1895 - 1898
Lars Kolehmainen s. 1835 (24.12.1835)
Puoliso: Helena Hallikainen s. 1833 (19.1.1833)
Lars Kolehmainen (s. 24.12.1835) oli syntyjään Nilsiän Koivumäen kylästä, isänsä Johan Kolehmaisen (s. 9.8.1799) ja äitinsä Ester Röörin (s. 10.11.1799) poika. Perhe oli Larsin syntymän aikaan silloin kylässä torppareina. Siellä tilan nro 1 Hämälässä osatilalla, jonka talollisena oli Herman Siponen. Pitkään ei perhe Koivumäessä viihtynyt, vaan muutto tuli Kaaraslahden kylään ja torppareiksi nro 25 Mattilaan Hiltusten hallinnoimalle tilalle, jota lampuotina pyöritteli Olof Kortelainen. Mutta sekavaa oli muuttojen vaiheet, kun välillä oltiin myös Koivumäessä, Kaaraslahdessakin tilalla nro 25 Mattilassa talollisella Pehr Hakkaraisellakin.
Vuoden 1837 lopuilla, perheen pää Johan Kolehmainen joutuu pitkäksi aikaa valtion leipiin. Hän viettää loppuelämänsä kaltereiden takana ja menehtyy vankikuljetuksen aikana 20 päivä elokuuta vuonna 1864. Johan Kolehmaisella oli ollut vähän sitä ja tätä askaretta elämässään, raskaampiakin tapauksia, joiden takia käräjillä sitten viihtyi. Johan Kolehmainen oli Savossa siihen aikaan paljon tapetilla tekojen ja yhteyksiensä takia. Vuonna 1837 tapahtui Kehvolla isompaakin. Herastuomari Iivari Väänäsen murha, jossa Johan Kolehmainen oli myös mukana. Edellisellä vuosikymmenellä sattui Nilsiässä talollisen Josef Kainulaisen murha, josta Johan joutui myöskin osaltaan vastaamaan. Taisi Johan Kolehmaisen vangitsemisen takia silloin vielä heille lasta odottava puolisokin jäädä omilleen.
Puoliso Ester siirtyilee itsellisenä jatkossa lastensa kanssa pitkin pitäjää. Oltiin Kaaraslahden Hannonmäessä, aikanaan Pajujärvelläkin itsellisenä. Pajujärven aikaan vuonna 1845 Ester synnyttää lapsenkin, pojan Paulin, joka kuitenkin menehtyy jo seuraavana päivänä synnytyksestä. Eipä Esterikään aivan puhtoinen ollut. ”Vuonna 1843 täällä talvikäräjillä syytetty varkausasiassa osallisena ja siitä tuomittu. Mutta Wiipurin hovioikeus on sittemmin 12. helmikuuta 1844 annetussa päätöksessään todennut että häntä ei todisteiden puutteelisuuden takia, vaikka epäilyttäviä olosuhteita antaa osviittaa että hän tietoisena varkaudesta olisi edesauttanut varastettujen tavaroiden kätkemisessä, voi tuomita asiassa. 1845 ilmiannettu haureudesta koska 1.3. tätä vuotta on synnyttänyt äpärälapsen” (Geni viitteet).
Perhe oleskelee jatkossa myös Kuusilahdessa, josta suuntaa Kaaraslahteen nro 17 Pahkamäkeen, kunnes vuonna 1856 asettuu lopulta perheensä kanssa Sänkimäen nro 2 Paavolaan torppareiksi. Perheessä lapsista mukana oli Lars ja Anna sekä vanhempi poika Petter, joka ryhtyy ensin tällä Påhl Pitkäsen Paavolan tilalla perheen torppariksi. Myöhemmin veli Lars on perheessä torpparina, kun Petter menehtyy keuhkotautiin toukokuussa vuonna 1859.
Vuonna 1861 torpparisopimus Heikkilässä puretaan ja perheen poika, torpparinakin ollut Lars Kolehmainen lähtee samassa kylässä Sänkimäessä tilalle nro 5 Heikkilään. Heikkilässä oli silloin talollisena Johan Lyytinen, jonka kanssa Lars Kolehmainen sopii torpparikontrahdin tilalle. Iäkäs äitimuori Ester on mukana. Lyytisellä oli siihen aikaan useita torppareita tilallaan. Larsin äiti Ester menehtyy myöhemmin muutaman vuoden päästä Heikkilässä. Vuonna 1862 Heikkilän torppari Lars Kolehmainen tutustuu erääseen Severina Jokelaiseen, joka asusteli Koivumäen kylässä tilalla nro 2 ja oli siellä piikahommissa talollisella David Ruuskasella. Kuulutuksiakin värkättiin vuoden lopussa ja ne kolmet kerrat selviteltiin. Mutta avioliiton aikeet peruttiin jostain syystä keväällä 1863. Lars jatkoi sen jälkeen torpparihommia yksikseen Heikkilässä. Seuraavana vuonna 1864 Lars Kolehmainen ottaa ja pestaa piiaksi torppaansa Helena Hallikaisen. Kaksin kun torpassa oltiin tapahtui sitä ja tätä, sekä tunteet syventyivät niin, että vuonna 1866 kesällä Lars ja Helena laittavat kuulutukset kuntoon. Ja sitten syksyllä marraskuussa jo avioidutaan.
Helena Hallikainen oli syntynyt Kaaraslahden kylässä 19.1.1833 isänsä Staffan Hallikaisen (s. 1799) ja äitinsä Juliana Pitkäsen (s. 1807) tyttäreksi. Vanhemmat olivat Helenan syntymän aikaan talollisia Kaaraslahden nro 21 Heikkilässä, jota osaa kirjoissa Taipaleeksikin näytetään. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1843 perhe siirtyy Kuusilahden kylään, jossa ovat hetken itsellisinä. Sieltä muutto Sänkimäen kylään ja tilalle nro 6 Pitkälään. Pitkälässä oli Olof Pitkäsen osatila, jossa Helenan isä Staffan Hallikainen aloitti perheineen lampuodin hommat. Mutta pitkään ei Staffan Hallikainen Pitkälässä kuitenkaan ehtinyt olla, kun maaliskuussa vuonna 1846 hän menehtyy kuumeeseen, vain 47-vuotiaana. Samaan aikaan perhe olikin jo itsellisinä Pitkälässä. Vuonna 1848 lapsista Helena päättää lähteä perheestä ja saa piikapestin Kuuslahden kylästä Roeringien hallinnoimalta tilalta. Roeringien Kuuslahti nro 1 oli iso tila, torppareita ja palvelusväkeä runsaasti. Tilaa kutsuttiinkin Kuuslahden kartanoksi.
Seuraavat 15-vuotta Helena kulkee kylästä toiseen työhommissa. Vuonna 1851 Helena saa piikapestin Nilsiän kylästä tilalta nro 14 Knuutilasta talolliselta Lagerstamilta, joka oli Nilsiän nimismies. Hänellä oli myös huomattavasti palvelusväkeä tilallaan. Helenan työt kestävät täällä vuoteen 1853, jolloin uusi pesti löytyy samasta kylästä tilalta nro 9 Haukialasta, jossa talollisena oli Lars Taskinen. Pari vuotta Taskisella töitä ja Helena siirtyy taas. Nyt vuonna 1855 Murtolahden kylään tilalle nro 3 Heikkilään, jossa osatilan talolliselle Simon Hämäläiselle. Matka jatkuu, työpaikat vaihtuvat. Vuosi 1856 ja Helena on vuoden päivät Nilsiän kylän tilan nro 8 Taskilassa Henrik Rissasella piikana. Vuonna 1858 Helena saa pestin takaisin Kuuslahteen, jossa hän on useita vuosia piikana. Vuosi 1861 ja Helena siirtyy töihin Konttimäen kylään. Siellä hän on töissä eri tiloilla, aina vuoteen 1864 saakka, jolloin siirtyy Sänkimäen kylään. Sänkimäessä tilalle nro 5 Heikkilään, jossa Heikkilän torppari Lars Kolehmainen pestaa Helenan torppaansa piiaksi. Torppari Lars Kolehmaisen äitikin oli juuri menehtynyt, joten töitä varmasti riitti poikamiehen torpparin mailla. Tiiviisti yhteiselo torpassa tuli Larsilla ja Helenalla jatkumaan, koska Helena synnyttää jo seuraavana vuonna huhtikuussa lapsen, pojan Andersin, joka kuitenkin menehtyy synnytyksen aikoihin. Seuraavana vuonna 1866 haettiin kesällä yhdessä kuulutuksia ja avioon mentiin marraskuussa. Lars ja Helena olivat saaneet papin nuhtelut esiaviollisesta elämästä, sekä sakkoja kumpainenkin 38 mk ja 40 penniä.
Lars Kolehmaisen ja puolisonsa Helena Hallikaisen torppariaika Heikkilässä talollisten Lyytisten hallinnoimalla tilalla tulee jatkumaan pitkään, aina vuoteen 1888 saakka. 1860-luvun puolivälistä alkoi myös lasten tulo. Lapsia syntyy perheeseen ensimmäisen pojan Andersin jälkeen tasaiseen tahtiin. 4.6.1867 Henrik, 10.11.1869 Lars Petter, kaksoset David ja Anders 11.1.1875. Anders menehtyy kuitenkin pian heikkouteen vain parin viikon ikäisenä. 1880-luvulla pojista Henrik avioituu ja muuttaa torpasta. Käräjilläkin Lars Kolehmainen joutui välillä käymään. Vuonna 1880 hän sai 4 mk sakot metsärikkeestä. Saattoiko väki kylällä muistaa Larsin vanhempien edesottamuksia, jos vaikka hiukan merkittynäkin hän olisi näin ollut vastoin tahtoaan. Vuonna 1888 Lars Kolehmaisen perheen torpparisopimus Heikkilässä loppuu. Lars ja Helena siirtyvät perheineen Kaaraslahden kylään tilan nro 17 Aholan toiselle tilanosalle torppareiksi. Mukana perheessä pojat Lars Petter ja David. Ahola oli Samuel Niskasen tila, jota lampuoti Johan Heikkinen siihen aikaan pyöritteli.
Aika kulkee 1890-luvulle. Pojista Lars Petter avioituu Anna Miettisen kanssa, joka muuttaa torppaan. Vuosikymmenen puolivälissä 1895 Lars Kolehmainen tekee uuden torpparikontrahdin, nyt Sänkimäen kylään tilalle nro 4 Eerikkalaan. Muutto Eerikkalaan, jossa talollisena oli Kalle Pitkänen. Tilalla oli kaksi tilanosaa, joista toinen merkittiin August Kokkosen tilana, jonne Lars Kolehmainen perheensä kanssa asettui torppareiksi. Poikansa Lars Petterin perhe kasvaa torpassa tyttärillä, Hilja 1893 ja Maria 1895. Pian Lars Petter perheineen muuttaa pois torpasta. Torppareina Eerikkalassa perheen pää Lars Kolehmainen ja Helena olivat vielä 1897, mutta sen jälkeen loisina viereisellä tilanosalla Kalle Pitkäsellä. Sitten tulee suuria murheita. Lars Kolehmainen menehtyy keuhkotautiin vuonna 1898. Leski Helena Hallikainen muuttaa poikansa Davidin kanssa torppareiksi Kaaraslahteen tilalle nro 25. Näin päättyi Lars Kolehmaisen torppariaika Eerikkalassa.
- - -
- Nilsiä rippikirjat, lastenkirjat, sekä kuolleet ja syntyneet
- Kuopio henkikirjat
- Nilsiä rippikirja 1840-1849 (AP_I I Aa:14) Sivu 503 Svart bok
- Antti Lappalainen – Savon metsärosvojen jäljillä
- Kaija Kainulaisen tiedonannot
- Geni viitteet
