13.1.25

Pohl Rosilainen s. 1768 - Paavolan kantatilan torppari

 

1817 – 1842 

 

Rosilainen Pohl s.n.  1768

Puolisot:

      1. Anna Leinonen s. 14.5.1764

      2. Anna Maria Venäläinen s. 1786

                                                         

Pohl Rosilainen oli mahdollisesti kotoisin Iisalmesta. Hänestä ei selvinnyt tarkempaa. Aiempaa Rosilaisten sukua on ehkä Karjalastakin. Ollessaan Kuopion Koivusaaren kylässä talollisella Taskisella renkinä, Pohl Rosilainen avioituu joulukuussa vuonna 1796 Maaningalta kotoisin olevan lesken Anna Leinosen kanssa.

Anna Leinonen oli vanhempiensa, talollisen pojan Pehr Leinosen ja Apollonia Tirkottaren tytär Maaningan Lapetelänlahdesta, jota paikkaa kutsuttiin paremmin myös Leinolanlahdeksi, varmasti myös näin Leinosten mukaan. Olihan Leinolanlahdessa näihin aikoihin paljon talollisina Leinosia. Annallakin oli myös useita sisaruksia. Nuorempi veli Lars oli myöhemmin papin silmätikkuna 1800-luvun puolella, mm. suhteestaan Lisa Hofreeniin. ”Noita, maineensa mukaan, 3 aviotonta lasta Lisa Hoffrenin kanssa, irstas, jumalaton, varoitettu silloin tällöin, 1818-1820, pahinta seurakunnan pohjasakkaa”. Larsin elämä perheensä kanssa Leinolanlahdessa oli muutenkin aika vaikeaa ja tuotti murheita muillekkin. Oli saanut raippaa ja Viaporiinkin ”komennuksen”. Hänen piikatytölleenkin tuli syyte lapsenmurhasta.

Mutta Anna, hän oli aiemmin aviossa Maaningan Venäinsaarella torppari Olof Tuppuraisen kanssa, kunnes puoliso Olof menehtyi jo 27 vuotiaana turvotukseen. Näin Anna jäi leskeksi asustelemaan leski-äitinsä kanssa Leinolanlahteen. Menee pitkään, vuoteen 1796, kun Anna leskenä avioituu renkinä olleen Pohl Rosilaisen kanssa.

Pohl ja Anna siirtyilevät avioiduttuaan. Heti kohta liikutaan edes takaisin ja vielä Nilsiän Kärsämäellä. Mutta jo 1800-luvun alussa he ovat perheineen Annan kotitilalla Maaningan Lapetelänlahdessa (Leinolanlahdessa) tilalla nro 1. Elot jatkuvat tilalla vuosikymmenen alussa, aina vuoteen 1804 saakka, jolloin Pohl Rosilaiselle taisi tulla ”Stockhusetin” pyörähdys. Hänet oli tuomittu Hämeenlinnan vankilaan vuonna 1804, ehkä varkaudesta tai muusta vastaavasta. Puoliso Anna Leinonen synnyttää sillä välin yhteisen lapsensa, pojan Peterin. Ajanjakso ei tuonut Pohl Rosilaiselle taakkaa loppuelämäksi, vaan hänen elot perheensä kanssa jatkuivat jatkossa normaalisti, näistä menneistä huolimatta.

Pohl Rosilainen vapautuu ja viimeistään vuonna 1808 Pohl ja Anna perheineen muuttavat Rissalan kylään Kumbuisenmäelle lampuodeiksi. Lampuodeiksi Rissala nro 4:ään, jossa sen numeron osatilalla oli talollisena tilaa hallinnoimassa saman kylän nro 1 talollinen Eric Hämäläinen. Saattoivat Pohl ja Anna myöskin olla torppareina eri arkistotiedoissa, mutta jonkunhan oli kuitenkin pyöriteltävä tilaa, jonka omisti toisaalla toimiva talollinen Eric Hämäläinen. Aika kuluu Rissalassa aina vuoteen 1814, jolloin Pohl ja Anna hakevat muuttokirjat silloiseen Kuopion Sänkimäkeen.

Pohl Rosilainen ja Anna Leinonen (Leinoin) tulevat perheineen Rissalasta Sänkimäkeen muuttokirjalla vuonna 1815. Sänkimäkihän oli Kuopiota vielä silloin. Muutaman vuoden päästä vuonna 1817 Pohl ja Anna tekevät torpparikontrahdin ilmeisesti sen ajan Paavolan osatilan talollisen Morten Kolehmaisen kanssa. Pohl Rosilaisen ja Kolehmaisen alkujaan tehty, todennäköinen suullinen sopimus tulee kestämään useita vuosikymmeniä niillä Sänkimäen Paavolan mailla, joilla Rosilainen nyt torppaansa asutti. Sopimuksen taustalla saattoivat olla myös Kolehmaisen puolison vanhemmatkin, joita he myöhemmim esiin tulleiden arveluiden mukaan saattoivat myös ehkä olla, Pitkäset.

Pohl Rosilainen elää puolisonsa Annan kanssa torpassaan seuraavaan vuoteen 1818, jolloin puoliso Anna menehtyy keväällä maaliskuussa. Aika kuluu Sänkimäen torpassa leskenä Rosilaisella seuraavaan vuoteen, jolloin hän avioituu uudestaan, torpparin lesken Anna Maria Venäläisen kanssa.

Anna Maria Venäläisen edesmennyt puoliso oli Petter Metso, jonka kanssa he olivat torppareina perheineen talollisella David Savolaisella Koivusaaren kylässä tilalla nro 1. Puoliso Peter Metso menehtyy Koivusaaren torpassa heinäkuussa vuonna 1815. Kuolinsyyksi kerrotaan  ”hängt sig”, eli olisi riistänyt hengen itseltään jostakin painavasta syystä. Aika rankkaa aikaa on ollut perheessä silloin, olivat sitten ajat mitä tahansa. Näin kuitenkin edesmenneen Petter Metson puoliso Anna Venäläinen jää leskeksi. Anna Venäläinen asustelee leskenä lapsineen Koivusaaren torpassa vielä vuoteen 1819 saakka. Mukana elää myös iäkäs anoppi, edesmenneen Petter Metson äiti, Beata. Vuonna 1819 heinäkuussa Anna Maria avioituu uudestaan, myös leskenä elävän torpparin Pohl Rosilaisen kanssa. Näin Anna Maria muuttaa Pohl Rosilaisen luokse Sänkimäen torppaan.

Vuosikymmeniä menee torpan mailla Sänkimäen Paavolassa Rosilaisilla ja perhe kasvaa suureksi. Lapsia aiemmistakin liitoista oli jo. Anna Marian ja edesmenneen Peter Metson avioliitosta syntynyt tytär Brita (s. 1815) oli nuori neito, joten hän pysyi vielä perheessä. Pohl Rosilaisen ja Anna Leinosen poika Peter (s.1805) alkoi olemaan jo täysi-ikäinen. Pohl Rosilaiselle ja Anna Venäläiselle syntyi vuosikymmenten aikaan useita lapsia, ainakin Pohl (s. 1821) ja Peter (s. 1827) ja tytär Anna Maria siinä välissä (s. 1824). Kyseisen torpan paikka missä Pohl Rosilainen perheineen asusteli, oli Paavolan tilan pohjoisessa osassa Pahkakalammen seutuvilla olevilla mailla, arkistoissakin mainittu ”Pahkalammen torppa”.

1830-luvun lopuilla Sänkimäen Paavolan isännät Pitkäsen veljekset, jotka jo aiemmin olivat perineet tilaa ja sen osia, olivat nyt talollisina ja alkoivat irtisanoa Pohl Rosilaisen pitkäaikaista torpparisopimusta. Minkä takia, ei selvinnyt. Vuonna 1839 jo ennen Tuomaanpäivää ensimmäisen kerran irtisanomista yritettiin veljesten Pitkästen toimesta, mutta torppari Rosilainen ei lähtenyt. Talolliset Fredrik ja Erik Pitkänen vetivät asian käräjille halutessaan irtisanoa Rosilaisen torpastaan, kun eivät muuten päässeet sopimukseen lähdöstä hänen kanssaan. Vuonna 1841 käräjillä asiaa sitten käsiteltiin viimeiseksi, kuullen lopuksi kaikkia osapuolia ja todisteita. Rosilaisen puolustavina perusteluina olivat mm. pitkä torppariaika ym., torpan parantaminen maineen kaikkineen ja  jo edellisen omistajasukupolven kanssa sovitut asiat melkein 28 vuotta sitten. Ehkä, mutta kenen kanssa sovittiin? Torppariksi Pohl Rosilainen tuli kuitenkin vasta vuonna 1817, vaikka keskusteluja torppariasiasta olisikin käyty jo paria vuotta aiemminkin.. Rosilaisen perustelut eivät käräjillä riittäneet, vaan hän joutui lähtemään Pahkalammen torpasta.

Näin Sänkimäen Paavolassa torpparina olleen Pohl Rosilaisen aika tulee päätökseen. Vuonna 1842 entinen Sänkimäen Paavolan torppariperhe Rosilainen on jo Kaaraslahden kylässä tilalla nro 16 Tiiholassa talollisen Pohl Räsäsen tilanosalla, jossa Pohl Rosilaisen poika Paul (s. 1821) on torpparina puolisonsa Greta Lapeteläisen (Lappveteläinen) kanssa perheineen.

 

 - - - 


Lähteitä:

Arkistotiedot 

Maaninka - Kuopio - Nilsiä, rippi- ja henkikirjat

Tuomiokirjat Iisalmi 1841

Kaija Kainulaisen tiedonannot

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentoinnista. Jos tuntuu virheitä olevan, tai oikaisuja, huomautuksia otan mieluusti vastaan.

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...