KANTATILA NRO 5 HEIKKILÄ

 

  

 1740

Erik Pitkäsen (s.1683) pojista Juho (s.1715) asustelee maakirjanumeron 1 aluetta omalla tilallaan, josta jakaantuu myös eri tilanosia hänen jälkeläisten asuttaessa niitä. Juho Erkinpojalla (1715) ja puolisollaan Helena Ollikaisella oli lapsia. Maria 1739, Erkki 1742, Juho 1745, Katarina 1747, Lauri 1749, Anna 1751, Tuomas 1755, Heikki 1758, Helena 1760 ja Valpuri 1765. Juho Erkinpoika menehtyy 26.2.1778. Tulevaa Sänkimäen kantatilaa, nro 5 Heikkilän tilanosaa tulee hallinnoimaan talollisena Juhon (1715) poika Heikki (s. 1758) perheineen. Puolisonaan hänellä on Beata Savolainen.

 

 

Sänkimäki nro 5 Heikkilä

 

 1780

Juho Pitkäsen (1715) poika Heikki (Henrik Johanson) Pitkänen avioituu vuonna 1781 Niinimäen kylästä syntyjään olevan Iivari Savolaisen tyttären Beata Savolaisen kanssa. Näin Beata muuttaa avioiduttuaan Heikin kotitilalle Sänkimäkeen. He alkavat asustelemaan Heikin edesmenneen isänsä maiden yhdellä tilanosalla, joka tulee olemaan kantatilanakin myöhemmin oleva nro 5 ja nimeltään Heikkilä.

Lapsia alkaa tulla Heikin ja Beatan perheeseen heti kohta seuraavana vuonna. Juho 1782, Helena 1784, Iivari 1786, Anna 1789, Erkki 1792, David 1796 ja vielä tytär Eeva, sekä poika Juho 1799. Lapsista menehtyi jo nuorena ensimmäinen poika Juho. Seuraavaksi menehtyy poika Erkki, tytär Eeva. Muut jälkeläisistä tulevat kasvamaan aikuisuuteen Heikkilässä.

 

 1800

Talollisen Heikki Pitkäsen perheessä Heikkilän tilalla vuosisata vaihtuu. Heikin ja Beatan lapset kasvavat ja alkavat avioitua ajan myötä seuraavalla vuosikymmenellä.

Vuonna 1809 Tytär Helena vihitään 25 vuotiaana Pyöriälän kylän Olli (Olof) Lyytisen puolisoksi. Helena muuttaa samalla Sänkimäen Heikkilästä Ollin kotitilalle.

Vuonna 1810 Heikin ja Beatan pojista Iivari avioituu Hakkaralan kylän talollisen Sigfrid Pitkäsen tyttären Lovisa Pitkäsen kanssa. Lovisa muuttaa ja tulee näin Iivarin kotitilalle Heikkilään. Mutta Lovisan puoliso Iivari Pitkänen menehtyy kesällä 1813, joten Lovisa muuttaa ja siirtyy Iivarin kuoleman jälkeen myöhemmin takaisin kotikyläänsä.                  

Vuonna 1812 Heikin ja Beatan tytär Anna löytää saman ikäisen puolisonsa Pajuniemen kylästä. Anna avioituu kylän talollisen isännän Paavo Taskisen pojan Lars Taskisen kanssa ja muuttaa samalla kotitilaltaan hänen kotitilalleen.

Vuonna 1815 pojista Taavetti (David) avioituu Pyöriälän kylästä kotoisin olevan talollisen tyttären Kristiina Lyytisen kanssa. Hän oli Taavetin vanhimman siskon Helenan puolison Olli Lyytisen tytär ensimmäisestä avioliitosta Margareta Pitkäsen kanssa. Kristiina siirtyy heti avioiduttuaan Sänkimäkeen Taavetin kotitilalle Heikkilään.

Näin Sänkimäen Heikkilään jää lapsista ainoastaan Juho ja Taavetti.

 

 1820

Heikkilän talollinen isäntä Heikki Pitkänen (s.1758) menehtyy 63 vuotiaana pistokseen talvella vuoden 1819 alussa. Heikin puoliso, perheen äiti, leski Beata Savolainen on ollut jo pitkään huononäköinen ja menehtyy hänkin, seuraavana vuonna 1820 helmikuussa.

Tilalla olleen Juhon ainut elossa oleva veli Taavetti (David) menehtyy huhtikuussa 1824. Hänen puolisonsa Kristiina Lyytinen avioituu uudestaan seuraavana vuonna heinäkuussa 1825 Sänkimäen kylän Lassilan tilan talollisen isännän pojan Thomas Anderson Pitkäsen kanssa, joka muuttaa tilalle. Tuomas (Thomas) Pitkänen oli syntyjään Antti Tuomaanpoika Pitkäsen poika maakirja-ajan nro kahden tiloilta. Isänsä kuoleman aikoihin Tuomas oli vain neljän vanha ja äitinsä Kristiina Taskisen avioiduttua uudestaan Lassilan isännän Juho Pitkäsen kanssa, siirtyi näin äitinsä mukana Lassilan kantatilalle. Jälkeläisiä tulee Tuomakselle ja Kristiinalle vuosittain.

Talolliseksi Heikkilään tulee kuitenkin edesmenneen isän Heikin ja Beatan pojista ainoa elossa oleva, 20 vuotias Juho (Johan) Pitkänen (s.1799). Juho on ollut poikamiehenä pitkään ja on sitä edelleenkin. Mutta merkitään tilalla isäntänä kuitenkin, vaikka osin muutkin sisarukset olivat perintöosuuksillaan mukana. Saattoi Juho olla tullut perimisjärjestyksessä tilan isännäksi poikana, kun muita poikia ei ollut niinä vuosina enää tällä vuosikymmenellä.

Mutta, oliko tilan hallinnoinnin näyttäminen vain protokollan mukaista. Johan ei ollut aivan samanlainen ihminen kuin muut. Hän kärsi jonkinlaisesta psyykkisestä sairaudesta, joka aiheutti huolta muissakin. Papin merkinnöissä hänet mainitaan ”yksinkertaisena”? Johan ei aina ollut ihan perillä vastuistaan. Johan oli myös jo nuoresta asti hieman ”takaa tullut”. Ripilläkään ei käyty, saati opeteltu katekismusta tai muuta. Ehkä ei osattukaan.. Ripille pääsi vasta melkein 30-vuotiaana. Johan aiheutti vaikeuksia itselleen kuin muillekin, ehkä tahtomattaankin. Tuli käräjiäkin sun muuta sotkua jatkossa. Käräjiä oli niin perintöasioissa, kuin muissakin tapahtumissa, joissa Johan touhusi omiaan. Näin Johanilla oli holhous, varmaankin jo aiemmin.. Monen sotkun jälkeen Heikki Pitkäsen perillisten sisarustenkin ollessa sotkuissa mukana, Johanin holhous oli viereisen tilan Eerikkalan isännän harteilla, kuin siten Johanin perintöosuudet Heikkilässä. Tosin Johan oli itse ne jo aiemmin sopinutkin, myynyt ja luovuttanut, kuin sovittu syytingistä. Eerikkalan Erkki Pitkänen oli Heikkilän tilan edesmenneen Heikki Pitkäsen veljen poika. Olettaa sopii, että Erkki kantoi näin vastuunsa oikein ja sopi loppuelämän syytingistä Johanin kanssa Heikkilässä. Myöhemmin tulee tilalla lisää muutoksia omistuksissa.

 

 1830

Heikkilässä hallinnoinnit vaihtuvat. Tulee olemaan kaksi tilanosaa, joita hallinnoivat Lars Taskinen toista ja Thomas Pitkänen toista. Oliko kuitenkin Heikkilän tila yhtä, mutta tavallaan jakaantunut omistuksillaan. Lars Taskisen puoliso Anna Heikintytär Pitkänen oli menehtynyt jo vuonna 1825. Samaten Thomas Pitkäsen puoliso Kristina Lyytinen menehtyi 1833. Näin tilanosia olivat osin hallinnoimassa heidän, puolisoiden jälkeläiset. Molemmilla silloisilla sen hetken mainituilla tilanosien isännillä ovat lampuodit pyörittelemässä molempien tila-alueiden maita. Molempien talollinen aika käsitti todennäköisesti isännyyttä, ei hallinnointia. Näin, koska Heikkilän tilan edesmenneen isännän Heikki Pitkäsen tyttäret, olivat nämä tilanosien isäntien puolisot, mutta myös perilliset. Olihan mukana Eerikkalan serkku Erkki Pitkänen osuuksillaan, joita sai myös Johanin keskinäisissä sopimuksissa. Vuonna 1833 Tuomas Pitkäsen puoliso, edesmenneen talollisen isän Heikki Pitkäsen pojan Taavetin puoliso Kristiina Lyytinen menehtyy. Näin Tuomas Pitkänen siirtyy ja muuttaa pois, samalla kylällä Kopolan kantatilalle, jossa avioituu uudestaan.

Kaikenlaista sopimusta ja vääntöä on hallinnoinneissa, tulossakin.. Myyntitapahtumia on jo 1820-luvulla. On myös ilmeistä, että Eerikkalan isäntä Erkki Pitkänen on taustalla vaikuttamassa Heikkilän tilan hallinnointien tapahtumissa 1820–30 luvuilla Juho Pitkäsen kanssa kahdenkeskisillä kaupoilla. Juho Pitkänen tekee kauppoja perintöosastaan Erkki Pitkäsen kanssa. Samalla ilmeisemmin sopii Erkin kanssa lopun elämänsä syytingistä Heikkilän tilalla. Erkki Pitkänen on kuitenkin talollisena Heikkilässä hallinnoimassa toisella osalla jo viimeistään vuonna 1837, vaikka jo vuosia aiemmin olisikin ollut omistamassa vain osaa maita. Ja lampuodit pyörittävät tila-alueita. Heikkilässä hallinnoinnit vaihtuvat taas. 1830-luvun lopuilla tulee Eerikkalan Erkki Pitkäsestä koko Heikkilän talollinen, tosin vain hetkeksi aikaa.

Vuoden 1839 aikaan tehtiin lopullisia tilakauppoja. Heikki Pitkäsen aikanaan hallinnoima Heikkilä myydään. Erik Pitkänen on näin setänsä Heikin kautta myös osin mukana kuvioissa. Heikki Pitkäsen jälkeläisten omistuksia selvitellessä ja myös osaltaan näissä tilakaupoissa perintöosuuksia kartoiteltaessa aiempien ostojen ja muidenkin asianhaarojen vuoksi on mukana kaupoissa myös kuudennusmies Pajujärven Clemens Leivo.

Loppujen lopuksi kaikkien, usein käräjilläkin käytyjen perintöasioiden selvitysten, lahjoituksien, myyntien ja ostojen jälkeen tulee Heikkilän kantatilan omistuksiin Eerikkalan Erkki Pitkänen. Näissä kuvioissa merkitsi varmasti myös se, että tuleva kantatila Heikkilän koko tilan ostaja tulee olemaan Lukkarilan kylän Juho Lyytinen. Jonka puoliso on Eerikkalan talollisen Erkki Pitkäsen sisar. Oliko sillä sitten merkitystä kuinka paljon? Pysyisihän tila tavallaan vielä suvun hallussa, koska kantatilan ensimmäinen isäntä oli Erkin setä, isänsä veli.

Juho Lyytinen hankkii koko Heikkilän tilan omistukseensa vuosina 1838–1839. Kauppasumma osaltaan oli 1300 ruplaa (todennäköisesti oli hopeaa) osittain käteisenä sekä ”Banco Assignments”. Oliko tämä maksu osuus, vai kokonaan? Eevan kotitilan hyvityksiä tuli myös aikanaan riikintaalereissa 277, mitkä huomioitiin. Heikki Pitkäsen jälkeläisten osuudet ja kaupat selviteltiin. Clemens Leivokin oli välissä, kuin myös Heikki Pitkäsen jälkipolvia. Sekavia vaiheita, mutta monen mutkan kautta tila Heikkilässä vaihtaa omistajaa Lyytisille. Koko tilakaupan lisäksi sovittiin kuitenkin isommistakin asioista. Heikkilän edesmenneen talollisen Heikki Pitkäsen ja Beata Savolaisen nuorimman pojan Juhon elatusvelvollisuudesta. Näin Juho Henrikinpoika Pitkänen on ja jatkaa ”syytinkiläisenä” Heikkilässä, Juho Lyytisen ja Eeva Pitkäsen tilalla.

Heikkilän kantatilan omistukset siis vaihtuivat. Lyytisten suku tulee hallinnoimaan talollisina tätä nro 5 Heikkilän kantatilaa monia vuosikymmeniä, aina vuosisadan loppuun saakka.

 

 1840

Heikkilää alkaa hallinnoida talollinen Juho Lyytinen puolisonsa Eeva Pitkäsen kanssa perheineen. Juho ja Eeva olivat avioituneet vuoden 1838 aikaan Lukkarilassa. Eeva muutti avioitumisensa aikaan Lukkarilaan Sänkimäestä samoin tein. Heikkilän tilaostojen, sekä muuton jälkeen Sänkimäkeen Juholle ja Eevalle alkaa syntyä lapsia. Poika Erkki syntyy ensin 1842 ja myöhempinä vuosina kolme muuta lasta. Kuitenkin perheessä on tulossa rankkaa aikaa. Kaikki Erkin nuoremmat sisarukset menehtyvät jo pieninä lapsina synnytyksen aikoihin. Näin Heikkilässä elot jatkuvat talollisten Juhon ja Eevan perheessä muutaman vuosikymmenen hiukan normaalia pienemmällä perheellä.. Tilalla riitti kyllä muutenkin ajankulua. Talollinen Juho Lyytinen oli myös lautamies, joten silläkin saralla hän sai ja joutui aikaa kuluttamaan.

Heikkilässä on pitkään torpparina Johan Kokkonen puolisoineen. Myöhemmin Heikkilässä on lisäksi toinenkin torppari, Heikki (Henrik) Launonen puolisoineen. Rengit ja piiat vaihtuivat vuosittain. Itsellisiä on ja muitakin. ”Syytinkiläinen” Juho Pitkänen asustelee myös tilalla. Hänen kerrotaan olleen jo sairaalloisen oloinenkin. Juho Pitkänen oli poikamies koko elämänsä ja menehtyy 50 vuotiaana Heikkilässä myöhemmin vuonna 1849. Elot jatkuvat tilalla 1850-luvulla.

 

 1860

Vuosikymmen vaihtuu ja 1860-luku alkaa. Heikkilässä Lyytisillä on jo peräti 5 torpparia ja paljon muutakin porukkaa. Heikkilässä myös isäntä vaihtuu tällä vuosikymmenellä. Juho Lyytisen poika Erkki ottaa vetovastuuta tilasta, tekee kauppoja 1862 ja siirtyy isännäksi. Tosin tilakaupoissa on liikehdintää isänsä kanssa myös myöhemminkin. Hän avioituu vuonna 1865 Nilsiän kylän talollisen Kalle Puustisen parikymppisen tyttären Fredrikan kanssa. Perhe kasvaa neljällä lapsella. Eeva 1866, Heikki 1868, Fredrika 1872 ja Maria 1876. Erkin vanhemmat asustelevat myös edelleen tilalla. Mutta murheita on tulossa. Erkin vanhemmista äiti Eeva Pitkänen menehtyy halvaukseen loppuvuodesta 1875. Näin tilalle jää elonteille Erkin ja Fredrikan perheen lisäksi vanha isä Juho. Murheita tulee lisää, Erkin puoliso ja perheen äiti Fredrika menehtyy parin vuoden päästä vuonna 1877 riisitautiin.

Erkki löytää uuden puolison seuraavana vuonna 1878 syyskuussa ja avioituu uudestaan. Puolisoksi tulee talollisen tytär Eeva Stiina Taskinen Nilsiän kylästä tilalta nro 10. Tuli äitipuoli taloon, jota myös ison talon arjessa perheessä lastenkin kanssa tarvittiin.

 

1880 - 1900

Erkillä Eevan kanssa perhe kasvaa 1880-luvulla vielä ainakin kahdella tyttärellä. Erkin aiemmasta liitosta olevat lapset kasvavat tilalla. Poika Henrik oli kutsunnoissa saanut arpanumeron 14, mutta todennäköisesti ei joutunut kuitenkaan noin isolla numerolla sotaväkeen. Heikkilän talollisen Erkki Lyytisen vanha isä Juho Lyytinen kuolee 69 vuotiaana turvotukseen maaliskuussa vuonna 1885. Näin hänen pojastaan Erkistä tuli viimeistään yksin tilanhaltija ja talollinen Heikkilässä.

Elot jatkuvat 1800 vuosisadan lopuille Erkki Lyytisen ja Eeva Taskisen perheen talollista aikaa tilallaan. Sänkimäen kantatila nro 5 Heikkilä alkaa kuitenkin jakaantua eri tilanosiin jo 1900-luvun vaihteissa.

 

---

1900-luku alkaa Heikkilässä

---

KANTATILA NRO 4 EERIKKALA

 

Sänkimäki nro 4 Eerikkala

 

 

Maakirjanumeron 1 ensimmäinen tila/hallinta-alue:

Erkki Pitkäsen pojista Juho (s.1715) asustelee perheineen Sänkimäessä maakirjanumeron 1:n aluetta omalla tila-alueellaan, josta myöhemmin jakaantuu myös eri tilanosia hänen jälkeläisten asuttaessa niitä. Juhon jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumerolle nimettyjä tilanosia tulevat olemaan nro 1 Lassila, nro 4 Eerikkala ja nro 5 Heikkilä. Näillä kaikilla kantatiloilla, jotka sijaitsevat toistensa naapuritiloina, tulee olemaan talollisina Juhon pojat.

Juho Erkinpoika Pitkänen avioituu vuonna 1738 Iisalmelaisen Kivistön kylästä kotoisin olevan tulevan puolison Helena Ollikaisen kanssa. Juho Erkinpoika Pitkäsen ja puolisonsa Helenan perheeseen syntyy Sänkimäessä jälkeläisiä. Syntyy Maria 1739, Erkki 1742, Juho 1745, Katarina 1747, Lauri 1749. Lapsia syntyy perheeseen vielä useita ajan saatossa, vielä 1750-luvun jälkeenkin.

Tulevaa kantatilaa, Sänkimäen nro 4 Eerikkalan tilanosaa tulee hallinnoimaan talollisena Juhon poika Erkki (Erich s. 1742) perheineen. Puolisonaan hänellä on Kaisa Savolainen (s. 1743).

 

 ---

 

 1750

1700-luvun puoliväli menossa. Tällä tulevalla Eerikkalan kantatilan alueella on isänsä jälkeen tulossa talolliseksi Erkki Juhonpoika Pitkänen. Erkki avioituu joulukuussa vuonna 1761 Niinimäen Savolaisten suvun talollisen Juho Savolaisen tyttären Kaisa (Carin, Cath.) Savolaisen kanssa. Kaisa muuttaa avioiduttuaan näin Erkin kotitilalle, tulevalle Eerikkalan tilalle. Erkille ja Kaisalle alkaa tulla perheenlisäystä. Tyttäriä syntyy kuin liukuhihnalta, peräti kuusi pitkin 1760-lukua. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä tulee poikalapsien vuoro. Edelleen tulee lapsia. Perheeseen syntyy peräti 11 lasta. Useita lapsia myös menehtyy nuorena, mutta elossa olevista lapsista poika Erkki (1777) jatkaa kuitenkin elonteillä kohti omaa talollista aikaansa Eerikkalassa. 1780-luvulla syntyy viimeinen lapsi perheeseen ja vuosisataa jatketaan arjessa. Erkin isä, tilan talollinen isäntä Juho Pitkänen menehtyy tilalla helmikuussa vuonna 1778. Erkin äiti, isänsä puoliso Helena Ollikainen menehtyy seuraavalla vuosikymmenellä kesällä vuonna 1785. Näin Erkistä (s. 1777) tulee viimeistään talollinen isäntä tilalle puolisonsa Kaisa Savolaisen kanssa.

                 

 1800

Talollisena myöhemmin nimetyllä Eerikkalan tilalla Erkin perhe jatkaa eloaan. Jälkeläisistä jokunen avioituukin ajan myötä ja muuttaa tilalta. Isänsä Erkin poika Erkki asuu tilalla ja avioituu reilu kaksikymppisenä vuosisadan vaihteessa vuonna 1800. Myös hän löytää isänsä tavoin puolisonsa Niinimäen kylästä. Tuleva puoliso on Syrjämäeltä kotoisin oleva Maria Savolainen. Heidän perheeseen alkaa syntyä lapsia. Talollinen tilallinen isä, em. Erkin isä, Erkki Pitkänen menehtyy kuitenkin noin 60 vuotiaana vuoden 1802 aikoihin. Näin edesmenneen Erkin puoliso Kaisa Savolainen jää tilalle leskeksi perheensä kanssa. Yksin ei tilalla tarvinnut elää, koska hänen pojalla Erkillä oli tulossa vielä monta lasta puolisonsa kanssa. Vuosikymmenen edetessä edesmenneen talollisen Erkin puoliso ja perheen äiti Kaisa Savolainen menehtyy leskenä kuumeeseen kesän korvilla vuonna 1809. 

Näin viimeistään tällä Eerikkalan tilalla tulee talollisena olemaan vuonna 1777 syntynyt Erkki Pitkänen, jonka perheessä on puolisonsa Maria Savolaisen lisäksi monta lasta. Mm. poika Erkki joka oli syntynyt vuonna 1801.  

 

 1820

Talollinen Erkki Pitkänen, Marian puoliso ja perheen pää menehtyy vuonna 1825. Maria Savolainen jää leskeksi tilalle. Isänsä jälkeen talolliseksi tälle Eerikkalan tilalla nousee Erkin ja Marian vanhin poika Erkki (s. 1801). Hän avioituu samana vuonna isänsä menehtymisen seutuun kesällä vuonna 1825. Puoliso tulee Murtolahdesta Tahvo Pekkarisen tyttärestä Anna Liisasta, joka muuttaa avioitumisen aikoihin Erkin kotitilalle Eerikkalaan. Perhe kasvaa heillä kahdeksalla lapsella Eerikkalassa. Viimeinen lapsi Pekka syntyy 1841. Useita lapsia kuitenkin menehtyy jo nuorena. Suurin osa. Isoja murheita on jatkuvasti perheessä.

 

 1840

Talollinen Erkki Pitkänen, Annan puoliso, menehtyy keväällä vuonna 1843 ja Anna Liisa Pekkarinen jää leskeksi. Leski Anna Liisa Pekkarinen avioituu uudestaan, Niinimäkeläisen talollisen isännän pojan Lars Savolaisen kanssa kesällä 1845. Larsista tulee talollinen tälle tilanosalle puolisonsa kanssa. Anna Liisan lapset, mm. pojat, Pekka (1841) ja Lars (1839) asustelevat tällä isänsä perintötilalla. Vaikka Lars Savolainen olikin talollinen tilalla, oli perimisjärjestyksessä ja tilan hallinnoinneissa kuitenkin jälkeläiset lapset. Lasten isoäiti Maria Savolainen menehtyy tilalla samana vuonna, kun miniänsä avioituu leskenä uudestaan Lars Savolaisen kanssa.

Eerikkalassa Lars Savolaisen ja Anna Liisa Pekkarisen ollessa Eerikkalan talollisia, alettiin suunnitella kylällä paremman tien rakentamisesta. Aina ei käräjillä riitoja, sakkoja, tilakauppoja, tuomioita jne. jatkuvasti soviteltu. Tarinoitiin ja mietiskeltiin muitakin pitäjän asioita. Tässä seuraavassa eräs Sänkimäen tieasia, joka koski myös Eerikkalan tilaa.

Talvikäräjillä vuonna 1851 helmikuussa käytiin keskusteluja kylätien rakentamisesta Sänkimäen kylässä, sekä talollisten tilallisten velvollisuuksista ja ylläpidosta siihen. Kylätien suunnittelua oli kuitenkin vain Eerikkalan tilan nurkilta Kauppisenjoella olevalle Kauppisenkosken myllylle saakka. Isompi tie alempaa kylän läpi mennä luikerteli jo Eerikkalankin ohi kirkolle. Mitä keskusteltiin ja miten asiat loppujen lopuksi etenivät, ei mainittu. Oliko tässä jo aiemmin päätetty asia uudestaan käsittelyssä? Ehkä tietä tehtiin jo. Myllyltä oli kyllä jonkinlainen kärrytie olemassa, jota pääsi näköjään Hirvolan ja Pohjolan tilojen nurkille ainakin. Siinä olikin sitten tukevampi tie jo koilliseen kirkolle, kuin lounaaseen Pajulahden suuntaan.. Keskusteluissa käyty tuleva hyvä tiehän tulisi helpottamaan kaikkia kylän talollisia. Ainakin Lassilan, Paavolan, Jussilan, Eerikkalan ja Heikkilän tilojen matkoissa tietysti myllylle, kuin sitten kirkolle ja Pajulahdelle suuntautuviin matkoihin. Pajulahdella taisi olla jo laituripaikkaa pitkillekin jatkoyhteyksille. Kauppisenkoskelta oli todennäköisesti ylitystä joen yli ja toisella puolella pääsi tieuria Halunalle ja muualle lähikyliin

 

Käräjät 1851

Asiaa tapauksessa, joka koski eräiden kotitalonomistajien velvollisuutta rakentaa ja ylläpitää kylätie kotitilalta nro 4. Sängimäen kylässä sijaitsevalta kotitilalta nro 4 Kauppisinkoskelle jauhomyllylle.

 

 1860

Vuonna 1860 Anna Liisa Pekkarinen menehtyy. Anna Liisan viimeinen puoliso Lars Savolainen jää tilalle asumaan, mutta muuttaa pian takaisin kotikyläänsä Niinimäkeen tilalle nro 4 Syrjälänmäkeen, missä veljensä oli talollisena. Tilaa alkaa jatkamaan Anna Liisan ja Erkin avioliitosta jäänyt poika Petter täysi-ikäiseksi tultuaan. Olihan hän perimisjärjestyksessäkin tuleva tilan talolliseksi, ehkä veljensä Larsin olosuhteiden vuoksi. Lars oli kuuro. Petter Pitkänen avioituu vuosikymmenen alussa Nilsiän kylästä nro 2 Skattilan tilalta kotoisin olevan talollisen tyttären Maria Puustisen kanssa. Heidän perheensä lisääntyy useilla lapsilla seuraavilla vuosikymmenillä.

 

 1880 - 1900

Petter Pitkänen ja Maria ovat talollisina pitkälle 1880-lukua aina vuoden 1886 nurkille saakka. Sitten tulee muutto. Petter ja Maria muuttavat perheineen Halunalle tilanumerolle 4 Raiskalanmäkeen talollisiksi. Tila Raiskalanmäessä on ollut Kokkosten suvun hallussa. Oliko jotenkin Kokkosten suvun kanssa sovittuja asioita, mahdollisia tilakauppoja, koska tälle Eerikkalan tilanosalle Petterin ja Marian lähdön jälkeen tulee talolliseksi Johan Kokkonen Karoliina puolisoineen?

Petter ja Maria perheineen asuttavat Halunalla Raiskalanmäen tilaa aina vuoteen 1894–1895, jolloin he muuttavat takaisin Sänkimäkeen. Samalle Eerikkalan tilanosalle, jossa he olivat jo edellisellä vuosikymmenellä olleet talollisina. Petterin poika Kalle teki tilakauppoja jo kesällä 1894. Tällä tilalla tämän ”väliajan” vuodet talollisina olleet Johan Kokkonen ja Karoliina Savolainen olivat muuttaneet Lapinlahdelle. Samalla kun myös Petter ja Maria tulevat Eerikkalaan, tulee tilalle näin isännäksi heidän poikansa Kalle Heikki (s. 1869).

Kalle Heikki avioituu vuoden 1897 nurkilla Sänkimäen kylän Hirvolan tilan talollisen Antti Leskisen tyttären Eeva Karoliinan kanssa. Samalla Kalle Heikki teki ilmeisesti tilakauppoja myös Kusti Kokkosenkin kanssa, joka saattoi olla Juhon veli ja jolla oli tilanosa Eerikkalasta. Kaupalle, joka maakunnan lehdissäkin mainittiin, tuli hintaa 7500 markkaa sen ajan rahassa. Jatkossa Sänkimäen Eerikkalaa tulee talollisena hallinnoimaan kokonaan Kalle Pitkänen.

1800-luvun loppuun Eerikkalan tilan isäntänä on talollinen Kalle Heikki Pitkänen puolisonsa Eevan kanssa lapsineen. Tilalla elelevät myös Kallen vanhemmat, Petter Pitkänen sekä puoliso Maria Puustinen, sekä Kallen sisarukset, joista eräästä hänen veljestään tulee myöhemmin auskultantti hovioikeuteen.

Eerikkalan tila-alue aiemmin  kahdessa lohkossa. Selvittämättä, kuinka tila-alue pysyi yhtenäisenä hallintoalueena, vai pysyikö.. Toiko  Kalle Heikin tilakaupat Eerikkalan takaisin yhtenäiseksi isoksi tilaksi..

Myöhempien tietoon tulleiden seikkojen valossa on tullut seuraavaa. Petter Pitkäsen pojat saivat tilasta puolet haltuunsa perintönä. Toisen puolikkaan he hankkivat omistukseensa Heikki Kokkoselta ja Aaro Kokkariselta. Veljesten kesken käytiin vielä myöhemmin vuosisadan vaihteen jälkeen kauppaa tilasta ja koko Erikkalan tilan hankki omistukseensa Kalle Pitkänen. Myöhemmin 1900-luvun alussa tila siirtyy Puustisten sukuun.

 

---

 

1900-luku alkaa Eerikkalassa…

 

---