1600-luvun Sänkimäen maakirja-ajan tila-alueen numero 3 hallitsija talollinen Sipi (Sigfrid) Pitkänen elelee elämäänsä tilallaan 1600-luvun lopulla. Seuraavalle vuosisadalle tultaessa hänen perheessään jälkeläisissä ei enää ollut yhtään poikaa. 1600-luvun lopuilla oli pahoja katovuosia, nälänhätää, tauteja sun muuta. Seuraavan vuosisadan alussa on pitkään kylmyyttä, hallaa ja nälkävuosia. Sotia käytiin silloin myös vähän joka kolkassa. Suomessa koetaan suuria väestökatastrofeja. Varmasti myös nämä vaikuttivat Sipin perheessä.
Sipin jälkeläisistä tytär Brita selviää ja avioituu aikanaan Halunan kylästä kotoisin olevan ja vävypojaksikin tilalle tulevan Matti Heikkisen kanssa. Britan isän Sipin kuoleman jälkeen tälle maakirjanumeron 3 tila-alueiden talolliseksi tulee näin Matti Heikkinen puolisonsa Brita Pitkäsen kanssa perheineen. Heidän jälkeläisissä pojat, sekä poikiensa lapset alkavat pyöritellä jo 1700-luvun puolivälin jälkeen tulevia isojaon aikaisia kantatilojen maita. Heikkilää nro 10, Mäkelää nro 11, Mattilaa (Mannila) nro 12, Hanhisalmea (Hanhila) nro 13 ja Tuomalaa nro 14.
HANHISALMI
(HANHILA)
1750
Isän ja talollisen Matti Heikkisen ja puolisonsa Brita Pitkäsen pojista Juho syntyy vuoden 1745 tammikuussa.
Joulukuussa vuonna 1770 poika Juho avioituu viereisen kylän Kaaraslahden talollisen isännän Olli Ruuskasen ja Maria Tolppasen tyttären, vuonna 1751 syntyneen Anna Ruuskasen kanssa. Juhon ja Annan perheeseen alkaa syntyä lapsia. Vuosisadan loppua kohti mentäessä perhe kasvaa peräti 9 lapsella. On todennäköistä, että Juho ja Anna elävät myös myöhemmin tulevalla Mannilan tilanosalla, joka sillä nimellä isojaossa merkittiin. Tämä oli ollut entisen vanhan sotilastorpan maita, joita hallinnoi Heikkisten suku.
1800
Vuosisadan vaihteissa mennään. Mattilassa ja maakirja-ajan nro 3 lähitiloilla muutenkin, hallinnoivat naapureina isännät, jotka olivat Heikkisten sukua. Juhon ja Anna Ruuskasen perheessä koettiin vaikeuksiakin. Nuorin lapsista, tytär Maria, oli menehtynyt rokkoon 14 vuotiaana. Lapsista Olli menehtyy aikanaan Kaaraslahden kylällä kasvaimeen. Muita lapsia avioituu muualle lähiseutua. Osa myös menehtyy.
Tyttäristä Margareta s.1783, avioituu Zachris Vartiaisen kanssa lokakuussa vuonna 1806. Zachris Vartiainen oli hyvin todennäköisesti sukua Västinniemen Vartiaisille, isänsä talollisen Zachris Vartiaisen poika. Zachriksen ja Margaretan perhe alkaa asuttamaan Sänkimäessä Hanhisalmen (Hanhila) maita. Heille syntyy mm. vuonna 1808 poika Johan. Hän löytää puolison aikanaan viereisestä kylästä, Kaaraslahden talollisen tyttären Maria Myöhäsen ja avioituu hänen kanssaan vuonna 1829.
1830
Vuonna 1830 toukokuussa Hanhisalmen tilan talollinen isäntä Zachris Vartiainen menehtyy. Tilalle jää Zachriksen leskipuoliso Margareta Heikkinen, sekä talolliseksi heidän poika Juho Vartiainen puolisonsa Maria Myöhäsen kanssa. Tilalla asuu myös Juhon nuorin sisar Anna, joka avioituu myöhemmin vuonna 1832 Sutelaan.
Edesmennyt Zachris Vartiainen oli poikansa Juhon häissä sopinut perinnöstäkin lastensa kanssa. Hetki käräjiltä vuonna 1830, kun Juho hakee oikeutta isänsä testamenttiin:
"Allekirjoittanut oli kuolleen maanviljelijä Zachris Wartiaisen luona, kun hän piti häitä poikansa Johanin kanssa, jolloin hän teki seuraavanlaisen säädöksen poikansa ja tyttärensä välillä: Kaikki perinnöksi jäävä irtaimisto ja kiinteä omaisuus tulisi siirtyä pojalle, jonka tulee maksaa sisarelleen Annalle 277 riikintaaleria, 11 killinkiä ja 4 runstykkiä, sekä kaksi härkää. Lisäksi kaikki muu, joka perinteisesti kuuluu tyttärille heidän avioliitto-oikeutensa mukaan, ilman että hänellä on minkäänlaista oikeutta vaatia mitään muuta.
Vahvistettu 7. syyskuuta 1830.
Henric Hämäläinen Murtolahdesta
Henric Hämäläinen todistajana: Kun hakija piti häitä Maria Myöhäsen kanssa kesäkuun viimeisinä päivinä edellisenä vuonna, todistaja oli myös läsnä, jolloin jo kuollut Zachris Wartiainen kutsui todistajan kuulemaan säädöstä, jonka hän teki lastensa hyväksi, ja joka vastasi tätä asiakirjaa. Todistaja lisäsi, että jos tytär Anna menisi naimisiin, hänelle tulisi antaa perintö. Sen vuoksi rahoja ei voitu periä kuolleen Zachris Wartiainenin elinaikana, vaan hakijan tuli huolehtia kaikista lapsista sekä huolehtia ja elättää hänet ja hänen vaimonsa Margretha Heikkinen kuolemaan saakka sekä järjestää heidän kunniallinen hautaamisensa. Kun todistajalta kysyttiin, hän totesi, että lahjoittaja Zachris Wartiainen oli hieman humalassa, mutta ei liikaa, ja testamentin vahvistaja oli yhdessä vaimonsa Margrethan kanssa päättänyt asiasta. Todistaja ei ollut kuullut, että heitä olisi pakotettu tai houkuteltu siihen, vaan hän oli ollut vapaaehtoisesti mukana.
Carl Wehman todistajana: Todistaja kuuli, kun lahjoittaja ja hänen vaimonsa lahjoittivat omaisuutensa hakijalle asiakirjassa mainitulla tavalla, mutta totesi, ettei hän ollut Zachris Wartiaisen kutsuma, vaan hakija Margaretha Heikkinen oli kutsunut hänet todistajaksi. Muussa tapauksessa todistaja vahvisti, mitä Henric Hämäläinen oli aiemmin kertonut, eikä muuta ollut. Hakijalle ilmoitettiin, että hän voisi saada todistajien lausunnot pöytäkirjan otteena, mikä merkitään."
Carl Weman oli todennäköisesti Sänkimäessä torpparina ja myllärinä olleen Magnus Wemanin poika. Perintöosuuksia tuli selviteltäväksi myöhemmin.
Isänsä Zachriksen menehdyttyä vuonna 1830, menehtyy myös poika Juho seuraavana vuonna, syksyllä 1831. Näin Hanhisalmen tilalle jää talolliseksi leskenä Maria Myöhänen ja perheeseen Juho Vartiaisen kanssa aiemmin 1830 syntynyt pieni poika, joka oli saanut nimekseen Zachris. Myös Juhon sisar Anna asuu tilalla. Marian edesmenneen puolison Juhon iäkäs äiti Margareta Heikkinen asustelee myöskin edelleen tilalla.
Aika ja arki kuluu Hanhisalmella leskenä olevan Marian perheessä poikansa Zachriksen kanssa vuoden toista. Vaikka isäntää ei tilalla ollutkaan, niin työväkeä kyllä. Oli piikaa ja renkiä jatkuvasti. Torppareita ei näihin aikoihin merkitä, joista olisi ollut myös suuri apu tilan töihin. Vuonna 1833 kesän korvilla, Hanhisalmen tilalla leski Maria Myöhänen avioituu uudestaan.
Marian puolisoksi tulee Mäkelän talollisen isännän Ivar Pitkäsen ja hänen puolisonsa Katarina Heikkisen vuonna 1810 syntynyt poika Lars. Näin Lars muuttaa avioituessaan Marian kotitilalle Hanhisalmeen ja hänestä tulee talollinen isäntä tilalle. Lars Pitkäsen ja Maria Myöhäsen perhe kasvaa tulevilla vuosikymmenillä isoksi 10 lapsen perheeksi.
1850
Vuosikymmenen alussa Larsin puolison Maria Myöhäsen anoppi Margareta Heikkinen menehtyy. Hän eleli tilalla aina kuolemaansa saakka, ollessaan varmasti suuri apu Larsin ja Marian ison perheen kanssa. Jatkossa Hanhisalmessa elot jatkuvat Larsin ja Marian pyöritellessään tilaa ja perhettä. Lapset kasvavat ja avioituivatkin aikanaan kuka mihinkin suuntaan pitäjässä.
Marian liitosta Juho Vartiaisen kanssa syntynyt Zachris Vartiainen elää perheessä muiden lasten mukana. Hän avioituu aikanaan täysi-ikäisenä lokakuussa vuonna 1861 Murtolahtelaisen talollisen Peter Hämäläisen tyttären Saara Hämäläisen kanssa, joka samalla muuttaa Zachriksen kotitilalle Hanhisalmeen. Hanhisalmea alettiin kutsua näinä aikoina myöskin Hanhilana.
1860-luvulla alkaa Lars ja Maria mietiskelemään tilan jatkajaa. Näin heidän perheen vanhimmasta pojasta Zachris Vartiaisesta tulee talollinen tälle Hanhisalmen tilalle. Vuonna 1862 menehtyy Zachriksen äiti Maria Myöhänen. Vuonna 1867 on Lars Pitkäsen lähtövuoro. Näin tilaa jää talollisena pyörittelemään Zachris Vartiainen puolisonsa Saara Hämäläisen kanssa perheineen. Kuitenkin tilalla aiemmin eläneet Maria Myöhäsen puoliso Lars Pitkänen ja heidän liitostaan syntyneet lapset olivat ilmeisesti siirtyneet jo vuoden 1864 nurkilla Sänkimäellä tilalle nro 3 Jussilaan. Poika, vuonna 1840 syntynyt Lars Pitkänen avioituu 1867 Sofia Koposen kanssa, poika Ivar Pitkänen Helena Pitkäsen kanssa jne. He kaikki siirtyvät myöhemmin Mäkelän tilalle vuosikymmenen lopuilla.
1870
1870-luku etenee Hanhisalmella talollisen Zachris Vartiaisen pyöritellessä tilaa. Vuosikymmenen lopuilla, sen vaihtuessa uuteen, Hanhisalmelle (Hanhilaan) tulee myös lampuoti. Hän on Adolf Kuosmanen uunituoreen puolisonsa Eva Hollanderin kanssa. Mukana tulee myös Adolfin vanhempia ja sisaruksia.
Torppareitakin on tilalla, Wilhelm Martikainen ja Elias Pitkänen. Tilalla asuu menevän vuosikymmenen alkupuolella hetken myös edesmenneen Maria Myöhäsen veljenpoika David Myöhänen torpparina perheineen.
Vuosikymmen vaihtuu 1880-luvuksi. Zachris Vartiainen tulee
siirtymään Hanhilasta pois. Ennen vuotta 1884 Zachris perheineen muuttaa
Murtolahteen tilalle nro 4. Zachris ja Saara Hämäläinen todennäköisesti myivät tilan
ja viimeistään vuonna 1884 kiinnekirjan tilalle saa Aaro Pietikäinen.
Hanhisalmen tilaa pyörittelee lopun vuosikymmenen aikana lampuoti Adolf
Kuosmanen perheineen, veljineen, vanhempineen. Adolf Kuosmanen lopettaa
tilanhoidon ja muuttaa tilalta vuonna 1890. Pois muuttaa myös kaikki Kuosmaset. Syynä se, että tilan omistajana Pietikäisten suku alkaa hallinnoida toimintoja Hanhisalmessa.
1890
Vuonna 1890 talolliseksi tilalle tulee Aron Pietikäinen. Hän on hankkinut tilan jo aiemmin edellisellä vuosikymmenellä ja muuttaa nyt kotitilaltaan Kaaraslahden kylästä tilalta nro 13 puolisonsa Eeva Ruuskasen kanssa perheineen Hanhisalmeen.
Aron Pietikäisen isä oli menehtynyt 1887, joten kotitilasta luopuminen ja muutto Hanhisalmelle tuli ajankohtaiseksi. Mukana muuttaa myös Aaron äiti Anna Maija Pitkänen, joka kuitenkin menehtyy Hanhisalmessa pian muuton jälkeen.
Aaro (Aron) Pietikäinen hallinnoi talollisena Hanhisalmen tilakokonaisuutta vuosisadan loppuun puolisonsa Eevan ja poikansa Aarnen kanssa..
1900
Vuosisata vaihtuu. Aaro (Aron) Pietikäinen on talollisena Hanhisalmessa. Vuonna 1905 Aaron puoliso Eeva Ruuskanen menehtyy. Aaro avioituu uudemman kerran seuraavana vuonna elokuussa 1906 Anna Haikosen kanssa. Hän oli Murtolahtelaisen talollisen Wilhelm Haikosen ja Agvilina Lukkarisen tytär. Tarinat historiassa kertovat myös myrkyttäjä-Annasta, jonka edesottamukset ja kerrontansa hänen elon viimeisten päiviensä tunnustuksineen eivät olleetkaan sieltä rauhallisemmasta päästä.
Aaron poika Aarne matkustaa Ameriikkoihin pitkäksi aikaa. Myöhemmin lehdissäkin mainittuja tarinoita lueskellessa isän ja pojan välit olivat aiemmin enemmän kuin hieman viilenneet. Hanhisalmella 1900-luvun alun vuosikymmeninä Aaro Pietikäinen ilmeisemmin ja mahdollisesti vuokraa tilaansa Asemapäällikkö Hugo Forsenille, jonka poika Gunnar Forsen (Värjö) vielä jatkaa tilan vuokraamista isänsä jälkeen 1930-luvulla. Tilalla on hetken aikaa myös pehtoorina Maaninkalainen Evert Lapeteläinen.
Hanhisalmi oli iso tila, paljon työväkeä, torpparia ja muuta porukkaa. 1930-luvulla Hanhisalmi siirtyy tilakaupoilla Aarne Pietikäiseltä Roivaisten sukuun.
--
Torppareita Hanhisalmella
1824 – 1827
Ronkainen Olof (s. 1793)
Puoliso: 1. Brita Pitkäin (s. 1800)
Puoliso: 2 Greta Korhonen (s. 1805)
Olof Ronkainen (Rongain) oli syntynyt vuonna 1792 Halunan kylällä isänsä Johan Ronkaisen (s. 1757) ja äitinsä Helena Heikkisen (s. 1761) pojaksi. Halunalla aika kuluu ja Olof varttuu aikuisuuteen.
Vuosisata vaihtuu, sitä seuraava vuosikymmenkin. Olof Ronkainen alkaa liikkua, välillä tiuhaankin.. Olof ei kovin pitkään renki- tai työhommissa monessakaan paikassa ollut. Mutta monissa paikoissa, eri kylillä ja tiloilla hän jatkossa kyllä oli ja asusteli.
Vuonna 1811 Olof Ronkainen muuttaa Halunalta renkihommiin Kuopioon ja siellä Toivalan kylään. Siellä renkihommat kestävät vain hetken samaa vuotta tilalla nro 2 ja jatkuu tilan 3 Pohl Pitkäsellä. Syntymäaikakin muuttuu kirjoissa ja on 1793. Olof siirtyy Savilahden kylään jossa on jo vuonna 1812. Siellä hommia riittää vuoteen 1814 jolloin siirtyy Kaaraslahden kylään. Seuraavaksi matka jatkuu Rönän kylään 1815. Sieltä hän siirtyy vuoden 1816 aikana takaisin Savilahden kylään. Mutta eipä mene taas kuin hetki ja Olof on seuraavana vuonna 1817 sisarensa Margaretan kanssa samassa kylässä Kaaraslahdessa työhommissaan. Mutta jo seuraavana vuonna 1818 Olof Ronkainen on tullut Sänkimäen kylään palvelushommiinsa. Sänkimäessä aika kuluu seuraavalle vuodelle 1819, jolloin muuttaa taas. Nyt Murtolahteen tilalle nro 2. Mutta taas Olof liikkuu.. Jo seuraavana vuonna hän on Kaaraslahdessa tilalla nro 2 Kokkarisilla renkihommissa. Aika kuluu Kaaraslahdessa vuoteen 1821. Kesällä Olof hakee kuulutuksia yhdessä Murtolahdessa asustelevan piian Brita Pitkäsen kanssa, joka oli silloin työpestillä tilan nro 2 talollisen Jöran Hämäläisen leskellä. Avioliittoon Olof ja Brita menevät marraskuun alussa samana vuonna.
Brita Pitkänen oli kotoisin Kuopion Koivumäen kylästä, jossa heidän perhe asusteli. Britan vanhemmat olivat itselliset Anders (s. 1775) ja Helena (Lena s. 1779) Pitkänen. Koivumäessä Britan isä oli menehtynyt aiemmin ja äiti oli leskenä, joten Brita lähti jo 16 vuotiaana piikahommiin pitkin lääniä. Hän siirtyi ensin Kaaraslahteen, jossa oli muutamia vuosia. Vuonna 1819 hän siirtyi piiaksi Murtolahteen, Paul Pentikäisen tilalle nro 3. Tämän jälkeen Brita siirtyy tilan nro 2 talollisen Jöran Hämäläisen lesken tilalle vuosiksi 1820 – 1821. Avioituu Kaaraslahdessa renkinä olleen Olof Ronkaisen kanssa marraskuussa 1821. Olof oli renkinä silloin Kaaraslahdessa tilan 2 Kinahmissa talollisella Pohl Korhosella. Brita siirtyy Kaaraslahteen Olof Ronkaisen luokse avioiduttuaan.
Menee muutamia vuosia ja he siirtyvät Kaaraslahden Kinahmista vuonna 1824 Sänkimäkeen torppareiksi talollisen Zachris Vartiaisen tilalle, Sänkimäen kylän, tilan nro 13 Hanhisalmelle (Hanhila). Torppariaika kestää Hanhisalmella vuosien 1824 – 1827 välin. Näin Sänkimäen torppariaika Hanhisalmella heidän osaltaan loppuu. Sen jälkeen he ovat kylällä loisina edelleen Sänkimäessä vielä 1830-luvun alkupuolelle, mutta sitten Brita puoliso menehtyy toukokuussa 1833. Näin Olof jää leskeksi kahden poikansa kanssa. Olof Ronkainen avioituu kuitenkin vielä uudestaan. Seuraavana vuonna lokakuussa 1834 Kaaraslahtelaisen torpparin Olof Korhosen tyttären Gretan (s. 1805) kanssa. Aika kuluu Sänkimäessä Olofin ja Gretan perheessä, syntyy poika Erik vuonna 1838. Seuraavalla vuosikymmenellä Olof Ronkaisella alkaa uusi torppariaika Sänkimäessä.
Vuosi 1844 ja Olof Ronkainen alkaa sopia torpparikontrahdista Sänkimäen tilan nro 3 Jussilan talollisten Erik ja Johan Pitkästen kanssa. Jo viimeistään 1845 ovat Olof ja Greta perheineen Jussilassa torppareina. Samoina aikoina Jussilassa oli asustellut edellisenä vuonna menehtynyt itsellinen Josef Hirvonen, jonka puoliso oli Margareta Ronkainen s. 1795. Oliko ehkä Olof Ronkaisen sisar, joka kenties auttoi Olofin ja Gretan ryhtymistä Jussilaan torppareiksi. Olofin ja Gretan torpan mailla asustelee myös Olofin aiemmasta liitosta syntynyt poika Olof (s. 1823) puolisonsa Anna Toivasen (s. 1819) kanssa.
Seuraavan vuosikymmenen alussa vuonna 1851 tammikuussa Jussilan torppari Olof Ronkainen menehtyy. Puoliso Greta Korhonen elää vielä leskenä tilalla vuoteen 1862. Seuraava torppari on, Ambrosius Ropponen. Jussilassa asustelee myös toinenkin torppari, Henrik Kaipainen.
1875 - 1876
Myöhänen David (s. 1825)
Puoliso: Lovisa Kokkonen (s. 15.9.1830)
David oli syntyjään Kaaraslahtelaisia, isänsä David Myöhäsen ja äitinsä Anna Hartikaisen poika. David oli avioitunut piika Loviisa Kokkosen kanssa, myös Kaaraslahdessa 1851.
David ja Loviisa olivat torppareina Kaaraslahden kylällä, Savolassa Aisamäessä, mutta siirtyivät Mäkelään talollisen Lars Pitkäsen tilanosalle 1870-luvun alussa. Torpparina olo kestää useita vuosia, mutta loppuu vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1875 paikkeilla David ja Loviisa perheineen siirtyvät Mäkelästä pois, Sänkimäen Hanhisalmelle. Perhe on Hanhisalmella torppareina, mutta heitä näytetään myös muonarenkeinä. Pitkään ei David Myöhänen Hanhisalmella viihtynyt, vaan hän siirtyy vuonna 1876 perheineen Kaaraslahden kylään nro 13 Lassilaan talolliselle Aron Pietikäiselle torppareiksi.
1876 - 1880
Martikainen Wilhelm (s. 31.3.1847)
Puoliso: Maria Laitinen (s. 17.12.1847)
Wilhelm oli syntyjään Murtolahdesta. Isänsä oli torppari, myöhemmin itsellinen Paul Martikainen ja äiti Brita Svensk.
Wilhelm liikkuu perheensä kanssa Murtolahdessa. Aikuisena hän on jo samalla kylällä renkinä. Avioituu lokakuussa 1873 saman kylän tilan nro 8 talollisen Thomas Laitisen tyttären Marian kanssa. Wilhelm ja Maria ovat Murtolahdessa avioitumisensa aikaan tilalla nro 3. Renkihommat jatkuvat vuoteen 1874, jolloin siirtyvät Kuuslahden kylään tilalle nro 1 muonarengeiksi. Kuuslahden tilaa hallinnoivat aikanaan Roeringit ja nytkin on vielä jälkeläisiä lampuoteina. Wilhelm ja Maria ovat muutaman vuoden Kuuslahdessa, mutta jo vuonna 1876 siirtyvät Ventojoen toiselle puolelle, Sänkimäkeen. Alkaa torppariaika talollisen Zachris Vartiaisen tilalla, Sänkimäen kylän tilan nro 13 Hanhilassa. Wilhelmin perheen elot jatkuvat Hanhisalmella (Hanhila) aina vuoteen 1880, jolloin torppariaika tilalla loppuu. He muuttavat renkihommiin samalla kylällä Sänkimäessä Mäkelän kantatilalle.
1880 - 1885
Pitkänen Elias (s. 1815)
Puoliso: 1. Helena Rissanen (s. 1815 k. 1868)
1886 - 1893
Salin (Sallinen) Urbanus (s. 19.6.1834 k. 4.3.1893)
Puoliso: Karoliina Haikonen
Urbanus siirtyilee aikuisena ilmeisemmin Kaaraslahdessa renkinä eri paikoissa. Vuonna 1874 vuoteen 1876 Urbanus on Murtolahden kylällä tilalla nro 3 renkinä. Seuraavana vuonna 1877 hän avioituu samalla tilalla itseään huomattavasti nuoremman, piikana olleen Karoliina Haikosen kanssa (s. 2.5.1855). Karoliina oli syntynyt Lukkarilan kylässä nro 5 vanhempiensa Anders Haikosen ja Eeva Hiltusen ollessa muonarenkeinä tilalla. Urbanuksen ja Karoliinan matka jatkuu renkeinä Kaaraslahdessa vielä pitkään. Vuonna 1886 he saapuvat Sänkimäkeen ja Hanhisalmen tilalle. Siellä Urbanus tekee torpparikontrahdin talollisen Aron Pietikäisen kanssa. Urbanuksen perheen elot torppareina Hanhisalmella kestävät aina vuoteen 1893. Torppari Urbanus Salin menehtyy maaliskuussa 1893 58 vuotiaana. Puoliso Karoliina on tilalla vielä seuraavaan vuoteen jolloin hänkin menehtyy, keuhkotautiin tammikuussa 1894.
1894 - 1897
Dufva Heikki (Henrik) (s. 14.2.1861 k. 13.5.1897)
Puoliso: Fredrika Pekkarinen (s. 29.1.1854)
Henrikin isä Gabriel oli menehtynyt hänen ollessaan 6 vuotias. Näin Henrikin äiti hoitelee perheen eloja seuraavaan vuoteen, kunnes avioituu torppari Petter Korhosen kanssa samalta tilalta. Aikuisena Heikki Dufva avioituu marraskuussa 1880 Murtolahdella vuonna 1854 syntyneen Fredrika Pekkarisen kanssa, joka oli torppari Henrik Pekkarisen ja puolisonsa Katariina Hofrenin tytär. Henrik Dufva ja Fredrika elävät elämäänsä poikansa Aronin kanssa aina 1890-luvulle saakka, jolloin siirtyvät 1894 Sänkimäkeen. Talollisella Aron Pietikäisellä aiemman torpparin Urbanus Salinin menehdyttyä Hanhisalmella, tulee näin torppariksi Henrik Dufva perheineen. Henrik Dufva on torpparina Hanhisalmella aina kuolemaansa saakka. Henrik menehtyy 13.5.1897 keuhkotautiin. Puoliso Fredrika jatkaa tilalla muutamia vuosia, kunnes muuttaa pois.
1900 -
Rissanen Paavo (s. 15.9.1851)
Puoliso: Greta Helena Pitkänen (s. 20.2.1858 k. 24.8.1901)
Isänsä ollessa perheineen lampuotina Halunan kylässä tilalla nro 4 Raiskalanmäessä, hän avioituu Greta Helena Pitkäsen kanssa 2.11.1879. Helena oli silloin piikana samalla kylällä Haluna nro 6 talollisella Karl Savolaisella. Helenan syntymäkylä oli Kaaraslahti tila nro 13 ja isänsä Henrik Pitkäsen ja äitinsä Liisa Tuovisen tytär. Aika rientää Halunalla vuosikymmen toista. Vuonna 1892 Paavo Rissasen perhe on sitten Kalle Puustisen tilalla Halunan kylässä nro 12 torppareina. Vuosisata lähenee loppuaan ja torppariaika Halunalla tulee päätökseen. Paavo ja Greta Helena siirtyvät vuonna 1900 Sänkimäen kylään Hanhisalmelle (Hanhila) talollisen Aron Pietikäisen tilalle torppareiksi. Vuosisata 1900 alkaa.
- - -
Lähteinä 1750-1900:
- Tuomiokirjat Iisalmi Varsinaiset asiat 1830 Ko a:13 95
- Kuopion ja Nilsiän rippikirjat, henkikirjat, osin vanhat lehtileikkeet jne.
- Pirkko Roivainen-Pitkänen tiedonantoja.
- Aira Roivainen tiedonantoja.
