KANTATILA NRO 9 KOPOLA

 

KANTATILA NRO 9 KOPOLA

Isänsä Juho Ollinpojan kuoleman jälkeen vuonna 1761 hänen toisella tilanosalla talollisena jatkaa näinä aikoina lapsista ainut poika Tuomas. Tuomas oli avioitunut vuoden 1739 nurkilla Pöljän kylästä kotoisin olevan Anna Ollikaisen kanssa. Heille jälkeläisiä tuli viisi. Puoliso Anna menehtyy vuonna 1758. Tuomas ei aikaile, vaan avioituu uudestaan jo samana vuonna, Vehkalahtelaisen Kaisa Rissasen kanssa. Heille syntyy jälkeläisiä kuusi. Tätä tila-aluetta kutsuttiin näinä aikoina jossain vaiheessa osan aikaa myös Pitkälänmäeksi sen yhtenä osana. Tästä Tuomaksen hallinnoimasta tilasta, tulee myöhemmin muodostumaan Hirvolan ja Kopolan tilakokonaisuudet.

 

KOPOLA 

1750

Tuomas Pitkänen puolisoiden lapset kasvavat aikuisuuteen. Liitosta Kaisa Rissasen kanssa syntyi myös Pekka Tuomaksenpoika Pitkänen vuonna 1766. Pekan lapsista vanhin tytär Katarina alkaa avioiduttuaan asuttaa myös Sänkimäen maakirja-ajan alueesta tulevaa kantatilaa Kopola. Talollisen Pekan muista lapsista pojista, tuli talollisia mm. Hirvolaan.

Kopolan tila-alueet olivat vielä maakirja-ajan jälkeenkin Tuomas Juhonpojan maita. Näin hänen pojistaan tuli monen tila-alueen isäntiä. Mm. Pekka Tuomaksenpoika esimerkiksi Hirvolaa jne. Tuomas Juhonpojalla oli myös poika Antti, joka oli nuorin sakista. On todennäköistä, että hänelle tuli tulevan kantatilan nro 9 Kopolan maa-alueet hoidettavakseen ja jossa hän myös asui talollisena perheineen 1804 asti, kunnes menehtyi. Lapsia Tuomas Anderson Pitkänen (1800) ja Maria Stina (1803). Antilla puoliso Kristina Taskinen (1775). Sovittiinko veljesten ja sisarien kanssa maa-alueiden käytöstä..

 

1820

Pekka Tuomaksenpojan ja Kaisa Rissasen tytär Katarina avioituu aikanaan Sänkimäessä torpparina, sekä lampuotinakin olleen leskimies Jöran Hämäläisen kanssa. Jöran Hämäläinen oli aiemmin aviossa Brita Rissasen kanssa, mutta Brita menehtyi keväällä vuonna 1820. Näin Jöran ja Katarina avioituivat lokakuussa samana vuonna ja alkavat hyvin todennäköisesti lampuodeiksi tulevalla Kopolan kantatilalla, joka oli Pitkäsillä suvun hallussa. Hommat heillä tilalla jatkuu aina vuoteen 1830 jolloin muuttavat viereiseen kylään Kaaraslahteen Kinahmille.

 

1830

Jöranin perheen, lasten ja puolisonsa Katarinan poismuuton jälkeen tilalle saapuu lampuodiksi Michel Rissanen puolisonsa Eeva Kristina Ruuskasen kanssa perheineen. He pyörittelevät tilanosaa aina 1830-luvun puoliväliin saakka, jolloin tilalle saapuu talolliseksi leskimies Tuomas Andersinpoika Pitkänen tilalta nro 5 Heikkilästä. Tuliko Tuomas perintötilalleen?

Tuomaksen elämänkaari oli monivaiheinen. Isänsä Anders Pitkänen menehtyi toukokuussa vuonna 1804, Tuomaksen ollessa vain nelivuotias. Äitinä ja isänsä puolisona perheessä oli Kristiina Taskinen. Perhe asusteli silloin isänsä Andersin isän maakirja-ajan jaetuilla tilanosilla, joista todennäköisesti tämä heidän tila oli tuleva silloinen Kopola. Näin isänsä kuoleman jälkeen perillisiä olivat lapset ja Kristiina-äiti. Lapsia oli Tuomas ja sisar Maria. Ei ole tutkittua tietoa, miten tilanosan kävi, mutta perhe tulee muuttamaan. Ilmeisesti myös lampuodit Jöran Hämäläinen ja Michel Rissanen pyörittävät tilaa oman aikansa.

Äiti Kristiina avioituu uudestaan leskenä talollisen Juho Pitkäsen pojan, myöhemmin talollisen Juho Juhonpoika Pitkäsen kanssa. Näin perhe tulee ja muuttaa Lassilaan Juho Pitkäsen kotitilalle. Vuosikymmen menee toistakin, Tuomas Andersinpoika Pitkänen kasvaa pikkuhiljaa aikuisuuteen.. Perheeseen lisää muutamia lapsia, osa jo menehtyykin nuorena.  

Tuomas Andersinpoika Pitkänen avioituu ensimmäisen kerran vuonna 1825 leski Kristiina Lyytisen kanssa. Kristiina oli edesmenneen Sänkimäkeläisen Heikkilän tilan talollisen David Henriksson Pitkäsen puoliso. Tuomas muuttaa samalla Heikkilään. Elot jatkuivat Heikkilässä aina vuoteen 1833 kesäkuuhun saakka, jolloin Tuomaksen puoliso Kristiina Lyytinen menehtyy. Tuomas kuitenkin avioitui toiseen kertaan tammikuussa vuonna 1835 ja nyt saman ikäisensä Anna Maria Hakkaraisen kanssa, joka oli piikana Sänkimäen Mäkelässä. Samaan aikaan avioituessaan Tuomas ja puolisonsa Anna Hakkarainen muuttivat lapsineen tilalle nro 9 Kopolaan talollisiksi. Tuliko Tuomas perintötilalleen ja perintöosalleen vasta nyt? Tämä ei selvinnyt näillä taidoin ja tiedoin arkistoista.

Tuomas Anderson Pitkänen menehtyy kuitenkin Kopolassa lokakuussa 1837. Hänen entisestä avioliitostaan syntyneet alaikäiset lapset Kristiina Lyytisen kanssa, sekä nykyinen puoliso Anna Hakkarainen jäävät tilalle kuitenkin vielä asumaan vuosikymmenen loppuun saakka. Annasta tulee talollinen tilalla ja hän avioituu uudestaan leskenä renkinä olleen Anders Taskisen kanssa.

 

1840

Vuonna 1839 edesmenneen Tuomas Anderson Pitkäsen lapset ja äiti, talollisenakin ollut Tuomaksen leskipuoliso Anna Hakkarainen tekevät tilakauppoja, myös edesmenneen Tuomas Pitkäsen lasten eduksi. Tila myydään Kaaraslahtelaisen talollisen Abel Savolaisen torpparille Henrik Piipolle. Tilalla oli ollut menoja, sekä vielä muuta maksettavaa, mutta kaupat tehtiin Henrik Piipon kanssa, joka maksoi Kopolan tilasta 875 ruplaa pankkitakauksilla ja jota käsiteltiin käräjillä vielä vuonna 1840. Henrik Piippo tulee Kopolaan vuonna 1841. Menee jokusia vuosia ja Henrik Piippo myy edelleen tilan eteenpäin. Ei selvinnyt mitä ja miten aiempien vuosien kaupat ja seuraavien vuosien tapahtumat ovat jatkossa tilakohtaisesti menneet. Seuraava tilan ostaja ja tuleva talollinen on Erik Väänänen, joka ostaa tilan sovitusti sen aikaisessa kunnossa ja tilanteessa kuitenkin 400 ruplalla hopeaa.

 

"Täten siirrämme ja Myymme Erik Wäänäselle Reittiön kylästä, sovitun ostohinnan ollessa Neljäsataa (400) hopearuplaa, sekä osittain vahvistettu kirjallisesti ja annetulla velkakirjalla, jonka vastaanotti kuittauksen seuraavin ehdoin: että ostaja ottaa välittömästi täyden hallinnan ja hoidon mainitusta tilasta, kun taas me varaamme oikeuden kaikkiin jo kylvettyihin ruisviljelyksiin sekä oikeuden kylvää kauraa pelloillemme, samoin kuin perunoihin, nauriisiin ja tupakkaan, ja myös puolet heinästä seuraavana kesänä, ja nautimme kaikista niistä, sekä omasta että vieraiden, olivatpa ne sitten rukiista tai ohrasta, ilman osuutta; kun taas me vastaamme tämän vuoden kuluista, olivatpa ne mitä tahansa; kuten vakuutettu 

- Nilsiässä tammikuun 28. päivänä 1843.

 

Henrik Piippo Carin Tuppurainen puumerkit  

Todistaa Johan Abel Johan Ivarsson Taskinen puumerkit"

 

Vuoden 1844 aikaan tälle Kopolan kantatilalle tulee näin talolliseksi haltijaksi Erik Paavonpoika Väänänen, talollinen Reittiön kylän tilalta nro 3. Puolisonaan hänellä on Brita Heikintytär Dufva. Samaan aikaan Henrik Piippo perheineen muuttaa pois tilalta, talolliseksi Sutelan kylään tilalle nro 3 entisen talollisen Johan Ruuskasen hallinnoimalle tilalle. Tätä tilanosaa pyöritteli ennen Piippojen tuloa lampuotina Johan Ollikainen. Mutta samaan aikaan Sänkimäen kylässä Kopolassa Väänästen aikakausi alkaa.

 

1843 - 1900

 

Sänkimäen kantatila nro 9 Kopola pysyy Väänästen tulevien sukupolvien ja suvun hallussa aina 1800-luvun loppuun saakka ja vielä siitäkin eteenpäin.. 1900-luvun puolella tilaa aletaan kutsua Väänäläksi.

 

- - - 

KANTATILA NRO 8 HIRVOLA

 

 

 KANTATILA NRO 8 HIRVOLA

 

Isänsä Juho Ollinpojan kuoleman jälkeen vuonna 1761 hänen toisella tilanosalla talollisena jatkaa näinä aikoina lapsista ainut poika Tuomas. Tuomas oli avioitunut vuoden 1739 nurkilla Pöljän kylästä kotoisin olevan Anna Ollikaisen kanssa. Heille jälkeläisiä tuli viisi. Puoliso Anna menehtyy vuonna 1758. Tuomas ei aikaile, vaan avioituu uudestaan jo samana vuonna, Vehkalahtelaisen Kaisa Rissasen kanssa. Heille syntyy jälkeläisiä kuusi. Tätä tila-aluetta kutsuttiin näinä aikoina jossain vaiheessa osan aikaa myös Pitkälänmäeksi sen yhtenä osana. Tästä Tuomaksen hallinnoimasta tilasta, tulee myöhemmin muodostumaan Hirvolan ja Kopolan tilakokonaisuudet.

 

 

HIRVOLA

 1750

Tuomaksen poikien Juhon (1746) ja Pekan (1766) avioiduttuaan ja perustaen perheitään, hän isänä sovittelee heille omat tilanosansa hallinnoimaltaan alueelta, missä pojat alkavat viljellä ja elättämään perheitään. Todennäköisesti asuttiin ja elettiin noina aikoina ehkä vielä samojen kattojen alla, ehkäpä samoissa pihapiireissäkin, ennen kuin myöhempinä aikoina tilojen maa-alat sitten eriytyivät omakseen ja isännät itse töllinsä perheilleen isommin rakensivat. Näin alkaa kuitenkin muodostua tuleva Sänkimäen kantatila, rekisterinumerona 8 kutsuttu Hirvola. Täällä veljekset Juho (Johan), Olli (Olof) ja Pekka (Petter) keskenään alkavat kahdella eri tilanosalla viljellä omia maitaan ja elää perheineen. Tulevaa, jo olevaakin Hirvolan tila-aluetta kutsuttiin ensin Varpalaksi jossain vaiheessa jo 1700-luvun puolella, mutta sitten jatkossa alueet vakiintuivat Hirvola nimenä.

Hirvola 1

Pojista Juho (Johan s. 1746) perheineen tulee Hirvolassa omalla tilanosallaan virallisesti talolliseksi viimeistään 1780-luvun alun vaiheilla, vaikka hänen perheensä jo pitkään olikin asunut tilalla. Puolisonaan hänellä on Beata Rissanen (s. 1742).

Hirvola 2

Pojista Pekka (Petter s. 1766) perheineen tulee Hirvolassa talolliseksi omalla tilanosallaan viimeistään 1810 vaihteessa, isänsä aiemmin, sekä veljensä Ollin menehtymisten jälkeen näihin aikoihin. Puolisonaan hänellä on Anna Pitkänen (s. 1765).

 

Tilanosa 1

 

Talollisia tilalla eri vuosikymmeninä:

1790 - 1810                        JUHO PITKÄNEN                                1746

1810 - 1820                        JUHO JUHONPOIKA PITKÄNEN      1778

1820 - 1830                        JUHO JUHONPOIKA PITKÄNEN      1778

1830 - 1840                        JUHO JUHONPOIKA PITKÄNEN      1778

1840 - 1850                        AXEL AXELINPOIKA OXMAN         1806

1850 - 1860                        AXEL AXELINPOIKA OXMAN         1806

1860 - 1870                        AXEL AXELINPOIKA OXMAN         1806

1870 - 1880                        JOHAN AXELINPOIKA OXMAN       1836

1880 - 1890                        SIMON LESKINEN                               1829

1890 - 1900                        ANDERS LESKINEN                            1856

1900 -                                 LESKISET

 

 1780

Kun talollinen isä Tuomas Juhonpoika menehtyy 1780 nurkilla, niin talolliseksi tällä toisella tulevalla Hirvolan tilanosalla tulee viimeistään hänen marraskuussa 1746 syntynyt poikansa Juho. Juho oli lapsista, sekä pojistakin vanhin. Näin protokollan mukaan vanhimmasta pojasta tuli tavallaan myös tilan jatkaja tällä tilan osalla isän Tuomaksen menehtymisen jälkeen, vaikka hän varmasti tasapuolisesti perillisilleen maitaan käyttöön sovittelikin. Tuomaksen poika Pekka alkaa myös myöhemmin touhuta talollisena omilla maillaan Hirvolassa.

Juho Tuomaksenpoika Pitkänen avioituu ensimmäisen kerran toukokuussa vuonna 1766 talollisen tyttären Brita Taskisen kanssa. Briittaa näytetään vanhoissa kirjoissa kovinkin nuoreksi avioituessaan, mutta todennäköisesti tässäkin on kyse ehkä papin tai kirjurin aiemmasta virheestä. Näin Brita muuttaa häiden aikaan Juhon kotitilalle Hirvolaan. Lapsia alkaa tulla, ainakin kaksi tytärtä ja poika. Tytär Anna syntyy seuraavana vuonna, Katarina syntyy 1769 ja poika Tuomas 1772. Vuosikymmentä jatketaan surun merkeissä. Juhon puoliso, perheen äiti Brita Taskinen menehtyy maaliskuussa vuonna 1776.

Juho jäi tilalle leskeksi perheineen, mutta olihan vielä muitakin tilalla heitä auttelemassa Juhon isää myöden. Tulee seuraava vuosi 1777. Juho avioituu uudestaan, melkein ikäisensä Beata Rissasen kanssa. Ja lapsia tulee lisää.. ainakin kaksi poikaa, Juho 1778, sekä Mats 1782. Ja kaksi tytärtä, Beata 1785 ja Helena 1788. Näin Juhon perheen elot jatkuvat arjessaan aina vuosisadan loppuun saakka.

 

 1800

Viereisellä tilalla asustelevan veljensä Ollin (1761) ja hänen puolisonsa Anna Pirisen menehtymisten jälkeen 1810 nurkilla, Juho ja Beata ottavat heidän sokean pojan Ollin hoteisiinsa hänen vanhempiensa kuoltua. Näin oli varmasti helpompikin valita tällainen ratkaisu, vaikka vaikea. Ja olihan Juho sekä puolisonsa Beata Rissanen vielä hallinnoimassa tätä omaa tilaansa, niin varmasti veljenpojalle tilaa löytyi. Ja ehkä ei myöskään haluttu poikaa elätiksi minnekkään pappiloihin tai muuallekkaan, missä olisi ollut ehkä heikomminkin asiat. Isoja asioita kuitenkin silloin.

Samalla tilalla heidän lapsistaan on Juho, sekä Matti perheineen puolisonsa Maria Kuosmasen kanssa. Talollisen Juhon ja puolisonsa Beatan poika Matti (Mats) avioitui talollisen tyttären Maria Kuosmasen kanssa vuonna 1807. Heille syntyy useita lapsia ajan saatossa Hirvolassa. Tilalla eletään ja asutaan. Talollinen isä, Juho Tuomaksenpoika Pitkänen puolisonsa Beata Rissasen kanssa. Tilalla on myös lapsista Tuomas perheineen, Matti perheineen puolisonsa Maria Kuosmasen kanssa, sekä Juho naimattomana. Tilalla on myös sokea veljenpoika Olli. Vuoden 1813 paikkeilla pojista Tuomas, joka oli avioitunut jo ennen vuosisadan vaihtumista, lähtee puolisonsa Karin Rissasen kanssa samassa Sänkimäen kylässä tilalle nro 1 Lassilaan torppareiksi. Matti perheineen jatkaa tilalla eloaan.

Vuonna 1818 tilan talollinen vanha isäntä Juho Tuomaksenpoika menehtyy. Näin isänsä jälkeen tilaa alkaa hallinnoida talollisena pojista vanhin, Juho (s. 1778) äitinsä Beatan eläessä leskenä tilalla. Myös hänen veljensä Matti perheineen asustelee tilalla.

 

 1820

1820-luku alkaa surun murheissa. Juhon veli Matti menehtyy pistokseen 38 vuotiaana vuonna 1821.

Juhon iäkäs äiti Beata Rissanen menehtyy vanhuuteen tilalla seuraavana vuonna helmikuussa 1822. Vuosikymmen alkoi murheellisesti. Juhon veljen Matin leskivaimo Maria Kuosmanen kuitenkin avioituu uudestaan, joten uudet tuulet alkoivat puhallella tilalla, ainakin hetkeksi aikaa. Anna Maria avioituu vuonna 1823 seuraavaksi, Toivalasta kotoisin olevan talollisen Samuel Hoffrenin pojan renki Petter Hoffrenin kanssa. Heille syntyy jälkeläisiä, ainakin kaksi lasta, Eeva 1824 ja Ulrica 1825. Mutta Petter Hoffren menehtyy jo 1825. Näin Maria jää taas leskeksi asumaan tilalle. Vuosikymmenen aikaan Peterin ja Marian perheessä tapahtui paljon lasten menetyksiä. Näin myös liitosta Petter Hoffrenin kanssa olevista, vaikka heitä ei monia ehtinyt syntyäkkään. Edesmenneen Matti Pitkäsen liitosta Maria Kuosmasen kanssa syntynyt ja edelleen tilalla oleva tytär Beata Stiina avioituu tammikuussa vuonna 1834 talollisen pojan Axel Oxmanin kanssa. Oxmannit olivat Axelin isänsä esipolvissa pappissukua Leppävirralta. Näin Axel Oxman tulee vävypojaksi tilalle.

Vuosikymmenen loppupuolella aloitellaan keskustelut tämän Hirvolan osatilan tulevaisuudesta. Axel Oxman alkaa hieroa tilakauppoja Juho ja Olli Pitkäsen kanssa. Olihan talollinen Juho Pitkänen jo iäkkäämpi ja tilan jatkoakin ajatellen jotain piti tehdä. Vuosikymmenen lopun aikana tapahtuu tilajärjestelyjä. Axel Oxmanin tultua vävynä tilalle, hän hankkii hallintaansa Juho Pitkäsen talollisena hallinnoiman tilan. Näin omistukset siirtyvät. Tilalla asuu edelleen myös Juho ja näkövammainen veljenpoika Olli 1799. Jonkinlainen syytinkisopimuskin varmaan tehtiin Johan Pitkäsestä ja hänen veljenpojastaan Ollista. Axel Oxman ostaa tilan vuonna 1837 tehdyillä tilakaupoilla 2250 ruplalla hopeaa. Seuraava käräjätapahtuma saattaa jättää kysymyksiäkin...

”Täten me allekirjoittaneet luovutamme ja myymme omistusosuutemme Sängimäen kylässä ja Nilsian kunnassa sijaitsevasta verotilasta nro 8 sekä kaikki meille kuuluva irtain omaisuus maanviljelijä Axel Oxmannille ja hänen vaimolleen Brita Stina Pitkäselle kauppahintaan sopimme keskenämme, nimittäin minulle, Olof Pitkäselle, tuhat viisisataa (1500) ruplaa ja serkkulleni Johanille seitsemänsataa viisikymmentä (750) ruplaa, kaikki pankkitoimeksiannossa. Osa kauppahinnasta on jo maksettu käteisellä, ja loput on tänään toimittanut Oxmanin tunnustettu vaimo täydellä kuitilla. Ostajalla on oikeus ottaa omaisuus hallintaansa välittömästi tästä päivästä lähtien, hoitaen sitä vapaasti ja rajoituksetta niin, ettei kenelläkään perillisistämme voi olla jatkossa perintöoikeutta.” - Edellä mainittu kiinteistö, joka myytiin Sängimäellä. 12. joulukuuta 1837. Olof Pittkanen. Johan Pitkanen 

Todistaja: Puumerkit:Henric Hämäläin Eric Larsson Pittkanen

 

 1840

1840-lukua mennään. Axel Oxman häärii talollisena tällä Hirvolan tilalla puolisonsa Beata Stiinan kanssa perheineen. Tilalla asustelee myös vanha isäntä Juho (Johan) Pitkänen, sekä hänen huononäköinen veljenpoikansa Olli. Vanha muori Maria Kuosmanen, Beata Stiinan äiti on myös häärimässä talossa. Vuosikymmen jatkuu ja toistakin. Axelin ja Beatan perhe kasvaa, lapset kasvavat, Johan, Axel, sekä tyttäret Maija ja Anna. Vuonna 1852 vanha muori Maria Kuosmanen menehtyy. Seuraavana vuonna menehtyy entinen talollinen isäntä Juho Pitkänen. Juhon veljenpoika, sokea Olli, menehtyy toukokuussa 1857. 1850-luvun loppupuolella tilalla asustelevat enää Axel Oxman puolisoineen perheineen.

 

 1860                

Vuodet vierii Hirvolassa Axelin ja Beatan perheessä. Lapsia tuli aikanaan perheeseen peräti kahdeksan. Osa heistä avioitui ja muutti tilalta, osa jää vielä hetkeksi asumaan kotitilalle. Axelin ja Beatan poika Juho (Johan) Oxman avioituu syyskuussa 1865 Pelonniemeltä syntyjään olevan talollisen Antti (Anders) Rissasen tyttären Maria Lovisa Rissasen kanssa. Heidän perheensä kasvaa vauhdilla vuosikymmenten aikana. Axel Oxmanin tytär Karolina avioituu Sänkimäkeläisen, tilan numero 10 Heikkilän talollisen Simon Leskisen pojan, Antti Leskisen kanssa kesäkuussa 1875. Antti oli vihkimisen aikaan iältään parikymppinen ja Karolina noin 25 vuotias. Näin Karolina muuttaa Antin kotitilalle Heikkilään. Pikku hiljaa tilan talollinen jo iäkkäämpikin isäntä Axel isä antaa tilaa nuoremmille ja vanhimmasta pojasta Juhosta tulee talollinen tilalle 1870-luvulla.

 

 1880                 

Ennen vuosisadan vaihdetta Oxmanien tilanosalla Hirvolassa tapahtuu kaikenlaista.

Vuonna 1882 Johan Oxmanin veli Axel avioituu Brita Miettisen kanssa ja muuttaa muutaman vuoden jälkeen Jummikselle tilalle nro 8, jossa jatkossa tulevat olemaan talollisina. Siirtyvät myöhemmin Jummiksella tilalle nro 10 torppareiksi. Axelin puoliso menehtyy 1890-luvun puolivälissä, joten Axel avioituu myöhemmin uudestaan. Taas Johan Oxmanin puoliso, Maria Rissanen menehtyy Hirvolassa tammikuussa 1883. Saman vuoden aikana menehtyy myös Johanin isä Axel. Näin talolliseksi tilalle jää Johan yksin äitinsä Beata Stina Pitkäsen kanssa. Mutta seuraavana vuonna 1884 on Johanin vuoro. Talollinen Johan Oxman menehtyy lavantautiin. Eikä siinä vielä kaikki. Vanha muori, Johanin, Axelin ja muidenkin lastensa äiti Beata Stiina Pitkänen, menehtyy muutaman vuoden jälkeen vuonna 1886.

Tälle Hirvolan toiselle kantatilan osalle tuli vuosikymmenen lopuilla muutoksia hallinnoinneissa. Vanhempien, sekä muiden lasten menehtymisten ja muuttojenkin jälkeen tilalle tulee takaisin edesmenneiden Axel Oxmanin ja Beata Pitkäsen nuorin tytär Karoliina. Karoliina oli avioitunut aiemmin vuonna 1875 Antti Simonpoika Leskisen kanssa ja muuttanut Leskisten kotitilalle Sänkimäessä nro 10 Heikkilään. Nyt Hirvolaan muuttaakin kaikki Leskiset Heikkilästä, Karoliina Antti puolisonsa kanssa, sekä Antin vanhemmat Simon ja Margareta Pitkänen. Ilmeisemmin Antin isä Simo (Simon) Leskinen tulee ensin talolliseksi, mutta jo pian tilaa alkaa pyöritellä hänen poikansa Antti Leskinen puolisonsa Karoliina Oxmanin kanssa.

Vuosisata lähenee loppuaan. Tällä Hirvolan tilan talollisena isäntänä on Antti Leskinen perheineen tyttärineen mm. Aina, Hilma ja Hilja, sekä poikia Antti Vilho. Tilalla asustelevat myös Antin vanhemmat, mutta äiti Margareta Pitkänen menehtyy vuosisadan vaihteessa. Tätä Hirvolan tilaa aletaan myöhemmin kutsua nimellä Leskelä.

 

1900

Talollisen Antti Leskisen aikakausi jatkuu…

 

- - - 

 

Tilanosa 2

 

Talollisia tilalla eri vuosikymmeninä:

1780 - 1810                        OLLI PITKÄNEN                                             1761

1810 - 1820                        PEKKA TUOMAKSENPOIKA PITKÄNEN  1766

1820 - 1830                        PEKKA TUOMAKSENPOIKA PITKÄNEN  1766

1830 - 1840                        TUOMAS PEKANPOIKA PITKÄNEN           1790

1840 - 1850                        TUOMAS PEKANPOIKA PITKÄNEN           1790

1850 - 1860                        TUOMAS PEKANPOIKA PITKÄNEN           1790

1860 - 1870                        AARO TUOMAKSENPOIKA PITKÄNEN     1822

1870 - 1880                        AARO TUOMAKSENPOIKA PITKÄNEN     1822

1880 - 1890                        AARO TUOMAKSENPOIKA PITKÄNEN     1822

1890 - 1900                        KALLE PARTANEN                                         1865

1900 -                                 RUUSKASET

 

 1780

Tuomas Juhonpoika Pitkänen menehtyy 1780 paikkeilla. Hänen molemmat puolisonsa ovat myös menehtyneet jo aiemmin. Tuomaksen jälkeen, tällä isänsä Hirvolan mailla, toisella tilanosalla jatkaa talollisena hänen pojistaan Olli (s.1761) perheineen. Samaan aikaan tilalla on asustelemassa myös hänen vanhempi veljensä Pekka perheineen.

Olli Tuomaksenpoika avioituu joulukuussa 1795 samalta kylältä kotoisin olevan piika Anna Pirisen kanssa. Lapsia heille siunaantuu kaksi. Tytär Anna Kaarina syntyy 1796 ja poika Olli 1799. Poika Olli oli sokea, tai ainakin hyvin huononäköinen, joten hankalia aikoja ja murheita on ollut perheessä silloin. Perheen pää, Olli Tuomaksenpoika menehtyy syksyllä 1808. Seuraavan vuoden huhtikuussa menehtyy myös lasten äiti Anna. Pojista Olli, joka oli sokea, siirtyy isänsä veljen Juhon tilalle, toiselle Hirvolan tilanosista. Hän ottaa Ollin huostaansa. Arveluita siitä, että Juholla ja edesmenneellä veljellään Ollilla olisi ollut jo aiemmin jonkinlaisia sovittuja asioita tässä Olli-pojan tapauksessa, antaa tulevatkin vuosikymmenet. Olli Tuomaksenpoika Pitkäsen (s.1761) kuoleman jälkeen tälle tilalle talolliseksi tulee hänen veljensä Pekka Tuomaksenpoika (s.1766) perheineen noin 1810 vaihteissa. Todennäköisesti kuitenkin veljekset keskenään pyörittelivät tätä tilanosaa jo aiemmin.

 

 1810

Tilalla isänsä Tuomas Pitkäsen menehtymisen jälkeen tilaa hallinnoinut hänen vanhin poikansa Olli Pitkänen menehtyi vuoden 1808 aikana. Ollin jälkeen tälle tilalle tuli talolliseksi hänen veljensä Pekka Tuomaksenpoika Pitkänen perheineen.

Pekka Pitkänen oli avioitunut ensimmäisen kerran vuonna 1789 Kaaraslahtelaisen Sofia Pekkarisen kanssa. Heidän liitostaan syntyi 6 lasta. 3 poikaa ja 3 tytärtä. Perhe kasvoi Hirvolassa edelliset vuosikymmenet. Pekan puoliso Sofia Pekkarinen menehtyy alkuvuodesta vuonna 1809. Osa lapsista oli tilalla Sofian kuoleman jälkeen jo melkein aikuisiässä, mutta osa myös hyvin nuoria. Näin talollinen Pekka Pitkänen avioituu uudestaan. Seuraavana vuonna syksyllä Pekan puolisoksi tulee, myös leski, Anna Pitkänen (s.1765). Anna oli syntyjään Sänkimäkeläisen Erkki Pitkäsen ja Margareta Heikkisen tytär, kuitenkin hyvin kaukaista isänsä eri Pitkästen sukuhaaraa. Arki jatkuu tällä Pekan ja Annan Hirvolan tilanosalla. Heidän lapsistaan mm. poika Tuomas (s.1790) avioituu piika Anna Maria Pitkäsen kanssa lokakuussa vuonna 1820. Muista sisaruksista myös Tuomaksen veli Pekka (s.1800) avioituu vuonna 1823 talollisen tyttären Margareta Pitkäsen (s.1792) kanssa. Heillä on myös oma tilanosansa tällä tilalla, jossa ovat perheensä kanssa. Vuodet vierivät, 1820-luku lähenee loppuaan.

Talollinen isäntä, Hirvolan tämän tilan pää, vanha isäntä Pekka Tuomaksenpoika Pitkänen menehtyy vuonna 1830. Näin talolliseksi isänsä jälkeen tulee poikansa Tuomas Pekanpoika Pitkänen.

 

 1830

Tilalla isänsä jälkeen talollisena on Tuomas Pekanpoika Pitkänen perheineen. Tila-alueen yhdellä osalla on myös Tuomaksen veli Pekka pyörittelemässä perheineen omaansa. Heidän äitipuolensa Anna Pitkänen asustelee myös vielä Hirvolassa.

Tuomaksen veli Pekka jatkaa Hirvolassa omalla tilanosallaan samalla tilakokonaisuudella, puolisonaan Margareta Pitkänen, ainakin vuoteen 1839 saakka. Heidän taloudessaan asuu myös Pekan äitipuoli Anna Pitkänen, joka menehtyy kesäkuussa 1840.

Vuosikymmenen vaihteen aikana 1839–40 Pekka ja Margareta Pitkänen muuttavat perheineen Kaaraslahteen tilalle nro 6 Savolaan Aisamäelle. Myös talollisen Pekan sisarusten, eritoten veljensä Tuomaksen kanssa tehtiin Hirvolassa tilakauppoja perimisjärjestelyiden asioissa tähän aikaan. Pekan muutto talolliseksi Aisamäkeen, tilan osto siellä Savolaisilta toi myös Tuomaksen osallisiksi niihin tilakauppoihin. Mutta Hirvolassa asiat selviteltiin kuitenkin sisarusten kesken. Hirvolan kantatilalla on Pekan Kaaraslahteen lähdön jälkeen kaksi kokonaista tilaa. Toista hallitsee Tuomas Pekanpoika Pitkänen ja toista Axel Oxman. Mutta tällä osalla on kuitenkin talollisena isäntänä Tuomas Pitkänen puolisonsa Anna Maria Pitkäsen kanssa perheineen.

Tuomaksen puoliso ja perheen äiti, Anna menehtyy 29.12.1853.. Tilaa jatkaa Tuomas yksin leskenä perheensä kanssa, jossa jo aikamiespoikia ja tyttöjä. Tytär Anna avioituu 1858 ja muuttaa.

                                                      

 1860

Tuomas Pitkänen elää leskenä tilallaan Hirvolassa. Hänen lapsensa avioituvat ja muuttavat tilalta. 1860-luvulla tapahtumia riittää ja sen jälkeenkin.

- 1861 Tuomaksen lapsista poika Tuomas avioituu Hakkaralasta syntyjään olevan Wilhelmiina Lyytikäisen kanssa. Näin heidät vihitään syyskuun 13 päivä. Wilhelmiina oli kotoisin, syntyjään Hakkaralan kylästä, numeroltaan 3 ja tilalta nimeltään Rantala-Kytölä, talollisen Paavo Juhonpoika Lyytikäisen ja ja äitinsä Anna Helena Asikaisen tytär. Avioituessaan Tuomaksen kanssa hän tuli ja muutti Sänkimäkeen kotitilaltaan seuraavassa kuussa. Heille syntyy tytär Iida kesäkuussa 1862.

- 1863 Tytär Eeva muuttaa tilalle Sänkimäki nro 12 avioituessaan talollisen pojan Kalle Hakkaraisen kanssa. Samana vuonna pojista Aaro avioituu 15.2.1863 Loviisa Siippaisen kanssa. Loviisa oli piikana samalla tilalla jo aiemmin edellisenä vuonna.

- 1864 Talollisen vanhan isännän Tuomaksen lapsista poika Tuomas, menehtyy 1864 kesäkuussa. Häntä jäi kaipaamaan puoliso Wilhelmiina, sekä tytär Iida.

- 1866 Tuomas ja Wilhelmiina asuivat Hirvolan tilalla aina kuolemaansa asti. Tuomas Pekanpojan pojan, Tuomaksen menehdyttyä paria vuotta aiemmin, menehtyy pojan Tuomaksen puolisokin Wilhelmiina 12 päivä heinäkuuta. Näin tilalle jää asumaan vanha isä Tuomas, poikansa Aaro puolisoineen, sekä hänen veljensä Tuomaksen tytär Iida.

- 1867 Tuomas Pekanpoika Pitkänen (1790) talollinen vanha isäntä, Aaron isä, menehtyy 4 päivä maaliskuuta. Hänen menehtymisen jälkeen tilaa jatkaa pojista Aaro. Näin Aaro jatkaa talollisena perheensä kanssa tällä Hirvolan tilalla, jossa myös puoliso Loviisa Siippainen ja Aaron veljentytär Iida.

 

 1880

Ida jäi tilalle asumaan veljensä Aaronin perheeseen, Hirvolan tilalle, ennen kuin avioituu marraskuussa 1885 myöhemmin Kalle Partasen kanssa. Kalle oli Keyrityn kylältä nuori kaksikymppinen torpparin poika. Kalle muuttaa avioiduttuaan Idan kotitilalle, jossa talollisena on Idan setä Aaro Pitkänen Loviisa puolisonsa kanssa. Vuotta aiemmin oli menehtynyt Aaro Pitkäsen puoliso Loviisa Siippainen, joten Aaro on syytinkiläisenä elättinä jatkossa yksin tilalla. Kallelle ja Iidalle siunaantuu useampia lapsia ajan saatossa Hirvolassa. Vuosikymmenen vaihteissa talollinen vanha isäntä Aaro Pitkänen ilmeisemmin luopuu tilanpidosta Iidan ja Kallen hyväksi. Näin Kalle Partasesta tulee talollinen tälle Hirvolan tilanosalle ja hän alkaa viljellä maita. Mutta menee muutamia vuosia ja Kallen puoliso Iida maria menehtyy huhtikuussa 1893. Näin Kalle jää leskeksi lapsiensa kanssa. Pari vuotta, niin Kalle avioituu uudestaan vuonna 1895, tilalla piikana olleen Anna Launosen kanssa. Elot jatkuvat tilalla. Jo iäkäs Aaro Pitkänen menehtyy 1896. Kallen puoliso Anna Launonen menehtyy 1899. Vuosisata on lopuillaan.

Tilalla on jonkin aikaa myös lampuotina Salomon Vänninen. Vuosisadan vaihteissa Kalle Partanen luopuu tilasta, sekä siirtyy samassa kylässä tilalle nro 5 (Heikkilä). On todennäköistä, että Kalle Partanen on luopunut hallitsemastaan tilanosasta Lyytisille. David (Taavetti) Ruuskanen ostaa marraskuussa 1899 Hirvolan tilan, tämän osan puolikkaan Lyytisiltä 6400 markalla.

 

1900

Seuraavalla vuosisadalla 1900-luvulla tilalla jatkaa lampuotina Aaro Heikki Hakkarainen puolisonsa Olga Maria Kokkosen kanssa, Taavetti Ruuskasen hallinnoimalla tilalla.

 

- - -