David Hirvonen s. 1838 - Jussilan kantatilan torppari

 

 

1873 – 1877   tilalla  

(torppariaika n. 1873-1874)      

            

Hirvonen David s. 1838

Puolisot:

- Brita Karin Keinänen s. 1848 k. 1874

- Eva Sofia Voutilainen s. 1848.

 

David Hirvonen oli isänsä Staffan Hirvosen (s. 1817) ja äitinsä Anna Muonan (s. 1817) poika. David syntyy 13 päivä huhtikuuta 1838  Kuopion Koivusaaren kylässä vanhempiensa ollessa itsellisinä tilalla nro 5 Savolassa. Isänsä Staffan ja äiti Anna Muona avioituivat vasta syksyllä pojan Davidin syntymän jälkeen.

Perhe liikkuu Koivusaaressa, muuttaa muuttokirjalla vuoden 1841 lopussa Nilsiään Kaaraslahden kylään ja siellä Kuuslahteen. Aika kuluu vuosikymmentä ja seuraavaakin, kunnes perhe on siirtynyt Sänkimäen kylään Hirvolan kantatilalle. Jatkossa vuonna 1854 Staffan Hirvonen perheineen onkin sitten jo itsellisinä samassa kylässä tilalla nro 12 Mattilassa.

Staffan Hirvosen ja Anna Muonan poika David ( s. 1838) lähtee perheestä työhommiin ja rengiksi vuonna 1856 samassa kylässä tilalle nro 10 Heikkilään. Menee vuosi ja David siirtyy takaisin vanhempiensa torppaan samalla tilalla, jossa meneekin useampi vuosi. Vuonna 1860 David siirtyy vanhempiensa luota tilalle nro 12 Mattilaan rengiksi, josta taas vuoden päästä 1861 ottaa pestin tilalle nro 11 Mäkelään. Mutta jo vuoden päästä David käväisee vuoden päiviksi Kopolan kantatilalla nro 9, josta saapuu takaisin Mäkelään vuonna 1863. Parin vuoden päästä 1865 David siirtyy kylällä töihin tilalle nro 7 Pohjolaan. Pari vuotta siitä ja ollaankin jo Mattilan kantatilalla nro 12, jossa hänen vanhempansakin silloin sitä aikaa asustelivat. Vuonna 1868 David Hirvonen muuttaa ja ryhtyy muonarengiksi kantatilalle nro 9 Kopolaan. Kopolassa meneekin useampi vuosi, kunnes hän avioituu piika Brita Kaisa Keinäsen kanssa (s. 1848) lokakuun 10 päivä 1871. Brita Kaisa oli silloin työhommissa Sänkimäessä tilalla nro 11.

Brita Kaisa (Karin) Keinänen oli syntynyt 21 kesäkuuta vuonna 1848 Sutelan kylässä tilalla nro 23 Neulalammella, vanhempiensa, isänsä Iivarin (s. 1817) ja äitinsä Severina Hynnisen (s. 1826) tytär. Vuosikymmen ja toistakin kuluu, perhe liikkuu siellä täällä.. Äiti Severina oli  menehtynyt jo vuonna 1858 ja nyt sitten 18-vuotiaana Brita lähtee isänsä luota 1860-luvun puolivälin jälkeen.

Hän suuntaa työpesteihin ja viimein Sänkimäen kylään tilalle nro 6 Pitkälään, jossa talollisena on Karl Pitkänen perheineen. Pitkälässä menee piikatöissä vuodet 1866 – 1867. Vuonna 1868 Brita on tullut Sutelan kylään ja siellä tilalle nro 19 Neulalammelle talolliselle Lassi Keinäselle piiaksi. Oliko kenties samaa sukua jostakin kauempaa? Vuosi menee nopeasti ja seuraavan pestin Brita ottaa Sänkimäen kylästä tilalta nro 3 Jussilasta. Siihen aikaan tällä Jussilan osatilalla olivat talollisina Hakkaraiset. Jussilasta Brita siirtyy toisaalle töihin vuonna 1870. Nyt samalla kylällä tilalle nro 12 talolliselle Mats Heikkiselle. Vuosi taas ja Brita on seuraavana vuonna 1871 tilalla nro 11 Mäkelässä. Brita Keinänen tutustuu näihin aikoihin samalla kylällä renkinä olevaan David Hirvoseen ja he avioituvat lokakuun 10 päivä. David oli renkitöissä Kopolan kantatilalla, mutta myöhemmin muonarenkeinä samalla tilalla Britan kanssa avioiduttuaan.

Tuore aviopari muuttaa 1873 samalla kylällä Jussilan kantatilalle, jatkaen muonarenkeinä, mutta jo pian he tekevät torpparisopimuksen Jussilan talollisten Hakkaraisten kanssa. Lapsia syntyi perheeseen jo aiemmin, seuraavana vuonna vihkimisestä. Syntyy tytär Maria Lovisa lokakuussa 1872 ja poika David myöhemmin muutaman vuoden päästä heinäkuussa 1874. Torpassa elämä jatkuu samaa vuotta kesästä syksyyn pienten lasten kanssa. Mutta, tulee suuri järkytys..

Samana vuonna kesän jälkeen, lokakuun puolivälissä 1874 syttyy tulipalo, todennäköisesti perheen kotona torpassa. Tulipalossa menehtyy perheen äiti Brita Kaisa Keinänen 26-vuotiaana. Myös perheen pieni tytär Maria Lovisa menehtyy tapahtumassa, vain 2-vuotiaana. Perheen isä David Hirvonen jää näin leskeksi pienen poikansa Davidin kanssa. David Hirvonen on jatkossa itsellisenä Jussilassa, joten todennäköisesti torpparina olo ei enää jatkunut entisellään. Voidaan olettaa, että torpan mailla oli tulipalo, se saattoi myös tuhoutua, ehkä muutakin eloon liittyvää, koska David ei jatkanut enää torpparina vaikka olikin samalla tilanosalla. Eikä talollisilla Hakkaraisilla ollut tilanosallaan heti torpparia tapahtuman jälkeenkään.

Tulee seuraava vuosi 1875 ja joulukuu, David Hirvonen avioituu uudestaan. Nyt piikana samalla kylällä Sänkimäessä tilalla nro 12 Mattilassa olleen Eeva Voutilaisen kanssa. Davidin pieni poikakin sai äidin, ainakin puolikkaan.. Eeva oli syntyjään Urimolahden kylästä vanhempiensa Anders Voutilaisen (s. 1818) ja Helena Mertasen (s. 1821) tytär. David ja Eeva asustelevat vielä vuoteen 1877 Sänkimäessä, mutta muuttavat sitten Kaaraslahden kylään. Lapsia syntyy heille useita jatkossa, näin myös menehtyneen Brita Keinäsen pienelle David-pojalle velipoikia. Myöhemmin perhe aloittaa Kaaraslahdessa torppareina tilalla nro 19 Aarolassa talollisen Petter Halosen hallinnoimalla tilalla.

 

 

- - - 

Michel Kokkonen s. 1831 - Jussilan kantatilan torppari

 

1870 – 1871.

 

Michel Kokkonen s. 1831

Puoliso: Margareta Pitkänen s. 1826

                                                                                                                                                

Michel Kokkonen oli isänsä Erik Kokkosen (s. 1803) ja Suojärveltä syntyjään olevan äitinsä Maria Ruuskasen (s. 1803) poika. Michel Kokkosen isä oli kotoisin Halunalta, jossa samassa kylässä myös Michel syntyy. Perhe liikkuu 1830-luvulla Halunalta Kaaraslahden Kuusilahteen, jossa meneekin pitempi aika. Seuraavan vuosikymmenen lopuilla perhe siirtyy Sänkimäkeen Paavolan kantatilalle itsellisiksi. Pian 1850-luvun alussa perhe on jo Paavolassa torppareina.

Paavolan torpan mailla elämä etenee torppari-isän komennossa tätä vuosikymmentä, kunnes poika Michel ystävystyy samasta kylästä Pohjolan tilalta kotoisin olevan talollisen David Pitkäsen tyttären Margaretan kanssa (s. 1826). Vaikka Margaretalla oli mukana jo pari pientä poikaa, ei näin rakkaudella ollut rajoja. Michel Kokkonen ja Margareta Pitkänen hakevat kuulutuksia vuonna 1857 ja vihille mennään joulun aikaan, 25 päivä joulukuuta. 

Margaretan isä oli Sänkimäkeläisen Pohjolan tilan talollinen isäntä David Pitkänen (s. 1800) ja äitinsä Anna Pietikäinen (s. 1801). Isänsä David oli Sänkimäessä Pohjolan isäntä ja heillä oli puolisonsa Anna Pietikäisen kanssa suuri perhe tilallaan. Tytär Margareta asustelee vanhempiensa kanssa kotitilalla Pohjolassa pitkälle 1850-luvun loppua. Mutta siinäkin välissä hänen elämäänsä mahtui tapahtumia. Tammikuussa vuonna 1850 Margareta ollessa noin 24 vuotias, hän saa Sänkimäessä aviottoman lapsen, pojan Simonin. Mutta ei hätää, Margaretalla on hyvä olla kotitilallaan poikansa kanssa. Seuraava avioton lapsi syntyy muutamien vuosien päästä huhtikuussa vuonna 1856, poika Erik Johan. Elämä jatkuu kuitenkin Margaretalla lastensa kanssa vanhempiensa tilalla Pohjolassa. Seuraavana vuonna 1857 Margareta kohtaa samalla kylällä Paavolan kantatilalla asustelevan torpparin pojan Michel Kokkosen ja he avioituvat loppuvuodesta joulukuussa. Näin Margareta muuttaa samaan aikaan Michel Kokkosen kotitorpan maille Paavolaan.

Lapsia oli Margaretalla ennestään aviottomista suhteista, mutta lisää oli tulossa Michel Kokkosen kanssa, nyt kuitenkin pyhässä liitossa. Perheeseen syntyy seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivä poika Paul. Surua kuitenkin tulee.. Michelin ja Margaretan yhteinen syntynyt poika Paul menehtyy tuntemattomaan tautiin pienenä lapsena vajaa puolivuotiaana joulukuun alussa 1859.

Vuonna 1860 Michel Kokkonen perheineen siirtyy Sänkimäen Pohjolasta Konttimäen kylään ja siellä tilalle nro 4. Michel Kokkonen oli myös pestautunut muutamiksi vuosiksi sotilaaksi, todennäköisesti Krimin sodan mainingeissa, kun jonkinlaista valmiutta siihenkin suuntaan pidettiin. Konttimäen aikaan perheeseen syntyy poika Henrik tammikuussa 1861. Vuonna 1863 perhe on jo Sänkimäessä, tilalla nro 12 Mattilassa. Mutta eivät kuitenkaan pitkään. Seuraavana vuonna 1864 perhe muuttaa jälleen. Michel perheineen siirtyy muonarengeiksi Sänkimäen kylään tilalle nro 7 Pohjolaan, osatilan talolliselle Olof Pitkäselle. Samana vuonna syntyy perheeseen tytär Anna Lena 17 päivä toukokuuta.

Pari vuotta menee ja perhe siirtyy taas, vuonna 1866. Nyt Sänkimäen kylässä tilalle nro 11 Mäkelään osatilan talolliselle Mats Pitkäselle muonarengeiksi. Surua tulee taas perheeseen, kun toukokuussa perheen lapsia menehtyy. Henrik 5-vuotiaana keuhkokuumeeseen ja Erik 10-vuotiaana pilkkukuumeeseen. Näinä vuosina oli valtakunnassa suuret nälkävuodet, jolloin väestöä menehtyi sankoin joukoin. Oletetusti Margaretan ja Michelin lapset menehtyivät katovuosien ajan  aiheuttamiin tauteihin, kun ihmisillä koko maassa oli vaikeuksia saada riittävää ravintoa.

Vuonna 1869 perhe muuttaa taas, nyt Sänkimäessä tilalle nro 3 Jussilaan muonarengeiksi, talollisten Hakkaraisten hallinnoimalle tilanosalle. Samoihin aikoihin Michel Kokkonen hieroo torpparisopimusta Hakkaraisten kanssa ja tulee heti torppariksi Jussilassa. Perheen vanhin poika Simon, Margaretan ensimmäinen lapsi lähtee näinä aikoina renkihommiin Sänkimäessä tilalle nro 10 Heikkilään talolliselle Simon Leskiselle.

Perheen torppariaika Jussilassa kestää vain muutamia vuosia. Mukana on vielä tytär Anna Lena. Torpparikontrahti Jussilassa päättyy vuonna 1872 ja sopimukset puretaan talollisten Hakkaraisten kanssa. Jatkossa Michel Kokkonen perheineen siirtyy jatkamaan menevää vuosikymmentä Sänkimäessä tilalla nro 5 Heikkilässä, talollisella Johan Lyytisellä torppareina.

 

 

- - -

Mats Kurikka s. 1818 - Jussilan kantatilan torppari

 

1866 – 1871

                         

Kurikka Mats s. 1818

Puoliso: Walborg Hynninen s. 1811 

Mats Kurikka oli syntyjään Syvärilästä isänsä Sigfrid Kurikan (s. 1794) ja äitinsä Stina Lipposen (s. 1797) poika. Vanhemmat muuttivat perheineen 1830-luvun lopuilla itsellisiksi Nilsiän kylään. Vuosikymmenen vaihteen nurkilla vuonna 1840 poika Mats (1818) lähtee perheestä reilu parikymppisenä työhommiin Palonurmen kylään. Siellä tilalle nro 1 Turulaan talolliselle Esaias Pietikäiselle rengiksi. Työt kestävät Turulassa vuoteen 1842, jolloin Mats siirtyy takaisin vanhempiensa luokse Nilsiän kylään. Syynä varmasti se, että hänen vanhempansa olivat juuri aloittaneet torppareina Nilsiän kylän nro 1 Kappelissa pastori Melartinin tilalla pappilassa. Torppariperheen aika kuluu, mutta Mats siirtyy vielä 1843 hetkeksi vanhempiensa torpan tilalta renkihommiin Syvärilän kylään tilalle nro 1 Saunaniemeen talolliselle Anders Lipposelle, joka oli myös samaa Lipposten sukua äitinsä isälle. Mutta vuoden päästä Mats on jo takaisin pappilassa.

Nilsiän kylällä oli pappilassa myös palvelus- ja työväkeä. Joukossa myös eräs Walborg Hynninen, joka tuli tutuksi, kun Mats Kurikan isä oli torpparina kylällä. Näin vuonna 1844 lokakuussa Mats avioituu Walborg Hynnisen kanssa.

Walborg Hynninen (s. 1811) oli äitinsä Helena Hynnisen (s. 1788) avioton tytär. Walborg syntyi Halunan kylässä äitinsä ollessa piikana kylän silloisella tilanumerolla yksi. Äiti Helena liikkui piikatöissään tiloilta toiselle, kylästä kylään pitkin pitäjiä. 1810-luku ja töiden aika kuluu kuitenkin Helenan ja tyttärensä Walborgin kanssa Nilsiän Suojärven kylässä Kangaslahdella. Vuonna 1817 äiti Helenalle syntyy jo toinen avioton lapsi, Walborgille velipoika Johan. Seuraavalla vuosikymmenellä asustellaan vielä Suojärvellä, jolloin Walborg lähtee työhommiin vuosikymmenen puolivälin seutuun perheestä. Walborgin työt alkavat piikana Keyrityn kylässä. Matka jatkuu Halunalle vuosikymmenen vaihteissa, josta hän siirtyy vuonna 1832 takaisin Keyrityn kylään Mäntylän tilalle.

Vuonna 1834 Walborg löytää itsensä Vuotjärven kylästä tilalta nro 1 Lastulahdesta. Muutama vuosi menee ja Walborg ottaa työpestin vuonna 1836 Kaaraslahden kylästä tilalta nro 16 Tiiholasta (Tiiholanniemi). Vuodet vierii, työpestit vaihtuvat eri tiloilla ja kylillä. Kaaraslahti, Kasurila jne.. kunnes hän saapuu Kaaraslahden Kuuslahteen 1840-luvun alussa. Siellä Gurtsjeffien hallinnoimalle tilalle ja jatkossa tilalle nro 3 vuonna 1841.

Vuoden 1842 aikana lokakuussa ollessaan Kuuslahdessa Walborg saa aviottoman lapsen, pojan Peterin. Mutta Peter todetaan menehtyneeksi jo saman päivän aikana synnytyksestä. Muutaman vuoden päästä vuonna 1843 Walborg on tehnyt työsopimuksen Kaaraslahden kylässä tilalla nro 16 Tiiholassa osatilan talollisen Pohl Räsäsen kanssa. Vuosi siitä ja Walborg on sitten palvelusväessä Nilsiän pappilassa, jossa myös tuleva puolisonsa Mats Kurikkakin vanhempiensa torpassa asusteli. Saman vuoden kesällä Mats ja Walborg hakevat kuulutuksia avioliittoaan varten. Lokakuussa 1844 torpparin poika Mats Kurikka ja Walborg Hynninen vihitään. Samaan aikaan Walborg muuttaa Matsin luokse hänen vanhempiensa torpan maille.

Seuraavana vuonna toukokuun lopuilla syntyy Matsin ja Walborgin perheeseen ensimmäinen lapsi, poika Sigfrid. Kesällä menehtyy sitten Matsin äiti Stina. Aika kuluu seuraavaan vuoteen 1846, jolloin Mats ja Walborg perheineen siirtyvät torpasta Kaaraslahden Kuuslahteen itsellisiksi. 25.12.1847 syntyy poika Johan, lastenkirjassa myöskin Johannes nimisenä. Muutaman vuoden jälkeen 1848 perhe on mahdollisesti torppareina Kaaraslahdessa tilalla nro 16, mutta jo vuoden 1850 aikoina siirtyvät itsellisiksi Sänkimäkeen ja tilalle nro 1 Lassilaan. Perheeseen syntyy poika Pohl 17.2.1851. Viimeistään vuonna 1853 he ovat jo torppareina Lassilassa Henrik Ruuskasen hallinnoimalla tilanosalla. Tyttäriäkin syntyi perheeseen, Helena marraskuussa 1853 ja Anna tammikuussa 1857. Mutta surua tulee tyttärien kanssa. Anna menehtyy jo samana vuonna lokakuussa hinkuyskään reilu puolivuotiaana. Helenan vuoro tulee siirtyä tuonpuoleiseen nuorena 4 vuotiaana vuonna 1858. Perheessä elonteillä jatkavat pojat Sigfrid, Pohl ja Johan. Johan lähtee työhommiin nuorena miehenä. Muut pojat asustelevat aikansa vanhempiensa kanssa.

Myöhemmin isäntänä Lassilan osatilalla on myös talollinen Zachirs Ukkonen, kun torppareina olo Mats Kurikan perheellä jatkui samalla tilalla ja samassa torpassa seuraavallekkin vuosikymmenelle. Lassilassa alkoi tapahtua myös 1840-luvulta muutoksia tilanosien omistuksissa. 

Vuoden 1866 aikoihin Mats ja Walborg miettivät torpan vaihtoa kylällä. Viimeistään vuonna 1867 he muuttavat Sänkimäessä Lassilasta seuraavalle tilalle torppareiksi. Samalla kylällä, kantatilalle nro 3 Jussilaan, talolliselle Ivar Pitkäselle torppareiksi. Mats Kurikan ja Walborg Hynnisen perheen torppariaika Jussilassa tulee kestämään 1870-luvun alkuun. Tullessaan Jussilaan talollisten Pitkästen aikaan, muuttuu tilan hallinta torpan mailla, tällä torpan osatilalla. Elias Turunen tulee ja hankkii tilanosan 1860-luvun lopuilla vuonna 1869, myöhemmin myös Turulanakin tunnettuna olevan osuuden Jussilan maista. Turusella oli sittemmin osan aikaa myös lampuoti, Ambrosius Ropponen, jonka alla Mats ja Walborg torppareina jonkun aikaa olivat.

Vuonna 1871 Mats ja Walborg lopettavat torppareina Jussilassa. He siirtyvät pieneksi hetkeksi takaisin Lassilaan Ukkosten tilanosalle lampuodeiksi. Ukkosilla oli varmasti vaikeuksia, leski tilalla jne,. joten heidänkin apuja tarvittiin. Mats Kurikan perheen pojat olivat jo renkitöissään kuka missäkin, osa avioituneena, osa myös työpesteissään Sänkimäen Hirvolassa. Jo aika pian Mats ja Walborg elelevät jatkossa Sänkimäessä iäkkäinä ja loisina. Torppari ja muut hommat ovat jääneet ajat sitten taakse. Walborg oli pitkään sairastellut huonon näkönsä takia ja hänen kerrottiin olevan jo lähes sokea. Myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä hänen puolisonsa Mats Kurikka menehtyy halvaukseen Sänkimäessä 16 päivä tammikuuta vuonna 1882 ja Walborg itse iäkkäänä 80 vuotiaana lavantautiin 22 päivä helmikuuta 1890.

 

 

- - -