KANSAKOULUN TYÖVÄKI 1890 - 1920

 

 

KOULUSSA PIIKOJA

Sänkimäen kansakoululla näytetään myös piikoja ainakin vuodesta n. 1906 lähtien. Piikoina aikanaan Liisa Taskinen vuoden päivät. Hänen jälkeensä tulee Maria Lovisa Pitkänen, joka on muutamia vuosia. Marian jälkeen 1910 on piikana Vappu Lappalainen vielä 1912 saakka. Martta Sutinen ja Martta Pasanenkin myöhemmin. Aiemminkin koululla oli piikoja. Eli koulun toimintaan tarvittiin naispuoleista porukkaa yhä enemmän jatkossa oppilasmäärienkin kasvaessa. Todennäköisesti ns. piikoja on ollut jo pitkään koululla, edelliselläkin vuosisadalla. Pitihän sitä evästä järjestää, siivota, järjestellä paikkoja ja mitä muutakin sitten kaikenlaista sisältyi koulunkin toimintaan. Piika oli arvostettu ammatissaan vuosisatoja sitten, vaikka toisin luulisi. Myös itsenäinen valitsemalla "työpaikkansa", kuin naisten ammatit nykypäivänäkin. Vuoden pätkät olivat yleisiä. Vaikka pitkä työura jollakin tilallisella kertoisi hyvästä piiasta, saattoi myös vuodenkin pestin sopimuksen omaavat olla heitä.

Tässä Sänkimäen kansakoulussa työskennelleitä, koulun perustamisen ajoista lähtien. 1900-luvulla koulun toiminta jatkuu pitkään. Myös silloin oli koululla työväkeä.

 

 

 PIIKOJA KOULULLA n. 1890 – 1920

 

Ida Helena Korhonen s. 30.3.1873

Sänkimäen koululla vuosien 1894 – 1895 aikana

Ida oli syntynyt 30.3.1873 Kaaraslahden kylässä tilalla nro 6. Isänsä Johan Korhonen (s.1.3.1839) oli torpparina puolisonsa Stina Kristiina Pitkäsen (s. 26.8.1836) kanssa talollisen Aron Pitkäsen tilalla nro 6 Aisamäessä.

Ida seikkailee nuorena tyttönä piikana ainakin Halunalla tilalla nro 3 ja Nilsiän kylällä tilalla nro 15. Sänkimäkeen kouluun hän tulee piiaksi Nilsiän kylältä vuonna 1894. Työrupeama piikana kestää koululla vuoden päivät 1895 saakka, jolloin hän siirtyy pois samalla kylällä tilalle nro 13 Hanhilaan.

Maria Wilhelmiina Hämäläinen s. 24.4.1870

Sänkimäen koululla vuosien 1895 – 1900 aikana

Maria syntyi Kesälahdella tilalla nro 11 talollisen pojan Samuel Hämäläisen (s. 25.9.1847) ja Saara Käyhkön (s. 21.5.1844) tyttäreksi. (Marian syntymäaika lastenkirjassa 24.4.1871)

Maria ehti olla Heinävedellä jo aiemmin piikomishommissaan, kunnes hakee muuttokirjaa Nilsiään vuonna 1895. Heinävedeltä muuttaa samoihin aikoihin myös kansakoulun opettaja Heikki Luukkanen perheineen Nilsiään. Kaikki muuttaa Nilsiään ja Sänkimäkeen koululle. Luukkanen opettajaksi ja Maria Hämäläinen piikahommiin kouluun. He olivatkin tuttuja jo Petruman kylällä keskenään aiemmin. Heikki Luukkanen perheineen oli Heinävedellä kansakoulun opettajana ja Maria Wilhelmiina samassa koulussa piikana. Arkistotiedoissa näkyy, että olisivat asustelleet samalla Petruman kylän tilalla nro 5. Näin sitten varmasti yhteistuumin lähdettiin aikanaan muuttamaan Nilsiään ja Sänkimäen kouluun..

Marian työ kestää koululla aina vuodesta 1895 vuosisadan vaihteeseen saakka. Yhteistyö Marian ja opettaja Luukkasen kanssa jatkuu. Kävikö opettaja Luukkasen perhe Maria Wilhelmiinan kanssa keskusteluja edelleen yhteisistä työmahdollisuuksista? Niin näyttää käyneen. Maria Wilhelmiina muuttaa muuttokirjalla Sänkimäeltä 22.10.1900 Mikkeliin. Samaan aikaan myös opettaja Heikki Luukkasen perhe muuttaa Mikkeliin.

 

Maria Pitkänen s. 7.3.1849

Sänkimäen koululla vuosien 1901 – 1902 aikana

Maria oli syntyjään Sänkimäen kylän Mäkelän tilan talollisen Mats Pitkäsen (s. 1812) ja Liisa Kokkarisen (s. 1810) tytär. Perhe asustelee Marian syntymän jälkeen vielä myöhemminkin Mäkelässä, isä myös uuden puolisonsa kanssa, sekä muut lapset. Tilaa pyörittelee jatkossa ilmeisemmin Marian isän veljenpoika. Perhe taisi olla torppareinakin Mäkelän tilalla nro 12. 

Marian eloja heilauttelee aikanaan tytär Anna. Anna avioituu myöhemmin Ville Korhosen kanssa. Marialla on hommia Nilsiässä  eri paikoissa, kunnes hän tulee vuonna 1901 Sänkimäen kyläkouluun piiaksi. Maria Pitkänen on koululla piikana samaan aikaan opettajana olleen Iivari Ahosen kanssa. Maria saattoi olla kirjojen mukaan koululla piikana 1900-luvun alusta vuoteen 1902, kun kansakoulu sitten tuhoutuu tulipalossa keväällä 1902. Maria kuitenkin asustelee vielä jatkossakin Mäkelässä, kunnes aikanaan siirtyy Kaaraslahden kylään tilalle nro 7. Oliko mahdollisesti koulun väliaikaisissa piikahommissa siinä välillä ennen lähtöään.

 

Koulussa tulipalo vuonna 1902.

Vuosien 1903 – 1906 välillä ei näytetä tai löydy kouluun työväkeä. Uuden koulun rakentamisessa meni oma aikansa. Opintoja kuitenkin oli ja niitä pidettiin ainakin Lassi Pitkäsen tilalla ja muuallakin. Ehkä piiat korvattiin heillä talollisten työväen kautta. Ehkä Maria Pitkänen oli vielä mukana. Opetus ehkä muilla opettajilla tai sijaisilla. Opettaja Korhonen oli kuitenkin myöhemmin virallisesti vuonna 1905 koulun opettajana.

 

Ida Helena Taskinen s. 11.9.1886

Sänkimäen koululla vuosien 1907 – 1908 aikana

Ida tytär oli Ville Taskisen (s. 19.5.1862) ja Murtolahdesta syntyjään olevan puolisonsa Eeva Zacheuksen (s. 3.3.1867) lapsista vanhin, Nilsiän kylän tilalta nro 12. 

Ida ottaa ensimmäisen työpestinsä piikana Sänkimäkeen tilalle nro 4 Erikkalaan (Eerikkala). Erikkalassa Ida on piikana vuosien 1904 – 1905 välisenä aikana. Vuonna 1905 hän siirtyy Nilsiän kylään nro 7 Salmelan tilalle, joka oli aiemmin kauppias Israel Krongvistin tila. Samalla tilalla asustelee Nilsiän kirkonkylällä koulussa oleva opettaja Juho Korhonen puolisonsa Eeva Hollenderin kanssa.  He olivat nykyisen Sänkimäen kansakoulun opettajan Pauli Korhosen vanhemmat. Idan hommat Salmelassa kestävät vuoteen 1907 saakka. 

Ida siirtyy vuonna 1907 piiaksi Sänkimäen kansakoululle, jossa Pauli Korhonen oli jo muutaman vuoden ollut opettajana. Ehkä tässä Korhosten perheillä oli jotakin tekemistä keskenään Idan hyväksynnän kanssa Sänkimäen koulun hommiin. Ida Taskisen työt kestävät Sänkimäen koululla seuraavaan vuoteen 1908, jolloin hän siirtyy Nilsiän kylään tilalle nro 2.

 

Maria Lovisa Pitkänen s. 27.12.1880 

Sänkimäen koululla vuosien 1908 – 1910 aikana

Maria Lovisa syntyy vuonna 1880 (s.aika lk vuosi 1878) Nilsiän kylän tilalla nro 3 Rissalassa Aron Pitkäsen (s. 1848) ja Anna Koposen (s. 1844) tyttäreksi. Isänsä oli niihin aikoihin muonarenkinä tilalla puolisonsa Anna Koposen kanssa.

Jo noin 16 vuotiaana vuonna 1896 Maria Lovisa olisi Jummiksella tilalla nro 7 piikana vuoden päivät. Siitä hän siirtyy Nilsiän Paloiselle tilalle nro 1. Edelleen taas piikana Jummiksella tilalla nro 11 ja matka jatkuu. Edelleen Nilsiän kylään. Välillä Halunallakin työsarkaa. Nilsiän kylällä ollessaan tilalla nro 8, joka oli osin myös Nilsiän kunnan hallinnassa, hänellä oli avio-ongelmiakin joista selvisi.

Maria Lovisa Pitkänen viimein siirtyy Nilsiän kylästä Sänkimäen kylään ja siellä kansakouluun piiaksi myöhemmin vuonna 1908. Opettajana koulussa on siihen aikaan Pauli Korhonen. Pesti koululla kestää vuoteen 1910, jonka jälkeen Maria Lovisa siirtyy taas Sänkimäestä, viereiseen kylään Kaaraslahteen tilalle nro 5.

 

Vappu (Walborg) Lappalainen s. 6.6.1882

Sänkimäen koululla vuosien 1910 - 1912 aikana

Valpuri oli syntynyt Nilsiässä Sutelan kylässä tilalla nro 26, talollisen isännän Johan Lappalaisen (s. 1853) ja Johanna Heiskasen (s. 1857) tytär. 

Valpuri tekee piikahommiaan 1900-luvun puolivälissä Nilsiän kappalaisen  ja Nilsiän kirkkoherran tilalla vuosina 1904 - 1906. 

Vuonna 1910 Valpuri siirtyy Sänkimäkeen kansakoululle piiaksi, Maria Lovisa Pitkäsen lähtiessä samana vuonna koululta Kaaraslahteen. Pauli Korhonen on edelleen koulussa opettajana. Valpuri (Vappu) Lappalaisen pesti Sänkimäen koululla kestää pari vuotta. Vuonna 1912 elokuussa Valpuri lopettaa koululla hommansa ja muuttaa kauemmas, Kajaaniin.

 

Martta Sutinen s. 25.1.1900

Sänkimäen koululla vuosien 1916 - 1917 aikana

Martta Sutisen mahdolliset vanhemmat olivat Suonenjoella Kuvansin kylässäkin asustaneet Olli Sutinen ja Anna Maria Tiihonen. Vanhempansa olisivat molemmat syntyjään Suonenjoen Sydänmaalta. Arkistotietoja Martan vaiheista ei ole digitoitu Suonenjoelta, joten täyttä varmuutta muutosta tai muustakaan Suonenjoen ajoilta ei ole, vaikka oletetut tiedot todennäköisesti näin ehkä ovat. Jossain vaiheessa Martta Sutinen olisi siirtynyt Karttulaan.

Renki Aatami Olliheikinpoika Sutinen, Olli Sutisen ja Anna Tiihosen poika, muuttaa vuonna 1914 Karttulasta Nilsiään Kuuslahden kylään tilalle nro 3:een rengiksi. Seuraavana vuonna 1915 muuttaa Karttulasta Kuuslahteen Martta Sutinen. Ja merkitään rippikirjassakin Martta Olliheikintytär Sutinen, samalle Kuuslahden tilalle, kuin Aatami Olliheikinpoika Sutinen muutti vuotta aiemmin. Olivatko Aatami ja Martta sisaruksia kenties? Ehkä, tai ei?

Martta Sutinen on vuoden päivät piikana Kuuslahdessa, josta vuonna 1916 siirtyy työtehtäviinsä Sänkimäen kylään ja kansakoululle piiaksi. Piika Martta Sutisen työtehtävät Sänkimäen kansakoululla kestävät aina seuraavaan vuoteen 1917. Opettajana tällä Martan aikakaudella on edelleen Pauli Korhonen perheineen puolisonsa Martta Ruuskasen kanssa. Vuonna 1917 viikkoa ennen joulua Martta on hakenut muuttokirjan numerolla 145 takaisin Karttulaan.

 

Martta Antintytär Pasanen s. 23.5.1901

Sänkimäen koululla vuosien 1918 - 1921 aikana

Sänkimäen koulun piikana 1918 - 1921 ollut Martta Pasanen syntyy toukokuussa vuonna 1901 Vuotjärvellä tilalla nro 5. Martan vanhemmat olivat Vuotjärven kylältä nro 2 Laajan tilalta kotoisin olevat talolliset Antti Pasanen ja Ulrika Rissanen. Isä menehtyy 1900-luvun alussa ja perhe, (Martta 2 vuotta),  jää äiti Ulrikan harteille. 

Aikaa menee, vuosikymmen vaihtuu. Rippikoulun jälkeen, ja myöhemmin n. 17 vuotiaana Martta Pasanen muuttaa vuonna 1918 perheensä luota Sänkimäkeen ja Sänkimäen kansakouluun piiaksi. Opettajana koulussa on Pauli Korhonen. Sekä todennäköisesti apuopettajatarkin, joiden alaisuuteen hän tulee. 

Martan työ piikana koulussa kestää saatavien arkistotietojen mukaan vuoteen 1921. Ehkä samoille ajoille, kuin myös opettaja Pauli Korhosenkin lopetettua työnsä koulussa. Pauli Korhonen muuttaa Nilsiästä Kuopioon vuonna 1924. Myöhemmin vuonna 1925 Martta muuttaa Kemijärvelle.

 

- - -  

 

KANSAKOULUN OPETTAJIA 1890 - 1920

 

 

 

SÄNKIMÄEN KANSAKOULUN OPETTAJIA KOULUN VALMISTUMISESTA ALKAEN VUODEN 1890 NURKILTA, 1920-LUVUN ALKUUN

 

JAAKKO TARKKANEN              

Opettajana n. 1891 – 1893

 

Jaakko Tarkkanen oli syntynyt (s. 14.1.1863) Michel Samuelinpoika Tarkkasen ja Liisa Tuomaantytär Tarkkasen kuusilapsisen perheen pojaksi Jokioisten kylällä Laihialla Tarkkasen tilalla nro 1. Jaakko Tarkkasen liikkeistä ei ole suurempia tietoja, mutta hän olisi ollut ennen Sänkimäkeen tuloa Sortavalan seminaarissa opettajakoulutuksessa. Sieltä hän sai päästötodistuksen 1891. 

 

 

Sortavalan seminaari

 C. W. Alopaeus, kuvaaja 1900–1929

Kuva: Museovirasto

 

Sortavalassa hän on hakenut arkistotietojen mukaan muuttokirjan maaliskuussa vuonna 1892 Nilsiään. Muuttokirjoissa on välillä myös epäselvyyksiä. Kuitenkin maakuntalehtien kunnan ilmoituksissa 7 päivä elokuuta vuonna 1891 on Sänkimäen koulun johtokunta valinnut alkavalle lukukaudelle opettajaksi Jaakko (Jagob) Tarkkasen. Jaakko Tarkkanen toimii oletettavasti näin opettajana Sänkimäen koulussa seuraavat kaksi lukukautta vuodesta 1891 aina vuoden 1893 kevääseen. Hän teki opettajan toimessaan näiden vuosien aikana myös paljon koulun hyväksi ja järjesteli muutakin toimintaa Sänkimäen kylällä.

Sänkimäen kyläkoulua rakenneltiin vielä Jaakko Tarkkasen tulon aikoihin, eikä se ollut ihan vielä viimeisen päälle valmiskaan, vaikka koulu näin ilmoitettiin joissakin lehdissä valmiiksi syyskuussa 1891. Koulun opettajallehan järjestettiin myöhemmin majoitus koulun tiloissa omassa huoneistossa ja hänelle varattiin muutenkin omaan talouteensa perunamaat sun muut tarvittavat pellot. Koska opetusta, saati opettajan majoitustakaan ei voitu täysipainoisesti järjestää keskeneräisessä koulussa, kuin vain osin koulun tiloissa, Jaakko Tarkkanen asusteli koulun opettajan tehtäviensä aikaan Sänkimäessä Iivari Pitkäsen perillisten tilalla Mäkelässä tilalla nro 11. Samaten koulua käytiin oletettavasti Sänkimäen tilan nro 4 Erikkalassa, talollisen Juho Kokkosen mailla ja tilalla. Juho Kokkonen oli luvannut tilaltaan huoneita koulun käyttöön rakennustöiden ajaksi, kunnes koulu täysin valmistuisi.

Jaakko Tarkkanen lopettaa toimensa koulussa vuonna 1893. Muuttaa, siirtyy muuttokirjan tietojen mukaan 13.11.1893 Karttulaan. Hän siirtyi kyllä jo aiemmin Karttulaan viimeistään saman vuoden kesän lopuilla, koska hänet valittiin Karttulan Soinlahteen Syvänniemen tehdasseudun kansakouluun opettajaksi jo elokuussa vuonna 1893. Koulujen lukukaudethan alkoivat todennäköisesti yleensä syyskuun aikana, ainakin Sänkimäessä. Jaakko Tarkkanen vihitään myöhemmin Karttulassa Muuruvedeltä syntyjään olevan Maria Miettisen kanssa vuonna 1895. Jaakolla oli myös arpa nro 20, mutta todennäköisesti ei koskaan joutunut sotaväkeen.

 

KUSTAA KOPONEN

Opettajana n. 1893 – 1894

 

Kustaa (Gustav Henrik) Koponen oli syntyjään Kuopion kaupungista Henrik Koposen ja Maria Bergrothin poika. Asusteltuaan aikansa Kuopiossa muuttaa vuoden 1890 aikana kansakoulun opettajaksi Iisalmen Haapajärven Sydänmaalle. Avioituu saman vuoden aikana syyskuussa Fanny Chydeniuksen kanssa, joka oli syntyjään Iisalmen Salahmin ruukista, vanhempiensa Karl Chydeniuksen ja Greta Mattilan tytär.

Vuonna 1893 Kustaa Koponen on ehdokkaana kolmen muun hakijan kanssa Sänkimäen kyläkoulun opettajaksi. Kustaa valitaan elokuussa heistä kaikista kolmesta ehdokkaasta  seuraavalle lukukaudelle opettajaksi Sänkimäkeen. Hän olisi valinnan aikaan ollut ja elellyt myös Jyrkän tehtaalla Iisalmessa.

Opettajan pesti koulussa jatkuu Kustaalla ilmeisemmin menevän lukuvuoden. Kustaa perheineen oli hakenut muuttokirjan Liperiin seuraavan vuoden elokuussa 1894. Hänet oli valittu Liperin kirkonkylän kansakouluun opettajaksi heinäkuussa 1894. Muutto käy Liperiin nro 56 Penttilän tilalle, joka ilmeisemmin oli pitäjän tila. Näin Kustaa Koposen aikakausi Sänkimäen kyläkoulun opettajana viimeistään loppuu. Kustaa Koposen arpa nro oli 19, todennäköisesti kyllin suuri joutumatta sotaväkeen.

 

AUGUST WERNER ESKOLA

Opettajana n. 1894 – 1895

 

August Eskola oli syntyjään (s. 6.3.1873) Lammin Ylennäisen kylästä Eskolan tilalta talollisen Juho Eskolan ja Hanna Seppälän poika. Hän oli opiskellut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja hakeutui jo opiskelunsa jälkeen opettajan koulutukseen Jyväskylän Seminaariin. 

 

Jyväskylän seminaari

 

Hansen Evald 

1880–1889

Kuva: Museovirasto

 

Tämä paikka on ollut aiemmin ainoa Suomessa, jossa opettajia valmistui. Ensimmäinen johtaja siellä oli Uno Cygnaeus. Samaan aikaan kun August opiskelee alaa ja hän siirtyy Nilsiän Sänkimäen kouluun opettajaksi. Hän pystyi opiskelemaan opettajan ammattiaan ja samalla myös tekemään opettajan töitä Sänkimäen koululla.

August Eskola tulee Sänkimäen kyläkouluun opettajaksi syksyllä 1894. Muuttokirjoissa hän olisi tullut vasta lokakuussa Sänkimäen maisemiin, mutta todennäköisesti kuitenkin jo koulun lukuvuoden alkuun. Koulun johtokuntakin oli valinnut hänet jo aiemmin  opettajaksi kouluun kesällä elokuussa 1894. Koulun rakennuspuuhista oli mennyt jo tovi, joten August todennäköisesti majoittui ja asui koulun huoneistoissa. Vielä käytiin kuitenkin keskusteluja koulun osalta lisämaiden, varsinkin pellon hankkimiseksi opettajan viljelyksille ja mitä muutakin. Koulussa lukuvuosi alkaa tänä vuonna 3 päivä syyskuuta ja pieniä lapsiakin ilmoittautui (25 henkilöä) lukuvuoden alkuun.

Opettaja Eskola on tämän lukuvuoden opettajana koululla, mutta siirtyy jo seuraavana vuonna pois tehtävistään. Hän muuttaa Sänkimäestä apu-opettajaksi Lappeeseen Lapveden kansakouluun. Todennäköisesti siellä koulun opettajan Kaarlo Oittisen sijaiseksi seuraavaan vuoteen 1896 saakka. August avioituu myöhemmin Asikkalan Reivilän kylän Kartanon tilalta kotoisin olevan Hilma Alhon kanssa, jonka isä oli ratsutilallinen Heikki Alho. August Eskolallakin oli arpanumero 24, mutta hänkään tuskin joutui koskaan sotäväkeen.

 

HEIKKI LUUKKANEN

Opettajana n. 1895 – 1900

 

Heikki Antinpoika Luukkanen oli syntynyt vuonna 1865 luovutetun alueen Sortavalassa. Arkistotiedoista selviää siellä paikkakunta, Stor Ryttys (Suuri Rytty) kylästä ja isänsä Anders Luukkasen ja äitinsä Anna Seppäsen poika. Heikki Luukkanen avioituu 30.8.1889 Kesälähdelta Totkunniemen kylästä tilalta nro 16 syntyjään olevan neiti Saara Kaksosen kanssa (rk. s. 6.4.1859).

Avioitumisen aikaan Heikki Luukkanen oli nuorena miehenä kansakoulun opettajana Soanlahden Heinävedellä, jossa heidät vihittiin. Saara oli taas avioituessaan kotoisin Soanlahden Jalonvaaran kylästä tilalta nro 4. Asustelivat Petruman kylässä tilalla nro 5. Heille syntyy myöhemmin useita lapsia, vielä Sänkimäelläkin. Kaksosetkin, joista poika Reino menehtyi kuitenkin jo puolivuotiaana. Oliko Saaran sukunimi sitten kuitenkin jonkinlainen enne kaksosten syntymiselle perheeseen?

Sänkimäen koulun johtokunta valitsee Heikki Luukkasen kouluun opettajaksi heinäkuussa 1895. Heikki perheineen muuttaa viimeistään elokuussa vuonna 1895 Nilsiään Sänkimäen kylään ja ryhtyy opettajaksi Sänkimäen uuteen kansakouluun. Heikki Luukkasen opettajan pestistä Sänkimäen kyläkoulussa tulikin 5 vuoden mittainen. Ilmeisesti hän oli hyvä opettaja ja viihtyi työssään. Sekä myös kylän muissa toimissa ja arjessa Sänkimäellä.

Aika tulee täyteen opettajana Sänkimäen koulussa. Vuoden 1900 lokakuussa Heikki Luukkanen on hakenut muuttokirjan Mikkeliin. Opettajan työ Sänkimäen kyläkoulussa loppui kevään korvilla, tai viimeistään kesällä saman vuoden aikana. Perhe muuttaa todennäköisesti Mikkelin kaupunkiin. Arpanumeroa ei Heikki Luukkaselle löytynyt, vaan hänet oli ”karsittu”. Ei joutunut sotaväkeen.

 

JUHO TYYSKÄ

J. Tyyskä oli Uusi-Suometar lehden artikkelin mukaan valittu Nilsiän Sänkimäen kansakouluun w. t. opettajaksi vuonna 1900. (valittu 19.8.1900, virallinen lehti)

 

EMILIA KORHONEN

Emilia-neiti oli kotoisin Vesannolta. Hänet valittiin vuonna 1901 kouluun apuopettajattareksi 17 muun hakijan joukosta.

IIVARI ELIAS AHONEN

Opettajana n. 1900 – 1902 (1905?)

 

Iivari Ahonen oli syntyjään Impilahdelta. Syntynyt 5.11.1876. Sänkimäen kyläkoulun opettajaksi hän tuli muuttokirjan tietojen mukaan Sortavalasta, jossa hän oli aiemmin myös kansakoulun opettajana. Muuttokirjassa on Sortavalasta päivämäärä 10.9.1901, mutta saattaa olla kuitenkin tullut jo aiemminkin Sänkimäkeen opettajaksi.

Iivari tekee opettajan töitään koulussa ainakin vuoteen 1902, tai mahdollisesti vielä vuosiakin, vaikka muuttokirjapäiväys näkyy kesäkuussa 1902 Tampereelle. Iivari oli vielä poikamies, joten vapaampi liikkumaankin. Näin hän muuttaa Sänkimäeltä todennäköisesti Tampereen suuntaan. Sattumoisin, seuraava opettaja Sänkimäen kansakouluun on Tampereen suunnassa syntynyt.. Iivarillakin oli arpa ja siinä numero 20, joten hänkään ei joutunut lähtemään palvelukseen.

 

VUOSI 1902 - 1904

SÄNKIMÄEN KANSAKOULUN TULIPALO

 

Kansakoulu tuhoutuu tulipalossa vuonna 1902. Koulua ruvetaan rakentamaan uudestaan. Rakennusehdoissa on maininta, että koulu pitää olla valmis vuonna 1904 alkavalla lukuvuodella. Näin ehkä opettajien Ahosen ja Korhosen toimikausien välillä saattoi olla myöskin sijaisuuksia. Opettaksi hakijoitakin on ollut melkein parikymmentä vuonna 1902

Kesäkuussa 1902 on valittu Sänkimäen koulun opettajaksi Kaarlo Sihlman ja apuopettajattareksi rouva Maria Sihlman (os. Stenroth)

Koulutoimia ja opiskelua kuitenkin jatkettiin vuokrahuoneissa, sekä talollisen Lassi Pitkäsen talossa heti palon jälkeen.

 

PAULI JOHAN KORHONEN

Opettajana n. 1905 (1902?) – 1920

 

Pauli Korhonen oli syntyjään 10.6.1880 Teiskossa, Juho Korhosen ja Eva Hollenderin poika. Myöhemmin jo 1890-luvulla hän oli vanhempiensa kanssa Nilsiässä, koska isänsä Juho oli kansakoulun opettaja kirkonkylällä. Perhe asusteli Nilsiän kylällä tilalla nro 8. Pauli muutti Nilsiästä elokuussa vuonna 1901 Sortavalaan ja kävi ja opiskeli siellä Sortavalan Seminaarissa opettajan vakanssia. Sortavalasta hän siirtyy, muuttaa vuoden  1904 paikkeilla Jaakkimaan, josta muuttokirjankin mukaan olisi tullut takaisin Nilsiään ja Sänkimäkeen opettajaksi.

Hänen opettajan virkansa Sänkimäen kansakoulussa kestää pitkään 1910-lukua vuosikymmenen lopuille. Pitkässä opettajan vakanssissa oli myös rahallisiakin etuja, sekä muuta apurahan tapaistakin.. Vuoden 1911 kesäkuussa hän avioituu Kaaraslahdessa tilalla nro 24 syntyjään olevan talollisen tyttären Martta Ruuskasen kanssa (s. 1.1.1890). Lapsia tulee puolen kymmentä Sänkimäessä. On oletettavaa rippikirjoja seuraten, että Pauli Korhosen opettajan virka Sänkimäen kansakoulussa kestää aina vuoden 1920 nurkille saakka, ehkä vielä vuoteen 1924, jolloin Pauli perheineen muuttaa Kuopioon. Viimeinen lapsi, poika Pauli syntyisi kuitenkin Juankoskella vuonna 1920. Pauli Korhosen arpanumero oli aikoinaan nro nolla...

  

HILMA SOINILA

Opettajaksi 1919 - 1920

Kansakoulun opettajatar Hilma Soinila Sänkimäen kansakoululle opettajaksi. Virallisessa lehdessä lokakuussa vuonna 1919 on kerrottu valinnasta tälle lukukaudelle.. 

 

 

KOULUN OPETTAJIA 1920-LUVUSTA ETEENPÄIN

 

Sänkimäen kansakoulussa on jatkossakin opettajia ja koulun toiminta jatkuu. Näitä tarkempia tietoja löytyy todennäköisesti Nilsiän arkistojen kätköistä, sekä  muista Suomen kouluja sivuavista matrikkeleistakin, muista arkistolaitoksista.

Apuopettajattaren virkaakin haettiin vuonna 1920. Ja myös parin vuoden päästä viimeistään haettiin apuopettajattaren virkaa, kuin myös opettajan virkaa täytettäväksi. Opettajattaria saattoi olla jo aiemminkin.. Liikehdintää on usein näissä viroissa Sänkimäen koululla.. Myöhemmin Sänkimäen ja Ranta-Sänkimäen kansakouluissa toimii sama opettajatarkin toimeissaan. 

Seuraavassa muutamia eräitä opettajia valittuina (Opettajain lehti ym. tieto): 

- 1922 Opettajaksi Sänkimäen kansakouluun on valittu Emmi Budden.

- 1822 Opettajaksi kansakoulun opettaja Albert Lappalainen

- 1922 Opettajaksi August Savolainen

- 1922 Lisäopettajaksi Anna Smolander

- 1827 Sänkimäen ja Ranta-Sänkimäen ala-k.k. opettajaksi Martta Launonen

- Kääriäinen Fredrik

- 1829  Sänkimäen ja Ranta-Sänkimäen ala-k.k. opettajaksi Helmi Parviainen

- 1931 Opettajaksi ylä-kansakouluun kansak. opettaja Jaakko Väre

- 1934 Sänkimäen ylä-kansakouluun hyväksytty opettaja Tyyne Väre. 

- 1937 Sänkimäen kansakouluun valittu opettaja Martti Tirkkonen.

- Kääriäinen (Kämäräinen)

Aikanaan 1900-luvulla opettajana Sänkimäen kansakoululla on ollut vanhojen lehtien tiedoissa muuan opettaja Kääriäinen (Oliko kuitenkin, Antti Heikkinen "Latu"  Kämäräinen). Lehden artikkelissa hän oli innostajana mestarihiihtäjä Pauli Pitkäsen kertoman mukaan, hänen hiihtouran alussa, oman harrastuksensa aloittamiseen, hiihtämiseen.

- 1930-luvulla opettajana Sänkimäen koululla oli myös Hannes Pitkänen.

- - -