MAAKIRJANUMERO 3
Talollisen Sipi Pitkäsen kuoleman jälkeen 1700-luvun alkupuolella maakirjanumeron 3 tila-alueiden talolliseksi tulee vävy Matti Heikkinen puolisonsa, Sipin tyttären Brita Pitkäsen kanssa perheineen. Heidän jälkeläisissä pojat, sekä poikiensa lapset alkavat pyöritellä jo 1700-luvun puolivälin jälkeen tulevia isojaon aikaisia kantatilojen maita. Heikkilää nro 10, Mäkelää nro 11, Mattilaa (Mannila) nro 12, Hanhilaa (Hanhisalmi) nro 13 ja Tuomalaa nro 14.
Matin ja Britan lapsista poika Matti avioituu pariinkin kertaan elämänsä aikana. Puolisonsa Inkeri Martikaisen kanssa syntyneistä lapsista poika Tuomas (s. 1759) avioitui aikanaan vuonna 1779 Kaisa Ukkosen kanssa, josta liitosta syntyy useita lapsia. Tuomas ja Kaisa alkavat asuttamaan tulevan, nimeltään olevan Tuomalan maita. Tuomaksen ja Kaisan perheeseen syntyy Sänkimäessä ainakin 5 tytärtä. Poikia ei näkynyt. Heistä tytär Liisa (Elisabeth s. 1783) avioituu aikanaan 1800-luvun alussa Kuopion Toivalasta kotoisin olevan talollisen pojan Pekka (Peter) Leskisen kanssa. Näin Pekka Leskinen tulee vävypojaksi Liisan kotitilalle Sänkimäkeen, jossa asustelevat edelleen Liisan vanhemmat.
JUURIKKAMÄKI
1800
1800-lukua mennään ja Liisan isä menehtyy vuosisadan alussa. Näin tälle nimeltään tulevalle Tuomalan kantatilalle nousee talolliseksi Pekka Leskinen hänen puolisonsa Liisan edesmenneen isän Tuomaksen jälkeen. Tilanosa siirtyy Pekka Leskisen hallintaan puolisonsa kanssa lokakuussa vuonna 1806. Tätä tilanosaa Tuomalassa tullaan näyttämään myöhemmin hetkittäin myös nimeltään Juurikkamäkenä. Elot jatkuu Pekan ja Liisan perheessä Tuomalassa. Liisan iäkäs leskiäiti Kaisa (Katarina) Ukkonen asustelee myös edelleen tilalla. Lapsia syntyy Pekalle ja Liisalle useita, osa myös menehtyy jo nuorina. Ensimmäinen, tytär Anna jatkaa eloaan, mutta jo poika Juho menehtyy kolmen vanhana, tytär Maria vajaa puolivuotiaana. Jälkikasvu jatkossa selviää kuitenkin pääosin elämään.
1820
Vanhin lapsista tytär Anna avioituu vuonna 1825 saman kylän Paavolan tilan rengin Johan Pennasen kanssa, joka oli Pieksältä syntyjään. Annan vanhemmat antavat heille oman tilanosan Tuomalasta, josta tulee aikanaan Kotamäen tila-alue. Muut Annan sisarukset ja veljet asustelevat edelleen Tuomalassa. Osa muuttaa myöhemmin pois, esim. Anna Kuopioon jne. Osa pojista jää edelleen Tuomalaan.
1830-luvulla vuonna 1833 Pekka Leskisen puolison Liisan iäkäs äiti Kaisa Ukkonen menehtyy. Samaan aikaan kerrotaan myös Liisan näön heikentyneen huomattavasti. Pekan ja Liisan poika Tuomas avioituu vuonna 1836 saman ikäisensä puolisoksi tulevan piika Anna Maria Pitkäsen kanssa, joka oli hommissaan Sänkimäen talollisella Johan Pitkäsellä. Tytär Anna muuttaa 1837 Kuopioon. Poika Peter avioituu Pajujärven talollisen Paavo Savolaisen tyttären Helenan kanssa 1839.
1840
Tuomalan tilalla talollinen isä Pekka Leskinen jatkaa eloaan Liisa Heikkisen kanssa. Pojista Tuomas ilmeisesti hallinnoi omaa tonttiaan, puolisonsa Anna Maija Pitkäsen kanssa Tuomalassa. Poika Peter (Pekka) vaimonsa Helena (Elin) Savolaisen asustelee myös Tuomalassa. Pojista Adam avioituu 1843 Helena Pitkäsen kanssa, joka muuttaa samalla Adamin kotitilalle. Helena oli ollut aiemmin piikana Pajujärven kylässä tilalla nro 6 Kellomäessä. Heille syntyy useita lapsia menevällä vuosikymmenellä, kuin myös veljensä Tuomaksenkin perheessä. Sama tahti jatkui myös veljeksistä Pekan perheessä. Tilalla Tuomalassa mukana elää ja on myös veljeksien nuori sisar Kristiina. Hän avioituu myöhemmin David Ropposen kanssa. Arki jatkuu tilalla. Pojista Pekka Leskisen puoliso Helena Savolainen menehtyy huhtikuussa 1850. Pekka avioituu uudestaan, Eva Stina Savolaisen kanssa vuoden 1858 aikoihin.
Tuomalan talollisen isännän Pekka Leskisen puoliso Liisa Heikkinen menehtyy kohtaukseen keväällä 1848. Perheen isä, Tuomalan isäntä Pekka Leskinen menehtyy lokakuussa 1852. Tilalla isännyys siirtyilee ja pojasta Tuomaksesta tulee isäntä tilalle. Tuomaksen muut veljet ovat hallinnoimassa myös tilaa omilla perintöosuuksillaan. Mutta pian alkaa tapahtua hallinnoinneissa. Edesmenneen Pekka Leskisen perilliset alkavat suunnitella tilan myyntiä. Ja sitä sitten tehdään. Vuosikymmentä jatketaan perintöosuuksilla tilanosien myynnissä. Seuraa vaihtelevia vuosikymmeniä.
Lars Pennanenkin on ostamassa osuutta vuonna 1853 Tuomalasta, kuin jatkossa muutkin tahot. Lars Pennanen tekee kauppoja Tuomaksen, Abelin Tuomalan Leskisten kanssa, sekä David Kauppisenkin ollessa mukana, 700 ruplalla hopeassa. Sekä myös heidän sisarensa osuudesta miehensä kanssa 140 ruplalla hopeaa. Oliko kyseessä Juurikkamäen osaa, vai ehkä kuitenkin Tuomalan koko kantatilan osia. Osaa esim. Kotamäestä tai Notkolasta? Jatkossa Tuomalan Juurikkamäen tilan hallinnossa sekamelska edelleen jatkuu. Tuleeko veljeksistä Abelin tilanosien hallitsijaksi Johan Julkunenkin vuonna 1855, Abelin siirtyessään Maaningalle. Johan Julkusen menehdyttyä, Johan Leskinen avioitui Julkusen lesken Maria Argillanderin kanssa ja he ovat hetken hallinnoimassa talollisina tilanosaa.
1860
Tuomalan Juurikkamäen tilanosaa tulevat hallitsemaan useat tilanomistajat. On Leskisiäkin vielä ja Martikaistakin.. Lampuoteja Argillanderia, Rissasta jne. jne. Vaatii tarkempaa tietoa näistä vaiheista. Myöskin vuosisadan lopun vuosikymmenien vaiheet todellisten omistajien varmistamiseksi, vaikka talollisina näytetäänkin monia eri perheitä. Mutta hiljakseen Leskiset, kuin muutkin siirtyvät vuosikymmenen lopun vaihteisiin tilanosilta. Todennäköisesti jatkossa Juurikkamäkeä hallinnoivat Martikaiset, David Martikaisen ollessa taustalla, vielä seuraavallekkin vuosikymmenelle.
1870
Juurikkamäki Martikaisten hallinnassa. Lampuotina on Wilhelm Gås (Kousa, s. 1836) perheineen puolisonsa Stina Rautiaisen kanssa. 1870-luku alkaa ja tuo selvennystä, sekä ehkä pitempääkin jatkumoa näinä aikoina tilan hallinnoinnissa Tuomalan Juurikkamäenkin vaiheissa. Vuonna 1875 talolliseksi tilalle saapuu Petter Lappalainen (s. 1823) puolisonsa Lovisa Tikkasen (s.1822) kanssa perheineen. He tulivat Lukkarilan kylästä tilalta nro 4, jossa olivat talollisina Maanselkä nimisellä tilanosalla. Osa perheen lapsista olikin jo avioitunut muualle, mutta osa seurasi vanhempiaan Sänkimäkeen. Petter Lappalainen oli syntyjään Lukkarilasta talollisen Petter Lappalaisen ja Anna Roivaisen poika. Petterin puoliso Lovisa taas oli syntyjään Iisalmen Ollikkalasta Olli Tikkasen ja Katarina Lappalaisen tytär.
1880
Tuomalan Juurikkamäessä talollisena oleva Petter Lappalainen menehtyy 58 vuotiaana kesäkuussa 1881 koliikkiin. Tilalle jää leskivaimo Lovisa Tikkanen ja heidän poikansa Josua puolisonsa Lovisa Sutisen kanssa. Myös Josuan veli Tobias asuu vielä tilalla. Vuonna 1883 ilmeisesti Lappalaiset, leskiäiti ja perilliset pojat myyvät tilanosansa Pekka (Peter) Hyväriselle. Muut siirtyvät tilalta, mutta entisen edesmenneen talollisen Petter Lappalaisen leskipuoliso Lovisa Tikkanen elää sopimuksilla Pekka Hyvärisen kanssa syytinkiläisenä tilalla vielä aina vuoteen 1886, jolloin menehtyy 64 vuotiaana, myöskin koliikkiin.
1890
Pekka Hyvärinen jatkaa Tuomalan Juurikkamäen tilalla talollisena 1880-luvun vuosikymmentä. Pekka oli syntyjään Pelonniemeltä Heikki Hyvärisen ja Katariina Pasasen poika. Puolisonsa Maria Savolainen oli Muuruveden Savolaisten syntyperää. Heidän perheeseen oli Maria synnyttänyt toistakymmentä lasta. Juurikkamäellä eräs pojista, Aaron Henrik asuu tilalla puolisonsa Maria Hakkaraisen kanssa perheineen. Myös ainakin veli Kalle Kustaa on tilalla vuoteen 1898, jolloin muuttaa Helsinkiin.
Kuitenkin 1890-luvun alussa helmikuussa vuonna 1893 talollisena ollut perheen isä Petter Hyvärinen menehtyy iäkkäänä 70 vuotiaana. Edesmenneen Petter Pekka Hyvärisen leskipuoliso Maria Savolainen, joka oli puolisoaan melkein 20 vuotta nuorempi, avioituu uudestaan seuraavana vuonna 1894. Talollisen lesken Wilhelm Kekäläisen kanssa ja muuttaa pois Juurikkamäestä. Tilalle talolliseksi nousee pojista Aaron Henrik puolisonsa Maria Hakkaraisen kanssa perheineen.
Aaron ja Maria pyörittelevät tilaa vuosikymmenen lopuille. Mutta jo vuonna 1897 tilalle lampuodeiksi tulee Kokkoset, Erik Kokkonen (s. 1861). Samalla Juurikkamäkeen muuttaa myös koko Kokkosten perhe vanhempia myöden. Kauan ei Kokkoset tilalla olleet, koska Nilsiän Kärsämäen kylän tilan nro 2 talollinen Wilhelm Puustinen tekee tilakauppoja huhtikuussa vuonna 1899 Juurikkamäestä. Hän hankkii tilan hallintaansa ja muuttaa puolisonsa Eeva Räsäsen kanssa talolliseksi tilalle. Entiset tilanomistajat, Pekka Hyvärisen poika Aaron Henrik ja Maria Hakkarainen, siirtyvät Sänkimäen kylän nro 10 Heikkilään osatilalle talollisiksi.
1900-luku alkaa Tuomalan Juurikkamäessä Ville (Wilhelm) Puustisen talollisena aikana.
KOTAMÄKI
1820
Johan Pennanen oli syntynyt vuonna 1799 Pieksällä, isänsä Juhon ja äitinsä Maria Valtasen pojaksi. Aikanaan Johan siirtyy Sänkimäen kylään Paavolan kantatilalle rengiksi, jossa isäntänä on Erik Pitkänen puolisonsa Katarina Julkusen kanssa. Ei aikaakaan, niin Johan avioituu kesällä 1825 samassa kylässä Tuomalaan, talollisen Petter Leskisen tyttären Anna Leskisen kanssa. Jokusia vuosia ja he alkavat asuttamaan Annan talollisen isän Tuomalan tilalla Kotamäessä omaa tilanosaansa. Mukana on myös Johan Pennasen jo iäkäskin leskiäiti Maria Valtanen. Isä Johan menehtyi jo 1819. Johan Pennanen perheineen asuu Kotamäessä 1830-lukua. Johanin äitimuori asustelee myöskin tilalla. Arki jatkuu…
1840
1840-luvulla Kotamäessä tulee murheita. Heinäkuussa 1844 Johan Pennasen iäkäs äiti menehtyy tilalla kuumeeseen jo iäkkäänä 88 vuotiaana. Eikä murheet siihen loppuneet. Vuosi 1846, Johanin puoliso Anna Leskinen menehtyy kohtaukseen 44 vuotiaana. Näin Kotamäkeen jää asustelemaan Johan talollisena leskenä ja hänen kolme poikaansa, Aron, Anders ja Lars. Pitkään ei Johan kuitenkaan leskenä ollut, vaan avioitui uudestaan seuraavana vuonna. Puolisoksi tulee nyt Kuopiolainen Eeva Väänänen.
Eeva Väänänen oli syntyjään Kuopion Väänälästä isänsä Hans Väänäsen ja äitinsä Katarina Leskisen tytär. Eevan aika menee Väänälässä edelleen 1810-luvulta, jolloin Eevan vanhemmat menehtyivät. Sen jälkeen Eeva elää ja on tilalla veljiensä talollista aikaa. Mennään muutama vuosikymmen Väänälän kylän tilalla nro 4 Eevan asuessa vielä tilalla mukana, aina Eevan muuttoon Nilsiään ja Sänkimäkeen Johan Pennasen puolisoksi
Johan Pennanen tulee mietteisiinsä 1850-luvun puolivälissä ja harkitsee muuttoa pois Sänkimäestä. Johan perheineen myy tilanosansa tammikuussa 1856 Hemming Savolaiselle ja siirtyy viimeistään 1858 puolisonsa Eeva Väänäsen kanssa Koivumäkeen tilalle nro 2 Ruuskalaan. Mukana myös tytär Eeva Kaisa, sekä poika Lars perheineen.
Tämän Kautta minä ala kirjattuja myin minun Perintö tilan No 14. Sänkimäki kylästä Nilsiän Pitäjästä Kolmanen osan mainitusta tilasta kaiken irtaimen tavaran kansa Joka on taloin miehellen Hemming Savolaiselle yhtä meidän välissa sovittuva kauppa summa Vastan kuin on yhäksän saatta /900/ rupla Hoppissa ja joka myös ulos annetulen velka kirjalla kuitataan ja myöjä sapi ensi kesana viljillä yhen Ruis halmen kymmen kapan alan Ilman mitää välipuheta täten lanke tilan hallitus ostajallen tästa kauppa päivästä lähten joka vahvistetun Pajujärven kylässä sinä 14. päivänä Tammi kuusa 1856. Johan Pennanen (bom)
Tähän Kauppan olen minä tytyväinen Hemmin Savolainen (bom)
Totista Lars Sutinen. Jonas Pirinen Bomerken
Kirjotti Matts Sutinen
Talon miehellen Johan Pennasellen maksan minä alle kirjatettu nin kuin puttuvan tilan hinta yhten summan suuren kusi saatta Kahkeksan (608) rubselo ja 15 kopeka hopessa joka maksetan tällä tavalla että 28 päävänä joulu kuusa 1856 silloin sata /100/ rupla hopessa ja 28 päivänä joulu kusa 1857 silloin sata (100) rubla hopessa ja 28 päivänä joulu kussa 1858 sillon kaksi sattoa sama (200/ rupla hoppessa ja 28 päivänä Joulu kussa 1859. silloin kaksi satto (200) rupla hopessa ja 28 päivänä joulu kusa 1800 silloin kaheksan (8) rupla ja 15 kopeka hopessa ja jos maksut ej tapahu märä päivillen niin kusi satalta korkova jonka
eistä Johan Pennanen saa hakkia intekin minun perintö tilan päilen kuin on tila No 14 Sankimäen kylässä Nilsiän pitäjässä ilman minun kulemistani joka vahvistetan Pajujärven kylässä sinä 18 päivänä Helmi kusa 1856. Sum 608 rub. hoppe
Hemmai Savolain
Totista Jonas Pirinen Jakob Torsko Bomärken
Kirjoitti Mats Sutinen
1850-luvulla tapahtui muutakin Tuomalassa. Leskiset myyvät tilanosan Lars Pennaselle vuonna 1853. oliko kyseessä sitten osatila, joka kuului Kotamäen nurkille? Oliko kyseessä Johanin poika Lars puolisonsa Marta Pitkäsen kanssa. Ym. ym. Hemming Savolainen kuitenkin tulee ja muuttaa tälle tilalle talolliseksi tilakauppojen jälkeen. Hemming Savolainen (s. 1828) oli Kaaraslahden kylän tilan nro 26 Notkolan talollisen Carl Savolaisen ja Ingeborg Svännisen poika. Puolisonaan hänellä oli Anna Stiina Räsänen (s. 1825). Hemming Savolaisen tullessa haltijaksi tilalle, hän palkkaa torpparin mailleen samaan aikaan kaupanteon hetkellä. Torpparisopimuksessa mainitaan tilan olevan uudispaikka torpalle, eli torppari joutui rakentamaan rakennuksia. Hemming tekee sopimuksen Aron Pennasen kanssa tammikuussa vuonna 1856.
Tämän kautta minä alekirjoittija otan vastaan Pitäjän sepän Aron Pennasen Torpariksi minun tilalleni No 14. Sankimäen kylän Nilsiän pitäjässä uuvis paikalle neljäksi kolmatta sanoo 24. vuoksi alkain tästä kontrahti päivästä lähtin välipuheilla kuin seuraa:
1: si Torpari sapi tehä peltoa kahen ruis tynnyrin alan
2: si Ennistää nityä sapi torpari kolmen Rein alan joka vuosi viljellä sitä omista isäntä tahtoo anta ja Torparin pitää pitää niitynsä ruisnity saapi tehä viijen ruvon ala joka wuosi.
3: si ja Torpari tule Rakettavaksi Rissalon alusmäillen ja Torpari sapi Isännältä yhen pienen aitan
4: si Torpari maksaa arentia yhen rublan 25. kopeka hopiassa joka wuosi ja vanhat kalut pitää takoa joka vuosi ilman palkata talon Ruvassa.
Ja tämä vahvistetaan Pajujärven kylässä sinä 14 Tammi Kuusa 1856
Hemmo Savolainen (bomärke)
Tähän kirjatettun kontrahtin olen minä tyyväinen
Aron Pennanen (bomärke)
Hemming Savolainen pyörittelee tilanosaa talollisena 1850-luvun lopuille, lopulta syytinkiläisenäkin. Muuttaa perheineen Kotamäestä vuonna 1862 samalla kylällä muonarengiksi Kopolaan talollisen Erik Väänäsen tilalle. Tälle Tuomalan tilanosalle tulee taas uusi talollinen, Petter Lustig. Varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, kuka tilanosia aina sillä hetkellä hallitsi, tai edes mitä tilanosaa, vaikka arkistoissa talolliseksi muuta näytetäänkin.
1860
1 tila Kotamäki
Petter Lustig talollisena Kotamäessä. Hän oli syntyjään (s. 1825) Iisalmen Kivistön nro 3 Pekkalan tilan talollisen Anders Lustigin ja Kristiina Ollikaisen poika. Puolisonaan hänellä oli Anna Niskanen (s. 1829). He ovat talollisina aina vuoteen 1867. Silloin hän tekee tilan vaihtokauppoja Konttimäkeläisen Herman Hartikaisen (s. 21.3.1836) kanssa. Herman Hartikainen oli Konttimäen kylällä tilalla nro 2 Mattilassa talollisena. Hän oli avioitunut siellä Mattilan talollisen Johan Rissasen tyttären Eevan (s. 1837) kanssa ja tullut tilan isännäksi Eevan isän menehtymisen jälkeen. Nyt sitten tammikuun 22 päivänä 1867 Herman ja Peter Lustig hieroivat tilojen vaihtokauppoja. Herman Hartikainen siirtyy Sänkimäkeen ja Peter Lustig Konttimäkeen omille uusille tiloillensa. Peter Lustig jatkaa Konttimäessäkin vielä kiinteistöbisneksiään Erik Pitkäsen kanssa, jolle hän myy sitä tilaansa.
Herman Hartikainen perheineen jatkaa eloaan uudella tilallaan Kotamäessä aina 1870-luvun loppuun. Kotamäessä Herman Hartikainen perheineen jatkavat talollisina aina vuoteen 1876, jolloin he siirtyvät Kuuslahden kylään tilalle nro 3 talollisiksi.
Tälle Sänkimäen kylän tilan nro 14 osatilalle Kotamäkeen tulee Hartikaisten jälkeen talollisiksi Johan Suhosen perhe. Johan Suhonen (s. 1817) puolisonsa Kaisa Kokkosen (s. 3.10.1839) kanssa. Johan Suhonen elelee perheineen koko 1880-luvun tilallaan. Taisi poika Paavo lähteä jo aiemmin opiskelemaankin, joten apujoukkoja tilalle tarvittiin. Tilalla lampuotinakin hetken aikaa Lars Pitkänen vaimonsa Anna Toivasen kanssa.
2 tila Kotamäki
Kotamäessä toisella tilanosalla David Suhonen (s. 1826) puolisonsa Maria Martikaisen (s. 10.10.1826) jatkavat omaa elämäänsä omalla tilanosallaan aina vuoteen 1872, jolloin Davidin puoliso Maria menehtyy 12.11.1872. David Suhonen muuttaa ja siirtyy tilalta. Hänestä tulee myöhemmin talollinen vuonna 1877 Sänkimäen kylän Lassilassa entisellä Henrik Ruuskasen ja Anna Heikkisen tilalla. Oliko sukuyhteyksiä taasen, kun samoihin aikoihin Lassilasta Kotamäkeen saapuu talolliseksi em. Johan Suhonen perheineen Kaisa Kokkosen kanssa. Suhoset olivat sukuaan Halunan Suhosia
1890 - 1900
Kotamäki
Johan Suhonen tilallaan Kaisa Kokkosen kanssa. Mutta Johan Suhonen (s. 1817) menehtyy 20.12.1891. Leski Kaisa Kokkonen siirtyy pois tilalta. Tilalle talolliseksi osakkaaksi saapuu Viktor Vänninen (s. 23.1.1860) Kaaraslahden kylästä nro 17 vanhempiensa ja veljensä Salomon kanssa. Salomolla oli perhe, puoliso Eva Julkunen (s. 13.12.1870). Viktor ja Salomon olivat torppari Simon Vännisen ja äitinsä Maria Lappalaisen poikia. Sänkimäkeen saapuu koko Vännisen perhe. Vännisten hallinta tilalla jatkuu vuosisadan loppuun.
Kotamäki
1890-luvulla tällä Tuomalan kolmannella tilalla talolliset vaihtuvat Suhosen Paavosta Paavo Rissaseen. Välillä ilmeisemmin Pitkästä ja Korhostakin.. Henkikirjoissa tällä tilanosalla on viljelijänä Paavo Rissanen (s. 19.11.1855) vuodesta 1900. Paavo oli ilmeisemmin avioitunut toiseen avioliittoonsa puolisonsa Anna Kaisa Pitkäsen kanssa (s, 8.7.1850), kuin myös Annakin..
–
Sänkimäki nro 14 Tuomala kantatilana jakaantui osiin 1800-luvulla, jo osin vuosisadan alussakin. Myös myöhemmin vuosisadan puolivälin jälkeen tapahtuneet monivaiheiset, lyhyetkin eri tilanosien hallinnoinnit, talolliset isännät ja varsinkin niiden kohdentamiset oikeille osilleen on vaikeaa. Tarkkoja tilakohtaisia tietoja ei tässä ole. Nykyisten kantatilojen omat historiikit saattavat luoda erilaista, mahdollisesti eriävää muuta näkemystä joissakin hetkissä ja oikaista mahdollisia tässä olevia tulkintoja.
Tuomala oli kokonaisuutena hyvin todennäköisesti aiemmin kolmessa eri lohkossa. Nykyinen Juurikkamäki omanaan, Kotamäki omanaan ja Notkola omanaan. Tarkkaa tilahistoriaa löytynee JoMa:sta ja Maanmittauslaitoksen arkistoista, jotka antaisivat mahdollista oikeaa ajankuvaa ja viitteitä tietoineen 1800 vuosisadasta varsinkin tiluslohkojen asemasta tähänkin kerrontaan.
–
Torppareita Tuomalassa
1811 - 1814
Pitkänen Pehr (s. 1758 k. 1814)
Torppareina Sänkimäki Nro 3 (MK) n. 1811 - 1814. Mahdollisesti talollisen Petter Leskisen tila Sänkimäen kylän tila nro 14 Tuomalassa. Pehr oli menehtyessään Kuopio "Stockhuset". Isompi syy oleskeluun siellä, löytyy ehkä tuomiokirjoista. Hän oli aiemmin saanut 40 paria raippaa joistakin rikkeistään..
1814 - 1826
Leskinen Thomas (s. 1784 k. 1826)
Puoliso Anna Korhoin s. 1784. Tulivat torppareiksi tilalle edellisen torpparin Pehr Pitkäsen menehtymisen jälkeen.
Tuomas Leskinen oli Tuomalaan vävyksi tulleen talollisen Pekka Leskisen veli. Pekka Leskinen avioitui aikoinaan Tuomalaan talollisen Tuomas Heikkisen tyttären Liisan kanssa. Samalla tilalle muuttivat myös veljekset kuin leskiäiti Anna Uosikkinen. Tuomas oli avioitunut piika Anna Korhosen kanssa todennäköisesti vuoden 1812 nurkilla. Anna oli piikana samassa kylässä tilanumerolla 1. Torppareina he ovat näin veljensä talollisen Petter Leskisen tilalla, Sänkimäen kylän tilan nro 14 Tuomalassa vuosien 1814 – 1826 välillä.
1842 - 1860
Leskinen Thomas (s. 1809)
Tuomas Leskinen oli Tuomalan Juurikkamäen talollisen Pekka Leskisen ja Liisa Heikkisen poika.
Avioitui joulukuussa 1836 Sänkimäen Lassilassa talollisen Johan Pitkäsen perillisten tilalla olleen saman ikäisen piika Anna Maria Pitkäsen kanssa. Anna Pitkänen oli syntyjään Iisalmen Onkivedeltä torppari-isänsä Paul Pitkäsen ja äitinsä Kristiina Savolaisen tytär. Anna lähti Onkiveden Hietaniemen tilalta seikkailemaan piiaksi monille talollisille. Piikana mm. Pajujärvellä Kivimäen tilalla talollisella Hemming Savolaisella, viimein Sänkimäen Lassilassa Johan Pitkäsen perillisillä. Anna muuttaa avioiduttuaan Lassilasta Tuomaksen kotitilalle Tuomalaan. Perhe elää Tuomaksen vanhempien kanssa Juurikkamäen tilalla aina 1850-luvulle saakka, jolloin Tuomaksen vanhemmat menehtyvät. Näin Tuomas jatkaa yhtenä isänsä perillisenä talollisena tilanosalla. Tilakauppojen sekamelskaa käydään ja osa edesmenneen Pekka Leskisen perillisistä olivat myös torppareina tilanosilla. Niin myös Tuomas perheineen n. 1854–1860 välisenä aikana. Tuomaksen puoliso Anna Pitkänen menehtyy toukokuussa 1857, jonka jälkeen leskenä ollut Tuomas oli enää muutamia vuosia Tuomalassa. Viimeistään vuonna 1860 Tuomas siirtyy Sänkimäessä Kopolan tilalle muonarengiksi ja edelleen sieltä Murtolahteen tilalle nro 3.
1860 - 1878
Pennanen Aron (s. 1826)
Aron oli syntyjään Juho Pennasen ja Anna Leskisen poika. Puolisot Brita Martikainen s. 1830 ja Fredrika Hallikainen s. 1829.
Aaro Pennanen vietti nuoruuttaan Sänkimäessä, isänsä Juhon ja äitinsä Anna Leskisen ollessa 1820-luvulta Tuomalassa Kotamäen tilallisia. Aikuisena Aaro lähti renkihommiin lähikylille. Sutelan kylän aikaan hän avioituu elokuussa vuonna 1853 (52) Pajujärveltä kotoisin olevan Brita Martikaisen kanssa. Aaro Pennasen ammattinimike oli jo silloin pitäjänseppä. Ilmeisesti hän kierteli talollisilla takomassa rautaa mitä siihen aikaan piti maatiloilla tehdä ja ammatiltaan osasi. Perhe Pennanen siirtyili vuosittain ja tekivät töitään Sutelassa kylän tiloilla. Olivat myös nro 31 Valkeisella talollisella Lars Kuosmasellakin, sitten jo vuonna 1855 Halunan kylässä Polvelassa, josta siirtyivät Sänkimäen Tuomalaan Aaron isän tilalle vuonna 1856. Sepän ammattia harjoiteltiin edelleen, mutta jatkossa he olivat myös torppareina tilan nro 14 Tuomalassa. Olihan torpparisopimuskin tehty jo 1856. Vuonna 1863 Brita puoliso menehtyy 33 vuotiaana keuhkotautiin. Aaro avioituu kuitenkin uudestaan vuonna 1865. Kaaraslahdesta syntyjään olevan edesmenneen talollisen Staffan Hallikaisen tyttären Fredrika Hallikaisen kanssa. Fredrika taisi jo olla naisimmeinenkin poikansa kanssa avioituessaan. Sänkimäessä heidän torppariutta seppänäkin kestää arvioidusti n. 1860 – 1878. Tuomalassa isännyydet vaihtuivat näihin aikoihin alituiseen.
1862 - 1866
Leskinen Adam (s. 1819)
Adam Leskinen (s. 1819) oli Juurikkamäen isännän Pekka Leskisen ja Liisa Heikkisen poika.
Hän avioituu reilu 20-vuotiaana Helena Pitkäsen (s. 18.7.1812) kanssa. Helena Pitkänen oli kotoisin torppariperheestä Iisalmesta. Hänen isä Paul Pitkänen (s. 1777) ja äiti Kristina Savolainen olivat Helenan nuoruusaikaan Iisalmen Onkivedellä tilalla nro 4 Hietaniemessä talollisen Fredrik Lystigin tilalla torppareina. Helena siirtyy Nilsiään vuonna 1832 piiaksi Pajujärven kylään nro 6 Kellomäelle talollisen Clemens Leivon tilalle, jossa työt riittivät vuosikausiksi. Vihitään Adam Leskisen kanssa huhtikuussa 1843, jolloin muutti Adamin kotitilalle Sänkimäkeen Tuomalan Juurikkamäen tilalle. He asustelevat Juurikkamäessä Adamin isän tilalla, jota talollisena pyörittää hänen veljensä Thomas. Perhe kasvaa useilla lapsilla… Helenan sisko Anna Maria oli myös aiemmin avioitunut puolisonsa veljen kanssa Juurikkamäessä. Erilaisten tilakauppojen ja talollisten vaihtuvuuksienkin aikana Adam ja Helena ryhtyvät torppareiksi Juurikkamäessä silloisen osatilan talollisen osakkaan Johan Julkusen tilalla 1860-luvun alussa aina vuoteen 1866. Vuosikymmenen lopun aikana he asustelevat vielä tilalla, vaikka Juurikkamäessä tilanosien hallinnoinneissa asetelmat tulevat jatkuvasti muuttumaan.
1880 - 1884
Pitkänen Henrik s. 1849
Henrik oli kotoisin Konttimäen kylästä, syntyjään Matti Pitkäsen ja Liisa Rissasen poika.
Henrikin vanhemmat asuivat Konttimäessä tilalla nro 1, jossa isä Matti oli perheineen Kaijanmäellä Zacheuksien hallinnoimalla tilalla lampuoteina, sekä myös torppareina. Henrik Pitkänen avioitui aikanaan vuonna 1870 Lukkarilan kylästä kotoisin olevan puolisonsa Anna Lappalaisen kanssa. Anna muutti avioiduttuaan Henrikin kotitilalle Konttimäkeen. Puoliso Anna Kaisa oli Lukkarilan kylän nro 4 Maanselän tilan talollisen Petter Lappalaisen ja Loviisa Tikkasen tytär. Menee muutama vuosia niin Henrik ja Anna siirtyvät Konttimäessä tilalle nro 2 Pitkästen hallinnoimalle Mattilan tilanosalle lampuodeiksi. Vuosia menee, aika kuluu vuoteen 1879, jolloin perhe siirtyy Sänkimäkeen Tuomalan kantatilalle, sekä siellä Kotamäkeen, Suhosten hallinnoimalle tilanosalle torppareiksi. Varmasti oli yhtäläisyyksiä sillä, että Henrik Pitkäsen puolison Annan vanhemmat olivat myös Tuomalassa 1870-luvun puolivälistä Juurikkamäen tilanosalla. Henrikin ja Annan torppariaika kestää pitkään Kotamäessä, vuoteen 1884 saakka.
1891 - 1897
Lappalainen Henrik s. 1847
Henrik oli syntyjään Lukkarilan kylästä Pekka Lappalaisen ja Loviisa Tikkasen poika. Henrik asusteli vanhempiensa talollista aikaa Sänkimäessä tilalla 14 Tuomalassa puolisonsa Liisan kanssa perheineen ennen torppariksi tuloaan.
Puoliso Liisa Kuosmanen (s. 1850) oli syntyjään Jummikselta Juho Kuosmasen ja Margareta Lappalaisen tytär. Hän liikkui piian hommissaan mm. Jummiksella nro 2 Laitilassa. Oli ollut viittä vaille aviossa Simo Rissasen kanssa, mutta päätynyt eroon. Avioituu 1872 Henrik Lappalaisen kanssa Lukkarilassa, jolloin muuttaa Henrikin kotitilalle. Silloin tällä Henrikin kotipaikalla Lukkarilan kylän nro 4 Maanselkä nimisellä tilalla Henrikin talolliset vanhemmat hallinnoivat tätä tilaa. Henrik ja Liisa siirtyvät Sänkimäkeen Tuomalan Juurikkamäkeen Henrikin vanhempien siirtymän mukana vuoden 1875 paikkeilla. Myöhemmin he ovat torppareina talollisen Pekka Savolaisen perillisten tilalla, samalla Sänkimäen kylän tilan nro 14 Tuomalassa n. 1891 – 1897.
–
