kantatilalla tulee päätökseen. Lapsia tulee vielä myöhemminkin lisää ja elämä jatkuu perheessä. Adamin ja Annan  perhe kasvoi avioliiton alkaesta vuosikymmenten aikana peräti 8:lla lapsella. Adam Venäläisen myöhäisempään elämään mahtui kaikenlaista kommellusta. Hän menehtyy vuonna 1886 vankilassa Helsingin "Sörkassa". Anna Lovisan elot jatkuivat vielä vuosisadan loppuun saakka.

 

 

- - - 

Pohl Kokkonen s. 1837 - Paavolan kantatilan torppari

 

1862 – 1893 (1897)                     

    

Kokkonen Pohl s. 1837

Puoliso: Anna Ruuskanen s. 1836

 

Pohl Kokkonen oli silloisen Hakkaralan Konttimäestä Henrik Kokkosen poika. Äitinsä oli Helena Rosilainen. Isä ja äiti olivat aikoinaan Sänkimäen Paavolassa torppareina, mutta siirtyivät myöhemmin 1834 aikoihin Konttimäkeen torppareiksi. Näin sitten Konttimäessä 1830-luvulla torpassa Zachelan tilalla 16 päivä tammikuuta vuonna 1837 syntyy Henrikille ja Helenalle poika Pohl. Perheessä oli silloin jo useita lapsia. Myöhemmin perhe viilettää jo Kaaraslahden kylässä. He asustelivat myöskin itsellisinä 1840-luvulta Kaaraslahden Kuuslahdessa. Seuraavan vuosikymmenen alkaessa pojista Pohl Kokkonen (s. 1837) siirtyy ja muuttaa perheensä luota vuonna 1852 Sänkimäen kylään ja siellä tilalle nro 2 Paavolaan talolliselle Fredrik Pitkäselle rengiksi. Pohl oli myös talollisen Fredrik Pitkäsen veljen Erik Pitkäsen tilanosalla Paavolassa renkinä. Pohl Kokkonen on pitkään Sänkimäen kylässä renkinä. 1850-luvun lopuilla Pohl Kokkonen on renkinä Fredrik Hakkaraisella tilalla nro 3 Jussilassa. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1861 Pohl avioituu Jussilan renkinä 26.12.1861, silloin Koivumäen kylässä piikana olevan Anna Ruuskasen kanssa. Annalla oli aiemmin samana vuonna syntynyt avioton lapsi, poika Erik Johan. Mutta, puoliso Pohl Kokkonen oli tunnustanut lapsen omakseen.

Anna Lovisa Ruuskanen oli syntyjään heinäkuussa vuonna 1836 Kaaraslahdessa David Ruuskasen ja Anna Räsäsen tytär. Vanhempiensa ollessa 1850-luvulla perheineen torppareina Kaaraslahdessa tilalla nro 19 Aarolassa Johan Kempen hallinnoimalla tilalla, tytär Anna Ruuskanen lähtee vuonna 1858 piikahommiin Kuuslahden kylään tilalle nro 1. Sitä hallinnoi kauppa- ja raatimies O.W. Roering, jolla oli töissä torppareita ja muuta väkeä yllin kyllin. Hän oli mukana myös Pajukosken myllyn kiemuroissa. Olihan Roeringien Kuuslahti ja Sänkimäen kylä, sekä Pitkästen tilat ns. naapureina, Ventojoen eroittaessa kyliä juuri Pajukoskenkin alueilla. Tätä Roeringien tilaa kutsuttiin yleisesti silloin myös Kuuslahden kartanoksi. O.W. myös menehtyi näinä aikoina... Anna tulee Kuuslahden kylään, Roeringien Kuuslahden tilalle, torpparille Christer Kinnuselle piiaksi. Annan vanhemmat tulevat myös olemaan myöhemmin 1860-luvulla Kuuslahdessa muonarenkeinä. Annan piikomisvuodet Kuuslahdessa loppuivat vuonna 1860. Hän muuttaa maisemaa. Vuonna 1860 alkavat piikatyöt Koivumäen kylässä tilalla nro 2 talollisella David Ruuskasella. Seuraavana vuonna 1861 Anna avioituu Pohl Kokkosen kanssa, joka oli silloin Sänkimäen Jussilassa renkinä.

Jo seuraavana vuonna avioitumisestaan, 1862 Pohl Kokkonen puolisonsa Anna Ruuskasen kanssa perheineen aloittavat torppareina Sänkimäen kylän Paavolassa talollisilla Fredrik Pitkäsellä ja hänen veljellään Wilhelmillä. Pohl Kokkosen perheen torppariaika tulee kestämään Paavolassa harvinaisen pitkään. Aiemmin muutama vuosikymmen sitten, torpparisopimuksia purettiin kiivaaseen tahtiin Paavolassa. Nyt, Pohl Kokkosen torppariaika Paavolan kantatilalla tulee jatkumaan aina 1890-luvun puoliväliin saakka. Isäntiäkin vaihtui tilalla välillä. Pohlin ja Annan perheeseen syntyi useita lapsia, poikiakin kolme. Tytär Maria Lovisa (s. 25.5.1872) avioitui vuonna 1891 David Halosen kanssa Kasurilaan.

Torppariaika Kokkosten perheellä Paavolassa loppuu viimeistään vuonna 1897. Vielä 1890-luvulla saattoi Pohl Kokkosen vanhin poika Erik Johan ehtiä olla torpparinakin perheessä Paavolassa, isänsä jäädessä sivummalle.. Vuonna 1897 Paavolaan Kokkosten jälkeen torppareiksi tulevat Korhoset.

Jo ehkä iäkkäätkin vanhemmat, Pohl Kokkonen puolisonsa Anna Ruuskasen kanssa perheineen, jossa edelleen aikuiset pojat  Erik (s.1861), Paavo (s.1867) ja Karl (s.1870), siirtyvät samalla kylällä tilalle nro 14 Tuomalaan.

Tuomalassa tätä tilanosaa hallinnoivat Pekka Hyvärisen perilliset, jonne Pohl Kokkosen ja Anna Ruuskasen pojista Erik tulee lampuodiksi. Muu perhe asustelee jatkossa mukana Tuomalassa.

 

 

- - -