KANTATILA NRO 11 MÄKELÄ

 

 

MAAKIRJANUMERO 3

 

1700-luvun alkupuolella maakirjanumeron 3 tila-alueiden talollinen Sipi Pitkänen menehtyy. Talolliseksi tulee vävynä tilalle tullut Matti Heikkinen puolisonsa, edesmenneen Sipi Pitkäsen tyttären, Britan kanssa perheineen. Heidän jälkeläisissä pojat, sekä poikiensa lapset alkavat pyöritellä jo 1700-luvun puolivälin jälkeen tulevia isojaon aikaisia kantatilojen maita. Heikkilää nro 10, Mäkelää nro 11, Mattilaa (Mannila) nro 12, Hanhilaa (Hanhisalmi) nro 13 ja Tuomalaa nro 14.

 

MÄKELÄ NRO 11

 1750

Isän ja talollisen Matti Heikkisen nuorin poika Tuomas (s.1734) oli avioitunut maaliskuussa vuonna 1757 Kaisa Lukkarisen kanssa (s.1733). Kaisa Lukkarisen avioliitosta heille syntyi useita lapsia, myös poika Matti toukokuussa 1759. (k.3.11.1821). Kaisan menehtymisen jälkeen vuonna 1765 Tuomas avioituu myöhemmin vielä pariinkin kertaan, saaden puolisoidensa kanssa paljon lapsia. Kerrotaan myös, että Tuomas olisi ollut ruodun nro 72 sotilas vuosien 1749–1773 välisenä aikana, sekä silloin sukunsa, omien maidensakin alueen sotilastorpassaan. Näinä aikoina alkaa Mäkelän kantatila muodostua. Jälkeläisten lasten, pojan Matin aikana tulee Mäkelässä olemaan jo kaksi tilanosaa.

Tuomaksen poika Matti avioituu toukokuussa vuonna 1778 saman ikäisen Sänkimäkeläisen talollisen tyttären Margareta Pitkäsen (s.1759) kanssa. Hän oli maakirja-ajan tila-alueen nro 2 talollisen Paavo Ollinpoika Pitkäsen tytär. Lapsia syntyy Matille ja Margaretalle kymmenkunta, osan myös menehdyttyä nuorena.. Tytär Katarina syntyi toukokuussa vuonna 1780 ja on elossa olevista lapsista vanhin. Poika Paavo syntyy seuraavaksi vuonna 1782.

Mäkelän kantatilalla vuosisata alkaa rauhallisesti Matin ja Margaretan perheessä. Mäkelään alkaa kuitenkin syntyä viimeistään vuosisadan vaihteissa kaksi tilanosaa heidän jälkeläistensä toimesta.

 

Tilanosa 1/2

 1800

Matin ja Margaretan poika Paavo (s.1782) avioituu Eeva Pitkäsen (s. 1779) kanssa vuonna 1810. Eeva oli puolisonsa Paavon sisaren Katarinan puolison Iivarin sisko Lassilasta. Avioiduttuaan Eeva Pitkänen muuttaa Lassilasta Paavon kotitilalle Mäkelään. Heidän perheensä alkaa asuttaa Paavon vanhempien kanssa samaa tilaosaa ja todennäköisesti samassa talossakin. Paavon ja Eevan perhe kasvaa jatkossa kahdella tyttärellä. Syntyy myös poika Mats (1811).

 

 1820

Talollisena tällä toisella, ns. päätilalla Mäkelässä ollut lastensa jo iäkäskin isä Matti Heikkinen (1760) menehtyy marraskuussa vuonna 1821 ja puoliso Margareta Pitkänen jää tilalle leskenä asustelemaan. Talolliseksi nousevat isänsä kuoleman jälkeen samalla tilanosalla perheineen oleva poika Paavo puolisonsa Eeva Pitkäsen kanssa. Elot jatkuvat tilalla seuraavaan vuosikymmeneen, jolloin leskivaimo äitimuori, edesmenneen Matti Heikkisen puoliso Margareta Pitkänen menehtyy iäkkäänä vajaa 80-vuotiaana talvella tammikuussa 1837. Talollisina ovat edelleen Paavo ja Eeva.

Keväällä huhtikuussa samana vuonna menehtyy sitten Paavo Heikkinen. Tälle tilanosalle talollisiksi jäävät Paavon puoliso leski Eeva Pitkänen lastensa kanssa. Paavon ja Eevan aikuinen poika Mats (s.1811) oli avioitunut paria vuotta aiemmin vuonna 1835 Kaaraslahtelaisen talollisen tyttären Lisa Myöhäsen (s.1816) kanssa ja näin Matti (Mats) Heikkinen ja Lisa Myöhänen jatkavat talollisina tällä Mäkelän tilalla.

 

 1840

1840-luvulla tällä Mäkelän tilalla on talollisena koko ajan myöhemmin jo molempien edesmenneiden vanhempiensa poika Matti (Mats) Heikkinen puolisonsa Lisa Myöhäsen kanssa. Tilalla mukana elää myös Matin äiti Eeva Pitkänen, mutta hän, jo iäkäskin äitimuori menehtyy myöhemmin helmikuussa vuonna 1852. Vuosikymmentä mennään eteenpäin, kunnes sitten Matin puoliso Lisa Myöhänen menehtyy syksyllä syyskuussa vuonna 1857.

Matti avioituu uudestaan parin vuoden päästä puolisonsa kuolemasta Walborg Leskisen (s.1819) kanssa kesällä 1859. Walborg oli Sänkimäen Mattilan tilan talollisen Lars Leskisen ja puolisonsa Lisa Asikaisen tytär, joka muuttaa avioituessaan Mäkelään. Matin lapset aiemmasta liitosta asuvat kuitenkin edelleen tilalla. Tytär Eva Stiina avioituu vuosikymmenen lopuilla Pajujärvelle tilalle nro 6, talollisen Clemens Leivon pojan Erikin kanssa.

 

 

 1860

Tilaa talollisena pyörittelevät edelleen Matti Heikkinen nykyisen puolisonsa Walborg Leskisen kanssa. Lapsiakin syntyi, ainakin tytär Leena. Matin muut lapset asustelevat vielä tilalla. Tilalla on ja asustelee myös sotilas Anders Vartiainen s. 28.10.1823 puolisonsa kanssa.

Vuonna 1867 käytiin käräjillä vääntöjä tilan hallinnasta. Oli ilmeisesti velkoja sun muuta Heikkisillä ja myyntejäkin, osin ehkä takauksia ja sekamelskaa riitti.

Sänkimäen Mäkelässä tilanhaltijat olivat hakeneet yhdessä 6100 markan lainan hypoteekkiyhdistykseltä, kaikille tilanhaltijoille tasapuolisilla vastuilla vuonna 1864. Oli myös tehty sovintokirja siitä, että jos joku ei osuudestaan suoriudu, niin toiset voivat saada velallisen tilan maksamalla velkaosuuksia pois. Matti Heikkiselle tuli jonkinlaisia vaikeuksia taloudessaan jatkossa. Hän teki mahdollisesti joitakin kontrahteja vuokraamalla osaa maa-aloistaan myös Eerikkalan Petter Adolf Pitkäselle. Lisäksi Matti Heikkinen oli sopinut tilakaupoista Kaaraslahden Myöhästenkin kanssa, jotka kaupat kuitenkin myöhemmin raukesivat Matti Heikkisen perillisten kuulematta asiasta. Viereisen tilan Pitkäset, Matti (s. 1812) ja Lars (s. 1810) Pitkänen tulivat apuun. He suorittivat keskenään sopimuksen mukaan Heikkisten osuuden lainoista ja saivat Matti Heikkisen tilanosan haltuunsa. Näin koko Mäkelän kantatilaa tulevat myöhemmin hallinnoimaan eri tilanosuuksilla Pitkäset.

Matti Heikkinen ja Pitkäset sopivat kuitenkin sen, että Matti perheineen ei joutunut lähtemään evakkoon tilalta. He sopivat ns. syytingin, josta kirjattiin seuraavasti:

 

Pidämme kuitenkin itsellämme oikeuden elinaikamme aikana saada ostajilta tilalla jääviä etuja ja nauttia niistä sekä saada heiltä ylläpitoa tai niin kutsuttua syytinkiä neljä tynnyriä viljaa, puolet ruis- ja puolet ohraviljaa, kaksi lispuntia naudanlihaa, kaksi lispuntia lampaanlihaa, kaksi lispuntia suolakaloja, neljä kappaa karkeaa suolaa ja yksi pari kenkää meille, sekä oikeuden kerätä Sänkisuon niityltä, veräjän pieles alalta, ja metsästä kerätä heinää yhdelle lehmälle ja yhdelle lampaalle sekä että perunapellolta ja hamppupellolta kolme kappaa hamppua ja yksi kappa pellavansiemeniä.

Mikäli meistä jompikumpi kuolee, syytinki vähennetään puoleen. Mutta mikäli viljelijä Petter Adolf Pitkänen, tukena kanssamme tehdyssä kauppasopimuksessa, joka ei millään tavalla ole vahvistettu, vielä seuraavana kesänä pääsee vaatimaan tilan peltoa ja niittyä sekä toteuttaa heinä- ja viljasatoja, vapautamme ostajat syytingin maksamisesta siihen saakka, kunnes he täydellisesti ottavat tilan hallintaansa; mikäli he kuitenkaan syytingistä maksavat, se lasketaan heidän hyväkseen seuraavana aikana; samoin meillä myyjillä ja poikamme Paul Heikkisellä on velvollisuus maksaa kaikki tilan velat ja viljakulut sekä, mikäli ostajat eivät ole jo ensi vuodeksi saaneet tilan hallintaa, maksaa seuraavan vuoden verot, jotka maksetaan.

Kuopiossa 5. lokakuuta 1867.

Walborg Leskinen
Matts Heikkinen
(Puumerkit)

 

Vuosikymmen etenee ja tulee suomenmaassa rankat ajat, suuret katovuodet 1860-luvun lopuilla. Ei mennyt pitkään kun talolliset Mats Heikkinen ja Walborg menehtyvät, jo seuraavana, samana vuonna 1868.

Heidän jälkeensä talolliseksi tulee Pitkäsistä Ivar Pitkänen vuonna 1870 (s. 28.3.1834). Ivar Larson Pitkänen oli Lars Pitkäsen (s. 7.4.1840) veli. Ilmeisemmin, tilasta oli tehty sovintokauppoja Pitkästen kesken, koska osalla oli myös hallinnoimassa Iivarin veli Lars Pitkänen. Ivar muutti tilalle 1870 Jussilasta, jossa sitä tilaa jäi hallitsemaan talollisena Elias Turunen. Näihin aikoihin tuli koko Mäkelän kantatilalle muutenkin muutoksia Mats Heikkisen kuoleman jälkeen. Ivar avioituu 10.10.1871 puolisonsa Helena Pitkäsen (s. 28.1.1847) kanssa. Helena oli Paavolasta talollisen Fredrik Pitkäsen tytär. Näin Iivari ja Helena perheineen jatkavat tilanosalla talollisina, jota jo silloin merkittiin Varpumäkenä.

 

 Tilanosa 2/2

  1800

Matti Heikkisen ja Margareta Pitkäsen tytär Katarina avioituu lokakuussa vuonna 1801 Sänkimäen Lassilan tilan talollisen Lars Pitkäsen pojan Iivari Pitkäsen (s.1777) kanssa. Iivari Pitkänen muuttaa avioiduttuaan vävypojaksi Katarinan kotitilalle Mäkelään. Talollinen Katarinan isä antaa heille oman perintötilanosan tilaltaan jossa elellä. Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana heidän perheeseen syntyy Mäkelässä ainakin 8 jälkeläistä.

 

 1820

Talollisena ovat Iivari Pitkänen puolisonsa Katarina Heikkisen kanssa perheineen. Tilalla heidän lapsia jotka muuttavat aikanaan pois Mäkelästä.

Vanhin tytär Katarina avioituu Pajujärvelle talollisen pojan Petter Liljan kanssa 1833.

Poika Lars (s. 1810) avioituu leskirouva Maria Myöhäsen kanssa ja muuttaa samalla puolisonsa Marian kotitilalle Sänkimäen Hanhisalmelle vuonna 1833. Lars palaa kuitenkin Marian kanssa perheineen takaisin Mäkelään vuosikymmenen lopuilla.

Tytär Eeva avioituu Pajujärvelle Elias Hiltusen kanssa.

Mäkelässä tilalla on myös poika Mats Pitkänen (s.1812) joka avioituu lokakuussa 1837 Lisa Kokkarisen kanssa, joka muuttaa samalla Mäkelään. Heistä tulee myöhemmin talollisia tällä tilanosalla omalla osuudellaan, vaikka esim. veljensä Lars on myös tilalla perillisenä osakkaana.

 

 1840

Mäkelässä tätä tilanosaa aletaan näyttää Varpumäkenä. Talollisena 1840-luvulla tällä tilanosalla on edelleen Iivari Pitkänen vaimonsa Katarina Heikkisen kanssa perheineen. Tilalla on poika Mats perheineen, kuin myös hänen veljensä Lars perheineen.

Talollisen jo iäkkäänkin Iivarin puoliso Katarina menehtyy tammikuussa vuonna 1845. Talollinen Iivari Pitkänen menehtyy muutamien vuosien päästä vuonna 1847.

Tilan talolliseksi isännäksi tulee Iivarin ja Katariinan poika Matti (Mats) Pitkänen (s.1812). Edesmenneen talollisen Iivari Pitkäsen lapsista vanhin poika Johan menehtyi jo lapsena, tytär Margareta 15 vuotiaana. Tilalla on ja asuu edelleen edesmenneen isänsä Iivari Pitkäsen poika Matsin veli, Lars (1810) myös omilla aiemmilla perintöosuuksillaan.

Matti olikin jo avioitunut Lisa Kokkarisen kanssa, joten talollinen aika Mäkelässä heillä alkoi. Matin ja Liisan lapset aikuistuvat tilalla 1850-luvulla, talollisen isän ja lasten äidin kanssa.

Edesmenneen Iivari Pitkäsen nuorin veli Erik Herman (s. 1817) asui tilalla, mutta avioitui aikanaan 1840-luvun lopuilla talollisen tyttären Eeva Hakkaraisen kanssa. He muuttavat 1850-luvulla Mäkelästä Konttimäkeen Zakkeelan tilalle Kaijanmäkeen lampuodeiksi. Maita Konttimäessä oli Zacheuksen suvulla.

Ennen muuttoaan Konttimäkeen Erik Herman ja puolisonsa Eeva Hakkarainen myyvät oman perintöosuuden tilasta veljelleen Lars Pitkäselle (s. 1810).

 

Mina Eric Herman Pittkänen myön minun vaimon suostumukselta minun perintötilan Lars Pittkäsellen minun Veljellen 1/12 osa mantalia Sängimäin kylässä Nilsiän Pitäjässa Kuopion Läänissa määrätystä ja sovittusta kauppa hinnasta kuusi sataa /600/ Rubla hopiossa ja kuuveksi vuoksi maksa yksi sata kuuten vuoten aina joka vuos jota maksa entiset kylvyt minä pien iten ja tämän keväin otran kylvyn ja heinijä tien ite kolmet kymmentä vekko enskesänä muut heinät tullo kaikki Lars Pitkäsellen ja sittä syksyllä pääse rukkein kylvyyn ja sittä tuloo kaikki tays hallitus Lars Pitkäsellen kaiken omaisuuten sekä kiinteään että irtonaisen mittään eroittamata joka sihen kuulu, vanhudesta olleet eli vasta voitella voipi omistavaks ja hallittavaks omana hyvästi saatuna omaisuutenansa velvottaiten sen laillisexi vastaman paremmaks vakudeksi minä vaimon kansa tämän kauppa kirjan ala kirjoitettuin Vierasten miesten läsnä ollessa nimillämme ja puumerkillämme vahvistamme Sängimäissa sinä 3 päivänä touko kuussa 1852.

 

Eric Herman Pittkänen Eva Hackarain

(Puumerkit)

 

Edellisen kauppan ole kaikile tytyväinen

Lars Pitkänen (Puumerkki)

 

Totistajat

Kalle Pura Matti Rissanen (Puumerkit)

Kirjoittaja Zacharias Wartiainen.

 

Talollisten Matti ja Lars Pitkäsen veli Erik myy näin oman perintöosuuden tilasta veljelleen Larsille 1850-luvun alussa. Jatkossa Mäkelässä myydään ja ostetaan tilanosia. Vuosikymmenen lopuilla veli Lars hankkii Matin tilanosasta puolet, ostamalla sen osan 15 päivä toukokuuta vuonna 1858 750 ruplalla hopeaa. Kaupoille tulee vahvistus 1860-luvun alussa. Mats olisi hankkinut saman tilanosan aikanaan 1852 veljeltään Larsilta? Mutta nyt näyttää siltä, että Lars alkaa hallinnoida jo suurempaa osaa Mäkelästä.

Näin jatkossa Mäkelässä on kolme tilanosaa, Matti ja Lars Pitkänen omillaan ja Matti Heikkinen talollisena viereisellä omalla tilallaan.

 

 1860

Mäkelässä seuraavat vuosikymmenet tuovat mukanaan monenmoisia tilanosuuksien hallinnoinneissa tapahtuvia muutoksia. Seikkaperäinen tosiasiallinen kerronta vaatisi tarkempia tutkimuksia, mutta lyhykäisyydessään kirjoista otaksuen tulevaa seuraavassa.

Talollisena omalla tilanosallaan on Mats Pitkänen puolisonsa Lisa Kokkarisen kanssa. Lars veli (s. 1810) perheineen on omallaan. Matti Pitkäsen (s. 1812) puoliso Lisa Kokkarinen menehtyy 31.3.1862.  Matti elää talollisena leskenä tilalla koko 1860-luvun, kunnes avioituu 20.7.1873 Anna Stina Mykkäsen kanssa. Pari tytärtä ja poika Ivar jatkavat eloaan tilalla.

Samaan aikaan 1860-luvulla, näytetään jonkin sortin sekamelskaa veljesten kesken. Matti on talollisena Mäkelässä, muut kaikki Jussilassa 1860-lukua?

Veljensä Larsin (s. 1810) tilanosalla on lampuotina ensin Lars Roivainen mutta myöhemmin lampuodiksi Larsin tilanosalle tulee Sänkimäen Jussilan torppari Ambrosius Ropponen perheineen. Ambrosius pyörittelee tilan maita 1860-luvun lopuille saakka. Vuonna 1870 Ambrosius on jo toisella kantatilalla Mattilassa tilaosakkaana ja Pitkäset tulevat takaisin hallinnoimaan Mäkelässä maitaan.

Vielä lisää liikehdintää ja muutoksia Mäkelässä. Vanha perheenisä Lars Pitkänen (s. 1810) menehtyy 1867. Hän oli ilmeisemmin mukana aiemmin Mäkelässä talollisten kesken yhteisesti sovituissa ja yhteisesti vastuussa olevina tilakohtaisissa Hypoteekkiyhdistyksen lainoissa omilla osuuksillaan yhdessä Mäkelän jokaisen tilallisen kanssa. Mukana on samoissa myös Mäkelän toisen osatilan talollinen Mats Heikkinen, kuin myös Larsin (1810) veli Mats.

Tilalla talolliset Mats Heikkinen ja puolisonsa Walborg eivät pitkään ehtineet tilalla olla, kun menehtyvät seuraavana vuonna 1868. Pahat katovuodet olivat menossa. Jatkossa Mäkelässä tilanosien hallinnoinneissa tilanteet sitten muuttuu. Koko Mäkelää, eri tilanosilla, tulevat hallitsemaan vain Pitkäset, Lars (s. 1840) ja Iivari (s. 1834). Tilakauppoja ennen setien kesken, perillisiltä ja muilta oli tehty jo useita aiemminkin..

Miten tilakaupat sitten olivat aiemmin menneet Matti Heikkisen osalta Pitkästen, Matin ja hänen edesmenneen veljensä Lars Pitkäsen kanssa, niin kuitenkin tätä entistä Matti Heikkisen hallinnoimaa tilanosaa alkaa pyöritellä Iivari Pitkänen. Iivari oli edesmenneen Lars Pitkäsen poika. Toisella tilanosalla Mäkelässä on Iivarin veli Lars talollisena. Tosiasiallisista omistuksen määristä veljesten kesken tilanosakohtaisesti ei ole tietoa, mutta on oletettavaa, että Lars Pitkänen tulee hallinnoimaan jatkossa suurta osaa Mäkelästä Varpumäessä. Lars Pitkänen teki todennäköisesti myös tilakauppoja edesmenneen setänsä, isänsä veljen Matin kanssa.

 

 1880 - 1900

Iivari Pitkäsen tilanosa (Ivari)

Larsin veli Iivari menehtyy 1881 Mäkelässä, jossa hän oli hallinnoimassa omaa tilanosaansa. Tätä tilaa ja Iivarin omaisuutta selviteltiin perukirjoissakin mistä selviää, että veljekset saivat Mäkelän täysin hallintaansa 1870-luvulla. Samaten tuli selväksi se, että Varpumäen tilaa tulee jatkossa hallinnoimaan Lars (Lassi) Pitkänen. Ivari-nimistä tila-aluetta hallinnoivat taas Iivari Pitkäsen perilliset.

Edesmenneen veljensä Iivarin leskipuoliso Helena Pitkänen avioituu uudestaan vuonna 1883 Lars Savolaisen kanssa, joka oli torpparin poika ja kotoisin Sutelan kylän tilalta nro 22. Näin Lars Savolainen tulee samalla Mäkelään ja lampuodiksi Iivarin aiemmin hallinnoimalle tilalle. Tilan hallinnointi kuuluu jatkossakin Iivari Pitkäsen perillisille. Iivarilla ja Helenalla oli aiemmin liitostaan syntynyt poika Lars, joka oli isänsä Iivarin perillinen. Perillisenä osin myös äitinsä, leski ja nykyään Lars Savolaisen puoliso Helena Pitkänen.

Helena Pitkänen ja lampuotinakin ollut puolisonsa Lars Savolainen muuttavat perheineen tilalta vuonna 1889. Lampuodeiksi tulee edesmenneen lampuodin Fredrik Hakkaraisen leskipuoliso Anna Kaisa Pitkänen aikuisine lapsineen.

Osaa edesmenneen Iivari Pitkäsen Ivari-tilasta hankkii hallintaansa Ville Haikonen, mutta Anna Kaisa lapsineen jatkoivat tilalla kuitenkin vielä lampuoteina. Ville Haikonen oli talollinen Murtolahdesta ja mahdollisesti osti tilanosan Iivari Pitkäsen perillisiltä 1890-luvun alussa ja sai kiinnekirjan tilalle vuonna 1892. Ville Haikonen itse asustelee kuitenkin tilallaan Murtolahdessa, Anna Kaisan lampuotiperheen pyöritellessä tilaa.

Vuonna 1898 Mäkelään Iivarin osatilalle talolliseksi tulee Ville Haikosen vanhin elossa oleva poika Ivar Haikonen puolisonsa Lapinlahdelta kotoisin olevan Aada Kärkkäisen kanssa. Ivar Haikonen on tilalla vuoteen 1902 saakka. 1900-luvun alussa talolliseksi hallitsijaksi tulevat ilmeisemmin Ruuskaset, lampuoti Petter Pitkäsen alkaessa pyörittelemään tilaa. Vuosisadan vaihteissa tilaosakkaana on hetken myös Kalle Ville Pitkänen omallaan. Osalle näistä Iivarin entisistä maista kehkeytyy myös Peukalonniemen tila, jota alkaa hallinnoida Väänästen suku.

 

 1880 

Lars Pitkäsen tilanosa (Varpumäki)

Larsin veli Iivari menehtyi 1881 Mäkelässä. Perinnönjaon aikaan selviteltiin lopulta maat ja mannut. Perukirja jakoineen määritteli tarkkaan maat ja pellot, sekä muun irtaimen. Talollinen Lars Lassi Pitkänen tulee jatkossakin hallinnoimaan Mäkelän Varpumäen tilaa ja maita. Iivarin maita hallinnoivat tulevaisuudessa jo muut tahot, lampuotienkin pyöritellessä välillä niitä.

Lassi avioitui aikoinaan ensimmäisen kerran Lamperilasta syntyjään olevan Sofia Koposen kanssa. Lapsia tulee samaan aikaan, kuin muutto aikoinaan Lassin isän, sisaruksien, oman perheensä kanssa Sänkimäen Jussilasta Mäkelän tilalle. Lassille ja Sofialle syntyy aina parin vuoden välein lapsia, kaksi tytärtä ja poika Lassi. Vuoden 1877 aikana Lassin puoliso, hänen perheensä äiti Sofia Koponen, menehtyy vasta kolmekymppisenä nuorena naisena vaikeaan, parantumattomaan sairauteen. Toinen puoliso tulee Lassille vuonna 1884, Johanna Koponen Vehmersalmelta.

Lassi ja Johanna pakertavat Mäkelässä lapsia. Syntyy tytär Ida 1885 ja poika Lassi 1887. Johannan synnytyksen aika Lassin syntymän aikaan oli niin raskas, että Johanna menehtyi synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Taas oli surua Lassin perheessä. Eikä sekään näköjään riittänyt, vaan Lassin ja Johannan poika Lassi menehtyy myös vasta 7 vuotiaana vuonna 1894. Monenmoista iloa ja surua on Lassin elämässä ollut tähän mennessä, mutta elämä jatkuu.

Sänkimäessä aloiteltiin myös koulun perustamisen suunnittelu 1880-luvun lopuilla. Se rakennettiin kylään. Koulu aloittikin toimintansa 1890-luvun alun vaihteissa. Isoja osia koululle varatuista maista ja tontista lohkottiin Varpumäen tilasta (Mäkelä 11), Lassi Pitkäsen mailta. Lassi Pitkäsen lahjoittamilla mailla oli suuri merkitys koulun perustamisesta ja paikasta, vaikka hyviä vaihtoehtoja koululle olisi ollut muiltakin tiloilta tasapuolisesti. Talolliset Korhoset, Leskiset, Hakkaraiset... Kyllähän myös nämä muutkin tilalliset olivat olleet mukana koulun perustamisessa, muissa lahjoituksissaan, myöhemmin lisänä maa-alojen myöntämisissään, rakennushirsien toimituksissa, 78 kpl rakennushirsiä ja kaikessa muussa, kuin muutkin kyläläiset. Taisi olla Lassi myös rakennustoimikunnassa mukana. Näin sitten koulu perustettiin Sänkimäkeen Varpumäelle omalle tontilleen, ns. talon naapuriin. Paljon myöhemmin koulua näytetään Nilsiän kunnan palstana.  Ei tiennyt Lassi silloin, että nurkilla olisi vielä joskus näkötornikin.

Mäkelässä elämä jatkuu.  Vuoden 1896 paikkeilla kohtaa Lassin polkuja 24-vuotias nuori nainen, Josefiina Kousa. Lassin ollessa n. 56-vuotias hän avioituu kolmannen kerran elämässään, Josefina Kousan kanssa samana kesänä. Josefina oli syntyjään silloisen Sutelan kylän tilan numero 16 talollisen isänsä Antti Gåsin ja Maria Vainikaisen tytär. Sen ajan henkeen Lassi oli vanhempi herra jo näinkin nuorelle naiselle, joten Lassissa oli kylällä varmaan jonkinlaista karismaa, joka vetosi. Tosin, nuorten naisten ensimmäinen parempi vaihtoehto oli tehdä naimakauppoja talollisten isäntien kanssa ja luoda näinäkin aikoina turvallista pohjaa elämälleen. Lassin ja Josefiinan avioliitosta syntyi aikanaan useita lapsia. Syntyy kolme tytärtä ja kolme poikaa, Lassin ollessaan jo vanhempana herranakin, yli 70-vuotiaana! Tyttäret avioituvat aikanaan, kuin, myös pojat. Lauri Johannes, Hilja Pitkäsen kanssa, Aaro, Ellen Pitkäsen, jne.. Tosin yksi poika ei ehtinyt avioitumaan, vaikka jotain huhuja olikin hänen ”eräästä tapauksesta” tai ns. ”tiedosta”. Hän oli Pauli. Pauli oli mestari hiihdossa, MM-mitalisti ja Suomessa urheilu-historiasta tuttu. Hänelle sota Suomen ja Venäjän kanssa oli koettelemus. Hän menehtyi eräässä tavallaan sotaan liittyvässä tilanteessa 1941. Paulin veljenpoikana oleva nykyisinkin Sänkimäkeläinen Risto Pitkänen on ollut sittemmin suurena taustavoimana Pauli Pitkäsen muistomerkki-projektissa Sänkimäkeen. Lassi (1840), perheensä isä, monien elämän hetkien kohtaamana, pitkän elämän eläneenä, menehtyy 80-vuotiaana Sänkimäessä 1920.

Sänkimäen kylän tilan numero 11 Mäkelässä, elämä jatkuu 1900-luvulla Lassi Pitkäsen jälkeläisten asuttaessa sukunsa vanhoja maita ja alueita Varpumäessä. Samoin jatkuu aika myös Varpulahdessa, Peukalonniemessä, sekä entisillä Iivarin tilan mailla.

 

–

 Torppareita Mäkelässä

 

1846 – 1853 

Lars Hirvonen (s. 1807)

Lars Hirvonen oli syntyjään Murtolahdesta Lars Hirvosen ja Anna Vartiaisen poika. Renkinä Sänkimäessä ollessaan avioituu vuonna 1828 torpparin lesken Katarina Parviaisen (s. 1793) kanssa. Katariina ja edesmennyt puoliso Johan Pitkänen olivat torppareina talollisen Johan Pitkäsen tilalla Sänkimäen Heikkilässä. Näin Lars Hirvonen ja Katariina jatkavat torppareina Heikkilässä, Katariinan elämän muutenkaan muuttumatta. Torppaa siellä pyöritellään ainakin seuraavat viisi vuotta. Vuoden 1833 jälkeen Heikkilään torppariksi tulee Johan Tiihonen. Lars ja Katarina asustelevat jatkossa kylällä itsellisinä. Heidän elonsa jatkuvat seuraavaan vuosikymmeneen. Lars ja Katarina perheineen saapuvat myöhemmin torppareiksi Mäkelään. Iivari Pitkäsen tilalle 1840-luvulla, vuonna 1846. Täällä he elelevät torppareina seuraavat 7 vuotta. Larsin puoliso Katariina menehtyy huhtikuussa 1852. Näin kun Lars jää leskeksi Mäkelässä, hän lopettaa torpparihommansa ja muuttaa Konttimäen kylään Aron Zacheuksen tilalle renkihommiin.

 

1853 – 1862 

Ivar Pitkänen (s. 1823)

Iivari oli syntyjään Sänkimäkeläisen David Pitkäsen poika. Isänsä kuoltua keväällä 1824 Iivarin ollessa vasta 1-vuotias, Kristiina-äiti avioituu uudestaan, Sänkimäen kantatilan nro 5 Heikkilän talollisen Tuomas Pitkäsen kanssa. Vuosikymmen kuluu, Iivari kasvaa ja lähtee tilalta jo nuorena rengiksi pitkin pitäjää…

Iivari oli renkinä Pajujärvellä nro 12, Siikajärven kylässä nro 1 Mäntymäellä, sittemmin Mäkelässä Mats Pitkäsellä. Hän avioitui Sänkimäessä vuonna 1850 Kopolan talollisen Erik Väänäsen tyttären Annan kanssa. Vuonna 1853 he siirtyvät Annan kotitilalta Kopolasta torppareiksi Mäkelän kantatilalle, jossa sillä tilanosalla on talollisena Mats Pitkänen. Iivari oli ollut jo aiemmin ennen avioitumistaan renkinä juuri Mäkelässä Mats Pitkäsellä. Heidän torppariaikansa kestää vuoteen 1862, jolloin perhe siirtyy samalla kylällä Pohjolan kantatilalle talollisen isännän, Pohl Pitkäsen maille torppareiksi.

 

1870 – 1875

David Myöhänen (s. 1825)

David oli syntyjään Kaaraslahtelaisia, isänsä David Myöhäsen ja äitinsä Anna Hartikaisen poika. David oli avioitunut piika Loviisa Kokkosen kanssa, myös Kaaraslahdessa 1851.

David ja Loviisa olivat torppareina Kaaraslahden kylällä, Savolassa Aisamäessä, mutta siirtyivät Mäkelään talollisen Lars Pitkäsen tilanosalle 1870-luvun alussa. Torpparina olo kestää useita vuosia, mutta loppuu vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1875 paikkeilla David ja Loviisa perheineen siirtyvät Mäkelästä pois, Sänkimäen Hanhilan kantatilalle torppareiksi. 

 

1875 – 1884

Karl Tuovinen (s. 1839)

Karl Tuovinen oli Muuruveteläisen isänsä Henrik Tuovisen poika. Äiti oli Maria Hämäläinen. Karl avioituu aikanaan saman kylän talollisen Thomas Laitisen tyttären Helena Sofia Laitisen kanssa. Lapsiakin syntyy heille ja perhe kasvaa ajan saatossa. Perhe Tuoviset liikkuvat torppareiksi. Ensin Kaaraslahden kylään tilalle nro 13 Lassilaan. Seuraava torppari-aika jatkuu Vuotjärvellä tilalla nro 5. Vuosikymmenen 1870 puolivälin seutuvilla he tulevat Sänkimäkeen ja Mäkelän kantatilalle torppareiksi. Torppariaika Mäkelässä jatkuu seuraavaan vuosikymmeneen aina vuoteen 1884, jolloin torppari Karl Tuovinen menehtyy keuhkotautiin.

 

---