1600-LUKUA, JUSSILASTA TURULAAN

 

 

1600-luvun alkupuolella, oli Sänkimäellä maakirjanumerolla 1 asustellut Heikki Pitkänen. 1600-luvun aikana alettiin kuninkaan määräyksestä numeroimaan maakirjoissa asuttuja talollisten tila-alueita, viimeistään vuosisadan lopussa, kun määräys astui voimaan. Pelkän numeron perusteella ei kuitenkaan voida näyttää, tai en tiedä, kenen tila, tai kuka Pitkäsistä ensimmäisenä olisi ollut Sänkimäessä. Toki jokuhan siellä oli, vielä hatarien tutkimusten mukaan. Kuitenkin jo ”maantarkastuksessa” vuoden 1560 nurkilla  Pehr, Henrik, Olof ja Pohl Pitkänen hallinnoivat erämaitaan ja näin myös tätä tulevaa Sänkimäen aluetta.

Maakirja-ajan tilan nro 1 silloisen talollisen Heikki Pitkäsen maa-alueet olivat tosi laajat. Rajaviivaa olisi tullut linnuntietä ”muuton tyyliin” suoraan n. reilut 25 km, jalkamiehenä varmaan se 40 km, ellei sitten enemmänkin. 1600-luvun maantarkastus, verotusuudistukset jne. jättivät kuitenkin ylimääräisiä huonoja maita ja mantuja vähän sinne tänne, mitä ei ehkä sitten merkitty kylän talollisille. Näin koska ei niitä voinut käyttää sen ajan kaskeen, niittyihin tai vastaavaan. Myöhemmin seuraavalla sataluvulla kruunun toimesta myöskin tätä asiaa sitten uudistettin. Maita isännille, pientä lisää hyvää verotuksellisesti kruunulle. Todennäköisesti olivat isännät jo niitäkin maita käyttäneet kuitenkin jatkuvasti omiin tarkoituksiinsa,  jollakin tapaa hyödykseen.

1700-luvun puolivälin hujakoilta alkaa olla tällä maakirjanumeron 1 tila-alueella  tapahtumia enemmänkin. Osaltaan 1600-luvulta Heikki Pitkäsen ensimmäisenä aikoinaan hallinnoima suuri maa-alueen kokonaisuus alkaa muutamien sukupolvien jälkeen, Erkki Pitkäsen aikana, jakaantua hänen jälkeläisten toimesta. Erkin ja puolisonsa  Markareetta Rissasen perheen miespuoliset jälkeläiset, kaksi poikaa, alkavat talollisina asuttaa näitä seuraavia maakirjoissa esiintyvän, Sänkimäki nro 1:n maita omilla tila-alueillaan. Juho ja Erkki. Erkki Pitkäsen pojista Erkki elelee perheensä kanssa omalla maakirjanumero 1 tila-alueellaan. Muut Erkin ja Marketan pojat muilla tulevilla tilaosuuksilla. Näin juuri Erkki Erkinpojan jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumerolle nimettyjä tilanosia tulevat olemaan kantatilat Paavola ja Jussila. Sänkimäki nro 3 Jussilan maita 1700-luvun puolivälin jälkeisenä aikana tulee hallinnoimaan talollisena Juho Erkinpoika Pitkänen.

Viimeistään 1800-luvulla Jussila tulee luetteloihin ns. virallisesti nimeksikin. Sekä myös isojaossa tilana Sänkimäessä kantatilanumerolla 3. Sekä jakaantuu ajallaan sitten jatkossa kahdeksi eri tilanosaksi. Jälkipolvissa Juho Erkinpojan, sekä  puolisonsa Kristiina Hämäläisen poismenon jälkeen tätä seurattavaa tilaa hallinnoi heidän poika Juho. Toista tilanosaa poika Erkki. Juho Juhonpoika avioituu kahteen kertaan. Viimeiseksi Kristina Taskisen kanssa. Juho Juhonpoika Pitkäsen lapsista menehtyy muut, mutta tytär Helena jää jatkamaan eloaan tilalle. 

Helena avioituu lokakuussa 1825 viereisen kylän Kaaraslahden talollisen Juho Ruuskasen pojan  Heikki Ruuskasen kanssa. Heikki Ruuskanen muuttaa vävyksi Helenan kotitilalle Jussilaan samantien. Heikin ja Helenan perhe kasvaa vuosien saatossa usealla lapsella Jussilassa. Helenan talollinen isä Juho menehtyy seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1837. Myös Helenan isän puoliso menehtyy sitä seuraavana vuonna. Näin Heikki Ruuskasesta tulee Helenan kanssa talolliset Jussilan tälle tilanosalle vuoden 1838 paikkeilla. Mutta myöhemmin alkaa muuttopuuhat.

Heikki Ruuskanen ja Helena Pitkänen tekevät tilakauppoja kesäkuussa 1846. He myyvät tilanosansa kesäkuussa vuonna 1846, 1000 ruplasta hopeaa Nilsiänkylän tilan numero 2 talolliselle Fredrik Hakkaraiselle, joka samalla muuttaa perheineen tilalle Jussilaan.. Heikki ja Helena siirtyvät taas perheineen Sänkimäen kylällä tilalle nro 1 Lassilaan. Hakkaraisten suku jatkaa tällä Jussilan osa-tilalla pitkään vuosisadan lopuille.

Toinen Juho Erkinpojan jälkeläisistä pojista, Erkki Juhonpoika hallinnoi näin samalla toista Jussilan osaa puolisonsa Walborg Pitkäsen kanssa,  Hakkaraisten samalla hallinnoidessa omaa tilakokonaisuuttaan. 

Tästä Erkin tilanosasta tulee myöhemmin osa myös Turulan maita. 

 

 

 

Erkki ehtii avioitua uudelleen Anna Korhosen kanssa ennen menehtymistään, joka tulee Erkille vastaan 1800-luvun puolivälin nurkilla. Erkin poismenon jälkeen tilaa jatkaa hänen poikansa Juho. Juho oli syntynyt 1812. Tilalla asustelee myös veli Erkki perheineen.

Vuosikymmenen puolivälin seutua ja sen jälkeen tällä Juho Erkinpojan puolen veromanttaalin tilanosalla tapahtuu. Veljekset asustelee tilalla perheineen. On porukkaa, veliä, renkejä, useita muonarenkejäkin, työväkeä muutakin jne... Taisi olla myös Johanin veljen Larsin poika Heikki tilaosakkaanakin jo. Pajukoskella vuokraillaan myllynpalstaa O. W. Roeringille ja mitä muuta.. Tilalla tapahtuu, veljet ja veljenpojat liikkuu kylällä. Juho  poistuu tilalta 1866 aikoihin Sänkimäkeen tilalle nro 12. Muita Pitkäsiä mm. Mäkeläänkin, sittemmin jälkeläisiä tulevaan Varpumäkeenkin, jossa nykyään Risto Pitkänen asustelee..

Tälle Jussilan toiselle tilan osatilalle monien tapahtumien jälkeen talolliseksi jää Lars Pitkäsen poika Iivari Pitkänen perheensä kanssa. Iivarin isä Lars Pitkänen oli tullut perheineen Jussilaan saman kylän kantatilan numerolta 13, Hanhisalmi/Hanhila. Iivarin isä Lars menehtyy vuonna 1867. Näin alkaa mahdollisesti myös tilanosan myyntisuunnittelut, veljesten tai jälkeläistenkin sitä varmaan jo halutessaan. Ostajaehdokkaana tulee olemaan Elias Turunen.

1870-luvun alkuaikoina  Jussilan maat olivat jakantuneet niin, että puolen veromanttaalin tilaa hallinnoi edelleen Hakkaraisten suku. Kolmasosan veromanttaalia hallinnoi Iivari, Henrik ja Lars Pitkänen. Kolmatta 1 / 6 osan veromanttaalin tilanosaa Pajukoski, hallinnoi Heikki Pitkänen. 

Mutta, Iivari Pitkänen oli muiden omistajien kanssa tehnyt Elias Turusen kanssa jo aiemmin tilakauppoja omistamastaan tilasta, joten tätä kolmasosan veromanttaalin tilaa on alkanut hallinnoimaan talollisena ehkä jo aiemminkin vuoden 1869 aikoihin, Turusten suvun Elias Turunen. Elias Turunen oli Nilsiän Reittiön Sutelassa syntynyt ja avioitunut ensimmäisen kerran Brita Lappalaisen kanssa, myös Reittiöllä. Puoliso Brita menehtyy. Elias Turunen liikkuu.. Tulee, ostaa ja näin hankkii Pitkäsiltä Jussilasta tulevan Turulan tila-alueen. Elias avioituu sittemmin Kaaraslahtelaisen lesken Eeva Ruuskasen kanssa 1870.

Näin syntyy ja tulee Turula. Turulassa on myös lampuoti Ambrosius Ropponen, joka oli ehkä harvoja hyvinkin luotettavia miehiä hommissaan Sänkimäen kylällä. Pitkät sopimukset hänellä aiemmin kylän muille talollisille, näyttävät siten ehkä luotettavuutta.

Kesäkuussa 1897 Uusi Savo lehti julkaisi tapahtuman Elias Turusen tilalta.

- Maaseudulta.

”Wahinko ei tule kello kaulassa, sanowat wanhat, waan ei se näy aina pitäwän paikkaansa. Nilsiän Sänkimäellä talollisen Elias Turusen karjalaitumella tätä kuuta 13 päiwää wasten wiisiwuotinen tammahewonen kuoli kellon kantimeen, joka oli hieno, wanha nahkanauha, waan kun hewosen takajalka oli tarttunut kengän hokista hewosen niskaan, niin ei liene kauwan siinä tilassa elänyt. Siitä tuli siewä wahinko, liki 300 mk. Tässäkin muistutus hewosmiehille, laittakaa kellonkantimet helppoja ja kenkien hokit tylsät ja lyhyet.”

 

--- 

Kuva: Kansallisarkisto Jukka Kalervo Nilsiän pitäjänkartasto 1846 

 ---