25.2.26

ADAM RÄSÄNEN s. 1840 - EERIKKALAN TORPPARI

 

1894 - 1902

 

Adam Räsänen  s. 1840 (8.12.1840)

Puoliso Eva Stina Rissanen s. 1841.(21.1.1841)


Adam Räsänen syntyy 8.12.1840 isänsä Olof Räsäsen s. 1807 ja äitinsä Eva Sikasen s. 1804 pojaksi. Perhe oli ja asusteli Adamin syntyessä Pieksämäellä Jäppilän kylässä. Jäppilässä heitä näytettiin myöskin talollisiksi eri tilanosilla. Vaikka talollista tietoa ei esimerkiksi henki- tai rippikirjoista löytynytkään, kuin löytyi lastenkirjoista jne., saattoivat he kuitenkin olla ehkä osakkaina tiloilla nro 3 tai nro 7. Adamin vanhemmat perheineen olivat tulleet aiemmin vuonna 1838 muuttokirjalla Jäppilään Kuopion Räsälästä, mutta jo vuonna 1841 he muuttavat takaisin Kuopioon. Nyt Kasurilaan tilalle nro 1 Toivalaan. Toivalassa toisella osatilalla oli talollisena Adamin isän Olofin veli Josef. Isän veljistä myös Petter perheineen ja heidän iäkäs äiti asustelivat tilalla. 1840-luvun puolivälissä Adamin isä perheineen on jo talollisena Toivalassa omalla tilanosallaan. Mutta sitten vuosi 1849 tuo muuton Adamin vanhempien perheessä. Nyt perhe muuttaa Kuopion Hakkaralan kylään tilalle nro 3 Randalaan talolliselle Zachris Väänäselle torppareiksi. Perheen torppariaika kestää Randalassa vuoteen 1853. Silloin perhe muuttaa muuttokirjalla nro 42 Nilsiään, lampuodeiksi Kaaraslahden kylään ja tilalle nro 19 Aarolaan. Aarolassa oli osatilan talollisena Roeringin sukua, jolle Adamin isä Olof perheineen tuli heidän tätä tilanosaa pyörittelemään.

Aika kuluu 1860-luvulle Kaaraslahden Aarolassa. Poika Adam oli ehtinyt iältään jo 25-vuotiaaksi. Samassa kylässä Petrolan tilan talollisella Petter Taskisella oli piikana Eva Rissanen, johon Adam perin pohjin tutustui. Eva oli myös hyvin saman ikäinen, joten juttuun tultiin. Syyskuussa sitten haettiin kuulutuksia ja vihille mentiin marraskuun lopussa.

Adamin puoliso Eva Stina Rissanen syntyy 21.1.1841 isänsä Henrik Rissasen s. 1792 ja äitinsä Eva Savolaisen s. 1809 tyttäreksi. Evan vanhemmat asustelivat siihen aikaan perheineen Pieksän kylässä tilalla nro 7 Pihlajanmäessä, jossa isän vanhemmat olivat tilallisia. Mutta jatkossa Evan isä perheineen on jo talollisina tilalla. 1850-luvulla vuonna 1853 Evan nuorin sisar Helena menehtyy tuhkarokkoon vain 6-vuotiaana, mutta muuta murhetta perheessä ei juuri ollutkaan. Sisaruksista veljet Wilhelm (s.1838) ja Henrik (s. 1842) asustelivat vielä tilalla.

Tulee vuosi 1857 ja Eva Stina lähtee perheestä 16-vuotiaana työhommiin Kaaraslahden kylään. Siellä tilalle nro 10 Petrolaan talolliselle Olof Parviaiselle piiaksi. Olof Parviaisella oli myös useita itsellisperheitä tilallaan. Talollisen Olof Parviaisen puoliso Anna Maria Rissanen oli Evan sisko, tosin isänsä ensimmäisestä liitosta Katarina Rissasen kanssa. Näin Evan oli helpompi aloittaa työuraa tutuissa oloissa. Petrolassa Evan aika kestää vuoteen 1860, jolloin työpaikka vaihtuu. Hän saa piikapestin samalla kylällä tilalta nro 1 Ruuskalasta talolliselta Henrik Korhoselta. Muutama vuosi ja vuonna 1862 Eva saa piikapestin Halunan kylästä tilalta nro 11 Lassilasta talolliselta David Miettiseltä. Piikavuosi Halunalla kestää seuraavaan vuoteen 1863. Eva siirtyy takaisin Kaaraslahteen ja Petrolaan, siellä talolliselle Petter Taskiselle piiaksi. Pari vuotta ja Eva saa uuden pestin vuonna 1865, Kuuslahden kylästä Roeringeiltä. Vuosi menee, pesti loppuu ja Eva siirtyy takaisin Kaaraslahden Petrolaan. Saman vuoden syksyllä 1866 Eva avioituu Kaaraslahdessa Aarolan tilan lampuodin pojan Adam Räsäsen kanssa ja muuttaa samalla Adamin kotitilalle. Adamin isä oli menehtynyt samana vuonna Aarolassa, mutta lampuodin hommia tilalla jatkettiin.

Aarolassa vuosikymmen vaihtuu Adamin ja Evan perheessä 1870-luvuksi. Lapsia oli tullut perheeseen. Tytär Stina 1867, poika Pohl 1870 ja Johan 1872. Vuonna 1874 syntyy Maria Sofia. Vuosi 1875 ja perhe siirtyy pariksi vuodeksi Kuuslahden kylään tilalle nro 3 lampuodeiksi. Vuonna 1877 Adam ja Eva perheineen siirtyvät takaisin Kaaraslahden Aarolaan, nyt torppareiksi talolliselle Petter Haloselle. Torppariaika Aarolassa kestää pitkälle 1880-lukua, aina vuoteen 1886 saakka. Lapsia oli tullut ajan saatossa lisää perheeseen. Poika Adam syntyi 1877, mutta hän menehtyi tulirokkoon jo puolivuotiaana. Tytär Maria syntyy 1881 ja poika Adam 1884.

Vuonna 1886 Adam Räsänen perheineen siirtyy Sänkimäen kylään ja sopii Jussilan talollisten Hakkaraisten kanssa tilan lampuodin kontrahdista. Jussilassa aika lampuoteina loppuu vuonna 1894, jolloin Adam siirtyy perheineen samassa kylässä tilalle nro 4 Eerikkalaan Pekka Pitkäsen tilalle torppareiksi. Torpparikontrahti tehtiin todennäköisesti Eerikkalan isännän Pekka Pitkäsen kanssa, mutta talollisena häärii hänen poikansa Kalle Heikki.

Adam Räsäsen ja Eeva Stina Rissasen perhe on torppareina Eerikkalassa ainakin vuosisadan vaihteisiin saakka. Seuraavan vuosisadan alussa vuonna 1902 keväällä tulee suuria murheita. Adam Räsänen menehtyy maaliskuussa kuumeeseen. Myöskin Eeva Stina menehtyy seuraavassa kuussa sydänhalvaukseen. Näin Eerikkalassa torppariaika heidän osaltaan loppui.

Todennäköisesti heidän jälkeensä Eerikkalaan torppariksi tähän torppaan saapui vuonna 1903 Henrik Kolehmainen perheineen. Toinen Eerikkalan torppari omassa torpassaan oli Paavo Pitkänen perheineen.

 

 

- - - 

5.2.26

KARL RYYNÄNEN s. 1866 - EERIKKALAN TORPPARI

 

1894 – 1898    

                      

Ryynänen Karl Henrik s. 1866 (8.9.1866)

Puoliso Lovisa Pitkänen s 1866 (20.6.1866)


Karl Henrik Ryynänen syntyy 8.9.1866 isänsä Fabian Ryynäsen (s. 1839) ja äitinsä Anna Leskisen (s. 1838) pojaksi. Karl Ryynäsen syntymän aikaan vanhemmat olivat Sänkimäessä torppareina Eerikkalan talollisella isännällä, joka oli Petter Pitkänen. 1870-luvun alussa perhe siirtyy torppareiksi Kaaraslahden kylään Vaivionniemen tilalle nro 24. Mutta jo muutamien vuosien päästä perhe löytää tiensä saman kylän tilalle nro 19 Aarolaan. Aarolassa Pekka Halosen tilalla perhe on lampuoteina, mutta myöhemmin alkaa myös itsellinen aika.

1880-luvun alussa perhe asustelee loisina kylällä, jolloin poika Karl Henrik päättää lähteä perheestä. Hän siirtyy Lukkarilan kylään tilalle nro 1 renkihommiin. Tällä Pyörilän osatilalla oli talollisen Lars Roivaisen tila, jota Johan Roivainen isäntänä pyöritteli. Vuosi Lukkarilassa vaihtuu ja Karl Henrik sopii renkipestin Niinimäen kylään tilalle nro 4, jossa talollisena oli Olof Kuosmanen. Vuonna 1883 Karl Henrikin työmaa vaihtuu taas. Nyt Kaaraslahden kylään tilanumerolle 24, joka oli Waivionniemen tila. Tilaa hallitsivat Ruuskaset. Mutta pesti loppuu taas seuraavana vuonna. Tehtiinhän sopimuksia yleensä aina vain vuodeksi kerrallaan. Vuonna 1884 Karl Henrik solmii renkipestin Halunan kylän nro 10 Tuomalan osatilan talollisen Johan Yletyisen kanssa. Yletyisellä työt kestävät seuraavaan vuoteen. Karl Henrikin työpaikat renkihommissa vaihtuvat vuosittain. Vuonna 1885 ollaan jo Pieksän kylässä. Pieksällä Karl Henrik on töissä tulevina vuosina usealla eri tilalla. Ensin tilan nro 2 Hartikkalan talollisella Erik Puustisella. Piikana työkaverina Ida Ahonen ja tilalla myös useita itsellisperheitä.  Seuraavana vuonna 1886 Karl Henrik on samalla kylällä tilalla nro 14 Heikkilässä Hartikaisten osatilalla. Vuonna 1887 Karl Henrik saa pestin tilalta nro 7 Pihlajamäestä talolliselta Lassi Heikkiseltä.

Vuonna 1888 Karl Henrik Ryynänen suuntaa Kaaraslahden kylään ja saa renkipestin tilalta nro 20. Tila oli Saarela ja Zacheuksien hallinnassa. Lampuotina oli Aku Savolainen perheineen, joka töistä vastasi, sekä sopimuksesta  Karl Henrikin kanssa. Tilalla oli muutenkin paljon porukkaa ja työväkeä perheineen. Piikana Miina Pasanen, torpparina Magnus Laitinen, sekä myös useita itsellisperheitä. Karl Henrikin työt kestävät Saarelassa useita vuosia. Sinä aikana hän oli saanut kutsunnoissa arpanumeron 4, mutta ei ehkä joutunut kuitenkaan palvelukseen. Kaaraslahdessa oli näinä vuosina Ruuskalan ja Pietilän tiloilla piikatöissään myös Karl Henrikin tuleva puoliso Lovisa Pitkänen, johon Karl Henrik tutustui. Lokakuussa vuonna 1892 Karl Henrik ja Lovisa avioituivat.

Lovisa Pitkänen oli syntynyt 20.6.1866 Kaaraslahden Ruuskalassa torppari-isänsä Johan Pitkäsen (s. 1820) ja äitinsä Helena Happosen (s. 1827) tyttäreksi. Perhe elää torppareina pitkään Ruuskalassa, kunnes vuonna 1883 perheen pää Johan Pitkänen menehtyy 63 vuotiaana turvotukseen. 1880-luvun lopuilla Lovisa oli aikuisena jo samalla tilalla Ruuskalassa myös piikatöissä. Aiemmin vuoden 1888 aikaan keväällä huhtikuussa Lovisa synnyttää aviottoman lapsen tyttären, jonka nimeksi tulee Alina. Kaaraslahden Ruuskalassa ja Pietilänkin tilalla Lovisan elämä jatkuu piikatöissä vielä 1890-luvun alussa. Vuoden 1892 aikana Lovisa tutustuu samalla kylällä renkitöissä olleeseen Karl Henrik Ryynäseen, jonka kanssa hän avioituu lokakuussa samana vuonna.

Vuonna 1893 Karl Henrik Ryynänen ja Lovisa Pitkänen ovat loisina Kaaraslahden kylässä tilalla nro 23 Pietilässä, joka oli talollisen Väänäsen hallussa. Tilaa oli hallinnoinut aiemmin Henrik Snelman, mutta hän muutti 1891 Maaningalle. Samoihin aikoihin perheeseen syntyy poika Kalle Heikki 4.3.1893.

Mutta samaan aikaan perheessä hierottiin myös torpparisopimusta Sänkimäen kylään nro 4 Eerikkalaan Pekka Pitkäsen tilalle. Olihan Karl Henrikin vanhemmat olleet jo 1860-luvulla Eerikkalassa torppareina, joten neuvotteluistakin saattoi tulla helpommat. Seuraavana vuonna 1894 Karl Henrik ja Lovisa ovat torppareina Eerikkalassa. Tilalla oli paljon työväkeä, renkejä ja piikoja tuplasti, sekä muita perheitä mäkitupalaisinakin. Toisena torpparina Adam Räsänen perheineen. 20 päivä elokuuta vuonna 1895 perhe kasvaa, syntyy tytär Amalia. Mutta Amalia menehtyy jo reilun vuoden ikäisenä keuhkotautiin tammikuussa 1897. Samana vuonna lokakuussa syntyy perheseen kuitenkin vielä tytär Emma Lydia.

Karl Henrik Ryynäsen perheen torppariaika Eerikkalassa kestää vuoteen 1897, jolloin torpparisopimusta aletaan purkamaan. Näin torpparikontrahti loppuu viimeistään 1898 aikana. Vuosisadan lopuilla, kesällä vuonna 1900, perhe muuttaa Nilsiästä Viipuriin.

 

 

- - -  

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...