KANTATILOJEN SYNTYVAIHEITA

MAAKIRJA-AJASTA KANTATILAKSI

 1700- ja 1800-lukujen vaihde

 

ISOJAKOA

  

Isojakoa käytiin 1700-luvulta lähtien myös Pohjois-Savossa. Yksityinen maanomistus alkoi selviämään. Rajoja muodostui, rajapyykkejä tuli isäntien maiden nurkille ja sivuille. Niitä sitten tallaamaan ajan kuluksi. Naapureiden kanssa väännöt vähenivät. Vaikka oli sitä vielä välillä joitakin niittyriitoja ja muuta, joita oletettiin itse kulloinkin itselleen tai yhteisöille kuuluviksi menneiden aikojen muistista.

Sänkimäen kylän metsiä, sekä niittyjä tasoiteltiin ja jaettiin, yhdisteltiin tilallisten kesken, jos siihen oli isompaa tarvetta. Yritettiin koota yhtenäisiä tiloja heidän jo omistamistaan maistaan, jos niitä tilan maita oli kylässä siellä täällä. Väliin arvioitiin niiden arvoja ja tuottoja jne. jos maiden tai niittyjen "vaihtokauppoja" tuli. Ja tulihan niitä soviteltavaksi. Näin saatiin tehokkaampiakin maatiloja talollisille, muuttamatta isommin kuitenkaan talollisten omien tilojen arvoja.

Nilsiän Sänkimäen maakirja-ajan tila-alueet olivat jakaantuneet kyllä jo ammoisia aikoja aiemmin, silloin hallinneiden talollisten jälkeläisillä, viimeistään 1700-luvun puolivälin jälkeen, osin jo aiemminkin. Niillä aikaa näiden tilojen pilkkominen ja ositus jälkeläisillekkin vapautui entisiltä asetuksilta.

Sänkimäen kylää näytetään vielä 1700-luvulla kahteen osaan, Sängimäkeen ja Pitkälänmäkeen, vaikka kylä olikin tavallaan yhtenäinen.

Kaikilla emätiloilla tapahtui irtaantumista ja osituksia silloisten talollisten isäntien jälkeläisten toimesta. Olihan maakirja-ajan vanhat maa-alueet valtavia alueita, joille mahtui hyvin myös jälkeläistenkin perheet asumaan ja viljelemään omia maitaan. Esimerkiksi aiemmin mainittu maakirjanumeron alue nro 1. Rajaviivaa noin 25 km linnun lentoa...

Tavallaan aikojen saatossa eri maakirjatiloilla, omilla tilanosillaan asustelevat lapset tai lapsenlapset, kuuluivat sukuaan isiensä jälkeen edelleen siihen samaan omaan maakirja-ajan tilayhteisöön ja alueeseen, missä he olivat alkujaankin kasvaneet. Ja saman perheen lapset olivat hallinneet jo pitkäänkin omia maitaan, vaikka ne eivät virallisesti missään näkyneetkään. Torppareina pystyi ns. vieressä olemaan, mutta ei tilanomistajina. Perintötiloja, mitkä perintötiloja. No, se oli sen hetken ja ajan määräystä.

Maakirjanumeron isäntien aikakausi alkaa olla lopuillaankin ja selkeentyä muiden osalta. 1750-luvun jälkeen isojakoa käydessä merkitään Sänkimäessä muitakin jo olemassa olevia tilanosia, joissa oli jo eri sukupolvienkin tilallisia. Tätä Sänkimäen maakirja-ajan suurta tilakokonaisuuta tullaan jakamaan virallisestikin osiin. Alkaa syntymään kantatilat.

 

NRO: 1 LASSILA

 

    Lars Pitkänen s. 1749    

Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 1

 

Lars Pitkänen elelee isäntänä talollisena tilallaan 1790-luvun alkuun, jolloin hän menehtyy, vuonna 1792. Hän ei ehtinyt olla isänsä jälkeen tilan isäntänä pitkään.

1800-LUVUN ALKUA

Tilaa tulee jatkamaan talollisena hänen vanhin poikansa Juho. Juholla on puolisonaan Iisalmelta syntyjään oleva Kristiina Lyytinen. Tilalla asuu myös Juhon äiti, isänsä puoliso Maria Savolainen, joka oli leskeksi jäätyään vain 42-vuotias. Tilalla asustelee myös muita Juhon sisaruksia. Mm. veli Iivari, joka avioituu vuonna 1801 muualle Sänkimäen kylässä, tulevaan Mäkelään. Iivarin jälkipolvissa mainittakoon myös MM-hiihtäjä Pauli Pitkänen 1900-luvulla.

 

 

 

Lassilassa tulee olemaan kaksi tilanosaa. Pohjoisempi tila-alue oli Ventojoen ja Ollinmäen välinen alue. Toinen tila-alue oli taas etelämpänä, Jouhteisenlammen ja Kaarasjoen välinen alue. Myös Pajulahden suunnilla tulee olemaan pieni maa-alue. 

1800-luvun alkupuolella Lassilan tilalla, edesmenneen Lars Juhonpojan poika, Juhon veli, Lars tulee asuttamaan Lassilan kantatilalla toista tilanosaa. Puolisonaan hänellä on perheessään Anna Heikkinen. Anna on Sänkimäkeläinen, maakirjanumeron tilalta nro 3, jossa hänen isänsä ja Heikkisten suku hallinnoivat tila-alueita. 

Näin alkaa syntymään Lassilan kantatila. Tilakokonaisuus tulee tällöin käsittämään kaksi eri tilaa, joissa veljekset perheineen asustelevat. Juho ja Kristiina toisella tilalla, Lars ja Anna toisella tilalla. 

 

 

NRO: 2 PAAVOLA

   

   Erkki Pitkänen s. 1723    

 Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 1

 

Erkki Pitkänen  menehtyy 1700-vuosisadan loppupuolella. 

Tällä myöhemmin merkityksi tulevalla ja nimeltään silloin olevalla kantatilan Paavolan mailla, omalla tilallaan elelee talollisena Erkki Pitkäsen pojista Paavo. Hän avioituu toukokuussa 1777, Jännevirralta syntyjään,  Rissalanrannasta sittemmin kotoisin olevan Juulia Hämäläisen kanssa. Paavolle ja Juulialle syntyy Paavolassa lapsia. Tytär Greta syntyy jo vuoden päästä vihkiäisistä. Mutta hän menehtyy lapsena 10-vuotiaana. Tyttäriä syntyy jatkossa kyllä vielä lisää, 5 tytärtä. Mutta myös kaksi poikaa, Erkki ja Fredrik.

1800-LUVUN ALKUA

Paavolan tilan talollinen isäntä, isänsä Erkki Pitkäsen poika, Paavo Pitkänen menehtyy kuumeeseen talvella helmikuussa 1800. Talollisena edelleen Paavon kuoleman jälkeen tilaa on hallinnoimassa puoliso Juulia Hämäläinen ja lapset. Paavon ja Juulian lapsista Erkki alkaa jatkamaan talollisena tilaa täysi-ikäiseksi tultuaan. Mutta myös hänen veljensä Fredrik tulee hallitsemaan myöhemmin omaa tilanosaansa Paavolassa, kun tila virallisesti jakaantuu. 

 

 

 Paavolassa tulee olemaan kaksi tilanosaa. Ensimmäinen on Pohjoisessa Sänkimäessä, Ventojoki länsirajana. Suunnilleen Röteikkömäen kohdilta aina pohjoiseen Kotajärvelle saakka, josta alas Pöllönsuon seutuville. Toinen alue oli kylällä alhaalla. Länsiraja meni etelästä Pajulammelta pohjoiseen Välijokea pitkin, aina Jouhteisenlampeen saakka. Itäinen raja kohtaa Kaarasjoen.

Paavolan kantatila jakaantuu veljesten Erkin ja Fredrikin kesken. Toista Paavolan tilanosaa alkaa asuttamaan Erkki, puolisonsa Käärmelahdesta syntyjään olevan Katariina Julkusen kanssa. Toista tilanosaa taas Fredrik, puolisonsa Kaisa Kokkosen kanssa. Kaisa oli viereisellä kylällä, Halunassa syntynyt. Virallisesti kantatila nro 2  Paavola lähtee näin viimeistään 1800-luvulla käyntiin. 

 

 

NRO: 3 JUSSILA

    

  Erkki Pitkänen s. 1723    

 Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 1

 

Erkki  Pitkänen menehtyy 1700-vuosisadan loppupuolella. 1700-lukua eletään hetki ja samalla jo Erik Pitkäsen talollisena olon aikana hänen hallitsemansa tila-alue Sänkimäessä alkaa jakaantumaan jälkeläisten poikien kesken. 

Pojista Juho tulee hallinnoimaan tätä seurattavaa tilaa, tulevaa Jussilaa.

1780-luvulla tällä tulevalla Jussila-nimisellä tilalla, joka myöhemmin viimeistään isojaossa sille nimenä kirjattiin, oli talollisena haltijana Juho Erkinpoika Pitkänen. Juhon perheeseen kuului puolisona Kristiina Hämäläinen. Perheessä on jo ainakin pieniä poikia Juho ja Erkki. Tyttäriäkin syntyi useita. Esim. Helena, joka avioitui myöhemmin Niinimäen kylän Savolaisten sukuun. Hän oli talollisena puolisonsa Olli Savolaisen kanssa mm. Kaaraslahdessa tilalla nro 6 Savolassa.

1800-LUVUN ALKUA

Jussilan tilakokonaisuuden talollinen isäntä Juho Pitkänen sekä hänen puolisonsa Kristiina Hämäläinen menehtyvät 1800-luvun alussa. Kristiina vuonna 1807 ja Juho vuonna 1809. 

 

 

 

 

Jussilassa tulee olemaan kaksi tilanosaa.

Ensimmäinen on ydinkylällä Pohjois-Sänkimäessä. Toinen on alhaalla Pajulammen pohjoisosista Pajulahteen asti, sekä Pajulalahden , Pohjanlahden ja Kaaraslahden alue.

1810-luvulla Jussilan tilakokonaisuus oli jakaantunut vanhempiensa Juhon ja Kristiinan menehtymisten jälkeen heidän poikien, Juhon ja Erkin kesken. Pojista Juho oli avioitunut pariinkin kertaan. Sänkimäkeläisen Margareta Pitkäsen, joka menehtyy vuonna 1804. Seuraavaksi jatkui elo Pajuniemeltä syntyjään olevan sittemmin Nilsiän kylästä kotoisin olevan Kristiina Taskisen kanssa. Pojista Erkki pitää puolisonaan Walborg Pitkästä.

Näin Jussilaan tulee viimeistään vuosisadan alussa kehittymään kaksi eri tilakokonaisuutta. Juho Pitkänen ensimmäisellä tilanosalla, Erkki Pitkänen toisella.

Näin alkaa Jussilassa 1800-luku.

 

 

NRO: 4 EERIKKALA

    

  Juho Pitkänen s. 1715   

 Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 1

 

Erkki Pitkäsen vanhempi veli Juho hallinnoi tätä maakirjatilan tila-aluetta vielä virallisesti yhdessä sisarustensa kanssa. Tulevaa Sänkimäen nro 4 Eerikkalan tilanosaa tulee hallinnoimaan talollisena Juho Pitkäsen poika Erkki (s.1742). Puolisonaan hänellä on Niinimäkeläinen Kaisa Savolainen.

1800-LUVUN ALKUA

1800-luvun alussa tällä tilanosalla, joka oli kokonainen tila, on talollisena Erkki Erkinpoika Pitkänen, joka jatkaa isänsä jälkeen tilaa. Puolisonaan hänellä on Maria Savolainen, myös Niinimäen Savolaisia.  Erkki Pitkäsen isä Erkki menehtyy n. 1802. Äiti Kaisa Savolainen menehtyy vuoden 1809 aikana.

Näin Eerikkalan aika kantatilana 1800-luvun alussa on menossa Erkki Erkinpoika Pitkäsen ja Maria Savolaisen hallinnoidessa tätä Eerikkalan tilakokonaisuutta.

 

 

Eerikkalassa tulee olemaan myös myöhemmin kaksi tila-aluetta. Ensimmäinen on ydinkylällä, silloin näytettävää Sänkimäkeä. Läntisen rajan ollessa Ventojoessa, itäinen rajoittuu taas kylätien varteen. Toinen alue on alempana, Ventojoki rajana, itään Sänkisuon nurkille.

Seuraavien vuosikymmenten aikana Eerikkalassa jatkaa talolliset isännät jälkeläisissä.

 

 

NRO: 5 HEIKKILÄ

    

  Juho Pitkänen s. 1715   

 Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 1

 

Talollisen Juho Pitkäsen jälkeläisistä pojista Heikki Pitkänen alkaa hallinnoimaan isänsä maista ositettua Sänkimäen kylän Heikkilän tilaa nro 5. Heikki avioituu Niinimäen kylästä kotoisin olevan Beata Savolaisen kanssa. Niinimäen Savolaisten suvusta, tulee useita puolisoita Sänkimäkeen. Perhe alkaa kasvamaan, lapsia tulee vielä 1700-luvun lopun viimeisellä kymmenellä.

1800-LUVUN ALKUA

Heikki Pitkänen menehtyy vuoden 1818 aikana. Myös perheen äiti, Heikin puoliso, Beata Savolainen menehtyy huononäköisenä vuonna 1820. Perheessä oli useita aikuisia lapsia. Eräs heistä, poika Taavetti (David) tulee jatkamaan Heikkilän tilaa isänsä menehtymisen jälkeen viimeistään vuonna 1818.

Taavetti oli iältään talolliseksi tullessaan reilu parikymppinen. Hän oli ehtinyt avioitumaan jo 3 vuotta aiemmin Pyöriälästä kotoisin olevan talollisen tyttären Kristiina Lyytisen kanssa. Perheessä jo yksi poikakin. Oliko Kristiina sitten samoja Lyytikäisiä, kuin viereisen Lassilan  tilan edellisen sukupolven Kristiina Lyytikäinen.

 

 

Sänkimäki nro 5 Heikkilässä tulee jatkossa olemaan myös kaksi tila-aluetta. Ylimmäinen alue. Länsiraja Ventojoki Jokiahon nurkilla. Läntisenä rajana tulee kylätie vastaan. Toinen alue sijaitsee alempana kylässä, Ventojoen ja Likopuron sekä Venäinlammen välillä.

Näin alkaa kantatila nro 5 Heikkilän 1800-vuosisata.

 

 

NRO: 6 PITKÄLÄ

    

   Olli Pitkänen s. 1751   

 Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 2

 

Olli oli avioitunut Anna Heikkisen kanssa, jonka kanssa tulee useita yhteisiä lapsia. Jälkeläisissä tulee poikia. Mm. Paavo, Juho, Olli, Mats, Tuomas. 

 

 

Pitkälässä tulee olemaan kaksi tila-aluetta.

1800-LUVUN ALKUA

1800-luvun puolella Pitkälässä on myöhemmin jo useampikin tilanosa. Alkujaan tiloilla alkaa touhuumaan alustavasti arvioiden mukaan ainakin pojat Olli ja Paavo. Mutta jatkossa myös Anders Pitkänen.

 

 

 NRO: 7 POHJOLA

  

 Paavo Pitkänen s. 1729   

 Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 2

 

Hänellä oli poikia, ainakin Olli ja Paul, jotka avioituvat Pohjolassa vuosisadan lopuilla. Olli siirtyy Pitkälään pyörittelemään tilaansa. Paul (Pohl/Paavo) taas alkaa Pohjolassa talolliseksi.

 

 

Pohjolassa tulee olemaan kaksi eri tila-aluetta.

1800-LUVUN ALKUA

Nyt talollinen Pauli Pitkänen oli avioitunut pariinkin kertaan. Viimeisenä Brita Rissasen kanssa. Lapsia tulee, tila pyörii. Myöhemmin myös Pohjolassa alkaa olemaan muitakin tilanosia. Kahdella jo Pitkäset ja Lyytikäiset.

1800-luku alkaa..

 

NRO: 8 HIRVOLA

    

  Tuomas Pitkänen s. 1706/1723   

         Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 2

 

Tuomas ja puolisonsa Anna Ollikainen kasvattavat perhettä. Tulee mm. pojat Juho ja Pekka.

 

  

  

 

Hirvolassa tulee olemaan 4 eri tila-aluetta.

1800-LUVUN ALKUA

Veljekset Juho ja Pekka olivat avioituneet jo aiemmin ja perheet kasvoivat. Tätä tulevaa Hirvolan kantatilaa jaetaan kahteen osaan viimeistään vuosisadan nurkilla. Näillä tilanosilla oli muutakin vaihtuvuutta. 

1800-luvun alkupuolella Hirvolassa on kaksi eri tilanosaa. Toisessa talollisena veljensä Ollin jälkeen seuraavaksi on Pekka Tuomaksenpoika Pitkänen puolisonsa Sofia Pekkarisen kanssa. Toisella tilanosalla Juho Tuomaksenpoika Pitkänen perheineen puolisonsa Beata Rissasen kanssa.

1800-luku alkaa Hirvolassa.

 

 

NRO: 9 KOPOLA

 

 Tuomas Pitkänen s. 1706/1723   

         Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 2

 

Tuomas ja puolisonsa Anna Ollikainen kasvattavat perhettä. Tulee mm. pojat Juho ja Pekka.

Vuosisadan loppua kohdin mennessä tämän kantatilan Kopolan vaiheilla liikkuu ja näytetään sekavasti monia perheitä. On todennäköistä, että Tuomas Juhonpojan jälkeläisissä poikansa Juhon lapsissa tulee tilan hallitsijoita.

 

 

 

Kopolassa tulee olemaan useita tilanosia.

1800-LUVUN ALKUA

Vuosisadan alussa Kopolassa on lampuoteja mm. Jöran Hämäläinen puolisoineen. Jöran oli aiemmin aviossa Brita Rissasen kanssa. He asustelivat aikanaan Sänkimäki nro 1:ssä torppareina. Brita menehtyy ja Jöran avioituu Pitkästen sukuun Katarina Pitkäsen kanssa tänne Kopolan kantatilalle. Perhe jatkaa lampuoteina tilalla. Jatkossa lampuodit vaihtuu, lopettaa, hallinnat vaihtuu.

1800-luku alkoi..

 

 

NRO: 10 HEIKKILÄ

    

  Matti Heikkinen s. 1749   

         Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 3

 

Hänelle puolisonsa Tiina Rissasen kanssa syntyy useita lapsia, tyttäriä paljon. Myös yksi poika, joka menehtyy jo pienenä lapsena.

 

 

 

Heikkilässä tulee olemaan kaksi tilanosaa.

1800-LUVUN ALKUA

Mats Heikkisen tytär Anna avioituu 1790-luvulla Hans Hakkaraisen kanssa perustaen perheensä. Puolisonsa Anna Heikkisen vanhempien menehtyessä vuonna 1809, alkaa Hakkaraisten hallinta tilalla. Annan vanhemmilla Heikkilässä ei ollut poikaa jatkamaan juuri silloin tilaa, joten Hans Hakkaraisesta tulee talollinen tälle Heikkilän tilalle.

Näin alkaa kantatila nro 10 Heikkilän 1800-luvun aikakausi.

 

 

NRO: 11 MÄKELÄ

    

Tuomas Heikkinen s. 1734  

              Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 3

 

Tuomaksen jälkeläisten lapsissa tulee vastaan poika Paavo (Pol) s. 1782.

 

 

Mäkelässä tulee olemaan kaksi tilanosaa.

1800-LUVUN ALKUA

Paavo Heikkinen oli syntynyt isänsä Matin ja Marketta Pitkäsen pojaksi. Paavo avioituu 1810 ilmeisemmin leski Eeva Pitkäsen kanssa. Heille syntyy Mäkelässä lapsia vuosisadan alussa.

Mäkelän tila oli jakaantunut kahdeksi tila-alueeksi. Toisella tilalla on Paavon siskon Katarinan puoliso Iivari Pitkänen talollisena. Iivari tuli Lassilasta vuosisadan alussa.

1800-luvun alkua mennään..

 

 

NRO: 12 MATTILA

    

 Juho Heikkinen s. 1745  

           Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 3

 

Juho Heikkisen ja puolisonsa Anna Ruuskasen jälkipolvissa tulee syntymään mm. poika Matti 1785.

1800-LUVUN ALKUA

Matti Heikkinen avioituu 1806 Anna Liisa Hartikaisen kanssa Mattilassa. Perhe kasvaa tilalla. Matin isä Juho menehtyy 1817 ja Matista tulee talollinen tälle tilanosalle. 

 

 

 

Mattilassa tulee olemaan kolme eri tila-aluetta.

Mattilan ja Mannilan tilanosat yhdisteltiin aikanaan. Vuosisadan alussa talollisia tiloilla oli useita.

1800-luku jatkuu..

 

NRO: 13 HANHILA

 

 Juho Heikkinen s. 1745  

Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 3

 

Juho Heikkinen oli aviossa Anna Ruuskasen kanssa. Heille siunaantui useita lapsia. Eräs heistä tytär Margareta.

 

Hanhilassa tulee olemaan yksi tila-alue.

1800-LUVUN ALKUA

Zachris Vartiainen tulee 1790-luvun puolivälin seutuun rengiksi tilalle. Hän avioituu Juho Heikkisen tyttären Margaretan kanssa. Näin Zachris tulee vävyksi Juho Heikkiselle, jatkossa isännäksi. Puolison Margaretan isä menehtyy 1817 jolloin Zachris Vartiaisesta tulee talollinen tilalle.

Myöhemmin tilalle tulee myös Iivari Pitkäsen poika Lars talolliseksi.

Vuosisata alkaa..

 

 

NRO: 14 TUOMALA

 

Tuomas Heikkinen s.1759  

            Maakirja-ajan talollinen tila-alueelta Nro: 3

 

Tuomas Heikkinen oli avioitunut puolisonsa Kaisa Ukkosen kanssa. Heille syntyy lapsia viisi. Kaikki tyttäriä. Mutta tila saa kuitenkin jatkoa tyttären Liisan kautta.

 

 

Tuomalassa tulee olemaan kaksi eri tilanosaa.

1800-LUVUN ALKUA

Tuomas Heikkisen tytär Liisa (Elisabeth) avioituu Petteri Leskisen kanssa vuosisadan alussa vuonna 1801. Liisan isä menehtyy ja Petteristä tulee talollinen isäntä Tuomalassa. Alkaa Leskisten Tuomalan aikakausi talollisina.

1800-luku jatkuu…

 

--- 

 

Tässä noin pääpiirteiltään 1700 - 1800-lukujen vaihde Sänkimäen kantatiloilla. Päivityksiä tulee jatkossa lisää näiden vuosikymmenten vaiheita. (Karttaleikkaukset kuvissa kotikonstein ikälopuilla ohjelmilla ja laitteilla...) 

 

Karttapohjat tiedoissa: 

- Vanhat Kartat Mikko Kutilainen https://vanhatkartat.fi

 

Kantatilojen rajat merkitty jäljempänä olevissa karttaotteissa pitäjänkartan tietoja seuraten 1800-luvun puolivälin aikaan, sekä soveltaen apuna ko. vanhatkartat sivustoa.

 

---