KANSAKOULUN TYÖVÄKI 1890 - 1920

 

 

KOULUSSA PIIKOJA

Sänkimäen kansakoululla näytetään myös piikoja ainakin vuodesta n. 1906 lähtien. Piikoina aikanaan Liisa Taskinen vuoden päivät. Hänen jälkeensä tulee Maria Lovisa Pitkänen, joka on muutamia vuosia. Marian jälkeen 1910 on piikana Vappu Lappalainen vielä 1912 saakka. Martta Sutinen ja Martta Pasanenkin myöhemmin. Aiemminkin koululla oli piikoja. Eli koulun toimintaan tarvittiin naispuoleista porukkaa yhä enemmän jatkossa oppilasmäärienkin kasvaessa. Todennäköisesti ns. piikoja on ollut jo pitkään koululla, edelliselläkin vuosisadalla. Pitihän sitä evästä järjestää, siivota, järjestellä paikkoja ja mitä muutakin sitten kaikenlaista sisältyi koulunkin toimintaan. Piika oli arvostettu ammatissaan vuosisatoja sitten, vaikka toisin luulisi. Myös itsenäinen valitsemalla "työpaikkansa", kuin naisten ammatit nykypäivänäkin. Vuoden pätkät olivat yleisiä. Vaikka pitkä työura jollakin tilallisella kertoisi hyvästä piiasta, saattoi myös vuodenkin pestin sopimuksen omaavat olla heitä.

Tässä Sänkimäen kansakoulussa työskennelleitä, koulun perustamisen ajoista lähtien. 1900-luvulla koulun toiminta jatkuu pitkään. Myös silloin oli koululla työväkeä.

 

 

 PIIKOJA KOULULLA n. 1890 – 1920

 

Ida Helena Korhonen s. 30.3.1873

Sänkimäen koululla vuosien 1894 – 1895 aikana

Ida oli syntynyt 30.3.1873 Kaaraslahden kylässä tilalla nro 6. Isänsä Johan Korhonen (s.1.3.1839) oli torpparina puolisonsa Stina Kristiina Pitkäsen (s. 26.8.1836) kanssa talollisen Aron Pitkäsen tilalla nro 6 Aisamäessä.

Ida seikkailee nuorena tyttönä piikana ainakin Halunalla tilalla nro 3 ja Nilsiän kylällä tilalla nro 15. Sänkimäkeen kouluun hän tulee piiaksi Nilsiän kylältä vuonna 1894. Työrupeama piikana kestää koululla vuoden päivät 1895 saakka, jolloin hän siirtyy pois samalla kylällä tilalle nro 13 Hanhilaan.

Maria Wilhelmiina Hämäläinen s. 24.4.1870

Sänkimäen koululla vuosien 1895 – 1900 aikana

Maria syntyi Kesälahdella tilalla nro 11 talollisen pojan Samuel Hämäläisen (s. 25.9.1847) ja Saara Käyhkön (s. 21.5.1844) tyttäreksi. (Marian syntymäaika lastenkirjassa 24.4.1871)

Maria ehti olla Heinävedellä jo aiemmin piikomishommissaan, kunnes hakee muuttokirjaa Nilsiään vuonna 1895. Heinävedeltä muuttaa samoihin aikoihin myös kansakoulun opettaja Heikki Luukkanen perheineen Nilsiään. Kaikki muuttaa Nilsiään ja Sänkimäkeen koululle. Luukkanen opettajaksi ja Maria Hämäläinen piikahommiin kouluun. He olivatkin tuttuja jo Petruman kylällä keskenään aiemmin. Heikki Luukkanen perheineen oli Heinävedellä kansakoulun opettajana ja Maria Wilhelmiina samassa koulussa piikana. Arkistotiedoissa näkyy, että olisivat asustelleet samalla Petruman kylän tilalla nro 5. Näin sitten varmasti yhteistuumin lähdettiin aikanaan muuttamaan Nilsiään ja Sänkimäen kouluun..

Marian työ kestää koululla aina vuodesta 1895 vuosisadan vaihteeseen saakka. Yhteistyö Marian ja opettaja Luukkasen kanssa jatkuu. Kävikö opettaja Luukkasen perhe Maria Wilhelmiinan kanssa keskusteluja edelleen yhteisistä työmahdollisuuksista? Niin näyttää käyneen. Maria Wilhelmiina muuttaa muuttokirjalla Sänkimäeltä 22.10.1900 Mikkeliin. Samaan aikaan myös opettaja Heikki Luukkasen perhe muuttaa Mikkeliin.

 

Maria Pitkänen s. 7.3.1849

Sänkimäen koululla vuosien 1901 – 1902 aikana

Maria oli syntyjään Sänkimäen kylän Mäkelän tilan talollisen Mats Pitkäsen (s. 1812) ja Liisa Kokkarisen (s. 1810) tytär. Perhe asustelee Marian syntymän jälkeen vielä myöhemminkin Mäkelässä, isä myös uuden puolisonsa kanssa, sekä muut lapset. Tilaa pyörittelee jatkossa ilmeisemmin Marian isän veljenpoika. Perhe taisi olla torppareinakin Mäkelän tilalla nro 12. 

Marian eloja heilauttelee aikanaan tytär Anna. Anna avioituu myöhemmin Ville Korhosen kanssa. Marialla on hommia Nilsiässä  eri paikoissa, kunnes hän tulee vuonna 1901 Sänkimäen kyläkouluun piiaksi. Maria Pitkänen on koululla piikana samaan aikaan opettajana olleen Iivari Ahosen kanssa. Maria saattoi olla kirjojen mukaan koululla piikana 1900-luvun alusta vuoteen 1902, kun kansakoulu sitten tuhoutuu tulipalossa keväällä 1902. Maria kuitenkin asustelee vielä jatkossakin Mäkelässä, kunnes aikanaan siirtyy Kaaraslahden kylään tilalle nro 7. Oliko mahdollisesti koulun väliaikaisissa piikahommissa siinä välillä ennen lähtöään.

 

Koulussa tulipalo vuonna 1902.

Vuosien 1903 – 1906 välillä ei näytetä tai löydy kouluun työväkeä. Uuden koulun rakentamisessa meni oma aikansa. Opintoja kuitenkin oli ja niitä pidettiin ainakin Lassi Pitkäsen tilalla ja muuallakin. Ehkä piiat korvattiin heillä talollisten työväen kautta. Ehkä Maria Pitkänen oli vielä mukana. Opetus ehkä muilla opettajilla tai sijaisilla. Opettaja Korhonen oli kuitenkin myöhemmin virallisesti vuonna 1905 koulun opettajana.

 

Ida Helena Taskinen s. 11.9.1886

Sänkimäen koululla vuosien 1907 – 1908 aikana

Ida tytär oli Ville Taskisen (s. 19.5.1862) ja Murtolahdesta syntyjään olevan puolisonsa Eeva Zacheuksen (s. 3.3.1867) lapsista vanhin, Nilsiän kylän tilalta nro 12. 

Ida ottaa ensimmäisen työpestinsä piikana Sänkimäkeen tilalle nro 4 Erikkalaan (Eerikkala). Erikkalassa Ida on piikana vuosien 1904 – 1905 välisenä aikana. Vuonna 1905 hän siirtyy Nilsiän kylään nro 7 Salmelan tilalle, joka oli aiemmin kauppias Israel Krongvistin tila. Samalla tilalla asustelee Nilsiän kirkonkylällä koulussa oleva opettaja Juho Korhonen puolisonsa Eeva Hollenderin kanssa.  He olivat nykyisen Sänkimäen kansakoulun opettajan Pauli Korhosen vanhemmat. Idan hommat Salmelassa kestävät vuoteen 1907 saakka. 

Ida siirtyy vuonna 1907 piiaksi Sänkimäen kansakoululle, jossa Pauli Korhonen oli jo muutaman vuoden ollut opettajana. Ehkä tässä Korhosten perheillä oli jotakin tekemistä keskenään Idan hyväksynnän kanssa Sänkimäen koulun hommiin. Ida Taskisen työt kestävät Sänkimäen koululla seuraavaan vuoteen 1908, jolloin hän siirtyy Nilsiän kylään tilalle nro 2.

 

Maria Lovisa Pitkänen s. 27.12.1880 

Sänkimäen koululla vuosien 1908 – 1910 aikana

Maria Lovisa syntyy vuonna 1880 (s.aika lk vuosi 1878) Nilsiän kylän tilalla nro 3 Rissalassa Aron Pitkäsen (s. 1848) ja Anna Koposen (s. 1844) tyttäreksi. Isänsä oli niihin aikoihin muonarenkinä tilalla puolisonsa Anna Koposen kanssa.

Jo noin 16 vuotiaana vuonna 1896 Maria Lovisa olisi Jummiksella tilalla nro 7 piikana vuoden päivät. Siitä hän siirtyy Nilsiän Paloiselle tilalle nro 1. Edelleen taas piikana Jummiksella tilalla nro 11 ja matka jatkuu. Edelleen Nilsiän kylään. Välillä Halunallakin työsarkaa. Nilsiän kylällä ollessaan tilalla nro 8, joka oli osin myös Nilsiän kunnan hallinnassa, hänellä oli avio-ongelmiakin joista selvisi.

Maria Lovisa Pitkänen viimein siirtyy Nilsiän kylästä Sänkimäen kylään ja siellä kansakouluun piiaksi myöhemmin vuonna 1908. Opettajana koulussa on siihen aikaan Pauli Korhonen. Pesti koululla kestää vuoteen 1910, jonka jälkeen Maria Lovisa siirtyy taas Sänkimäestä, viereiseen kylään Kaaraslahteen tilalle nro 5.

 

Vappu (Walborg) Lappalainen s. 6.6.1882

Sänkimäen koululla vuosien 1910 - 1912 aikana

Valpuri oli syntynyt Nilsiässä Sutelan kylässä tilalla nro 26, talollisen isännän Johan Lappalaisen (s. 1853) ja Johanna Heiskasen (s. 1857) tytär. 

Valpuri tekee piikahommiaan 1900-luvun puolivälissä Nilsiän kappalaisen  ja Nilsiän kirkkoherran tilalla vuosina 1904 - 1906. 

Vuonna 1910 Valpuri siirtyy Sänkimäkeen kansakoululle piiaksi, Maria Lovisa Pitkäsen lähtiessä samana vuonna koululta Kaaraslahteen. Pauli Korhonen on edelleen koulussa opettajana. Valpuri (Vappu) Lappalaisen pesti Sänkimäen koululla kestää pari vuotta. Vuonna 1912 elokuussa Valpuri lopettaa koululla hommansa ja muuttaa kauemmas, Kajaaniin.

 

Martta Sutinen s. 25.1.1900

Sänkimäen koululla vuosien 1916 - 1917 aikana

Martta Sutisen mahdolliset vanhemmat olivat Suonenjoella Kuvansin kylässäkin asustaneet Olli Sutinen ja Anna Maria Tiihonen. Vanhempansa olisivat molemmat syntyjään Suonenjoen Sydänmaalta. Arkistotietoja Martan vaiheista ei ole digitoitu Suonenjoelta, joten täyttä varmuutta muutosta tai muustakaan Suonenjoen ajoilta ei ole, vaikka oletetut tiedot todennäköisesti näin ehkä ovat. Jossain vaiheessa Martta Sutinen olisi siirtynyt Karttulaan.

Renki Aatami Olliheikinpoika Sutinen, Olli Sutisen ja Anna Tiihosen poika, muuttaa vuonna 1914 Karttulasta Nilsiään Kuuslahden kylään tilalle nro 3:een rengiksi. Seuraavana vuonna 1915 muuttaa Karttulasta Kuuslahteen Martta Sutinen. Ja merkitään rippikirjassakin Martta Olliheikintytär Sutinen, samalle Kuuslahden tilalle, kuin Aatami Olliheikinpoika Sutinen muutti vuotta aiemmin. Olivatko Aatami ja Martta sisaruksia kenties? Ehkä, tai ei?

Martta Sutinen on vuoden päivät piikana Kuuslahdessa, josta vuonna 1916 siirtyy työtehtäviinsä Sänkimäen kylään ja kansakoululle piiaksi. Piika Martta Sutisen työtehtävät Sänkimäen kansakoululla kestävät aina seuraavaan vuoteen 1917. Opettajana tällä Martan aikakaudella on edelleen Pauli Korhonen perheineen puolisonsa Martta Ruuskasen kanssa. Vuonna 1917 viikkoa ennen joulua Martta on hakenut muuttokirjan numerolla 145 takaisin Karttulaan.

 

Martta Antintytär Pasanen s. 23.5.1901

Sänkimäen koululla vuosien 1918 - 1921 aikana

Sänkimäen koulun piikana 1918 - 1921 ollut Martta Pasanen syntyy toukokuussa vuonna 1901 Vuotjärvellä tilalla nro 5. Martan vanhemmat olivat Vuotjärven kylältä nro 2 Laajan tilalta kotoisin olevat talolliset Antti Pasanen ja Ulrika Rissanen. Isä menehtyy 1900-luvun alussa ja perhe, (Martta 2 vuotta),  jää äiti Ulrikan harteille. 

Aikaa menee, vuosikymmen vaihtuu. Rippikoulun jälkeen, ja myöhemmin n. 17 vuotiaana Martta Pasanen muuttaa vuonna 1918 perheensä luota Sänkimäkeen ja Sänkimäen kansakouluun piiaksi. Opettajana koulussa on Pauli Korhonen. Sekä todennäköisesti apuopettajatarkin, joiden alaisuuteen hän tulee. 

Martan työ piikana koulussa kestää saatavien arkistotietojen mukaan vuoteen 1921. Ehkä samoille ajoille, kuin myös opettaja Pauli Korhosenkin lopetettua työnsä koulussa. Pauli Korhonen muuttaa Nilsiästä Kuopioon vuonna 1924. Myöhemmin vuonna 1925 Martta muuttaa Kemijärvelle.

 

- - -