30.10.25

LARS VÄÄNÄNEN s. 1823 - EERIKKALAN TORPPARI

 

1873 – 1880                        


    Väänänen Lars Samuel s. 1823 (20.3.1823)

    Puoliso Eva Sofia Pitkänen s. 1831 (4.9.1831)

 

Lars Väänänen oli syntyjään Pöljältä, isänsä talollisen Petter Väänäsen (s. 13.5.1797) ja äitinsä Anna Ruuskasen (s. 28.3.1801) poika. Äiti Anna menehtyy Pöljällä 4.11.1827, jolloin Larsin isä Petter avioituu uudestaan, nyt Helena Pekkarisen kanssa. Larsin vanhempien asustellessa 1850-luvulla perheineen talollisina Pöljän tilalla nro 2 Lassilassa, jolloin isä oli myös kuudennusmies, lähtee Lars Samuel kosintareissuun Nilsiään. Vuonna 1853 lokakuussa hän avioituu Sänkimäkeläisen talollisen tyttären Eva Sofia Pitkäsen kanssa, joka muuttaa Pöljälle, Larsin kotitilalle Lassilaan.

Eeva Sofia Pitkänen (s. 4.9.1831) oli Sänkimäen nro 4 Eerikkalan talollisen isänsä Erik Pitkäsen (s. 1801) ja äitinsä Anna Pekkarisen (s. 1805) tytär. Kantatilana Eerikkala oli maakirjanumeron 1 aikaisia tilanosia. Eerikkalassa Eeva Sofian talollinen isä Erik menehtyy vuonna 1843, jolloin perhe jää ilman isää. Mutta leskiäiti Anna Pekkarinen avioituu muutaman vuoden päästä uudestaan. Aviopuoliso tulee Niinimäen talollisen pojasta, joka oli Lars Savolainen (s. 1808). 1850-luvulla vuonna 1853 perheen tytär Eeva Sofia avioituu 22-vuotiaana Pöljän kylään Lars Väänäsen kanssa.

Lars Väänänen ja Eeva Pitkänen elelevät Pöljällä vuoteen 1865 saakka. Pöljän aikana heidän perheeseen syntyivät lapset, Aron Henrik 1856, Karl Wilhelm 1860 ja tytär Agvilina 1863. Mutta tytär Agvilina menehtyy punatautiin puolivuotiaana jo seuraavan vuoden tammikuussa 1864.

Vuonna 1865 Lars ja Eeva perheineen siirtyy Pöljältä Nilsiän kylään tilalle nro 5 toiselle osatilalle talollisiksi. Aika kulkee talollisina Nilsiän kylällä ja perhe kasvaa. Vuonna 1866 syntyy kaksoset Anna ja Lovisa 19 päivä tammikuuta. Mutta kaksostyttäristä Lovisa menehtyy hinkuyskään vain puolitoistavuotiaana 9.6.1867. Vuonna 1870 perheeseen syntyy vielä tytär Eva Karolina 4 päivä maaliskuuta.

Vuonna 1873 Nilsiän kylä jää taakse, kun perhe muuttaa ja siirtyy Sänkimäen kylään. Siellä he tekevät torpparikontrahdin Eerikkalan talollisen Petter Pitkäsen kanssa. Näin torppariaika Eerikkalassa alkaa. 

Ajassa 1870-luku kulkee eteenpäin. Lapset aikuistuivat jo aiemminkin ja osa muutti Eerikkalasta kuka minnekkin avioituenkin. Tytär Anna pitää vanhemmilleen seuraa vielä torpassa. Vuosikymmen lähenee loppuaan, torppari-isä Lars alkaa sairastelemaan ja näin tulla vaivaiseksikin. Vuosi 1879 tulee olemaan viimeinen torpparivuosi Larsilla ja Eevalla Eerikkalassa. Torpparikontrahti loppuu ja perhe siirtyy loisiksi kylällä.

 

 

- - -  

FABIAN RYYNÄNEN s. 1839 - EERIKKALAN TORPPARI

 

1866 – 1873            

 

Ryynänen Fabian s. 1839 (s. 8.7.1839)

Puoliso Anna Karolina Leskinen s. 1838. (2.7.1838)

 

Fabian Ryynänen syntyy Iisalmen Karvasalmen kylässä tilalla nro 9 isänsä Christer Ryynäsen (s. 1815) ja äitinsä Carolina Hiltusen (s. 1818) pojaksi. Vanhemmat muuttavat Nilsiän Koivumäkeen Fabianin ollessa vasta parivuotias. Muutamia vuosia menee Koivumäessä, kunnes perheen isä Christer menehtyy kuumeeseen maaliskuussa vuonna 1843. Äiti ja leski Carolina, sekä Fabian jatkavat elojaan Koivumäessä vuoteen 1848. Samana vuonna nuori leski Carolina Hiltunen aloittaa Koivumäen kylässä tilalla nro 1 talollisella Herman Siposella piikatyöt. Poika Fabian seurailee mukana. Muutama vuosi kuluu ja leski Carolina avioituu uudestaan. Nyt puolisoksi tulee samalla kylällä ja samalla tilalla Koivumäessä asusteleva renki, Adam Ruuskanen (s. 1825). Perheessä olivat jo Fabian ja siskonsa Lovisa, mutta lisää oli tulossa Adam Ruuskasen kanssa. Albertina 1850, Josef 1852 mutta hän menehtyy jo muutaman kuukauden vanhana. Enok 1853, mutta hänkin menehtyy jo pienenä lapsena syyskuussa 1855.  Vielä syntyvät pojat Wilhelm 1854, Viktor 1855 ja Enok 1856.

1850-luvun puolivälissä poika Fabian Ryynänen lähtee renkitöihin perheestä. Vuonna 1855 hän on samalla tilalla talollisella Carl Hiltusella, mutta jo 1856 Kaaraslahden kylän tilan nro 23 talollisen Sven Hakkaraisen renkinä. Vuonna 1857 Fabian löytyy Pajujärven kylästä tilalta nro 8 talolliselta Mats Sutiselta. Pari vuotta menee Sutisella hommissa, kunnes Fabian ottaa renkipestin samalta kylältä tilalta nro 4, jossa tilaa piti Anders Savolainen ja Maria Lilja. Vuosikymmenen vaihteiden aikaan Fabian siirtyy rengiksi Nilsiän kylään tilalle nro 14, jossa myös hänen tuleva puolisonsa Anna Karolina Leskinen asusteli.

Anna Karolina Leskinen oli syntyjään Kuopion Kasurilan kylässä isänsä Thomas Leskisen (s. 1807) ja äitinsä Anna Lisa Mecklinin (s. 1810) tytär. Perhe liikkui aikanaan Kasurilasta Sänkimäkeen. Sänkimäessä perhe ehtii olla torppareina Jussilassa tilalla nro 3 (kts. Jussilan torppariperheet) ja myöhemmin 1850-luvulla samalla kylällä tilalla nro 1 Lassilassa.

Anna Karolina lähtee työhommiin perheensä luota Lassilan torpasta vuonna 1856. Matka suuntautuu Kuuslahden kylään ja siellä tilalle nro 1, jota tilaa hallinnoivat Roeringit. Vuonna 1857 Anna ottaa uuden piikapestin, nyt Sutelan kylään nro 27 Vanhatalon tilalle, jossa talollisena oli Lars Laitinen puolisonsa Johanna Böökin kanssa. Annan piikatyöt kestävät Sutelassa vuoteen 1859, jolloin hän muuttaa Nilsiän kylään ja ottaa piikapestin tilalle nro 14 Knuutilaan. Samana vuonna Anna Karolina synnyttää aviottoman lapsen, tyttären Anna Johannan (s. 14.7.1859), mutta tytär Anna Johanna menehtyy jo muutaman kuukauden ikäisenä (18.7.1859). Anna Karolinan tuleva puoliso Fabian Ryynänen on myös työhommissa samalla tilalla. Tutustuminen muutamassa vuodessa samoissa töissä, samalla tilalla, tekee tehtävänsä. Avioliittoon mennään vuonna 1861 marraskuussa.

Seuraavana vuonna avioitumisesta Fabian siirtyy vuonna 1862 renkitöihin puolisonsa Annan kanssa Sänkimäen kylään tilalle nro 5 Heikkilään, jossa talollisena oli Johan Lyytinen. Samaan aikaan syntyy perheeseen poika Henrik. Renkihommat Heikkilässä kestävät vuoteen 1863, jolloin perhe siirtyy Sänkimäessä Annan vanhempien luokse, jotka olivat vielä silloin torppareina Lassilassa. Mutta pitkään ei Fabian ja Anna torpassa viihtyneet, vaan he siirtyvät seuraavana vuonna 1864 muonarengeiksi Eerikkalaan. Eerikkalassa talollisena oli silloin Petter Pitkänen, jonka alaisuudessa Fabianin muonarengin työt jatkuivat muutamia vuosia. Vuonna 1866 Fabian ja Anna sopivat torpparikontrahdista Petter Pitkäsen kanssa ja aloittavat Eerikkalassa torppareina.

Torppareina Eerikkalassa Fabianin ja Annan perheeseen syntyy 8.9.1866 poika Karl Henrik. Jatkoa seuraa, perhe suurenee. Vuoden 1869 lokakuussa syntyy tytär Anna Lovisa. Joulukuussa 1871 syntyy Eerikkalan torpassa perheeseen vielä tytär Eva Karolina. Aiemmin vuonna 1862 helmikuussa syntyi perheeseen ensimmäinen lapsi. Heikkilän renkiaikaan poika Henrik, mutta hän menehtyi koliikkiin Eerikkalassa jo maaliskuussa vuonna 1865.

Vuonna 1873 Fabian ja Anna perheineen purkavat torpparisopimuksen Eerikkalassa ja siirtyvät Kaaraslahden kylään. Siellä Vaivionniemen tilalle nro 24 torppareiksi.

 

 

- - -  

28.10.25

HENRIK KOLEHMAINEN s. 1824 - EERIKKALAN TORPPARI

 

1861 – 1867                        

    Henrik Kolehmainen s. 1824 (27.5.1824)

    Puoliso Karolina Paldanius s. 28.2.1836 


Henrik Kolehmainen oli syntyjään Koivumäen kylästä vanhempiensa Morten Kolehmaisen (s. 1775) ja Brita Bökin (s. 1797) poika.

Vanhemmat siirtyilee… Pyöriälään 1826, sieltä Koivumäen kylään jne. Henrik lähtee aikanaan työhommiinsa pitkin pitäjää. 1850-luvulla hän on jo Paloisilla vuoden 1856 aikoihin. Sieltä hän siirtyy Nilsiän kylään tilalle nro 16 Sääskenniemeen. Vuonna 1857 Henrik on jo työhommissa Sänkimäen kylässä ja tilalla nro 5 Heikkilässä talollisella Johan Lyytisellä. Ja ehti Henrik vielä Jussilassakin renkitöitään tehdä. Eikä pitkään mene, kun Henrik Kolehmainen on tehnyt torpparisopimuksen ja on viimeistään vuonna 1861 Eerikkalassa talollisella Lars Savolaisella torpparina. Naapuritilalla Jussilassa on piikana hänen tuleva puolisonsa Karolina Paldanius, johon Henrik ehti jo samalla tilalla renkinä ollessaankin tutustua.

Karolina Paldanius (s. 28.2.1836, kaste 1.3.1836) oli syntyjään Maaningan Hamulan kylän tilan nro 5 torppari-isänsä Mats Paldaniuksen (s. 1793) ja äitinsä Juliana Kovasen (s. 1794) tytär. Aikanaan vanhempiensa ollessa perheineen lampuoteina Hamulan kylässä tilalla nro 2, hakee 17 vuotias Karolina 5 päivä helmikuuta vuonna 1853 veljensä David Johanin kanssa muuttokirjan Kuopioon. Karolinan veli David Johan aloittaa Kuopion Kolmisopin kylässä tilalla nro 6 Juvolassa talollisen Henrik Ruuskasen tilanosalla lampuotina. Mutta muutamien vuosien päästä veli David lopettaa lampuotina ja palaa takaisin Maaningalle. Karolina sen sijaan siirtyy Kolmisopissa tilalle nro 5 Paavolaan piiaksi. Sekin oli talollisen Henrik Ruuskasen hallinnoima tilanosa. Mutta vain hetki menee ja Karolina muuttaa loppuvuodesta 1856 Nilsiään. Siellä hän tulee piikapestillä Kaaraslahden kylään ja tilalle nro 23 Pietilän Marjomäkeen talolliselle Sven Hakkaraiselle töihin. Jokusia vuosia riittää hyvin töitä Karolinalla Kaaraslahdessa, mutta vuonna 1859 hän on jo sitten Sänkimäen Jussilassa piikana. Jussilassa oli siihen aikaan talollisena Fredrik Hakkarainen, jonka kanssa Karolina työsopimuksia teki. Samalla kylällä touhuaa näinä vuosina renkihommiaan myös Henrik Kolehmainen, Karolinan tuleva puoliso.

Karolina ja Henrik avioituvat 3.11.1861. Samalla Karolina siirtyy Eerikkalaan torpparipuolisonsa Henrikin luokse. Lapsiakin alkaa siunaantumaan. 22.9.1862 syntyy poika Jakob. Kesäkuussa 1864 syntyy poika David, mutta hän menehtyy jo syntyessään. Seuraavana vuonna syntyy kesällä tytär Wilhelmiina. Eerikkalan torpassa asusteli hetken myös Henrik Kolehmaisen nuorin veli Adam (s. 1829). Perheen elot ja aika kulkevat Eerikkalan torpassa muutamia vuosia, kunnes perheen äiti, Karolina Paldanius menehtyy hermokuumeeseen vain 30 vuotiaana maaliskuussa vuonna 1866. Suuret katovuodet ja nälänhätäkin olivat valtakunnassa jo menossa. Leski Henrik Kolehmainen ei enää torpparisopimustaan Eerikkalan talollisten kanssa jatkanut, vaan hän siirtyi Heikkilän tilanosalle renkitöihin.

 

 

- - -  

1500-LUKUA SÄNKIMÄKI ALKAA SYNTYMÄÄN

        "Yksinäinen erämies liikkui kuulumattomin askelin, meloi äänettömästi pälyillen riistaa ja petoja. Hän ei häirinnyt luonnon ra...